922. Vasta

Pena8.6.2004 klo 16:38
Tämä on tavallaan jatkoa HooTeen sauna -otsikkoon:

http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php? p1=vast.php&p2=info_3.php&id=800&alku=120&t=k2

Kyllä kai saunamestari HooTee on samaa mieltä siitä, että paras vasta/vihta valmistuu keskikesällä täydenkuun aikaan?

>Paras saunavasta valmistuu keskikesällä

-------------------------------------------------- ------------------------------
Helsinki
STT

-------------------------------------------------- ------------------------------

Paras saunavasta tai länsisuomalaisittain vihta, tehdään täydenkuun aikaan. Vastanteon epävirallinen maailmanmestari, tohmajärveläinen Seppo Hyttinen toteaa, että vanhan kansan tiedon mukaan lehti pysyy silloin vihdassa parhaiten.
Täysikuu jäi viime viikolle ja tulee seuraavan kerran heinäkuun lopussa. Ajankohta ei Sepon mukaan tänä vuonna siis täysin osunut, mutta ennen juhannuksen tienoota se joka tapauksessa koittaa. Mutta kyllä tuore vasta saunojalle nytkin maistuu.
Hyttisen neuvojen mukaan koko vasta tulee tehdä käsin katkomalla ja panta toisella tavalla - kiertämällä. - Vasta tehdään rauduskoivusta, jossa on sahalaitaiset lehdet. Aikuisten vastaan otetaan kyynärän mittaisia koivunoksia. Lapsilla ne voivat olla lyhyempiä.
Nykyisin Espoossa asuva Seppo Hyttinen voitti vuosia sitten vastanteon epävirallisen Suomen ja samalla ilmeisesti maailmanmestaruuden Tohmajärvellä.
Vastat tehtiin ennen vanhaan varastoon juhannuksen tienoilla täydenkuun aikaan. Toiset tekivät vastoja vielä heinäkuussa. Talvivastat tehtiin keskikesällä ennen heinäkiireitä, ja ne kuivattiin vuoden tarpeita varten. Kun ennen saunavastat kuivattiin, nykyisin niitä myös pakastetaan. Ennen heinäkiireitä tehty tuore vasta on kuitenkin paras aina.
2. Pena8.6.2004 klo 16:38
Vasta miehelle,
naiselle ja lapselle

Vastanteolle niin kuin monille muillekin epätieteellisille valmistusmenetelmille on erilaisia koulukuntia . Alkuaan saunavastaa käytettiin saippuan korvikkeena. Perinteisessä vastassa rauduskoivun lehden himmeä alapinta pannaan päällepäin niin, että se vihtoessa osuu ihoon. - Silloin vasta pysyy hyvin kasassa ja on tuuhea, sanoo Seppo Hyttinen.
Toinen tapa on latoa koivunlehdet kiiltävä yläpinta ulospäin. Näin lehdet eivät kuulemma takerru ihoon vihtoessa.Tämän koulukunnan edustajat puolustavat myös koivunlehden parempaa vihreää vaikutusta.
Kun itse vastaan käytetään rauduskoivua, sen siteeksi otetaan ohutta ja pitkä hieskoivun vesaa, jota notkistetaan ennen sitomista vääntämällä ja kiertämällä. Vastan siteeksi voi pujottaa myös koivunoksista valmiiksi tehdyn pannan.
Tiukasti ottaen vastan teko muualta kuin omasta metsästä vaatii luvan. Toisen metsästä, kaupungin, kunnan tai valtionkaan metsästä sitä ei luvatta saa tehdä. Vastan tekeminen kun ei kuulu ns. jokamiehenoikeuksiin, joiden mukaan et saa kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta.
Ylitarkastaja Pekka Tuunanen ympäristöministeriöstä vastaa ympäristöhallinnon nettisivulla kysymykseen vastojen teosta seuraavasti: Rikoslain 14 :n nojalla kasvavasta tai tuulen maahan kaatamasta tuoreesta puusta ei saa taittaa oksia ilman maanomistajan lupaa.


Kesän paras tuoksu

Aikakauslehti Suomen Luonto kysyi kaksi vuotta sitten kesällä lukijoiltaan, mikä on kesän paras luonnontuoksu. Viidensadan vastauksen perusteella suomalaiset tainnuttaa parhaiten pihapiirien ja metsiköiden koivu.
Koivuntuoksu yhdistettiin saunaan. Tuomaristo päätyi silloin pitkän pohdinnan jälkeen laskemaan kasvavan koivun ja saunavastan saamat äänet yhteen, koska niissä on pohjimmiltaan kyse samasta tuoksusta.
Koivu pärjäsi myös vuonna 1988, jolloin Suomen luonnonsuojeluliitto ja Dendrologian seura järjestivät kansallispuuäänestyksen. Voittajaksi seuloutui silloinkin rauduskoivu.
3. HooTee9.6.2004 klo 22:07
Olen jo muutaman Vihdan tehnyt tämän kesän sadosta..mukavata hommaa on läpsytellä syntistä lihhaa....Juhannuksena (en oo koskaan kuuta silloin katsonut) tehdään vihdat varastoon ja pakkaseen..ja ilimanmuuta rauduskoivusta tehtyjä...

Mulla on tapana viedä saunaan kokonainen 1,5-2m pitkä koivu...siitä tulee komia tuoksu sellaisellekkin ,joka ei tykkää vihtoa..


Eikun Suomi saunomaan...
4. T to P9.6.2004 klo 23:05
Pena!
Miksi et enää kirjoita omia juttuja? Ne olivat ihan nautittavia!
Parempi kuin ajankohtaisten kopiointi.
5. Pena16.6.2004 klo 17:34
Sattui ritvan lailla silmään tuo vastanteko-ohje ja ajattelin laittaa sen tänne koska HooTee on osoittautunut varsinaiseksi saunamestariksi. On ystävällisesti kutsunut saunomaankin sauhusaunalleen.

Now Titta via? Kiitos, T to P, kiitos.
Kissa kiitoksilla elää, puoli kuuta peipposesta!

Lauhkea savolaislampuri ihmetteli ampumavälineitä: "Ka, ritsat!"

Niin kertoivat kyseiset kukkaistytöt: ne(i)likat!

Työhöni kuuluu usein tavarankuljetuskonttien tyhjäpainojen ylöskirjaamista. Jos muuta ei (muka) ehdi tekemään, päiväraporttini pomolle kuuluu: "...vain taaroja paperilla älä siis suutu..."

No nythän tämä vasta...
6. -30.6.2009 klo 20:35
Mikä on tuon kierretystä koivusta tehdyn köyden nimi? Sille on omansa, mutten muista.
7. -30.6.2009 klo 20:44
vitsas
8. Juhani Heino30.6.2009 klo 21:21
Jostain luin, että vasta ja vihta eivät ole eri nimiä samalle asialle, vaan eri malleja: toiseen tulee kaksi vitsasta, toiseen yksi. Luuletteko että pitää paikkansa? Tämähän tarkoittaisi että länsisuomalaiset tekevät erilaisen kuin itäsuomalaiset.

Itse olen kyllä käyttänyt mieluummin vihta-sanaa, paitsi jos olen juuri halunnut leikitellä sillä että vasta tarkoittaa muutakin.
9. RA30.6.2009 klo 21:49
Olen aina luullut, että kysymys on "vain" murre-eroista. Jossain sanotaan vihta ja jossain vasta, mutta tarkoitetaan samaa asiaa.

Toisaalta: Arvonsa tuntevat vihta- tai vastaspesialistit tuntuvat muodostavan useitakin koulukuntia, että mitenkä se tehdään, kun se OIKEIN tehdään. Mallisuojaa omalleen ei ole tainnut vielä kukaan hakea.
10. Auroran pappa30.6.2009 klo 21:55
Veljeni sanoi tässä takavuosina usein saunassa, kun oli oikein hyvät löylyt et nyt vasta kun olis vasta.
Vihta oli Pekan ja Heikin luonto-illassa yömyöhä ohjelmassa:Vihta Raappana.
Oikeassa vastassa ei saa olla sitomisaineena mitään muuta kuin vitsaksesta taivutettu side. Ei missään nimessä narua, kumilenkkejä ja joskus jopa rautalankaa. Sellaiset sidontaaineet tekevät vastasta sen irvikuvan. Kaksi vastaa sidottuna yhteen vitsaksella muodostivat kappalemitan nimeltään kammihta. (en tiedä kirjoitetaanko se noin mutta lausutaan ainakin noin)
11. Aksu30.6.2009 klo 23:43
Kyllä vain! Kesällä tehdyt kammihtat eli saunavastaparit kuivatettiin talven varalle orrella ulkorakennuksen tiloissa.
12. jpq1.7.2009 klo 05:41
Saunan vihdassa kyllä pitäs huomioida hienhaju ja sitten taas tuulen tuoksu koivussa.:) eli ei pitäisi yhdistää.
ps. paras tuoksu on kostea metsä tarkemmin tietämättä mistä muodostuu. märkää kaarnaa osin ainakin sen voin sanoa.
13. matts1.7.2009 klo 09:32
Meillä vihdottiin vihdoilla. Ne tehtiin ennen juhannusta. Koko perhe fillareilla metsään ja ainakin 2-3 pyörän pakkarilla oli iso pyykkikori (pärekori). Vihdakset otettiin vain rauduksista. Sitten kotona saunan edessä faija teki vihdat, lapset valitsivat sopivat vihdakset ja antoivat faijalle yksi kerrallan. Vihdan kokoaminen oli aurinkoa tarkempaa puuhaa, vihdasta käännettiin moneen kertaanniin, että se sai oikean asennon. Kun vihdaksia oli tarpeeksi kädensija raavittiin puukolla karheaksi. Joku riipi kokoajan vitsaksia pannan tekoa varten. Pantaa ei tehty erilliseksi renkaaksi vaan vitsaksen paksupää työnnettiin vihdan kädensijan vihdaksien sisään ja kiertäminen aloitettiin sillä tavalla, koko ajan piti vitsasta kiertää niin että kuori irtosi ja ettei vitsas taittunut. Pannan teossa oli kahta mallia; yhden pannan versio, jossa vitsaksesta lopuksi tehtiin vielä roikottamislenkki tai sitten pitkästä vitsaksesta (tai jatketusta) tehttiin ensin yksi panta ja samalla vitsaalla tehtiin toinen panta. Lopuksi puukolla lyhennettiin kädensijan liian pitkät vitsakset. Talvea varten osa vihdoista kuivattiin orsilla mutta osa laitettiin harvaan puulaatikkoon ja joka kerroksen väliin laitettiin merisuolaa.
Saunomisessa oli tärkeää että ensin (kuivaa) vihtaa liotettiin n. tunti kuumassa vedessä. Sitten kun mentiin löylyyn vihtaa pidettiin ensin päässä (vihdat olivat isoja, niin että kasvot peittyivät vihdaksiin) ensimmäisten löylyjen ajan, löylyt olivat nimittäin varsin kovat, mutta pääasiassa siksi, että tuoksu oli aivan mahtava ja "että eteeriset öljyt imetyivät päänahkaan", toi oli faijan juttuja, saatto olla jotain perääkin? No itse kylpemisessä = vihtomisessa, tärkeää oli että kun vihta iskeytyi ihoon niin lehtien piti ehtiä imeytyä ihoon kiinni ja sitten vihtaa vedettiin hieman, niin että syntyi imukuppi-ilmiö. Sen oppi hyvin, ei sen vihdan tarvinnut olla kuin sekunnin osia paikallaan iholla kun jo tuli tuo mukava tunne. Vihtominen ei saa olla hakkaamista vaan hyväilyä.
aah!
14. TJV1.7.2009 klo 09:52
Mutta hyvä peseytymiskeino se VASTA on tuo suihku.
15. Maikki1.7.2009 klo 13:23
Ensin saunotaan, sitten syödään VASTA.
16. matts1.7.2009 klo 13:47
..sanoi vanha vastahousu!
17. putko1.7.2009 klo 13:52
kun mies meni saunaan, tuuli vastaan, kun mies tuli saunasta edelleen oli vastatuuli. Tuuli ja sen suunta ei ollut muuttunut, niin että miten? (muistaaksen MMM ongelmakirja 50-luvulta tai vastaava...)
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *