KESKUSTELUT > RISTIKOT > SENSUROITU

859. Sensuroitu

Sensuroitu24.4.2004 klo 18:08
Sensuroitu
2. Eki24.4.2004 klo 18:12
Olin kirjoittanut otsikon ja kirjoittajan väärin päin, siksi sensurointi.
3. Jouni24.4.2004 klo 18:46
Tämä on kyllä palstan mysteerisin keskustelu.
4. Titta24.4.2004 klo 18:56
Eki haluaa olla salaperäinen... :)
5. Eki24.4.2004 klo 19:00
On se aika noloa kirjoitta muistokirjoitus väärin päin!

Reijosta kyllä kutsuttiin Ekiksi, joten siinä mielessä se ei ihan kauheaa olisi ollut.
6. jupejus24.4.2004 klo 20:28
Kuinka paljon ristikoita "sensuroidaan" siinä mielessä, että ne eivät yllä laatuvaatimuksiltaan julkaisuun.

Mielenkiinnosta kysyisin, onko ristikoiden julkaisijoilla tuntumaa, miten paljon lähetetään "ristikkokokeiluita" julkaistaviksi lehtiin tai alan ristikkolehtiin. Mikäli ristikkokokeilu "uudelta laatijalta" ei yllä julkaisuasteelle saakka, niin kuinka sitkaita kokeilijat ovat. Saavatko kerrasta tarpeeksi vai koettavatko tehdä uusiksi parempia ristikoita.

Annetaanko laatijakokeilijoille palautetta, kannustavaa vai tyrmäävää, vai annetaanko ollenkaan minkäänlaista lausuntoa.
Näkeekö ensimmäisestäkin laadinnan kokeilusta jo, onko "laatijassa" ainesta?

Uskoisin, että tämä foorumi on ainakin antanut uusia tiedonmurusia niille, jotka olisivat halukkaita kiinnostumaan laadinnasta.
Aiemminhan ristikkoala on ollut tiedonjaossa niin suppealla sektorilla, että ristikon näkymättömistä säännöistä tai ohjeistuksista ei ole voinut saada juuri mistään tietoa. Se joka on halunnut kokeilla laatimista, ei ole auttanut kuin omin nokkinneen yrittää tyvestä puuhun nousta - ja joka oksalta aina jotain tietoa virheiden ja onnistumisien myötä kerätä. Siinä ponnistelussa saattoi moninkin turhautua ja sahata oman oksansa poikki.
7. Eki24.4.2004 klo 20:59
Palaute pyrkii olemaan aina rakentavaa. Aloittelija ottaa sen sitten kovin monin tavoin. On toki eroa, joutuuko luettelemaan kaikki mahdolliset heikkoudet, jolloin ei itsekään usko, että tekijästä olisi mihinkään., vai riittääkö tiettyjen asioiden viilaus. Sieltä pohjimmaiselta paikalta on aika paha nousta. Tosi huonolle ei edes yritä selittää mitään hienouksia vaan ihan perusasioita.

Suuri osa ei koskaan enää palaa asiaan.

Luulen, että maailmassa on paljon ennen loistavaa julkaisematonta musiikkia kuin hyviä ristikoita.

Kyllä nykyisistä omista avustajistani useimmat ovat loppujen lopuksi olleet ainakin lähes valmiita jo ensimmäisessä lähestymisessään. Jos oikein ajattelen, niin luulen, että jos Pallonen, Viitamäki ja Luukkala rinnastetaan näin, Viitamäki taisi olla vähiten valmis, mutta hän tähtäsikin heti visaisiin, joka on selvästi vaikeampaa. Aika tasaisia taidoiltaan alussa, mutta erilaisia keskenään silti.

Julkaisin kerran Pelikaanissa erään laatijan ensimmäisen tehtävän melkein sellaisenaan. Hän lähetti sitten toisen, jossa olikin paljon korjattavaa. Kun selitin, että eräs vihje ei oikein osu nappiin, hän ihmetellen totesi: "No mutta kyllähän sinulla ja Hyvösellä on NIIN KAUKAA HAETTUJA vihjeitä!!!" Visaisten vihjeiden filosofia ei ole ihan helppo juttu. Kaukaa hakeminenkin pitää tehdä hyvällä maulla. Ei niin, että ihan jokainen vihje onnistuisi, mutta joku raja niissä jokaisessa on. Se ammattilaisen ja amatöörin raja? Toista ei koskaan julkaistu ja yhteistyömme tyssäsi siihen.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *