KESKUSTELUT > RISTIKOT > ALKUAINE 85

8474. Alkuaine 85

Heikki10.6.2015 klo 04:18
Olen ihmetellyt, että ristikonlaatijoilla on oma kummallinen sanastonsa. Paikallislehdissä oli juuri Kemppaisen ristikoissa alkuaineen nimenä sana astaatti; nyt se oli myös Pallosella. Pääte -aatti on kemiassa annettu suoloille: typpihapon suolat ovat nitraatteja, rikkihapon sulfaatteja, etikkahapon suolat asetaatteja. Juuri tuo yhden kirjaimen ero sanoilla asetaatti ja astaatti varmaankin aiheuttaisi sekaannusta, jos jonkin alkuaineen nimi todella olisi astaatti. Jossakin ristikkosanakirjassa on merkitty synonyymeiksi sanat astaatti ja astatiini. Tällaista en ole missään kemian kirjassa nähnyt.
Astatiini on luonnossa erittäin harvinainen, maankuoressa sitä lienee alle 30 grammaa. Astatiinin havaitsi ensi kertaa kemisti Fred Allisonin ryhmä 1931. Allison olisi ristinyt aineen alabamiiniksi osavaltio Alabaman mukaan. Kemian nimitysunioni IUPAC ei tuota nimeä hyväksynyt. Astatiini sai nimensä vasta 1947. Nimen kanta on astatos. Se on kreikkaa ja merkitsee epävakaata.
Ehkä ristikonlaatijoilta pitäisi vaatia tutkinto kemiassa ja fysiikassa? Kun opetin fysiikkaa, kysyin joskus alkuaineryhmää halogeenit. Aina vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: F, Cl, Br, I ja At. Nämä halogeenit ovat epämetalleista herkimmin reagoivia ja voimakkaita hapettimia. Ne reagoivat herkästi metallien kanssa ja muodostavat suoloja (kreik. halos = suola, gennan = synnyttää). Luonnossakin nämä aineet esiintyvät vain suoloina.
2. Tulokas10.6.2015 klo 07:49
Kyllä kemian kirjoissakin - ainakin Antikaisen epäorgaanisen kemian kirjassa - on mainittu myös astaatti, vaikka astatiinia minäkin olen tottunut käyttämään.
3. iso S10.6.2015 klo 10:41
Wikipediahan ei ole minkään tason auktoriteetti verrattuna entiseen opettajaan koska sinne voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa, mutta kuitenkin:

_fi.wikipedia.org/wiki/Astatiini

Astatiini eli astaatti on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on At (lat. astatinum), järjestysluku 85.

Ilmeisesti aiemmin on oikeasti käytetty nimitystä astaatti ja se on sitten korjattu ennen Heikin muistamia aikoja, mutta Heikin esittämästä syystä.

Heikillä on ollut parempi tuuri oppilaiden suhteen tai on ollut parempi opettaja kuin minulla. Meidän kemiantunnillamme olisi hyvin voinut käydä näin:

Opettaja: Pekka, luettele halogeenit.
Pekka: En osaa.
Opettaja: Iso S, luettele halogeenit!
iso S: En osaa.
Opettaja: Mitä, eikö iso S:kään tätä osaa!

Pekka (nimi muutettu) oli opettajan hampaissa oleva oppilas, joka ei ottanut turhia paineita koulunkäynnistä. Opettajan tapana oli tehdä juuri noin: esittää Pekalle kysymys, jota ei uskonut Pekan osaavan, ja sitten sama kysymys jollekin muulle, jonka arveli osaavan. Sen jälkeen hän teki kaksi yleistystä: Pekka, sinä et osaa mitään ja tämänkin kaikki muut osaavat. Tuon huomattuani kieltäydyin osallistumasta leikkiin ja teeskentelin osaamatonta (silloinkin harvoin kun olisin osannut...). Muutaman kerran jälkeen opettajan kommenttiin tuli pieni mutta merkitsevä muutos: eikö iso S tätäkään osaa!

Muuten, minkä hapon suola on sitaatti? Varmaan piihapon!
4. matts10.6.2015 klo 16:53
Entäs potaatti?
Kantaattiahan ei edes tarvitse kysyä!
5. Tarja10.6.2015 klo 19:12
Kiitos matts! Sain edes yhden syyn hymyillä tänään.
6. Matti10.6.2015 klo 23:48
Bariumin suola on tietenkin bataatti.
7. --10.6.2015 klo 23:58
Astatiinin kymmenkertainen suola on Attentaatti.
8. HT10.6.2015 klo 23:58
Astaatti/astatiini-aihetta jauhettiin tällä palstalla jo 2006, 2012 ja 2014. Kahdella viime kerralla keskustelu alkoi Heikin purnaamisesta. Vuonna 2014 minä osallistuin näin:

"Näkyy olevan horjuvuutta tuon aineen nimessä. Wikipedia sanoo 'astatiini eli astaatti', Facta 2000 'astaatti, sama kuin astatiini' jne. Eli vaikka kemistin korvaa -aatti loukkaakin, pitänee mukautua sen toisenkin muodon esiintymiseen ristikoissa."

Iso S esitti toissa vuonna, että tomaatin nimeksi tulee panna tomatiini, jotta kemistit eivät hermostu.
9. Heikki11.6.2015 klo 17:23
Juuri siksi ristikkojen laatijat kiukuttelevatkin. Apu-lehdestä kerran ilmoitettiin, että jatkossakin samaistetaan käsitteet voima ja teho.
10. iso S11.6.2015 klo 18:14
On se hurjaa; leikilläni toissa vuonna ehdotin ja vieläkin laatijat kiukuttelevat. Heikki, onko sinulla näyttöä ja/tai esimerkkiä tuosta kiukuttelusta? Minusta kun vaikuttaa siltä että kiukuttelunomaista reaktiota tulee laatijoiden uhriksi joutuvilta oman alansa erikoisasiantuntijoilta.

Apu-lehden tapauksessa mielestäni kaikki ovat oikeassa, vaikka ovat eri mieltä. Fyysikkojen ahtaassa maailmankuvassa voima ja teho ovat eri käsitteitä, mutta kansalaistottelemattomien kurittomassa mielessä ne ovat joskus, joissakin olosuhteissa kovin lähellä toisiaan. Jos nakkikioskin jonossa kohdistetaan riittävästi voimaa niin kyllä se tehoaa fysiikanopettajaankin (ammatti muutettu). Tuollaista en tietenkään hyväksy, mutta paheksumisesta huolimatta niin voi käydä eikä Apu-lehti voi asiaa auttaa.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *