KESKUSTELUT > RISTIKOT > KUTIANKO?

1756. Kutianko?

tjn13.7.2005 klo 09:17
Kolaamisen ohella tuli eilen mieleen toinenkin ajankohtainen sana.

Mitähän muiden kielikorva sanoo KUTIAMISEEN liittyvästä verbistä?

KUTISEMINEN lienee selviö. KUTISTA-verbistä tullee se, että jos olisin KUTISEVAA sorttia, niin saattaisin joskus sitten KUTISTAKIN. Lähellä ollaan KUTISTAA-verbiä, mutta ero on selvä.

Mutta sitten. Mielestäni voin olla myös KUTIAVA ja KUTIANKIN joskus :). Mikä on tämän mystisen verbin perusmuoto?

Helteet vai mitkä syynä, mutta umpikujassa olen :)
2. Eki13.7.2005 klo 09:30
En ole kieliasiantuntija, joten vilkuilin kirjasta.

"Kutiaa" löytyy vaillinaisena eli mm. perusmuodottomana ja imperfektittömänä.

Kun joku takkuaa, on sanottu, että perusmuoto on takuta. Nyt en löytänyt koko sanaa kirjoista. Kumma juttu, muistelin sen siellä olevan.
3. iso S13.7.2005 klo 09:37
Minä, kutian, sinä kutiat, me kaikki kutiamme. Kai perusmuoto on sitten ollut kutita, mutta on kuollut tarpeettomana sukupuuttoon. Pitäneekö kutinsa?
4. Eki13.7.2005 klo 09:44
Eki ja iso S,
siinä varmaan on sellainen pari,
oli kylmä tai vaikkapa vari,
niin kumpikin jotakin ties.

Minä diggaan varista.
5. Titta13.7.2005 klo 09:45
Helle varmaan on pehmentänyt minunkin pääni, kun rupesin taas noita verbejä makustelemaan.

Soittaa - soitella, taputtaa - taputella, laittaa - laitella.

Näinhän se menee. Mutta taivuta samalla tavalla verbit kuvittaa ja jäljittää...
6. iso S13.7.2005 klo 10:28
Kai saa Varista digata, vaikka teki d-tempun. Mutta saako Tittaa hämmästää, jotta helteen pehmentämä pää hämmästelisi?
7. Libero13.7.2005 klo 14:12
Jospa kutiaa-verbistä puuttuu perusmuoto siksi, että sanaan liittyy olennaisesti syy- ja seuraussuhde. Kun lasta kutittaa, hän kutiaa. Ensin kutitus, sitten kutiaminen. Persoonamuodoissa kutiamme kaikki, kuten iso S todisti. Siis kunhan joku ensin kutittaa.
8. iso S13.7.2005 klo 15:15
Asian vierestä: on todettu, että kutiaminen voi olla ennakoivaa eli tapahtua pelkästä kutittamisella uhkaamisesta. Siis seuraus ennen syytä!
9. Titta13.7.2005 klo 15:23
Seuraushan voi sitten tulla ilman syytä, jos joku vaan uhkaa eikä sitten kutitakaan ja toinen vaan kihertelee ja kiemurtelee.
10. Libero13.7.2005 klo 15:43
iso S:

Oikaisen: ensin kutittamisella uhkaaminen, sitten kutiaminen! Tuo"ennakoiva kutiaminen" on ihana.
11. tjn15.7.2005 klo 10:00
Eki jo selvitti, että perusmuoto ja imperfekti puuttuvat.

Ei ne muutkaan sijamuodot oikein luontevilta tunnu. Vaikka itselläni kyllä kielikorva puutuu aika pian, kun näitä sanoja alkaa pyöritellä milessään.

- kutian (preesens)
- kutianen (potentiaali)
- kutiaisin (konditionaali)
- kutia! (kutiakoon!)
- olen kutianut
- olin kutianut

Jotenkin kahden viimeisen kohdalla kielen päälle pyrkii sellainenkin muoto, että 'olen kudinnut'. Jostakin syystä. Toisaalta. jos joku toteaisi kudinneensa, en kyllä tietäisi, mitä on puuhattu.

Kummallisiin pohdintoihin sitä joutuukin, kun antautuu kielikorvansa vietäväksi. Lienee määräaikaishuollon paikka korvalle.
12. Titta15.7.2005 klo 10:04
Olen kutissut? Vai pitäisikö sitten olla kutisen?
13. tjn15.7.2005 klo 10:33
Titta. Eikös nämä sinun johdannaiset tule eri verbistä eli 'kutista'-verbistä. Miun korvani mukaan :)
14. Titta15.7.2005 klo 10:49
Saattaa olla. Tää ketju vaan alkoi tuntua niin selkeältä että piti vähän sotkea. ;)
15. Libero15.7.2005 klo 17:51
tjn 15.7.2005 klo 10.00:

"Kutianen"- ja "olen kudinnut" -muodot ovat kutkuttavia. Ethän vie kielikorvaa huoltoon, ethän?

KUTIAA on lapsen verbi: se elää tässä ja nyt.
16. tjn16.7.2005 klo 10:06
Eikö, vaikka kuinka kudittais?

:)
17. iso S16.7.2005 klo 20:00
Kutiainen lienee sitten syyhyn vaivaama pikkulintu.
18. ö18.7.2005 klo 09:45
Kalojen kutiessa naaraskala laskee MÄDIN ja koiras päälle KUDIN.
19. Titta18.7.2005 klo 11:08
Voiko kutimista aiheutua kutisemista?
20. iso S18.7.2005 klo 11:36
Joo, villa-allergikoille varmasti. Nikkeliallergia on sikäli helpompi vaiva. Jos tulee "nappi otsaan" niin kuti tuskin pahemmin kutittaa.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *