KESKUSTELUT > RISTIKOT > AJATON KOVIS?

8196. Ajaton kovis?

Joutilas3.11.2014 klo 18:31
Itse en ymmärrä ristikon laatimisesta yhtään mitään. Siksipä turvaudunkin viisaampien apuun. Onko mahdollista ja kuinka haastavaa laatia kovisristikko,joka ei sitoudu mihinkään aikakauteen? Sen voisi ratkoa 1700 -luvun ihminen siinä kuin 2200 -lukulainenkin. Oletetaan nyt kuitenkin,että kieli pysyisi samana. Tämmöisen ristikon toivossa eläen ja mielipiteistä jo etukäteen kiittäen. (Ihan kaikkiin risuihin ei tarvitse kompastella,vaan maalaillaan suht suurella pensselillä,jottei mene saivarteluksi)
2. iso S3.11.2014 klo 18:48
En usko mahdolliseksi ja kovin haastavaa joka tapauksessa olisi, enkä näe edes yrittämistä mielekkäänä. Mistä löytyisi se 1700-luvun ratkoja joka testaisi onnistumisen? Mitä merkitystä laatijalle tai nykyisille ratkojille olisi sillä, että nyt laadittu ristikko pystyttäisiin tai ei pystyttäisi ratkaisemaan 2200-luvulla, kun lääketieteen kehityksestä huolimatta me kaikki pukkaamme silloin horsmaa?

Homma kompastuu jo siihen oletukseen että kieli pysyisi samana. Ei se pysy vaikka kuinka olettaisi. 1700-luvun suomi (sanasto ja monien sanojen oikeinkirjoitus) on niin erilaista jo nykyiseen verrattuna, että voi vain arvailla mitä nykykielestä jää elämään 200 vuoden päähän. Monet käsitteet ja henkilöt olivat 1700-luvulla vielä kaukaista tulevaisuutta ja tulevat olemaan 2200-luvulla unohdettua menneisyyttä. Hyvin suppean perussanaston varaan pitäisi laatia ja jos se vielä onnistuisi, pitäisi vastaavien perussanojen varaan pystyä rakentamaan visaiset vihjeet, kuitenkin niin että ne olisi mahdollista ymmärtää puolen vuosituhannen ajan.

Helpompi on laatia sellainen ristikko joka olisi pahis sekä 1700- että 2200-luvulla. Itse asiassa on jo laadittukin. Otetaan mikä tahansa nykyinen pehmis ja lähetetään se aikakoneella menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Siinäpä ihmettelevät: mikä ihmeen Vanhanen, 4 kirjainta?
3. Wexi3.11.2014 klo 19:06
Karkeasti sanottuna julkisuuden henkilöt ja tuotemerkit pois. Esim. juuri täyttämässäni Tonin laatimassa keskiaukeamassa ei niitä kovin montaa ole, niiden "häivyttäminen" ei varmastikaan ole mahdotonta. Kokonaan eri asia, kuinka tarkoituksenmukaista se on.
4. Funny3.11.2014 klo 19:32
1700-lukulainen ei ymmärtäisi tuosta Tonin keskiaukeamasta ns. höykäsen pölähdystä. Suurin osa nykypäivän suomalaisistakaan ei kovin paljon.
5. Wexi3.11.2014 klo 20:47
Funny, katsoitko otsaketta;
"...Oletetaan nyt kuitenkin,että kieli pysyisi samana..."
6. Funny3.11.2014 klo 22:28
Muutako ei tarvitse olettaa kuin se, että kieli pysyisi samana? Sitten en ole tainnut oikein käsittää koko juttua. Mutta siinähän ei ole mitään uutta.
7. iso S4.11.2014 klo 09:45
Avausviestissä ollut oletus oli joko epätäsmällinen tai epärealistinen, ehkä jopa molempia. Sen voi tulkita kahdella tavalla: kieli pysyy samana (ei vaihdu esimerkiksi suomesta ruotsiksi, venäjäksi tai englanniksi) tai kieli on muuttumattomana pysyvä suomi.

Ajatusleikkejä ja jossitteluja saa harrastaa ja jotkut niistä ovat mielenkiintoisia, mutta tässä tapauksessa minun mielestäni vastaus on itsestään selvä. Mahdollisuuden sallimiseksi pitäisi jossitella lisää, jolloin samalla vaivalla voisi jossitella sellaiset ehdot että saisi haluamansa vastauksen: eihän se olisi vaikeaa/onhan se vähän vaikeampaa kuin visaisen laatiminen nykyihmisille/on hurjan vaikeaa.

Tulee mieleen muinainen simulointiaiheinen kurssi Nääsvillen yliopistossa. Siellä "elastiikan assistentti" NN (nimi muutettu) oli mennyt sanomaan: määritellään simuloitavan ilmiön säännöt ja haluttu tulostus". Tämä herätti opiskelijoissa suunnatonta hilpeyttä, jonka syy taisi jäädä NN:lle (nimi muutettu) ikuiseksi arvoitukseksi. Mitäpä sitä turhaan simuloimaan, jos kerran haluttu tulos valitaan etukäteen...
8. joskus4.11.2014 klo 13:00
Kai nyt sentään tulostus on eri asia kuin tulos.
9. iso S4.11.2014 klo 18:50
On ja ei. Tulostus, tuloste ja tulos ovat tietysti eri asioita, jos ajatellaan (esimerkiksi tietokonesimuloinnin) tulosta, sen tulostamista jollakin laitteella, ja tulostamisen tuloksena syntyvää tulostetta, joka esittää simuloinnin tuloksen ihmisen luettavissa olevassa muodossa.

Tuossa asiayhteydessä ei ole kuitenkaan mielekästä ajatella että NN olisi tarkoittanut tulostuksen valinnalla sitä, minkälaisella laitteella tai fontilla tulostetaan. Eipä niitä vaihtoehtoja juuri ollutkaan: Teletype, (10 merkkiä sekunnissa) tai rivikirjoitin. Fontin määräsi laite, ei niissä ollut vaihtoehtoja. Kyllä siinä tarkoitettiin tulostuksen sisältöä. NN tietysti tarkoitti esimerkiksi liikenteen simuloinnissa sitä, seurataanko vaikkapa automäärää per aikayksikkö ja millä frekvenssillä tulokset ilmoitetaan, vai vaikkapa keskimääräisiä odotusaikoja liikennevaloissa tai risteyksissä. Pahanilkiset opiskelija sen sijaan ajattelivat, että valitaan sellaiset parametrit että saadaan tilaajaa miellyttävä tulos: liikenne vetää hyvin, ei ruuhkia. Opiskelu voi olla iloinen asia, opettaminen ei välttämättä samanaikaisesti.
10. Wexi4.11.2014 klo 19:02
Joutilas; pidä kaikki edellä luetellut seikat kirkkaana mielessäsi. :-)
11. Joutilas4.11.2014 klo 20:54
Heti jouduttiin aika upottavaan suohon. Ei passaa enää jatkaa tarpomista,sillä kohta ollaan kaulaa myöten. Kiitos valistuksesta. Wexille erikoiskiitos kannustuksesta. Rattoisaa ajattomuutta kaikille!
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *