KESKUSTELUT > RISTIKOT > LAATIJOIDEN METKUT
11113. Laatijoiden metkut
Portteri1.1.2023 klo 00:53
Onko tälläistä ketjua täällä jo. Eli tarkoitus olisi löytää eri laatijoiden laatimusten punaisia lankoja, jos niitä on. Esim Vuokilan useammissa ristikoissa olen avainnut isoja täsmällisiä aukioita esim 4x15 mittaisia. Pitkälä käyttänee usein harvinaisempia kirjaimia. Pallonen käyttää myös sanoista muotoja kuten nopeasti. Laveasti..Onko esim jonkun laatijan sanasto enemmä iha yleistietoo vaativaa ja jollai enemmä puhtaita sanaleikkejä.
2. Eki1.1.2023 klo 12:03
Hauska idea sutkauteltavaksi. Kaikki voivat kertoa huomioitaan. Itse tiedän aika paljon asioita eri laatijoilta itse kuultuja, ovat enemmän asioita joita eivät tee, mutta tietenkin portterin tavoin huomioin tuollaisia juttuja.Kuulin kerran, että minulla on aika usein adjektiiveja, jotka päättyvät -hko. Aloin kiinnittää siihen huomiota ja ne varmaan vähenivät, mutta eihän kommentti tarkoittanutkaan, että ne pitäisi lopettaa.
3. Ritu1.1.2023 klo 13:07
Ratkoin menneenä vuonna huomattavasti enemmän kuin muutamana sitä edeltävänä. Pääpaino helpoissa ristikoissa.Havaintoni oli, että jos minun pitäisi sanoa ristikoissa ollut vuoden sana, niin se olisi TATSI. Se tuli vastaan niin Ekin kuin esim. Sanariksen ulkopuolelta tulevien laatijoiden ristikoissa. Vähän sellainen trendisana, joka vain sellaisena ristikoihin tulleena uutuutena sikisi nopeasti kaikkialle ja pisti sen takia omaan silmääni.
Toinen paljon näkynyt sana oli vihjeille ulkonäkö tai muoti tullut ratkaisusana LOOK.
Sillähän tuon erikoisen konsonanttiin päättyvän asian johdosta kyllä saatettiin joskus harhauttaa ratkojaa mukavallakin tavalla. Toisinaan taas mietti, että kun se tuli tiuhaankin vastaan, että oliko tarpeen edes käyttää sitä.
Iltiksen torstaituplassa oli aina kiva tehdä tuota arvuuttelua, että kuka ristikon oli laatinut. Yritin tietoisesti peittää sen ja selvittää sen vain ratkomalla. Ja monien muidenkin lehtien ristikoissa. Ekin laatimathan oli joskus jopa pääteltävissä ääkkösistä ja öökkösistä. Mutta nykyään en ole enää varma, vaikka niitä olisi ristikkoon taitavasti saatu laitettuakin. Pallosen Teemu taitaa myös niiden käytön hyvän sanaston kera.
Joten nykyään noiden kahden välillä saatan joutua tekemään pesäeroa vain sillä, että jos ristikossa on urheiluun liittyvä vihje, niin miellän sen enempi Teemun kuin Ekin laatimaksi. Toisaalta jos ristikossa on tv-sarjoihin tai elokuviin liittyviä vihjeitä, niin jäljet johtavat yleensä Ekiin. Mutta usein en pysty näkemättä laatijan nimeä enää päättelemään, kumpi kyseessä.
4. iso S1.1.2023 klo 13:54
Onhan laatijaketkuilla metkuja, hyvässä ja pahassa.Oman tuntumani mukaan jättiaukiot ovat tulleet Ekin tyyliin vasta vuonna x, kun ensin muut laatijat olivat niillä pullistelleet vaihtelevalla tyylikkyydellä. Juuri tyylikkyys on se mihin tykästyin Ekin ristikoissa jo kymmeniä vuosia sitten. Jos ratkomukseen oli änkeytymässä jokin merkillinen hankalasti varmistettava sana (Googlea ei ollut vielä olemassa, edes mustavalkoisena), oli syytä tarkistaa poikittaiset ja sieltähän se virhe yleensä löytyi eli itse aiheutettua. Tämä sanaston laadukkuus pätee edelleen, olipa millaisia aukioita tahansa. Se on todellisen taidon merkki.
Teemu Pallosta olen pitänyt jonkinlaisena Ekin manttelinperijänä, ja The Laatijana sitten kun Ekistä aika jättää, toivottavasti ei ennen 2300-luvun loppupuolta. Teemultakin irtoavat isot aukiot ja valtavat sanaston keskipituudet ilman Intian pikkukyliä. Joskus harvakseltaan ristikossa on joku sana kahteen kertaan (laadinnallinen helpotus tai huomaamatta jäänyt virhe?), yleensä kai niin että ainakin toinen on yhdyssanan osana. Ei suotavaa, mutta kauneusvirheeksi laskettavaa. Yksi havainto noin kolmen vuoden ajalta: jos ristikossa on sana tisu, laatijaksi osoittautuu useammin Pallonen kuin joku muu. Kuten Ritu totesi, Pallosella on ehkä keskimääräistä enemmän urheiluvihjeitä (Ekillä musiikkia). Lieneeö sukua seiväshyppääjä Kimmo Palloselle?
Metkujen kruunaamaton kuningas on Aulis Lehto, joka väitti taannoin että ei käytä Googlea. Nykyiset ristikot (noin 10 vuoden ajalta) todistavat muuta. Loistavien oivallusten vastapainona vilisee pikkukyliä ja muita pakkoraossa tai pelkkää laiskuuttaan käytettyjä nettilöydöksiä. Yksi tavaramerkki on tiheään sijoitetut ratkaisulauseet, usein luokkaa neljä allekkain tai vierekkäin. Tämä aiheuttaa väistämättä suuria vaikeuksia poikittaisten sanojen ja muiden lähitienoon sanojen laadun hallintaan ja yleensä kyky, aika ta halu osoittautuu riittämättömäksi. Toinen tavaramerkki on kuvavihje, josta ratkaisusana on (heikohkosti) luettavissa. Kolmas on suttuiset kuvavihjeet, jotka aukeavat vasta ratkaisusanan muodostuttua, jos sittenkään.
Antti Skyttä on tunnettu rakennevihjeistä, joita hänen harmikseen nimitetään kikkavihjeiksi. Yksi vihjetyyppi (josta on pari muunnelmaa) on ristitty hänen mukaansa skytismiksi. Aloittelijat ja tosikot ovat hänen kanssaan vaikeuksissa, mutta paatuneille rakennevihjeiden ystäville Skyttä lienee jumalasta seuraava. Kun en ole tuon porukan syvimmässä päädyssä niin en osaa sanoa, kumpaan suuntaan seuraava.
Alf Simberg on eräänlainen Skytän vastakohta visaisten ristikoiden seurakunnassa siinä mielessä, että vaikeus rakentuu enemmän vihjeiden moniselitteisyydellä ja hämäryydellä kuin rakennekikoilla. Kaikki on kuin liukasta saippuaa - jostakin vihjeestä arvaa todennäköisesti oikean ratkaisun, mutta järki ei riitä saamaan sille vahvistusta poikittaisista. En tiedä pitäisikö kunnioittaa vai sääliä niitä teräväpäisiä tai sitkeitä jotka pakertavat samperin simperin täyteen!
Jotkut laatijat kuvittavat itse ristikkonsa, jotkut käyttävät kuvittajaa ja joidenkin ensimmäiseen ryhmään kuuluvien kannattaisi siirtyä jälkimmäiseen. Brigitta Kalpa on kiertänyt ongelman siten että lähes kaikki vihjeet ovat tekstivihjeitä. Joidenkin mielestä silloin on kysymys ristisanasta eikä kuvaristikosta. Itse olen lievästi eri mieltä. Ristisanassa ("höyryristikossa") vihjeet ovat ristikon ulkopuolella, kuvaristikossa sisäpuolella, olipa kuvia tai ei. Höyryissä voi käyttää pitempiä vihjeitä, kuvaristikoissa on pakko tiivistää. Miksi muuten höyryissä kaikki vihjeet ovat sanallisia? Eikö niissäkin muutama kuva piristäisi? Toki kuvaton tai lähes kuvaton kuvaristikko on vähän yksitoikkoisen näköinen, mutta minusta oleellista on se, ovatko vihjeet hyviä vai ei. Ratkaisemista vartenhan ristikot tehdään, ei seinälle ripustettavaksi!
5. iso S1.1.2023 klo 14:27
Eipä kaikki mahtunut yhteen viestiin, mutta se ei teitä pelasta. Pari esimerkkiä vieä.Aikoinaan Seuran Suurnuottaa laati Seppo Jokikokko, vaimoni suosikki. Hänestä kertovassa tv-ohjelmassa Jokikokko sanoi tarkastavansa ristikon kolmeen kertaan, ettei siihen jää samaa sanaa kahteen kertaan. Olisi ehkä pitänyt antaan vaimon (Sepon, ei minun) tarkistaa, koska ainakin viimeisinä vuosina tuo oli erittäin tyypillinen virhe hänen ristikoissaan. Joskus oli jopa kuusi paria ja ääritapauksena toisto kahdessa peräkkäisessä sanassa vaakarivillä.
Jokikokko sentään osasi myöntää ja oikaista jotkut virheensä. Kerran oli vihjeenä "tasavalta" ja ratkaisuna Tanska. Seuraavalla viikolla vihjeenä oli "ei tasavalta" ja ratkaisuna Tanska. Tässä kohtaa muistini saattaa pettää ja todellisuudessa saattoi olla kuningaskunta -> Ranska ja ei kuningaskunta -> Ranska. Joka tapauksessa hauska oikaisu.
Ymmärtääkseni jotkut laatijat suunnittelevat pohjan (vihjeiden paikat) valmiiksi ja laativat sitten sopivanmittaiset sanat niille varattuihin paikkoihin. Jotkut taas alkavat punoa sanoja ristiin ja rakenne syntyy enemmän tai vähemmän lennossa, ehkä joissakin hankalalta näyttävissä paikoissa hieman eteenpäin hahmotellen. Molemmissa tavoissa on puolensa. Valmiista ristikosta voi jossakin määrin päätellä, kumpaa tapaa on käytetty. Voisin vaikka lyödä vetoa, että Oiva Kangas (mahtaneeko laatia edelleen) oli suunnittelija. Yleensä hänen ristikoissaan yhtä ruutua suurempia vihjealueita olivat vain pääkuva, yläreuna ja vasen reuna. "Rungossa" vihjeruudut eivät tavallisesti sijainneet edes kulmittain. Hyvin ilmavan näköistä. Toinen hänelle tyypillinen piirre oli se, että ristikossa oli vähän diivailun makua: harvinaisia sivistyssanoja ja/tai harvoille tuttua knoppitietoa.
Lehdon ristikoista unohtui mainita yksi erikoispiirre. Jos hän käyttää tahallaan tai ns. pakon edessä jotakin harvinaista vihjeen ja ratkaisun yhdistelmää, esimerkiksi etunimi -> sukunimi, niin jossakin kohtaa ristikossa on vastakkainen pari, esimerkin tapauksessa sukunimi -> etunimi. Tämä jakaa mielipiteitä. Joidenkin mielestä tuollainen on tylsää, minun mielestäni kohtelias kädenojennus ratkojille, kun vahvistus on saatavilla ilman googlaamista. Tämä olisi ollut tarpeen silloin kun vihjeenä oli John ja ratkaisuna Lailare (terveisiä Jukkikselle, joka muistanee tapauksen).
6. Jukkis1.1.2023 klo 14:35
John Lailare ei unohdu koskaan.
7. Eki1.1.2023 klo 16:05
Ei varmaan myöskään pääministeri Utubo, ristikko Team Katalinin, vihje alun perin Pekka Joutsin.
8. Ritu1.1.2023 klo 18:28
Tuo muistiin ikiajoiksi syöpynyt UTUBOn tarina tulee muuten ratkoessa joskus mieleen. Se tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta, joka valaisee jonkun toisen vihjeen. Viimeksi minulle kävi niin Ekin omaa kovista ratkoessa, jossa oli vihje HAKATTU ON PIERO ---> STYROKSI.
9. Jaska1.1.2023 klo 19:42
Vuoden 2003 SM kolmannesta alkuerästä on jäänyt mieleen pääkuva eli luku 10. Pystysuoraan muodostui järjettömän tuskallisen, heiveröistä aivokapasiteettia säälimättömästi raadelleen, sanoinkuvaamattoman kärsimysnäytelmän jälkeen ONKIMADON PUJOTUSPAIKKA. Eli luvun ykkönen. Ken katalista oli syyllinen?
10. kp2.1.2023 klo 12:16
Laadin juuri ristikkoa, jossa on kikka.Sellinen, jota kukaan ei tajua......
11. kp2.1.2023 klo 12:16
sellainen
12. Eki2.1.2023 klo 12:35
Yleisesti ottaen laatija haluaa, että sopiva osa ratkojista tajuaa. Mikä mahtaa olla kp:n idea tässä, onko tahallisen hämäävä kommentti? Tarvitseeko kikkaa huomatakaan ratkaistakseen tehtävän kokonaan?
13. kp2.1.2023 klo 13:17
Ihan kikka on. Epäilen että ei kukaan sitä tajua.....Jos niin käy, niin kysymys kuulee onko laatijan aika kikkailuun turha?
14. iso S2.1.2023 klo 13:45
Säikeessä 11100. Laatijan haasteita Eki kertoi eräässä tehtävässä olevan "mielenkiintoisen lisäasettelun". Varsinaisesti totta tarkoittamatta heitin arvauksen, että kyseessä voisi olla ristikossa piilevä viisto sana, jolle ei ole vihjettä. Sellainen siinä todella onkin (kausi) ja itse asiassa toinenkin, joka on intialaisen kyläpahaisen tasoinen nettilöytö jota ei tässä tarvitse toistaa. Tuollaiset piilotetut sanat ovat sellaisia Ekin uumoilemia kikkoja jotka eivät vaikuta tehtävän ratkaisemiseen ja joita ratkoja ei todennäköisesti huomaa.Ekin ristikossa tuollainen piilevä sana syntyi luultavasti sattumalta, mutta sattumalta tiedän että sellaista tehdään tahallaankin. Eräs laatijanplanttu, joka on isäni poika mutta ei veljeni, upotti ristikkoon laulun "Tell Laura I love her" nimen niin että etunimi oli vaakasuorassa ja englanninkieliset osuudet viistossa. Sama puujalkahumoristi lähetti terveisiä muinaiselle tuttavalleen upottamalla hänen etunimensä (8) lähtemään pääkuvan kulmasta viistoon ilman vihjettä. Todennäköisesti ei mennyt perille mutta laatijaa temppu huvitti.
Sopivan harvakseltaan käytetty ja siksi yllättävä metku on se että vihjeruutu on tyhjä, jolloin kaksi ratkaisusanaa näyttää yhdeltä. Viimeksi tämä tuli vastaan Sanasepon 3/2022 kimppakiva-ristikossa, jossa temppu toistui useasti. Ratkaisusanan pitää luonnollisesti jollakin tavalla kuvata ruudun tyhjyyttä tai vihjeen puuttumista.
Joskus metku on sellainen, että tahallaan rikotaan ristikkosääntöjä. Esimerkiksi sääntö 7: Ratkaisusanan kirjainten tulee olla peräkkäin yhdellä rivillä joko vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas.
Legendaarisin esimerkki tuon säännön rikkomisesta on Hesarin kesäristikko 2489, jossa valtavan pitkä ratkaisulause kiersi spiraalina, näin:
https://aijaa.com/L2Ef3q
Sääntö 3: Ristikon oikean reunan ja alareunan on oltava suoria.
Sanasepossa 4/2022 Juha Hyvönen rikkoo tuota sääntöä. Ristikko on selvästi osoitettu tietylle kohderyhmälle ja laadittu sydämen muotoon, pakostakin hieman kulmikkaasti. Selvyyden välttämisen torjumiseksi ristikko on ympäröity punaisella vedetyllä sydänkuviolla.
Nämä rikkomukset kuittaantuvat säännöllä 21: Säännöistä voidaan poiketa, mikäli …
Molemmissa tapauksissa säännöistä joustamiseen on hyvä syy.
kp: vastauksesi Ekille oli sellainen että se ei vastannut selvään kysymykseen, ainakaan ymmärrettävästi. Siihen mitä kysymyksesi kuulee, vastaan omana mielipiteenäni: jos ratkojat eivät huomaa kikkaa eikä huomaamatta jääminen haittaa ratkaisemista, kikkaan käytetty laatijan aika ei ole hukkaan heitettyä, jos laatija on saanut siitä iloa. Jos kikka on sellainen että kukaan ei stä huomaa ja huomaaminen auttaisi ratkaisemista, laatija on väärinkäyttänyt aikaansa.
15. Joutilas2.1.2023 klo 16:29
No, nyt rupesi kutittelemaan; missähän lehdessä ja milloin tuo kp:n mysteerisen kikan sisältämä ristikko julkaistaan??? Olemme todellakin jännän äärellä...
16. isoäiti2.1.2023 klo 16:50
Kun nyt näkisi edes yhden ristikon tämän mestarilaatijan (kp) kynästä.
17. kp2.1.2023 klo 16:52
Suomessa..... Vaikeaa tietää missä?
18. happonen2.1.2023 klo 17:25
Kyllä tietyiltä laatijoilta pitää aina muistaa pohtia tiettyjä "tavaramerkkejä" kun ratkoo: -Salokankaalla homonyymivihjeet
-Pitkälällä ja Viitamäellä on laatijoista parhaat sanastot ja mukana on usein vierasperäisiä sanoja ja kirjaimia
-Holopaisella rokkiin ja popuularikulttuuriin liittyvät vihjeet
-Lähteenmäellä pohjoisen murresanat, eläimet ja kasvillisuus
-Skytällä skytismit ja rakennevihjeet
Oma lukunsa on sitten Alf, joka taitaa pyörittää muutaman kymmenen kuvan settiä ristikoissaan, esim. hattupäinen ukkeli, tanssiva hahmo jne. Näillä samoilla kuvilla on kyllä vihjeytetty ties kuinka monta eri sanaa!
19. Telly Savaku2.1.2023 klo 17:30
https://www.nokianuutiset.fi/elamanmeno/art-200000 6824006.htmlAinakin tuossa osoitteessa on infoa. Kummallisesti kuvituskuvassa ei ole laatijan omaa tuotantoa.
Vielä kummallisempaa on, että ristikoillaan on välikäsi, perilletoimittaja.
Nyt eivät taida olla kaikki muurahaiset keossa.
20. Eki2.1.2023 klo 17:49
Kuvituskuvana on Sanarisin tehtävä, ilmeisesti Aamulehdestä, eläköityneen piirtäjämme käsialaa. Pääkuvassa näkyy entisen asuntomme sisäpihan pöytä.
21. Ritu4.1.2023 klo 08:42
Minulle heräsi mielessä kysymys siitä, että kun mietimme asioita, joista jonkun laatijan saattaa ristikoissa tunnistaa, niin tunnistammeko me ratkojat siinä aina laatijaa sittenkään? Kuvittajat tunnistamme piirrostyylistään helpommin. Tuli mieleeni kun ratkoin erästä Ekin laatimaa ja Mäkelän Markun kuvittamaan ristikkoa, että olen jostain jäänyt käsitykseen, että kuvittajat laativat myös sanallisia vihjeitä. Työnjaosta kustakin ristikosta on ratkojan vaikea mennä sanomaan niiden osalta, että mikä siinä on laatijan idea ja mikä taas kuvittajan päästä.
Vedän nyt ihan omasta päästä esimerkin. Vihje olisi TÄYTTÄÄ ENSI VUONNA 70. Siihen ratkaisusanaksi tulisi jonkun tunnetun etunimi. Kumman idea se tuossa olisi vihjeittää noin. Siinähän vihjeenä olisi voinut olla vaikka kyseisen henkilön sukunimi tai muuta häneen liittyvää riippuen ristikosta.
Mutta ikään viittaavat vihjeet olen mieltänyt aina ristikoissa enemmän Ekin kuin jonkun muun laatijan käyttämäksi. Mutta jos se onkin harha ja kyse olisikin kuvittajan tyylistä?
22. Eki4.1.2023 klo 08:56
Ihan oikeita ajatuksia ja huomioita. En ole ajatellut, että ratkojat hirveästi tällaista pohtisivat, sitä vain ratkotaan. Meillä tosiaan tehdään monenlaisilla yhdistelmillä ja pidän sitä voimavarana. Ei se tee ristikoista persoonattomia. Se tekee niistä vaihtelevia ja aina sopivasti erilaisia. Jo tiettyihin lehtiin tehdään eri tatsilla (tuli taas eilen tatsi yhteen ristikkoon...).Vihjeet voidaan joskus tehdä yhteispelillä. Markku usein vähättelee omaa vihjeitystään, mutta se on oikein mukavaa ja sujuvaa. Helillä on piirtäjistä eniten oma tyyli vihjeittää ja hän tekee myös mainioita keskisvihjeitä, koviksiinkin joskus. Joskus on tehty Helin kanssa yhdessä miettien, ennen joulua tehtiin yksi henkilökohtainen ristikko kovisfanille, johon hioimme lopuksi vihjeet oikein hyviksi.
23. Funny4.1.2023 klo 12:45
Kyllä se parantaa ristikon tasoa, kun useampi tekee vihjeitä, olipa kyse helpohkosta tai vaikeammasta ristikosta. Yksin laativalta voi helpommin jäädä jotain hoksaamatta. Työkseen piirtävällä on sellaisia kuvitusideoita, joita sanojen laatija ei tulisi ajatelleeksi.
KOMMENTOI