KESKUSTELUT > RISTIKOT > VIRHEITÄ KAUPPAKESKUSTEN ASIAKASLEHDISSÄ JA APURISTIKOISSA?

7592. Virheitä kauppakeskusten asiakaslehdissä ja Apuristikoissa?

Ylläpito20.8.2013 klo 15:58
Lähettäjä: Pähkinänsärkijä 20.8.2013 klo 15:52

... Niitä varten, jotka eivät välitä patkääkään siitä, onko vihje tai vastaus oikein, voisi suositella esimerkiksi joidenkin kauppaketjujen asiakaslehtien tehtäviä tai vaikka Apuristikoita, joissa erityisesti parin laatijan tekeleet vilisevät suoranaisia möhläyksiä.

Lähettäjä: Ylläpito 20.8.2013 klo 15:56

Sen verran tuli tölväistyä pariin suuntaan, että pitäisi Pähkinänsärkijältä tulla jotain konkreettisia esimerkkejä (vaikka toisessa säikeessä) vihjatuista virheistä, ettei mene summittaisen herjan puolelle. Jokainen laatija on valmis pohtimaan virheitään, jos hänen ristikoistaan sellaisia osoitetaan.

Aletaan uusi säie siis.
2. Ylläpito20.8.2013 klo 15:58
Siis kauppaketjujen, anteeksi.

Pähkinänsärkijä vastatkoon huutoon.
3. Pähkinänsärkijä20.8.2013 klo 16:35
No, hupsista: täytynee yrittää kaivella jäljelle jääneitä Apuristikoiden numeroja, joita postilaatikkooni tipahteli vuoden ajan. Yhdenkin sellaisen löydettyäni voin kyllä yksilöidä riittävästi tapauksia tölväykseni täytteeksi. Palaan asiaan, kunhan ehdin. Mahtaako tämän sivuston kutyymiin kuulua laatijoiden nimienkin mainitseminen siinä yhteydessä?

Asiakaslehdet ovat meillä nykyään jatkaneet yleensä kierrätyskulkuaan isommitta huomioitta, mutta ehkä semmoisiakin vielä tulee eteen reposteltaviksi.

Oikeastaan kuvittelin möläyttäväni ns. universaalin totuuden, suorastaan truismin, eräitä asiakaslehtien pähkinöitä muistellessani. Nyt myönnän auliisti syyllistyneeni karkeaan yleistykseen, koska monissa ilmaisjakelu- ja järjestölehdissäkin on näyttänyt olleen kohtuullisen laadukkaitakin tehtäviä.

Toivottavasti ei kuitenkaan kommenttini itse asiasisältö jää tämän "poliittisesti korrektin" kauhistelun varjoon ...
4. Ylläpito20.8.2013 klo 16:41
Aika yleistä on myös sanoa, että naistenlehdissä on sekuliristikoita. Kyllähän täällä usein nimillä puhutaan, että mielestämme saa sanoa, kenen ristikosta puhutaan.
5. Eki20.8.2013 klo 19:39
"Oikeastaan kuvittelin möläyttäväni ns. universaalin totuuden, suorastaan truismin..."

Minä olen oppinut tuntemaan nimimerkki Pähkinänsärkijän kirjoittajana, joka ei muiden mielipiteitä kumartele vaan luo omiaan, siksikin tämä tuli isona yllätyksenä.
6. jpq21.8.2013 klo 01:25
Minusta nimet esille minua ainakin kiinnostaa kuulla mitä jotkut ajattelee laatijoiden töistä. ja täytyyähän potentiaalisten palkkaajien jos täänne niitä eksyy saada tietää mitä joku laatia tekee...
7. Pähkinänsärkijä21.8.2013 klo 21:21
Toistaiseksi en ole löytänyt ensimmäistäkään Apuristikon vanhaa paperinumeroa kätköistäni - epäilen siippani hävittäneen jäljetkin niistä.

Verkossa näyttävät esille saamani Avun ristikot olevan etupäässä J. Wahlströmin laatimia. Muistelen niissäkin olleen kohtuullinen määrä mielestäni virheellisiä vihje / ratkaisu -pareja, mutta ei läheskään niin usein kuin M. Lammen aikaansaannoksissa. Juuri niitä en ole verkosta saanut framille.

Yllättävästi joukossa oli myös T. Pitkälän (omassa vuosikerrassani ei tämä laatija ollut mukana) helpohko mutta laadukas laatimus ns. suurristikkona. (No, siinä esim. etsittiin vihjeellä VAIHE sanaa ETAPPI, jotka mielestäni eivät ole toistensa synonyymeja, ja autonkuvalla haettiin sanaa KISA - nämä vain pikkumaisina huomautuksinani.)

Todistelun paine on nyt itsellänikin niin palava, että saatan vaikka marssia R-kioskille ostamaan uuden eksemplaarin. Kokemani Apuristikoiden vuosikerta taisi olla 2011, vai oliko se viime vuosi. Jos taso ei ole muuttunut, perästä näkyy ...

Kauppaketjujen asiakaslehdistä vain viimeisin Me on pelastunut kierrätykseltä. Sen ristikko (8/2013) osoittautui helpoksi mutta aivan kelvolliseksi. (Etsimällä etsien löytyi vain yksi "virhe" keskeltä: varista esittävä silhuettikuva vaati vastaussanakseen NAAKKA.)

On siis vain odotettava postilaatikkoon seuraavia PIRKKA ja YHTEISHYVÄ -lehtiä, joihin "aliarvostukseni" todennäköisesti on kohdistunut.

Aion kuitenkin elää muutaman lähipäivän ns. hankkimaani elämää mm. veneillen, joten mahdolliset hengentuotteeni ilmestyvät aikaisintaan ensi viikolla.

Eki, mikäli kommenttisi 20.8.2013 klo 19:39 oli tarkoitettu arvostavaksi, olen otettu. Ellei, olen sitä silti. Totean vain nyt kumminkin, että kumarran - ja syvään - muidenkin mielipiteitä, jos ymmärrän niiden perustelut.
8. Eki21.8.2013 klo 21:43
Kielonen sanoo etapista: välitavoite, vaihe, osuus. Ei vaikuta virheeltä.

Minä Pirkan laatijana ja Takalan Jyrki Yhteishyvän vastaavana odotamme kauhulla tuomiota.
9. Pähkinänsärkijä21.8.2013 klo 22:16
Eki 21.8.2013 klo 21:43; sinäpä sen sanoit: tuollaisia ns. hakuteosperusteluja on minun ollut usein vaikea niellä. Johdonmukaista mielestäni tässäkin käsitejoukossa olisi pitää vaihetta etapin tuloksena, ei synonyyminä.

(Juupas-eipässanailu on tietenkin hedelmätöntä tässäkin. Lienet jo huomannut, että pidän "kieliviranomaistemme" valitsemaa suhtautumista sanojen merkitysten kattavuuteen himpun verran sumeana - mikä on kai oikeastaan etupäässä oma ongelmani: vain minä saan iho-oireet siitäkin, muut näyttävät ottavan asian rauhallisemmin.)

Ilmoituksesi Pirkan ja Yhteishyvän ristikoiden laatijoista sen sijaan viritti suuret paineet ja vei yöuneni - sekä unelmani veneilyviikonlopusta. Odotan nyt siis mainittujen läpysköjen postilaatikkooni kolahtamista vähintään yhtä kauhistuneena kuin J. Takala (minulle toistaiseksi nimeltä tuntematon vaikuttaja) ja sinä.

Parahultaisia painajaisia kumminkin kullekin.
10. Eki21.8.2013 klo 22:22
Veneilemään vaan, ei tämä niin vakavaa ole!

Nykäsestähän olet enimmäkseen sanaillut ja nyt puhumme uusimman auktoriteettimme ihan tuoreista määritelmistä. Sanonpa vaan, että jos sieltä löytyvää suoraa synonyymia sanotaan virheeksi, silloin kukaan laatija ei ole turvassa.
11. Jukkis21.8.2013 klo 22:35
Tämän säikeen otsikko on epäonnistunut. Sen pitäisi olla

"Virheitä kauppakeskusten asiakaslehdissä
ja
Apuristikoissa?
(huono otsikko)"
12. Pähkinänsärkijä21.8.2013 klo 23:03
Kiitos. Mennään jos merisää sallii.

Joo, olen ymmärtänyt että Kielonen on uusinta uutta siinä ns. heikoimman lenkin legitimointimetodissa, jolla kielenhuoltajiemme huolenpito hoidetaan: mikä tahansa "käytössä vakiintunut" merkitys laillistetaan, viis vivahteista. Ja etymologiasta.

Oikeastaan en jaksa taistella näitä auktoriteetteja vastaan. Olenkin viime aikoina tyytynyt vain nurisemaan ns. nykäisysanoista, joiden yhteyttä elävään, johdonmukaiseen ja säännötettyyn kieleemme en aina ymmärrä. Siksi täällä viittasinkin mainitsemiini kohtiin lainausmerkeissä tai ainakin vähätellen.

Ikävämpi asia ristikkoharrastajalle onkin vihjeen tai vihjekuvan todistettavissa oleva ristiriita ratkaisusanan kanssa, mistä tämäkin vitja laitettiin liikkeelle. Niitä juuri kai minunkin odotetaan kaivavan esiin vastatakseni huutoihini.

Palaamme tähän, jos aihetta on.

Nyt: hyvää yötä.
13. Wexi21.8.2013 klo 23:11
Joopa joo. Nykästä omaamattomana en näe itse mitenkään "möhläyksenä" VAIHE ja ETAPPI sanaparia. Aivan looginen ja pehmistasoiseen sopiva vihje.
Velttohyppelyä ja rekissä roikuntaa stressioireisiin, iho-oireisiin Basimysin-voidetta.
14. Henry Haapalainen22.8.2013 klo 01:54
Tämä on tuttua; kun ratkoja epäilee jotain vihjettä virheelliseksi, hän kirjoittaa että ristikossa oli paljon virheitä. Useimmiten sitä yhtäkään virhettä ei löydy. Tällainen tapa on joillakin ratkojilla, onneksi vain vähemmistöllä.
15. jeh22.8.2013 klo 09:57
Kaipa jonkun ratkojan mielestä saunassa käytettävä oksakimppu ei voi olla vihta kun se kerran oikeasti on vasta. Mikään aineiston esittely tai muu todistelu ei auta, kyllä minä poika tiedän!
16. J. Takala22.8.2013 klo 16:15
Odotan mielenkiinnolla mitä virheitä siellä Yhteishyvän ristikossa on tai on ollut. Tässä noin 13 vuoden aikana tietooni on tullut kaksi virhettä. Ensimmäisessä tapauksessa (en muista vuotta) ristikosta oli jossakin vaiheessa pudonnut pois oikeanpuoleisin sarake kokonaan. Toisella kerralla (6/2010) vihjeenä ollut lippu olikin Kolumbian, vaikka ratkaisusanaksi tulikin Ecuador. Liput ovat muuten samanlaisia, mutta Ecuadorin lipussa on vaakuna keskellä.

Voi olla, että muitakin virheitä Yhteishyvän ristikoissa on ollut, mutta tietoa niistä ei ole minulle asti kantautunut.
17. iso S22.8.2013 klo 16:45
Pähkinänsärkijä 21.8.2013 klo 22:16

"Johdonmukaista mielestäni tässäkin käsitejoukossa olisi pitää vaihetta etapin tuloksena, ei synonyyminä."

Minun käsitejoukossani vaihe tarkoittaa useammin keskeneräistä prosessia kuin jonkin (loppu)tulossa. Ehkä minun ymmärrykseni on ns. vaiheessa!

Ehkäpä Ranskan ympäriajon kyllästämänä ja kyllästyttämänä ymmärrän etapinkin helpommin aloituksen ja lopetuksen väliseksi osuudeksi kuin osuuden loppupisteeksi. Välietapin sen sijaan ymmärrän nimenomaan osuuden loppupisteeksi. Mikä sitten on pääte-etappi? Entä välivaihe tai loppuvaihe? Siinäpä minulle päänsäryn aihe.
18. Henry Haapalainen25.8.2013 klo 01:32
Olen viime aikoina ratkonut ristikkolehtiä,joihin en ollut aikaisemmin tutustunut. Kyllähän sellaisia löytyy, joihin Pähkinänsärkijän kritiikki olisi kohdallaan. Mutta ristikoita pitäisi opetella analysoimaan, ettei roiskita minne hyvänsä.
19. Ei rikki25.8.2013 klo 12:14
Ekille kysymys; mikä seuraavista on eniten oikein vai ovatko ehkä kaikki, eli eheä, ehyt, ehjä ja onko niitä muitakin vielä? Tämä sana askarruttanut monta kertaa ristikoissa.
Jos tämä kysymys on väärällä sivulla, niin anteeksi sitä pyydän jo ennenkuin joku huomauttaa...
20. Eki25.8.2013 klo 12:40
Kaikki kolme ovat jokseenkin yhtä oikeita ja siinä ne suunnilleen olivat.
21. Jaska25.8.2013 klo 13:08
(Parit varokoot)
22. Juha N25.8.2013 klo 13:29
On niitä vielä neljäskin, EHO, jonka merkitys tosin on kolmea edellistä laajempi.

Nykysuomen etymologinen sanakirja:

"EHEÄ on rakenteeltaan selvästi johdos, ja saman vartalon johdoksia ovat myös EHJÄ ja EHYT. Sanavartalon alkuperä on tuntematon."

"--- kokonaista, tervettä, kaunista, aitoa yms. merkitsevästä sanasta EHO, joka puolestaan on johdos samasta alkuperältään epäselvästä vartalosta kuin EHEÄ ja EHYT."

Paitsi kokonaista, EHO merkitsee siis myös aitoa eli EHTAA. Mielenkiintoisesti sanalla EHTA on kuitenkin aivan eri alkuperä: se on lainaa ruotsin sanasta ÄKTA.
23. Ei rikki, vaan..25.8.2013 klo 14:22
Kiitos Eki ja Juha N
Tämä valaisi asiaa. Kuvittelin noista yhtä murresanaksi (ehjä?), mutta taitavat olla sitten ihan kirjakieltä.
24. tapio25.8.2013 klo 18:47
Avun ristikoita kymmeniä, ellei satoja ratkaistuani, en niissä ole havainnut kuin joitakin turhan sumeita vihjeitä, mutta suoranaiset virheet ovat olleet harvassa. Pidän siis niitä suht. laadukkaina.
25. Heikki28.8.2013 klo 19:52
Juuri niin, Apu-lehdessä on usein puhekielisiä ilmaisuja, esim. käsitteet teho ja voima samaistetaan usein. Tuntuu kuin olisi palattu siihen aikaan, jolloin tehon yksikkökin oli hevosvoima.
Jos lukija on sattunut löytämään Patina-nimisen lehden, on sielläkin vastaavaa. Viime lehdessä luki 'paino'. Siihen tuli sana KILO. Lähetin lehdelle terveisiä, että kilo on etuliite, joka tarkoittaa tuhatkertaista arvoa. Meillä on kilowatit ja kilometrit. Tietysti puheessa kilogramma usein lyhennetään kiloksi. Sitten lehdessä oli kreikan alfa-kirjain, joka ei lainkaan ollut oikean näköinen. Se oli venytetty vaakasuoraan kovin pitkäksi niin, että muistutti fysiikassa verrannollisuutta osoittavaa merkkiä. Mielenkiintoisia ristikoissa ovat lyhennemerkinnät, joita ei heti arvaa; viimeksi esiintyi sana MMKISAT. (tulee ajatelleeksi, onko kyseessä millimetrikisat, muunmuassa-kisat vaiko todella maailmanmestaruuskisat)
26. Eki28.8.2013 klo 20:31
En käytä itse kilo-sanan vihjeinä painoon liittyviä, mutta koska kaikki sanakirjat kertovat sen olevan yleisekielen kilogramma, miksi sitä pitää niin usein väittää virheeksi? Jos kielen auktoriteetti sen hyväksyy (ja Heikkikin yllä ymmärtää), se on oikea vihje.
27. HT28.8.2013 klo 20:44
Kilogramma tuli suomen kielen sanakirjoihin 1880-luvulla ja jo 1912 painettu Tietosanakirja sanoo kilon kohdalla: "ks. kilogramma". Pieni Tietosanakirja vuodelta 1926, kilo: "Sama kuin kilogramma".
28. Heikki28.8.2013 klo 21:18
Saman tien voisi mennä vieläkin enemmän ajassa taaksepäin. Almanakka vuodelta 1828 esittelee aivan ihmeellisiä mittoja, tavallisin painomitta oli kait leiwiskä. Aika maailman luomisesta Kristuksen syntymään oli 6000 vuotta jne. Ei tiedetty mitään alkuräjähdyksestä, kvarkkiteoriasta puhumattakaan.
29. Eki28.8.2013 klo 21:21
Uusin kirja eli Kielonen kertoo kilon ylieskieliseksi kilogrammaksi.
30. Eki28.8.2013 klo 21:22
(Hemmetti miten vaikea sana tuo yleiskieli.)
31. Heikki28.8.2013 klo 21:38
Se oli kai jo 1961, kun sovittiin Pariisissa kansainvälisestä mitta- ja painojärjestelmästä eli SI-järjestelmästä, jonka mukaan massa perusyksikkö on kilogramma. Siitä tehtii prototyyppi, jota on tähän päivään asti säilytetty Pariisissa ja eri maihin on tehty kopioita. Britit vain eivät tahdo millään luopua omista mitoistaan. Etuliitteet ja niiden lyhennysmerkit löytyvät kaikista lukiolaisten taulukkokirjoista.
32. pelaaja28.8.2013 klo 21:47
Tuttu juttu: Alkukesästä painoin n. 60 kiloa. Nyt jos kilo onkin vain etuliite, joka tarkoittaa tuhatkertaista arvoa, niin painoniko on edelleen 60 kiloa? Ei, virallisesti painoni onkin 60 kilogrammaa tai 60 000 grammaa vai? Kuka simmottis sanoisi tai kirjoittaisi? "Väitän", että 60 kg = 60 kiloa.

Pähkinänsärkijä,
muistanet kalan kudun? HS-ristikossa (HS 2750) se oli "virhe". Hahaa, sama "virhe" oli Yhteishyvän ristikossa samoihin aikoihin ja siitä tuli silloin mainittua. Loppujen lopuksi virhe oli sitten kirjoissa, "jotka hyväksyvät minkä tahansa sanan minkä tahansa sanan synonyymiksi". Ei se mitään, väitän itsekin joskus mitä milloinkin. Omien pyöritysten soikeiksi venymiset eivät, kas kummaa, ole yleensä kuitenkaan osoittautuneetl laatijoiden syyksi.
Nimimerkki jeh kiteytti asian 22.8.2013 klo 09:57 osuvasti:
Kaipa jonkun ratkojan mielestä saunassa käytettävä oksakimppu ei voi olla vihta kun se kerran oikeasti on vasta.
33. Eki28.8.2013 klo 21:48
Uusimmissakin kirjoissa myös teho ja voima esitetään synonyymeina. Vältän itse näiden vihjeiden käyttöä, jotka ammattikielessä halutaan ehdottomasti pitää väärinä, mutta ristikoihin niiden on kelvattava ja nurkujien niihin tyydyttävä, koska vääriä ne eivät suomen kielessä ole.
34. Jaska28.8.2013 klo 22:05
Minäkin erehdyin vielä 1900-luvulla ostamaan maitokaupasta varttikilon voita. Siis väärin ostettu. Olisi pitänyt ostaa joko neljänneskilogramma tai kaksisataaviisikymmentä grammaa voita.
35. O28.8.2013 klo 22:16
pelaaja.
Minä painan enemmän, kuin sinä. Peräti 66 kiloa. :)
36. tapio28.8.2013 klo 22:16
Noin yleisesti ottaen en valita puhekielisistä ilmauksista, mutta joskus ne ovat olleet niin harvinaisia, että en ole niitä ymmärtänyt. Tainneet olla kovin murteellisia.

Puhekielisten ilmausten pitäisi sentään olla koko Suomessa ymmärrettäviä.
37. Funny28.8.2013 klo 22:37
Mietitäänpä tätä juttua vielä.

Minusta 'paino' on kumminkin huono vihje KILO-sanalle. Se olisi huono, vaikka vastaussana olisi KILOGRAMMA. Kysehän on yksiköstä eikä painosta. Samalla tavalla kuin 'teho' ei käy vihjeeksi sanalle KILOWATTI. Vai miten?
38. O28.8.2013 klo 22:55
Funny.
"Paljonko sinä painat?"
Vastaus on esim. mainitsemani 66 kiloa.
39. Funny28.8.2013 klo 23:08
Aivan, 66 kiloa on paino, jolloin kilo ei ole paino vaan painon yksikkö.
40. Jondalar28.8.2013 klo 23:20
Fysiikassa paino ja kilo eivät ole ollenkaan sama asia. Puhekielessä kyllä, kalakauppiaalta ei kysytä paljonko maksaa haukikilogramma. Vitsissä tosin mies halusi ostaa metrin makkaraa. Ei myydä metreittäin vaan kilottain. No laita kilometri.

Fysiikassa massa kuvaa aineen määrää ja sen yksikkö on kilogramma. Paino on vuorovaikuttavien massojen aiheuttama voima. Ihmisen massa pysyy samana, vaikka ihmisen paino eri planeetoilla on erilainen. Kilo on todella etuliite, kaikkihan muistavat litanian milligramma, senttigramma, desigramma...

Teho kuvaa sitä, kuinka nopeasti työ tehdään, yksikkö watti. Voima on suure, joka liikuttaa massoja, tapahtumaan vaikuttaa kappaleiden väliset vetovoimat ja hitaus, joka vastustaa liikettä. Voiman yksikkö on newton. Työtä tehdään kun kappaletta siirretään voiman vaikutuksesta jokin matka. Teho saadaan laskettua jakamalla työmäärä työhön kuluneella ajalla. Työn yksikkö on joule eli Nm.

Lamppu ja valaisin eivät myöskään ole samaa tarkoittavia.
41. Funny28.8.2013 klo 23:46
Mutta niin kauan kuin kilolla tarkoitetaan kilogrammaa, se on yksikkö. Se on paino vain, jos se tarkoittaa samaa kuin 1 kg (ja silloinkin vain puhekielessä.) Vai onko fyysikko eri mieltä?
42. Henry Haapalainen29.8.2013 klo 00:49
Fysiikan työtä koskeva yhtälö on arveluttava tästä syystä: Kun muuttomies purkaa lastia auton lavalta, Hän muka tekee negatiivista työtä! Ajattelussa on jokin puute tai virhe.
43. Wexi29.8.2013 klo 01:25
Eikös joskus ollut mainoskin: "monta kilogrammaa elämäniloa".
44. MM29.8.2013 klo 11:35
Ristikkotermistön sana "vihjeruutu", pitänee hylätä, ja nimetä se fakta- tai synonyymiruuduksi. Antaahan tuollainen epämääräinen vihjailu ihan tolkuttomasti pelivaraa laatijoille ja saattaa suoraselkäisimmät ratkojat raivon partaalle.

"VIHJE= viittaus, viite, osviitta; vihjaus. Ostos-, vedonlyöntivihje. Vihjeitä veikkaajille. Antaa jklle vihje jstak. Noudattaa saamaansa vihjettä. Se oli selvä vihje, että on aika lopettaa."
(Kielitoimiston sanakirja 2008, CD-versio)

Ristikon pitää olla totista tenttiä ja tietokilpaa.
45. J. Takala29.8.2013 klo 12:53
Myös onnittelukorteista tuttu teksti "onnea ja iloa, monta tuhatta kiloa" on muutettava muotoon "onnea ja iloa, 3000 kilogrammaa".

Lamppu ja valaisin muuten ovat synonyymejä, ainakin sanakirjojen mukaan.
46. Jondalar29.8.2013 klo 13:10
Pojat, ei pidä loukkaantua! En suinkaan tarkoittanut kirjoitustani arvosteluksi tai pyynnöksi muuttaa jotakin. Painoa mitataan kiloina, tehossa on voimaa. Tieteentekeminen tahtoo olla kaukana tavallisesta elämästä. Viisastellaan keksimällä arkisille ilmiöille merkillisiä nimiä.

Sähköalan ammattilaisena ymmärrän valaisimen ja lampun eron. Yksinkertaisin valaisin muodostuu lampusta ja lampunpitimestä. Lamppu on se osa missä loistaa valo.
47. nope29.8.2013 klo 13:15
Eivät ole täysiä synonyymejä sanakirjojen mukaan eivätkä muutenkaan. Lamppu-sanaa käytetään myös valaisimesta, mutta se on eri juttu.

Emme osta pöytälamppuun 60 watin valaisinta.
48. Jondalar29.8.2013 klo 13:24
Unohdin tietysti öljylampun. Siitä voidaan käyttää kumpaa tahansa nimitystä.
49. Funny29.8.2013 klo 14:17
Näinhän se on, ammattilaisilla ja maallikoilla on usein eri käsitys sanojen käytöstä.

Taannoin elokuvakoneen käyttäjä paheksui, kun Cinemascopea kutsutaan laajakankaaksi.

Kun onnettomuusuutisessa mainitaan rekka-auto, ja kuvassa näkyy täysperävaunullinen kuorma-auto, tulee liuta huomautuksia, että ei tuo mikään rekka ole, vaan täysperä. Ammattikielessä rekka tarkoittaa puoliperävaunua.
50. HT29.8.2013 klo 16:54
Enenevässä määrin näkee rekkaa käytettävän kuorma-auton synonyyminä. Karmeana esimerkkinä on jäänyt mieleen muutaman vuoden takaa tv-ohjelma kuorma-auton historiasta, jossa suomentaja oli johdonmukaisesti kääntänyt alkukielen (am. englanti) truck-sanan rekaksi. Näytettiin neljä viisi metriä pitkä söpö kuorma-auto, jonka lavalle mahtui muutama pakkilaatikko, ja suomennos kertoi, että kyseessä oli ensimmäinen rekka.
51. O29.8.2013 klo 21:34
J. Takala.
22.8 klo 16:15.
Mielenkiinnosta täytin Yhteishyvän ristikon ja oli ihan
mukava. Ilman virhettä. (minun mielestäni)
52. Pähkinänsärkijä30.8.2013 klo 20:52
Terveisiä aurinkoiselta Suomenlahdelta. Olo on väsynyt mutta seesteinen. Jopa niin rentoutunut, etten jaksa kiivailla tälläkin vitjalla taudinkuvaani määritelleiden diagnostikkojen kommenteista (itse olenkin vain agnostikko) enkä nimimerkki O:n hyvää-päivää-kirvesvarsista. Wexin terapiavinkit velttohyppelyineen ym. sen sijaan otan kiitollisena käyttöön aina tarvittaessa.

Siippani olikin jo keväällä kiikuttanut muutaman vanhan Apuristikko-lehden veneeseen, "koska niissä oli runsaasti tekemättömiä, esimerkiksi satunnaisille lapsivieraille soveltuvia tehtäviä jäljellä". Niistä sitten löysinkin ratkoskellessani mielestäni sopivasti näyttöä tölväykseni tämän kohteen pään menoksi.

Lisäksi oli poissaolomme aikana postilaatikkoon tipahtanut kahden Hesarin perjantainumeron lisäksi sekä Me että Yhteishyvä, joten saatoin pitkästä aikaa katsella näiden kauppaketjulehtien ristikoita.

Saattaa ainakin näiden viimemainittujen perusteella olla aihetta pyytää nätisti anteeksi laatijoilta, joiden helpoista mutta varsin asiallisista tekeleistä oli vaikea löytää virhettä. Pirkan tehtävänhän olin nähnyt jo viime viikolla. Tölväisemäni mielikuva lieneekin syntynyt todella kauan sitten. Siis: antakaa anteeksi, (ainakin mainittujen lehtien) ristikkosepot.

Me-lehden ristikossa (T. Pitkälä) viimeinen pystysana vihjeestä VÄÄNTÄÄ ei liene ihan virhe, mutta vihjeen synonyymit aikaansaavat kyllä mielestäni pikemminkin käyrähköjä tuotoksia kuin ratkaisu. Luulen kuitenkin, että ainakin jokin ristikkoyhteisön käyttämistä hakuteoksista siunaa tämänkin merkityksen.

Yhteishyvän tehtävässä (Ekinkö?) toiseksi viimeinen pystysana, joka tulee SEILAAVIA-vihjeestä, kuvaa aika kömpelöitä purjehdittavia. No, on kai joku joskus ripustanut paitansa purjeeksi keskelle aution saaren tarpeista kyhättyä laitetta, jolla sitten on lähtenyt seilaamaan kohti pelastusta. Ei siis tuostakaan virhettä saa.

Apuristikoista sen sijaan voisi kaivella a) virheitä, b) epätarkkuuksia ja c) sumeutta mielin määrin. Laitan tähän vain esimerkkejä viimeisestä tilauksena saamastani numerosta:

APURISTIKOT 12/2012
2 (Milla Lampi)
RITARILLINEN -> URHEA; HYVÄSTELLÄ -> EROTA; HAPAN -> KARVAS; TURNAUS -> KISA
3 (Milla Lampi)
SORSASUKU -> ANAS; RAAPUSTETTU -> KIR*E (mahd. KIRJE)
7 (Jaana Wahlström)
AVUT -> ITSE; TEISKON PELI -> T*TO (mahd. TOTO, miksi)
8 (Milla Lampi)
ESITYS -> AARIA
10 (Milla Lampi)
JULKISUUDEN KIPEÄ? -> SALARAKAS; AMMATTEJA -> ALAT; (ORAS -> TAIMI)
11 (Milla Lampi)
LENNOKKAITA -> ELOISAT; BONUS -> ETUUS.

Itse pidän noita esimerkkejä virheinä, moni muu törkeinä tai lievinä epätarkkuuksina - ja varmaankin jokin monista sanakirjoista on ottanut nuokin sanaparit suureen hyväksyvään syliinsä oikeina synonyymeinä. Perustelen tarvittaessa kantani kuhunkin kohtaan (jos joku vielä jaksaa lukea).

Entä onko virhe se, että monissa tehtävissä (J. Wahlström) ratkaisusanaan voi tulla kaksi tai kolmekin vaihtoehtoista piilokirjainta, joista jokainen olisi oikea? Esimerkkinä tämä: TYTTÖJÄ -> EMM(A/I/Y)T.

Kolmas, ainakin minua häiritsevä, tyyli Avun ristikkolehden tehtävissä (useimmin M. Lampi ja joskus J. Wahlström) on nais- tai miesnimien etsiminen sanoin PIMU, KIMMA, SUSSU, HEPPU KAVERI jne. Minusta tuollaisin vihjein tulisi tuottaa niille puhekielisiä tai slangisynonyymejä. Laadintasääntöjä en tunne, mutta muualla en ole moista tavannut
53. O30.8.2013 klo 21:05
Pähkinänsärkijä.
Miksi taas mainitsit nikkini, vaikka en kommentoinut mitenkään
sinua tässä saitissa?
54. Pähkinänsärkijä30.8.2013 klo 21:31
Viittasin vain nimimerkkiisi esimerkkinä sellaisista hyvääpäivääkirvesvartta-kommenteista (O 29.8.2013 klo 21:34), joiden ei liene tarkoitustaan edistää keskustelua.

Samalla korjaan oman virheeni edellisessä kommentissani: olihan J. Takala ilmoittautunut Yhteishyvän ristikkomaakariksi, eikä suinkaan Eki. Pahoittelen J. Takalalle / Ekille (tarpeeton yliviivataan) mahdollisesti tästä aiheutunutta mielipahaa. ;-)
55. J. Takala30.8.2013 klo 22:01
Eipä siinä mitään. Olen ihan tyytyväinen, jos joku luulee tehtäviäni Ekin laatimiksi.

Seilaavista olen kanssasi samaa mieltä. Siinä on selvästi sattunut ajatusvirhe.

Apuristikoista tarkentava kysymys: miksei kirje voisi olla raapustettu?
56. Jukkis30.8.2013 klo 22:23
Hmm, jos joku ei ymmärrä mitä "hyvää päivää kirvesvartta" tarkoittaa, niin on ymmärrettävää, että hän ei myöskään ymmärrä, mitä ristikkotermi VIHJE tarkoittaa.
57. O30.8.2013 klo 22:52
Jukkis.
Olipa hyvä VIHJE!
58. Henry Haapalainen31.8.2013 klo 01:02
Pähkinänsärkijä kirjoitti asiallisesti omista näkemyksistään. Eikö niihin voisi vastata yhtä asiallisesti.
59. jpq31.8.2013 klo 01:49
Henry Haapalainen: ja pitäisikin vastata asiallisesti vaikka joku kirjoittaisi epäasiallisesti. Minusta ainakin epäkohteliaalle ei pidä "kostaa sitä"
ps. se että ei löydä virheitä myöhemmin johtuu siitäkin että joskus lukee uusiksi ja oivaltaa mitä vihje sanoi. joskus itsellä meni b ja d sekaisin siis lapsena varsinkin. Ja nimenomaan nämä pienet kirjaimet.
60. Wexi31.8.2013 klo 01:51
Peesataan Henryä. Näkemykset asiallisia, niitä on turha irvistellä. Tietysti niistä voi olla eri mieltä.

Muutamista olen samaa mieltä (esim. HAPAN -> KARVAS on selvä kömmähdys).

RITARILLINEN -> URHEA, näinhän monet mieltävät, mutta eiväthän ne ole synonyymejä (ellei huomaavaisuutta naista kohtaan lasketa siltään huomionarvoiseksi rohkeuden osoitukseksi:-)

Sen sijaan JULKISUUDEN KIPEÄ? -> SALARAKAS (nimenomaan kysymysmerkillä) on mielestäni ihan passeli vihje (tietysti makuasia). Suoranaiseksi virheeksi en sitä tuomitsisi.

Epätarkkuuksia, no joo, myöntää täytyy.
61. minä31.8.2013 klo 16:33
Hei!

Lähes kaikki ristikot sisältävät epätarkkuuksia ja vihjeisiin sopimattomia ratkaisusanoja. Minua aluksi "pännivät" Hesarin ristikot, joissa sanojen vääntely on viety aika äärimmäiseen pisteeseen. Lisäksi niistä ei selviä ilman tietokonetta, sillä pulmakohtiin laatija on hakenut googlesta jonkin ilmaisun, jonka on löytänyt.

Olen kuitenkin muuttanut asennettani. Välikö sillä, jos ristikot sisältävät lapsuksia, kunhan ne ovat vain hauskoja ja haastavia pähkinöitä silloin tällöin ratkaistavaksi. Aina voi tuntea myös hiukan ylemmyyttä kun huomaa ettei vihje mennyt ihan nappiin ja sen kuitenkin oivalsi. Ymmärrän senkin, että ammattilaatijoiden on tingittävä laadusta, sillä palkkiot tuskin ovat kovin runsaita.

Minua on askarruttanut ristikoiden laadinta. Onko se käsityötä, vai onko se tietokoneavusteista puuhaa?
62. iso S31.8.2013 klo 22:28
Pähkinänsärkijä, pidän löytämistäsi esimerkeistä osaa oikeina, osaa riittävän tarkkoina ristrikkovihjeiksi ja osaa liian epämääräisinä tai selvästio virheellisenä. Tässä muutamia kommentteja.

Aikoinaan ritareilta vadittiin käsittääkseni monenlaisia ominaisuuksia ja urheus oli yksi niistä. Parempi vihje olisi kai ollut ritarimaista.

Tavi (Anas crecca) on pienikokoinen sorsalintu. Mikä siis mättää, miksi muka Anas ei ole sorsasuku?

Ennen e-mailin keksimistä kirjeitä tosiaan raapusteltiin paperille.

Toto-vihjeessä laatijalla lienee mennyt sekaisin Teivo ja Teisko. Virhe.

Oopperassa esitetään mm. aarioita. Esitys sekin on, vaikkakin osa laajempaa esitystä. Kaikkien vihjeiden ei tarvitse olla synonyymejä, kyseessä saai olla ns. luokkavihje.

Jos saa hyvin tehdystä työstä bonuksena tukun rahaa niin ei se ainakaan minua haittaa!
63. Pähkinänsärkijä1.9.2013 klo 13:10
iso S 31.8.2013 klo 22:28; on virkistävää saada omista mielipiteistään poikkeavia asiallisia kommentteja.

ANAS voisi mielestäni olla sorsien suku tai sorsalintu, ei kumminkaan erityinen SORSASUKU.

AARIA taas on nähdäkseni oopperateoksen osa, joka tietysti esitetään aina kun teos on näyttämöllä - ja toki usein myös erillisenä kappaleena, mutta ESITYS ontuvana synonyyminä on kai sitten mainitsemasi "luokkavihje". Oppia ikä kaikki.

Kyllä minustakin BONUS syntyy tai kertyy mm. juuri hyvin tehdystä duunista, myös uskollisesta kauppaketjun kassan kartuttamisesta, mutta ETUUS taitaa olla jotakin pitkäkestoisempaa, oikeutta johonkin enemmän tai vähemmän pysyvään hyvään. Vaan haitanneeko tuokaan merkitysero leppoisaa mielipiteidenvaihtoa enemmän.
64. iso S1.9.2013 klo 19:26
Niinpä, mielipiteitä voi vaihtaa muutenkin kuin niskakarvat pystyssä.

Sorsien suvun ja sorsasuvun käsitämme ilmeisesti hieman eri tavalla. Minun makusteluni mukaan Anas on nimenomaan erityinen sorsasuku, yksi monista. "Sorsien suku" sisältää mielestäni sen virheellisen väitteen tai oltettamuken, että kaikkien sorsien suku olisi Anas. Näinhän ei ole.

Sorsalinnut (Anseriformes) on lintulahko. Yksi sen heimoista on sorsat (Anatidae). Tässä heimossa on paljon sukuja, yksi niistä sorsat (Anas), mutta myös mm. ristisorsat (Tadorna) ja myskisorsat (Cairina). Siis heimon kautta ajateltuna Anas ei anasta sorsauvun titteliä yksinoikeudella.
65. Pähkinänsärkijä1.9.2013 klo 20:01
iso S 1.9.2013 klo 19:26; totta joka sana - olet perehtynyt käsillä olevaan ornitologian osaalueeseen (jonka yksityiskohtia minäkin tuota "virhettä" perustellakseni olin selaillut muutamasta lähteestä).

Taitaakin olla vain ko. eläinten elinpiirin piirretty raja sorsien ja (kattavammin) kaikkien sorsien välillä.

Vaan yhtä painokkaasti voisi mielestäni pelkän ANAS-sanan merkityksen katsoa kattavan oikeammin useita sorsasukuja, ei siis vain yksittäistä sellaista, johon ratkaisu viittasi.

Ei ehkä virhe, mutta vihjeen ja ratkaisun suhteen sumeus tässä häiritsi - ainakin minua. Voisiko tähänkin soveltaa käsitettäsi luokkavihje?
66. iso S1.9.2013 klo 20:56
Ehdottomasti voisi, aivan vastaavalla tavalla kuin etu- tai sukunimivihjeissä. Viisikirjaiminen Virtanen voisi olla aivan yhtä hyvin Jukka tai Ville, elleivät poikittaiset toisin määräisi. Sama se sille, isä tai Ville! Molemmat kuuluvat Virtasten luokkaan. Naimisiin menevä Virtanen voi sitten jäädä luokastaan, jäätyään kenties ensin koulussa luokalleen.

Mielipiteenvaihdosta vielä: se on erittäin kannattavaa toimintaa. Joko saa omansa tilalle paremman mielipiteen tai sitten omaa kaksi mielipidettä: entisensä, josta pitää kiinni, ja uuden, josta ei pidä!
67. Pähkinänsärkijä1.9.2013 klo 21:23
Hah, virtasvertauksesi ovat oivallisia, mutta eivät ehkä aivan vastaa omia ”anasanalyysejäni”, joihin ensin ajattelin sovittaa puolihuolimattomasti kieliopista ottamaani "analogiaa": sana verbi voi merkitä mm. sen eri sijoihin taivutettuja muotoja, jotka eivät kuitenkaan olisi suoraan tuon sanan synonyymejä. Mahdoinko onnistua havainnollistamaan tarkoitustani? Entä oliko sekään lopulta virtasiasi kummempi?

Menköön siis tämäkin luokkavihjeistösi laajaan joukkoon.

Mutta, kuten totesit, tämä on ainakin osalle meistä hyödyllistä ja hauskaakin ventileerausta. Saa kärjistellä, pyöritellä käsitteitä ja kuurnitella vaikka hyttysiä ilman, että siitä kenenkään tarvitsee provosoitua.
68. Eki2.9.2013 klo 15:12
Olen yrittänyt saada Milla Lammen yhteystietoja, koska hänelle on tässä eniten asiaa. Avun laatijatkaan eivät kuitenkaan tunnu niitä tietävän. Onhan tuossa virheellisiä ja vähän sinne päin olevia vihjeitä ollut. Yritän olla aika korrekti kollegoja kohtaan enkä tässä kyllä muutenkaan näe kauheasti pahaa, pientä skarppausta eli tarkempaa merkitysten pohtimista Millalle suosittelisin. Positiivista hänellä on, että hän hakee vihjeitä, joita ei käytetä noista sanoista ”aina”. Sama laatija ja aina samat vihjeet (ja useimmiten ne muutenkin yleisimmät), se on minusta vielä pahempi asia.

Kaikki meistä laatijoista panevat joskus huonoja vihjeitä, joten tuskin kenenkään meistä kannattaa kovin isoa kiveä heittää tässä asiassa ketään kohti, mutta monenlaisia laatueroja toki ristikoissa esiintyy.
69. iso S2.9.2013 klo 16:57
Pähkinänsärkijä, 1.9.2013 klo 21:23, nyt meni havainnollistaminen hukkaan, en ymmärtänyt ollenkaan ilman selkeitä esimerkkejä: mikä on vihje ja mitkä voisivat olla ratkaisusanoja. Oliko "sana verbi" se mitä tarkoitit vai oliko tarkoitus kirjoittaa "sama verbi"?. No, kumpaakaan vaihtoehtoa en tajua. Silmääni pistää vain se että samassa lauseessa mainitaan verbi ja sijamuodot. Verbit ovat sikäli kankeita otuksia että ne eivät taivu sijamuodoissa vaikka pyssyllä uhkaisi!
70. Wexi2.9.2013 klo 17:34
Olen siinä onnellisessa asemassa, että en tiedä kieliopista oikein muuta, kuin että verbi on tekemistä, ja objekti on tekemisen kohde.
Possessiivisuffiksiin olen eri yhteyksissä törmännyt, ja alan hahmottaa sen merkityksen, mutta en vieläkään mielelläni lausu sitä ääneen.
71. Pähkinänsärkijä2.9.2013 klo 18:39
Eki 2.9.2013 klo 15:12; korrekti suhtautuminen kollegoihin ja muihinkin on tietysti paikallaan. Se mainitsemasi positiivinen ko. laatijan tehtävissä saattaa päteä suhteessa toisiin laatijoihin - samat vihje-/ratkaisuparit kuitenkin näyttävät toistuvan varsin usein hänen omissa laatimuksissaan - jopa lehden samassa numerossa.

Koko tämän vitjan aikaansaanut tölväisyni ei ollut tarkoitettu heittokiveksi juuri tiettyä laatijaa kohtaan. Kelpo ajanvietettä - epätarkkuuksineen ja pikku virheineenkin - laatijan tehtävät ovat joillekin meistä monista sukankuluttajista.

iso S 2.9.2013 klo 16:57; joo, olin sekava: olisi pitänyt kirjoittaa verbistä muodostetusta sijamuodosta, jollaiseksi ajattelen nyt vaikka sanan SELITTELEMÄTTÄ (selitellä-verbistä mutkan -ma tai -mä lisän kautta ja, jos halutaan, pyssyllä uhaten väännetty - olisiko tuo nyt sitten abessiivi - en edes muista muita mahdollisia?). Liian monta niitä sukkaa lienee kulunut kieliopin pänttäyksestäni, joten olisi ollut helpompi ottaa mikä tahansa muu sanaluokka ja sen taivutusmuodot esimerkiksi.

Uskot tai et, mutta kaduin tuota eilistä "kielioppikikkailuani" heti painettuani LÄHETÄ-täplää. Mutta selittelemättä siisti. Itse asia kai oli klaari.
72. Pähkinänsärkijä2.9.2013 klo 18:47
Wexi 2.9.2013 klo 17:34; vanhan koulutoverini A. Kukkosen kirjoittamaksi irvailtu teos "Minun käyttämät possessiivisuffiksit" olisi kai äkkiä luettu, jos sellainen olisi eteen sattunut. Eipä kuitenkaan ole äijän eloa isommin hetkauttanut: elelee tiettävästi elämäntyöhönsä tyytyväisenä hyväkuntoisena eläkevaarina.
73. P. Katainen30.9.2013 klo 13:36
Tekeekö kukaan vakavasti otettava ristikkoritari muka kauppakeskusten pelleily ristikoita? Väinämöisen kautta, tuollainen räävittömyys kostautuu kun Tuonelaan astuu.

Mikä mahtaa vaivata tätä nuorta sukupolvea. Kautta kaikkien kuulaiden aamujen!

Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi,
Mutta kauppakeskuksiin en sorru.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *