KESKUSTELUT > RISTIKOT > RISTIKOT JA ARVOMAAILMA

1471. Ristikot ja arvomaailma

Lettu19.3.2005 klo 09:09
Heitän tänne pohdittavaksi arvomaailmakeskustelua kolmesta ”ilmansuunnasta”: kustannusyhtiö – laatija – ratkoja. Mitkä ovat ne moraaliset arvot (tabut), joita ei saa/halua rikkoa?

Ilona Kemppaisen kirjassa (Suomalaisen sanaristikon historia) aihetta sivuttiin ohimennen ja lähinnä yhden kustannusyhtiön osalta 1970 –luvun alkuvuosilta.
2. ö19.3.2005 klo 09:19
Ratkojana pitäisin poliittisen mielipiteen ilmaisua ristikossa vastenmielisenä.
3. tjn19.3.2005 klo 09:40
jatkoa ö:n listaan:
- uskonto,
- rotu
jne...

Kysymys kuuluu "päättymättömään sarjaan" vaikeasti luokiteltavia asioita, joita on vaikea määritellä etukäteen, mutta kohdatessa ovat lähes itsestäänselvyyksiä.
4. Lettu19.3.2005 klo 10:17
Myös kuvallinen informaatio saattaa aiheuttaa ongelmia. Onhan sanonta, että yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa.

Onko mahdollista lukea "ruutujen välistä" laatijan arvomaailmaa? Voiko palautteista saada käsityksen ratkojien arvomaailmasta? Onko eroa havaittavissa laatijan/ratkojan sukupuolen perusteella? Onko arvomaailmassa eroja eri sukupolvien välillä?
5. jupejus19.3.2005 klo 11:23
Vaikea ehkä vetää noita rajoja aiheittain, mutta paremminkin, miten ne esitetään. Mitättömän tuntuisesta asiastakin voi saada toisen mielestä kärpäsestä härkäsen, eli se rikkoo toisen ihmisen ajatusmaailmaa. Laatija voisi ujuttaa sanan, jota ei osaisi laadintaan sijoittaessaan kuvitellakaan aiheuttavan mitään ärsyttävää ajatusreaktiota, mutta niinkin voi käydä.

Noita eriäviä käsityksiä voi syntyä usein, kun ylitetään kulttuurirajoja, joiden perimmäsiä merkityksiä ei aina tiedätä tarkemmin sanoissa.

Yleisesti ottaen uskonnolliset, vakaumukselliset merkitykset ja kovin alakulttuuriset sanat voisi olla harkittavia, onko ne käytettäviä tai eikö ole.

Muuten kai sanat ovat vapaata riistaa ja käytäntö näyttäisi olevan koko lailla hyvä, sillä harvoin, hyvin harvoin, kohtaa mitään mieltä pahoittavaa risitkoista.
6. Eki19.3.2005 klo 11:47
Laatija voi tehdä parhaansa säilyttääkseen neutraalin ilmaisun, mutta tahattomiakin juttuja saattaa helposti tehdä. Olen silti sitäkin mieltä, että rajoja pitää kokeilla.

Pari esimerkkiä tulee mieleen, missä olen ottanut palautteen jatkossa huomioon.

Mäkisen Reima mietiskeli jo varmaan yli vuosikymmen sitten, että voisikohan SOTA-sanan piirtäminen niin usein ihan oikeana sodankäyntinä aiheuttaa negatiivista kehitystä maailmassa (en ihan tarkkaan muista, miten Reima sen ilmaisi). Se sai miettimään ja vähentämään sanan SOTA käyttöä kuvavihjeenä, jos muitakin vaihtoehtoja on.

Vain piirtämällä paljon sotakuvia tuskin ainakaan saa edistettyä rauhanaatetta, jos sen enempää lisättyä militaristista liikettäkään, mutta kumminkin.

Eräs sanaseppo totesi taannoin, että jos tietäisin, miten loukkaava nimitys japsi on japanilaisten mielestä, en sitä vihjeissä käyttäisi. En asiaa ole koskaan tullut tutkineeksi, kuinka loukkaava se on, mutta lakkasin käyttämästä "japsivideo"-tyyppisiä vihjeitä ja ne vähän pitenivät ("japanilaisvideo" tms.).

MMM-kirjan ristikkosanastosta poistettiin kustannustoimittajan pyynnöstä mm. kaikki neekeri-sanat ja korvattiin ne mm. sanalla tummaihoinen.

Harvoin jos koskaan on ristikon avulla tarkoitus ketään loukata.
7. Lettu19.3.2005 klo 13:08
Aihe kiinnostaa itseäni siinä mielessä, että joskus mietin ratkaisusanan/-sanojen syntymekanismia. Esim. Hesarissa on muutaman kerran esiintynyt "perhekunta", jossa sanat liittyvät tavalla tai toisella bordellielämään tai sitä harjoittaviin. Aloin pohtia asiaa kahdella tasolla: sattumanvarainen - tarkoitushakuinen. Jos jälkimmäinen on ollut laatijan motiivina, voin vain ihmetellä "miksi" näin. Jos taas kyse on päinvastaisesta eli ko. ratkaisusana (esim. 'ilotaloemäntä') on muodostunut "fiinimmän" sanan ympärille on siinä jotain humoristakin nähtävissä.
8. Eki20.3.2005 klo 00:22
Vinyylilevyiltäkin löytyi aikoinaan kaikenlaisia paholaisen viestejä, kun niitä soitettiin väärinpäin. Mitäpä ovat ristikot nykyisellään kuin vihjeiden lukemista milloin mistäkin suunnasta.

Esimerkiksi:

Leppänen jälleen väärin päin, mitä pahaa siinä muka on!? (7)
9. Lettu20.3.2005 klo 10:14
Eki > Naisnäkökulma - onko paha juttu!

Leikitään sitten väärinpäin:
Saippuakauppias suuruus - kuollut ammattikunta? > syy: Tylyt tammat alla!

(En kyllä aihetta vitsiksi ajatellut, mutta kaikenhan voi kääntää ja vääntää - niin että hyvää päivänjatkoa sullekin!)
10. Eki20.3.2005 klo 10:22
Lettu > Mielestäni kommentoin asiaa sekä asialliselta että vähän rennolta suunnalta. Aihe on hieno. Odotan kommentteja muilta(kin)!
11. Lettu20.3.2005 klo 10:40
Eki > Ensimmäinen kommenttisi oli hyvä ja samoin muidenkin asiasta kantansa kertoneiden. Kiitos teille kaikille.

Toisen kommenttisi kanssa olin jo hiukan ihmeissäni, mutta onneksi tuokin asia selkisi. Kaikkein vaikein ilmaisulaji taitaakin olla huumori ja sen alalajit. Koskaan ei voi tietää miten sanoma vastaanotetaan. Hymyillen vai kiroillen!


Siispä säpinää, kynäniekat!
12. JTak23.3.2005 klo 13:09
>lakkasin käyttämästä "japsivideo"-tyyppisiä vihjeitä

Parempi jättää japsit, ryssät, polakit, vinosilmät sun muut ristikoista pois. Aina on soveliaampiakin sanoja tarjolla.
13. matts23.3.2005 klo 13:19
Svenssonit kai sentään sallitaan :)-
mottona: Hymyile, huomisesta tulee vielä pahempi.
14. Tiedoton23.3.2005 klo 17:09
Onko muuten savolaisille olemassa haukkumanimeä - vai onko savolaiseksi mainitseminen jo sinällään niin haitallista kohteen imagolle, että sitä ei enää voi/tarvitse tehostaa?
15. RA23.3.2005 klo 17:16
Ennen kuin jatkatte tuosta aiheesta, ilmoitan, että olen savolainen.
16. iippo23.3.2005 klo 18:36
Ei kyllä karkeemmin voi sanoa kuin savolainen.
17. kari kämäräinen23.3.2005 klo 18:42
En ole vielä kokenut minkäänlaisia masennuskohtauksia, vaikka savolaiseksi ovat kutsuneetkin... Kyllä me RA:n kanssa kestetään kaikki haukkuma-/kutsumanimet!
18. RA23.3.2005 klo 18:59
Sinähän voisitkin Kari tehdä ristikon, jossa olisi vihjeenä 'savolainen' ja ratkaisusanoina 'immeisen sijjaene'.

Katsotaan sitten, kuka älähtää. ;-)
19. Lettu23.3.2005 klo 19:23
Savolaiset ne vasta oma rotunsa ovat!

http://members.tiscali.fi/maisterismies/savo.htm
[Sanakirja turistille]
[Savolaenen horoskooppi]
[Kalakukon naatintaohje]

terv: Lettu eli savolaisittain Lieppo
20. Lettu23.3.2005 klo 21:21
Vaikka seuraava ei enää noudata otsikon aihetta niin ihan vain savolaiskeskusteluun lisämausteena:

Länsi-Savo (21.3.2005)
gallup: Osaavatko savolaiset ajaa autolla?

K.H., Mikkeli: Kyllä osaavat! Kun vauhtia on vähemmän ja autot huonompia niin se on siinä! Ajetaan auton ja kelin mukaan!
J.P., Mikkeli: Kyllä siltä vaikuttaa, että paremmin osataan kuin helsinkiläiset!
V.R., Mikkeli: Kyllä osataan, paremmin kuin Helsingissä. Siellä on vauhtia liikaa ja turvavälit liian lyhyet.
L.S., Helsinki: En osaa sanoa, olen Helsingistä!
J.T., Lappeenranta: Kai täällä nyt autolla osataan ajaa - ainakin minä itse osaan, vaikka olen Kangasniemeltä lähtöisin.
21. Eräs23.3.2005 klo 22:11
Parista sanasta:

Sana ryssä on tullut suomenkieleen todennäköisesti ruotsinkielen sanasta ryss (=venäläinen). Vastaavasti englanniksi se on russian. Kun sanaa käytetään ruotsin tai englanninkielessä, siinä ei ole (tietääkseni?) mitään halventavaa tai loukkaavaa vivahdetta.

Suomessa ryssä on saanut aikojen kuluessa haukkumasanan kaltaisen merkityksen.

Neekeri juontaa engl. kielen sanasta niger, joka ainakin amerikassa on mustista käytetty haukkumanimi. Sen käytön alku lienee jo mustien orjuuden ajoilta. Suomessa neekeri-sanalla ei ole mielestäni koskaan ollut halventavaa tai loukkaavaa merkitystä vaan se on tarkoittanut mustaihoista ihmistä.
Muistan vielä kun kauan sitten oli lehdessä ilmoitus, jossa kerrottiin, että ao. kaupassa vierailee aito neekeri, joka esittelee jotain tuotetta (en enää muista mitä). Kukaan ei siihen aikaan yhtään ihmetellyt tai moittinut sanan käyttämistä. Mustaihoinen ihminen oli siihen aikaan harvinainen näky Suomessa. Kaupassa olikin tungosta, kun kaikki halusivat nähdä neekerin.

Nykyään sanaa vältetään käyttämästä myös Suomessa. Onko siis näin että jos Amerikassa sana niger on haukkumasana, niin Suomessakin ei voida käyttää sanaa neekeri, vaikka sillä ei ole täällä samanlaista ivallista tai halventavaa merkitystä.

Ovatko finskit, svenskit, hurrit, norskit, japskit, polakit ym. jollakin arvolatauksella varustettuja, tiedä häntä? Kuten jupejus tuolla aiemmin totesi, saattaapi olla vaikeaa olla loukkaamatta ketään ihmistä tässä maailmassa.
22. Juhani Heino23.3.2005 klo 22:29
Pieni täsmennys: yleensä "nigger" käännetään sanaksi "nekru" joka on suomessakin halventava. "Neekeri"-sanassa mäkään en näe mitään pahaa, vaikka "poliittisesti korrektit" niuhottajat luulevatkin sen välttämisen auttavan jossakin.
23. HH23.3.2005 klo 22:38
Neekeri-sanan käyttö on nykyisin kielletty, jos sitä käytetään solvaavassa tarkoituksessa. Muissa yhteyksissä käytölle ei ole estettä. Kelpaa hyvin vaikkapa ristikkoon, kunhan ei laita vihjeeksi mutakuonoa.
24. Antti Viitamäki23.3.2005 klo 23:13
Sana "ryssä" pohjaa, ruotsin kielen kautta tai suoraan, venäjän kielen omaan sanaan "russki", joka tarkoittaa venäläistä tai venäjän kieltä.

Sana "neekeri" pohjaa ruotsin kielen sanaan neger, joka pohjaa useamman kielen kautta latinan sanaan "niger", joka tarkoittaa (mitä tahansa väriltään) mustaa.

Amerikassa käytetään virallisessa yhteydessä nykyään sanoja "African American", "Afro-American" tai "Black", joista viime mainittukin taitaa kohta joutua boikottiin. Aiemmin oli ihan virallisessakin käytössä sana "negro" [ni:grou], joka kaiketi tuli amerikanenglantiin espanjan kielestä.

Vanhan kansan sana oli tietenkin "nigger", joka ei myöskään ole alunperin varsinainen haukkumasana - tosin valkoihoisten suussa se useimmiten sai tietyn "me olemme ylempi rotu" -sävyn. Sen takia sanasta on haluttu päästä eroon julkisessa kielenkäytössä, siihen liittyy kaikki orjuutta myöten.

Itse asiassa mustaihoiset - varsinkin kaupunkilaiset - käyttävät keskenään toisistaan sanaa "nigga", joka on vähän niin kuin coolimpi versio "nigger"-sanasta, tyyliin "What's up, nigga?"

Usein kuulee esimerkiksi suomalaisten sanovan, etteivät he ymmärrä miksi "neekeri"-sanaa ei voi käyttää. Itsekin olen puolustellut asiaa sanomalla, etten tarkoita sillä mitään muuta kuin mustaa - mitä sana siis alunperinkin tarkoittaa.

Mutta jos jotain sanaa voidaan jollain historiallisella perusteella pitää halventavana, ihmisellä on oikeus vaatia ettei hänestä tuota sanaa käytetä. Mitäpä siihen voi sanoa muuta kuin että ollaan käyttämättä. Ei kai se voi niin kamalan vaikeaa olla?
25. HH24.3.2005 klo 00:54
Ristikoille on vierasta sellainen arvomaailma, että korkeakulttuurin nimet ohittaisivat tärkeydessä kuuluisat terroristit, murhaajat ja muut rikolliset. Ristikoihin "pääsee", jos nimi on riittävän tunnettu. Stalin ja Hitler kelpaavat siinä kuin Einstein ja Beethoven.

Jos joillakin laatijoilla on eriäviä näkemyksiä, he perustelkoot omansa.
26. iso S24.3.2005 klo 08:15
Ryssät olivatkin hurreja? Viikonloppuna tuli viikingeistä ohjelmaa, missä puhuttiin myös Venäjään suunnanneista viikingeistä käytettyä nimitystä rusit. Tässä poiminta netistä:

Rusit eli viikingit

800-luvun alussa jKr. pohjoisesta tuli nykyisen Venäjän alueelle kauppamiehiä ja viikinkejä. Slaavit käyttivät heistä nimitystä rus. Viikinkiaikana Ruotsin itäosaa kutsuttiin Roslageniksi. He perustivat Venäjälle kauppapaikkoja ja valtakunnan, josta monessa yhteydessä käytetään / käytettiin nimitystä "rusien maa".

vsop-php.vsy.fi/opinto/maahanmuuttajat/ print.php?k=1902&%20alasivut=1
27. Lettu24.3.2005 klo 08:55
Iso S> Jos 'ryssä' - ja 'hurri' -sanat ovat viikinkien peruja, niin sitten alla oleva tositarina saa raamit ympärilleen.

Nimimerkki 'Eräs' otti esille sanan 'hurri'. Oma kokemukseni (yksi ja ainut) tämän sanan negatiivisesta latauksesta sattui 70 -luvun alkupuolella. Työtoverini oli suomen-ruotsalainen, jolle tuo sana oli myrkkyä. Hän suorastaan raivostui ja oli käydä päälle. Tuntui, ettei edes anteeksipyyntö lepyttänyt häntä. Sanan halventava merkitys jäi siinä tilanteessa selvittämättä, mutta tilanne tallentui "kantapään oppina" muistolokeroni "kiellettyjen sanojen arkistoon" .

'Ryssä' -sanaan liittyy tunnelatausta vuosisatojen ajalta: Isoviha ja Pikkuviha 1700 -luvulta.
Autonomian aika.
Suomen sodat.
("Ryssä on ryssä, vaikka voissa paistais.")

Oman etnisen ryhmämme nimityksen suhteen olen epävarma. Mikä on korrektein nimitys: romani - mustalainen - kaalo? Meistä he käyttävät nimitystä 'valkolainen', jonka arvolataus vastannee meidän käyttämäämme 'mustalainen' -sanaa.

HH:n listan 'pahiksiin' voisi lisätä esim. Idi Amin'in. Hän poikkeaa Stalinista ja Hitleristä siinä mielessä, ettei häntä ole useinkaan määritelty tekojensa perusteella, kuten edellä mainittuja.

Ristikkosanana 'itsari' kouraisee sisimpiä tuntojani. Joka kerta aivoissa on hetken hiljaisuus, kun sanan näkee edessään. Jos olisin laatija, en käyttäisi muotoa 'itsari', vaan korvaisin sen sanalla 'itsemurha'. (jos tuo kuolintapa olisi tavalla tai toisella saatava ristikkoon mukaan)
29. Lettu24.3.2005 klo 10:41
intiaani - inkkari - punanahka > Onko intiaanit "vapaata riistaa" verrattuna muihin ei valkoista rotua edustaviin ihmisryhmiin? Näitä muotojahan rsitikoissa tapaa silloin tällöin.

Lisäksi puhekielessä juutalaisia kutsutaan jutskuiksi,saksalaisia sakuiksi tai sakemanneiksi. Aasialaisia nimitellään vinosilmiksi. Miksiköhan suomalaisia kutsutaan muualla päin maailmaa? Ruotsiin suuntautuneen maahanmuuton alkuaikoina maan lehdistö teki "parhaansa" kun kyseessä oli rikokseen liittyvä juttu: "En finne igen".

Kouluaikanani oli historian tunnilla havaittavissa opettajan henkilökohtainen asenteellisuus. Esim. Kiinasta puhuttaessa hän käytti termiä "keltainen vaara" ja teki käsillään ristinmerkin. Kiinasta tuli pelon ja pedon symboli.
30. Egon24.3.2005 klo 17:30
Itsekin "puolihurrina" olen tavannut monia "hurreja", jotka ovat tienneet, että heitä Suomessa kutsutaan "hurreiksi", ja ovat ottaneet asian huumorin kannalta ja jo esittäytyessään ovat todenneet, "että jag är en hurri". Pahempiakin nimityksiä ruotsalaisista (ainakin miespuolisista) on olemassa, joita ainakaan ristikoissa ei sovi käyttää.
31. jupejus24.3.2005 klo 18:46
Pitäisikö meidän suomalaisten mennä itseemmekin päin ja kysyä, että voiko sitten "pekka" sanaa käyttää ristikoissa?
Eikös norjalaiset sano vitsin kohteena halventavasti suomalaista pekaksi?
32. V-R24.3.2005 klo 19:48
Tässä tositietoa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Piirka_Kellivoite
33. V-R24.3.2005 klo 19:55
Tähän UIT:n vuosia sitten esittämä potpuri Peacokissa:

Tultiin tänne Moskovasta.
Puntikselle armeijasta.
Kuuntelemaan maineikasta
tsuhna orkestraa.

Lauletaan Minkan sävelellä.

Lukijat voivat arvailla, mistä tapauksesta oli oikeasti kysymys
34. V-R24.3.2005 klo 20:11
Lisää.
Talvisodan päivinä venäläiset pelkäsivät
kukutsoja. Nämä olivat kuusen oksilla ampuvia käkiä.
Eli suomalaisia lumipuvussa taistelevia sotilaita.

Yksinpuheluni alkaa riittää. taidan siirtyä karvalakkipuolelle.
Porukka on siellä tyhmää, mutta he kirjoittelevat.
35. ö24.3.2005 klo 21:40
Kukushka(käki) on venäläistä legendaa. Sillä tarkoitettiin suomalaisia tarkka-ampujia, jotka puiden latvoista ampuivat ryssiä. Suomen sotahistoria ei tunne tällaista tarkka-ammuntamenetelmää. Venäjällä usko "kukushkoihin" on kuitenkin vankka.

Kiinnitin muuten Aamulehdessä huomiota mainokseen, jossa käytettiin sanaa "latinodiiva". Sillä viitattiin naiseen, joka oli vakuuttanut takaperseensä 400.000 dollarista. Eikös siinä ole diskriminointia jos missä!
36. Egon24.3.2005 klo 22:03
Virolaiset haukkuvat suomalaisia turisteja poroiksi. Eihän sanaa "poro" voi sitten ristikoissa käyttää. ;-{)
37. Q2.11.2005 klo 19:32
Tuosta "neekeri" sanasta vielä sen verran että sitä ei kannata mennä kauheasti huutelemaan, sillä joku saattaa vetää siitä herneen nenään ja sinua turpiin.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *