KESKUSTELUT > RISTIKOT > RUUSUT JA RISUT VISUAALISUUDELLE

11248. Ruusut ja risut visuaalisuudelle

iso S26.5.2023 klo 11:54
Makkarassa on kaksi päätä ja ristikoissa kaksi puolta: asiasisältö ja ulkoasu. Tässä keskitytään jälkimmäiseen.

Mielipiteitä voi esittää kaikista sellaisista silmällä havaittavista asioista, jotka eivät vaadi ratkaisemisen osaamista. Esimerkiksi kuvituksen ja tekstauksen laatu, kuvien määrä ja sijoittelu, värikkyys tai värittömyys, symmetria, aukioisuus, lokeroisuus ja muut visuaaliset jutut saakoot kiitokset tai moitteet.

Avaan pelin tämän päivän Iltiksessä olleella kuvasudokulla. Koko konsepti herättää minussa ristiriitaisia tuntemuksia. Ratkomisen kannalta olisi hyvä että eteen tulisi vaihtelevia päättelytapoja ja vaikeusaste pysyisi mahdollisimman vakaana alusta loppuun. On oletettavaa, että tämän toteuttaminen vaikeutuu, jos asetetaan ylimääräisiä reunaehtoja, kuten se että annettujen numeroiden pitää muodostaa jokin kuvio.

Kovin kummoisia kuvia ei 9*9-resoluutiolla pysty muodostamaan, etenkään jos ja kun lähdetään siitä ajatuksesta että annetut numero riittävät tehtävään ratkaisemiseen arvaamatta eikä yhtäkään annettua numeroa voi poistaa ilman että looginen ratkaiseminen muuttuu mahdottomaksi. Plussana todettakoon, että meitä on moneen junaan ja jotkut varmaan tykkäävät siitä että lähtöasetelma "esittää jotakin". Miinuksena mainittakoon, että tuo kuvio katoaa tai ainakin sumentuu, jos tehtävän menee ratkaisemaan!

Niin, se tämän päivän kuvasudoku. Siitä voi hahmottaa luvun 21. Mielestäni ratkaisemisen kannalta on aika tylsää, että yksi pystyrivi on valmiina (se ykkönen) ja yhdestä vaakarivistä (kakkosen jalka) puuttuu vain yksi numero, jonka päätteleminen ei ihmeitä vaadi. Syntyy epäilys, että koko sudoku on yhtä heppoista ratkottavaa. Ihan näin ei ole, mutta ensivaikutelma ei houkuttele kokeilemaan.

Silmäkarkki sijansa saakoon ja se on plussaa jos sisältö on kunnossa, mutta visuaaliset ansiot ilman hyvää sisältöä eivät minun mieltäni lämmitä.
2. Ritu3.9.2023 klo 15:39
Palstalla oli nostettu esiin kryptosäie, niin siitäpä tulikin mieleeni kommentoida silmäkarkin osalta tuota ristikkotyyppiä tähän, joka ei ole suosikkini, mutta joita joskus tulee vähän kuin pakon edessä ratkottua. Kyseessä siis kryptot.

Niissähän kuvitus on minimaalista ja sen lisäyskin niihin on melko rajattua. Mutta joitain ajatuksiani heitän kuitenkin kehiin niistä mitä olen ratkonut. Säännöllisesti ratkomani kryptot ovat Apu Ristikoiden kaksi palkintokryptoa. Muitakin lehdessä on, mutta niitä en läheskään aina ratko.

Ensimmäinen asia mikä tulee mieleen on, että mitä eri lehdissä on ohimennen kryptoja nähnyt, niin sellaiset hauskat ja jopa naurattavat pääkuvat loistavat poissaolollaan. Apu Ristikoissa olen joskus harvoin sellaiseen iloiseen yllätykseen törmännyt ja kuvittajana on silloin ollut Mäkelän Pertti. Kun en kryptoista syty muutenkaan, niin ei kiinnostusta lisää se, että pääkuvaan on laitettu vaikkapa pari lippistä tms.
Mutta tähän väliin huhuilut Mäkelän Pertin suuntaan ainakin Apu Ristikoiden osalta. Olen huomannut, että häneltäkin syntyy halutessaan hauskaa jälkeä ja sitä nyt ja sassiin lisää.

Mäkelän Pertti oli Apu Ristikoiden numerossa 6/2023 kuvittanut myös krypton nro kolme, joka ei ollut palkintoristikko. Ratkoin sen silti. Siinä oli varsinaisessa pääkuvassa erilaisten kalojen kalaparvi. Sitten pitkin kryptoa oli ripoteltu näitä kaloja niin, että ratkaisusana saattoi mennä kalan pyrstön ja pään välistä. Ja näkymä aivan kuin siellä ristikkoon tulleiden sanojen takanakin olisi ollut joku kalaparvi uiskentelemassa. Pidin siitä kryptosta tuon toteutuksen takia.

Viimeisimmässä Apu Ristikoiden numerossa 8/2023 oli palkintoristikkona Jaana Wahlströmin ja Pertti Mäkelän krypto (nro 1). Siinä pääkuvan muoto poikkesi totutusta tasasivuisesta kuvasta. Oli kuitenkin heti piristys krypton ratkontaan. Tuollainen vaihtelu normaalin kuvaristikonkin keskellä olevien pääkuvien muotoon olisi kai mahdollista.
3. Ritu11.9.2023 klo 11:32
Joskus ristikon tekijät onnistuvat ristikon ulkoasun suhteen niin hyvin, että ristikko jää jopa hienon kuvituksensa tai pääkuvien varjoon. Näin kävi Seuran 35/2023 Suurnuotassa. Kerrassaan hienot pääkuvat (6 kpl).
Muistan kun kaupassa selasin lehteä, niin ne nähtyäni päätös oli selvä, että lehti ristikkoineen lähtee matkaan.
Nyt kun jokunen päivä kulunut ratkonnasta, niin en muista kyllä tuosta ristikosta mitään, mutta pääkuvat jäi mieleen.
4. Ritu22.1.2024 klo 15:34
Onneksi kiireen aiheuttaman stressin lääkkeeksi on olemassa ristikot. Tänään etsin ristikkopinostani nimenomaan sellaista sykettä alentavaa ristikkoa.
Ristikon pitää silloin olla minulle tietyllä tavalla kokonaisuutena ulkoasultaan verrattavissa suomalaiseen tyyneen järvimaisemaan. Mielenrauhaa, harmoniaa, idylliä, mutta olematta silti tylsä.
Sikäli mielenkiintoista, että Passeli Pelikaanin numerosta 8/2023 löysin tähän tilanteeseen sopivan, mutta myös sellaisen, joka olisi tällaisessa tilanteessa toisesta ääripäästä eli minulle ns. stressiristikko.

Se stressin karistava ristikko oli sivulla yhdeksän. Kyseisessä tavuristikossa oli luontoaiheisessa pääkuvassa kaunis lintu ja muualla Mäkelän Markun persoonallinen ja humoristinen kuvitus. Vaikka piirroksia oli paljon, niin väritys taustoineen on taitavan hillittyä. Mikään ei hyppinyt sieltä silmille. Tuo ristikko oli karamellisoitu väreineen sopivasti minun makuun.

Sitä vastoin sivulla 21 oleva sekaristikko ei houkutellut tällä kertaa ratkomaan. Kyseessä oli siis ristikko, jossa kaikille ratkaisusanoille oli vihjeruuduissa joko sanallinen tai piirrosvihje, mutta sen lisäksi ruudut oli numeroitu krypton tavoin. Aivan liikaa tavaraa siinä ristikossa minun silmilleni.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *