KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > SUKUNIMIÄ

830. Sukunimiä

Pena6.4.2004 klo 13:26

"Virtanen pitää yhä pintansa

------------------------
Helsinki
STT
------------------------

Virtanen on edelleen yleisin sukunimi äskettäin ilmestyneessä Helsingin seudun uudessa puhelinluettelossa. Heitä löytyy sivuilta yhteensä 1 286.
Toiseksi yleisin sukunimi on Laine, joita löytyy 1 204. Kolmannen sijan jakavat Korhoset ja Niemiset, molempia on 1 070.
Luettelossa esiintyvien ammattinimikkeiden kärkikolmikon muodostavat rouvat (1 998), diplomi-insinöörit (1 501) ja insinöörit (1 016).
Matkapuhelinnumeroita on aiempaa enemmän. Niiden yleistyminen johtuu siitä, että viime vuoden heinäkuun lopusta lähtien sama numero on kulkenut asiakkaan mukana, jos tämä on vaihtanut operaattoria.
Tällä hetkellä kuudessatoista alueellisessa puhelinluettelossa on yhteensä yli 440 000 matkapuhelinnumeroa, joista yli 56 000 on uudessa Helsingin seudun luettelossa.
Jykevässä klassikossa on tänä vuonna yli kaksi ja puoli tuhatta sivua, ja se painaa reilut kolme kiloa. Helsingin seudun puhelinluettelo 2004 on viimeinen Fonectan ja Eniron yhteistyössä julkaisema."


Mitä mukavia juttuja sukunimistä voi vääntää?
Tunnetko ketään Niskasta? :-)
2. Hui_hai6.4.2004 klo 13:35
Poliisi otti kiinni Algot Niskasta.
3. Pena6.4.2004 klo 13:41
Olikohan Algot erään julkkiksen isoisä? Tällä julkulla on muuten autossaan erityiskilpi: IL-1.

MB S320, W140-korityyppi
4. MM6.4.2004 klo 13:41
Pelit-lehteä lainaten;
Parasta A-luokkaa on B. Virtanen.
5. Tuomas L.6.4.2004 klo 13:53
Tämän hetken muotivitsejä: Raittiusmiehenä tunnettu pääministeri Vanhanen näki oikeusministerin eduskunnan kahvilassa, ja ensimmäistä kertaa elämässään hän pyysi Koskista pöytään.
6. iso S6.4.2004 klo 14:11
Virtasen rouvaa on tapana nimittää Virtaskaksi. Rouvat Lahtinen ja Järvinen ovat vastaavasti Lahtiska ja Järviskä. Lienee viisainta pysytellä poikamiehenä, jos nimi on Patalainen. Onneksi kenenkään nimi ei ole Haistpanen!
7. iso S6.4.2004 klo 14:26
Erästä tv:stäkin tuttua sotilashenkilöä tituleerataan työaikana herra everstiluutnantiksi ja vapaa-aikana herra Majuriksi.

Ennen oli tapana, että pojat käyttivät kesäisinkin hattua "ettei tukka pala". Eräs rouva Lauritsalasta vei kolme poikalasta hattukauppaan ja mieltyi uudenmallisiin lipattomiin päähineisiin. Hän kysyi myyjättäreltä hintaa. Tämä ei tiennyt, koska hatut olivat vasta tulleet kauppaan ja suikkia ei ollut vielä hinnoiteltu. Asiakas purskahti nauramaan ja selitti ihmettelevälle myyjälle olevansa rouva Suikki. Hinnastakin päästiin sitten yksimielisyyteen.

Hyvät kuulijat, tarina on tosi. Olen kuullut sen itseltäni, olenhan tarinan veljeksistä keskimmäinen. Sen jälkeen Suikkia on hinnoiteltu moneen kertaan ja aina on halvalla mennyt.
8. MM6.4.2004 klo 14:28
Jospa sukunimi olisi Munter?
9. Matti6.4.2004 klo 14:49
Haapanen on aivan yleinen sukunimi.
10. iso S6.4.2004 klo 14:50
Tilanne mahdoton, nimimerkiksi vaihdettava MS!
11. Tuomas L.6.4.2004 klo 16:31
Myös rouva Väriläinen voi tuoda eksotiikkaa maisemaan... (-:
12. Matti6.4.2004 klo 16:38
Ei huono!
13. Pena6.4.2004 klo 17:24
Laatija Teemu Pallonen lienee mielissään kun joissain lehdissä ristikoiden vaikeusaste ilmaistaan "pallosilla"? :-)
14. Timppa7.4.2004 klo 15:30
Lisää väriläiskia! Itsellä on kiireitä...:)
15. Antti Viitamäki7.4.2004 klo 15:43
Teemukin sai teemukin oltuaan Pallosilla pallosilla.
16. Maiju7.4.2004 klo 15:59
Varsinainen miehenpyydys lienee rouva Katinen. Rouva Latusella ei ehkä käy niin hyvä flaksi. Tanssi käynee hyvin rouva Ripaselta, ja minä vaikenen hetkeksi puhumasta näitä rouva Potasen juttuja.
17. Timppa7.4.2004 klo 16:11
>Maiju, hienoa tekstiä:D
18. Antti Viitamäki7.4.2004 klo 16:26
Maatunen, rouva Maatunen, ennen kuin venäläismuorista valtiokipu hellittää.

Rouva Nivasella on puolestaan vaikuttava pinkka todisteita siitä, että pormestari, rouva Leivinen, ei ole hoitanut omaa osuuttaan asioista, minkä johdosta rouva Rötisen talo on hajoamaisillaan ja naapuritalon Ilkosen perhekin elelee tyystin ilman vaatteita - paitsi vanhin tytär, joka sai pienen peitteen arimmille alueilleen mentyään äskettäin naimisiin herra Läpysen kanssa. Heidän kotiapulaistaan, neiti Ilmaista, on jo pitkään haluttanut ilmaista ettei mikään ole ilmaista.
19. Mimmi7.4.2004 klo 16:33
Kauhein nimi naiselle voisi olla Vieno Huttunen
20. ile7.4.2004 klo 22:39
Aitajuoksun moninkertaisen Suomenmestarin Raimo Alasen vaimo on syntyperältään pohjoisamerikkalainen.
21. Timppa7.4.2004 klo 22:50
Maijua kehuin jo aikaisemmin, mutta ilen pohjoisamerikkalainen on erittäin hieno! :D
22. Timppa7.4.2004 klo 22:51
Kyllä Antin tekstikin oli kiitettävää!:)
23. Eki7.4.2004 klo 23:00
Taisin tehda naista(!) kerran temaristikon Iisakkiin. Rouva Patalainen taitaa olla viela mainitsematta.
24. Marianna8.4.2004 klo 11:12
Niin myös rva Sapunen.
25. Floora8.4.2004 klo 12:42
Mimmi:
"Kauhein nimi naiselle voisi olla Vieno Huttunen"

Tosielämässä eteen tulleista kauhein on Saara Huttunen...
26. Arska8.4.2004 klo 14:12
Anu Saukko?
27. PA8.4.2004 klo 14:15
ja veljensä Per
28. Rva Siitonen8.4.2004 klo 17:16
Odettelen miestäni, lopettakaa jo!
29. Rva Kotilainen8.4.2004 klo 20:13
Tänään en ainakaan siivoa himassa!
30. iso S8.4.2004 klo 20:29
Rva Siitonen, miestänne odotellessa voisi ehkä tuurata herra Kiitonen? Häneltä on moni saanut sitä mitä pomolta ei yleensä saa!
31. terok8.4.2004 klo 20:58
Urheilijoiden nuorisolle tarjoamat roolimallit alkoivat tässä taannoin huolestuttamaan oikein toden teolla, kun jääkiekko-ottelun selostaja kertoi Tapparan puolustajien toistuvasti hakevan Hassista laidasta.
32. ile8.4.2004 klo 21:30
Galgaryn talviolympialaiset olivat Matti Nykäsen juhlaa. Kaikkien aikojen mäkimiehemme oli kisojen supertähti voittamalla Suomelle hulppeat kolme kultamitalia.

Nykäsen silloinen vaimo Tiina, tyttönimeltään Hassinen, seurasi kumppalinsa suorituksia paikan päällä, ja hiihtoliiton myöntämällä poikkeusluvalla hän myös jakoi miehensä kanssa hotellihuoneen, jonka Matti lopulta jakoi kahtia. No, ainakin lavuaari irtosi sijoiltaan.

Lehdet otsikoivat tapahtuneen tyyliin

NYKÄNEN VETI HASSISTA HOTELLIHUONEESSA!

Jutun kuvituksena oli läheltä otettu valokuva Nykästen hotellihuoneen ovessa roikkuneesta huomiolapusta, jossa luki

EI SAA HÄIRITÄ NYKÄSEN TIINAA!





Urheilusuoritustensa Masan ei-urheilijamainen kunnostautuminen noteerattiin lehdistössä komealla
33. Just8.4.2004 klo 22:55
Suomessa käydessään rouva Nebranen moitti rva Sapista sienten puhdistuksessa:
Katso nyt miten rva Nuljanen ja rva Sääminen tekevät.
34. iso S9.4.2004 klo 10:24
Kirvesmies Pertusen vaimo ihmetteli, mistä rouva Luinen on perinyt otsansa. Rouva Valmunen on hyvin luonnollinen.
35. Trolli9.4.2004 klo 16:59
Kevät keikkuen tulevi ja linnut laulaa.
Ornitologit ovat jälleen liikkeellä.
Takavuosina eräs kysyi:
Missä voi bongata mäkikotkan munat?
36. iso S9.4.2004 klo 23:07
Ja vastaushan oli Järvenpäässä, tosin jälkeenpäin mäkikotka kiistää stripanneensa.

Tauno Rautiasen ollessa Viisasten kerhon puheenjohtajana kysyttiin kerran rautiaisen munien väriä. Jäsenet tiesivät.
37. Pena21.5.2004 klo 11:44
> Tavallisten Virtasten hiljainen nimikumous 1800-luvulla

Helsinki
STT - Eeva Nikkilä-Kiipula


Miksi Suomessa on yli 23000 Virtasta, yksistään uusimmassa Helsingin seudun puhelinluettelossa liki 1300? Entä miksi Virtasen lisäksi sukunimistössä jylläävät yhä tänäkin päivänä mm. Niemiset, Koskiset, Järviset, Jokiset ja Lahtiset?
Kaiken takana on 1800-luvun puolivälin jälkeen tapahtunut yhteiskunnan modernisoituminen sekä suomalaisen väestön kansallinen herääminen. Suomalaiset, siis kaikki suomalaiset, alkoivat tarvita sukunimeä. Lisäksi suomalaisten haluttiin olevan nimiltäänkin suomalaisia, ja tällöin kansallista identiteettiä haettiin mm. maisemallis-maantieteellisistä seikoista.
Tämän "ideologian" satoa ovat sukunimien kestosuosikit: Virta(nen), Niemi(nen), Koski(nen), Järvi(nen), Joki(nen), Lahti(nen)...
Uudentyyppisen, nen-loppuisen sukunimen sai 1800-luvun viime vuosikymmeninä vähintään 100 000-200 000 suomalaista.
- Keskustelu nimistä ja nimistössä tapahtuneista muutoksista osoittaa, että kansallisten nimien omaksumisella oli suuri rooli kansallisen identiteetin omaksumisessa, toteaa filosofian maisteri Sirkka Paikkala väitöskirjassaan "Se tavallinen Virtanen". Väitös tarkastettiin Helsingin yliopistossa lauantaina.
Työssään Paikkala on tutkinut suomalaisen sukunimikäytännön modernisoitumista 1850-luvulta vuoteen 1921, jolloin tuli voimaan Suomen ensimmäinen sukunimilaki.
Paikkala on toiminut vuodesta 1996 nimistön erikoistutkijana Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Hän on myös mm. oikeusministeriön nimilautakunnan jäsen sekä YK:n paikannimien asiantuntijaryhmän jäsen ja sen pohjoismaisen jaoston puheenjohtaja.

Kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys

Sukunimi on nykyihmiselle itsestään selvä asia, ja elämää ilman sitä lienee mahdoton edes ajatella. Mutta tosiasia kuitenkin on, että suuri osa suomalaisista oli sukunimettömiä vielä 1800-luvun loppupuolella.
"Ongelma" oli polttavin Länsi-Suomen maaseutuväestön parissa. Siellä ihminen merkittiin kirjoihin ja kansiin etunimen lisäksi vain jonkun poikana tai tyttärenä tai asumuksen nimellä.
"Sukunimi-ideologian" soihdunkantajina toimivat mm. papit, opettajat, virkamiehet ja vaikkapa tehtaiden työnjohtajat. Osa nimettömistä otti aivan itsekin itselleen sukunimen.
- Länsisuomalaisille alettiin antaa sukunimiä - vieläpä suomenkielisiä. Tätä kehitystä tukivat julkinen sana, loma-aikana maaseudulla oleskelleet ylioppilaat sekä seminaarit ja koulut, Paikkala kirjoittaa.
Sukunimiksi valittiin mallinmukaisia, suomalaisuutta ilmentäviä ja helposti ymmärrettäviä nimiä, joiden esikuvina olivat jo suomalaisuuden johtohahmojen kirjailijanimet Yrjö Koskinen, Wolmari Kilpinen ja A. Oksanen.

Nimipolitiikan etulinjassa olivat savolaiset

Toisin oli tilanne Itä-Suomessa, missä jo varhain oli omaksuttu nen-loppuisia sukunimiä. Vanhimmat niistä olivat peräisin jo katoliselta ajalta.
Sukunimien synty on Sirkka Paikkalan mukaan sidoksissa heimoyhteiskunnan elinkeinoihin ja oikeusjärjestelmään ja kuvastaa maan kulttuurista kahtiajakoa.
- Savokarjalaisella alueella pitkään vallalla olleita maankäyttötapoja olivat kaskeaminen ja eränkäynti, jotka edellyttivät liikkuvuutta: kun kaski oli käytetty loppuun, oli vuorossa siirtyminen uusille kaskimaille, toteaa Paikkala väitöskirjassaan.
Valtaaja todisti yhteisellä sukunimellä oikeutensa ehkä muiden saman perheen jäsenten käyttämiin ja kokemiin kaski- ja eräalueisiin.
Vanha kansanomainen itäsuomalainen sukunimitraditio olikin yksi tärkeä tekijä koko suomalaisen sukunimijärjestelmän modernisoitumisessa 1800-luvun loppupuolella.


(jatkuu)
38. Pena21.5.2004 klo 11:45
Sukunimet olivat tasa-arvon merkkejä

Sukunimipakkoon ajoi myös yhteiskunnan muuttuminen, ja aivan käytännönkin tarpeet: ihmiset oli pystyttävä erottamaan toisistaan vaali- ja veroluetteloissa, pankkitalletukset ja kirjeet oli osoitettava oikeille henkilöille. Tiedetään ainakin erään Juho Matinpojan joutuneen syyttömästi vankilaankin viinan keittämisestä nimikaimansa sijasta.
- Yksilö kiinnitettiin yhteikuntaan nimellä. Sama nimi toimi linkkinä (tunnusnimenä) eri tahoille (kirkonkirjat, verotus, koulu, yhdistykset, armeija, pankki, rikosrekisteri), Paikkala toteaa.
Mutta sukunimeä tarvitsi myös yksilö omissa toimissaan. Hänet täytyi voida tunnistaa vaikkapa ammattia harjoittaessaan.
Tämä "sukunimi-innovaatio" huipentui ensimmäiseen sukunimilakiin, joka tuli voimaan vuonna 1921. Viimeistään tällöin jokaisen suomalaisen oli pakko ottaa itselleen sukunimi.
Sukunimen valinnasta tuli henkilökohtainen asia, ja naisetkin saattoivat ottaa uudisnimen.
Perintönä saatava sukunimi oli myös tasa-arvon merkki.
- Kansallistuntoinen yhteiskunta edellytti myös tasa-arvon symboleja. Tällaisiksi nousivat 1800-luvun loppupuoliskolla ja 1900-luvun alussa oman rahan, uusien kansallisten kulttuurilaitosten ja lipun ohella myös suomalaiset sukunimet, Paikkala huomauttaa.

"Tarvitaan oma omituinen sukunimi"

Jo aikalaiset korostivat sukunimien, nimenomaan suomalaisten sukunimien, merkitystä suomen kielen, historian ja koko kansallisen identiteetin tärkeänä ainesosana, kansallisena symbolina. Tästä on hyvä esimerkki Edvin Avellanin kirjoitus Satakunta-lehdessä 23.3.1887:
"Mitä enemmän sivistys kaswaa ja yhteiskunnalliset olot kehittywät, sitä enemmän joka mies uudestaan astuu esiin itsenäisenä kansakunnallisena yksilönä, jolla tämän kansakunnallisen yksilöllisyyden ulkonaisena merkkinä tarwitsee olla oma omituinen sukunimikin.
Ja tätä waatii myöskin kaswawa liike ja sitä seuraawa keskuus kansakunnan jäsenten wälillä. Se aika ei sentähden woi olla kaukana, milloin asiain pakko panee niitäkin kansanluokkia, jotka tätä nykyä owat sukunimiä wailla, warsinaisia liikanimiä itsellensä hankkimaan."

Rahvaan piirissä syntyi "nen-aateli"

Säätyrajoista vapaan sukunimikäsityksen ytimeksi tuli Paikkalan mukaan uudenlainen sukunimikategoria, jossa nimet olivat usein luontoaiheisia ja nen-loppuisia. Tutkimuksessaan hän kutsuu sitä Virtanen-tyypiksi.
Suurimman suosion nämä Virtanen-tyypin mukaiset nimet saavuttivat niiden keskuudessa, joilta sukunimet olivat siihen mennessä puuttuneet.
- Samoja nimiä ilmaantui samoihin aikoihin eri perheille eri pitäjissä, ja sisaruksetkin saattoivat ottaa eri nimiä.
Näin monista uudenlaisista Virtanen-tyypin ja sitä seuranneen johtimettoman ns. Laine-tyypin sukunimistä tulikin Paikkalan mukaan maamme yleisimpiä.
Väitöskirjassaan hän huomauttaa, että suomalaiskansalliset sukunimet yleistyivät aikana, jolloin sivistyneistön pioneerit vasta pohtivat, tulisiko suomenkielinen sukunimi ottaa vai ei.
Paikkala nimeääkin osuvasti tapahtuman 1800-luvun hiljaiseksi vallankumoukseksi sukunimistössä.
- Sivistyneistö uskaltautui suomalaistamaan nimiään vasta 1906-1907. Nimien suomalaistamisliike syntyi vuoden 1905 suurlakon jälkikuohunnoissa ja eduskuntauudistuksen vanavedessä.
Vuosina 1906-1907 suomalaistettiin noin 70 000:n ja yksistään J.V. Snellmanin satavuotispäivänä 12. toukokuuta 1906 yli 25 000 ihmisen nimi.


Väitöskirjan "Se tavallinen Virtanen" on kustantanut SKS. >
39. finn21.5.2004 klo 16:19
kansakoulussa tehtiin sananmuunnoksia nimista, muutama muistui mieleen. Pentti Hirvonen ja kaverinsa Pasi Kuikka
40. iso S21.5.2004 klo 16:27
Entisistä työtovereista tulee mieleen pari kääntyvää: Mari Toikka ja Timo Hokkanen. Lohjan puhelinluettelossa oli ainakin ennen kauniisti symmetrinen Kollin Alli. Tyttären luokkakaveri oli pahaenteisesti Sanna Kokko.
41. Pena21.5.2004 klo 16:48
Näistä Pentti Hi... -nimistä taitaa saada aika monta. Alivaltiosihteerissä mm. Pentti Hipunsola ja Pentti Hirsus.
42. Ratkoja:21.5.2004 klo 21:45
Mutta kun osoitteeni on Vallikuja.
Hävettää..
Ensimmäiselle postiosoitteen löytäjälle sympatiaa.
43. Antti Ylönen21.5.2004 klo 22:20
Ratkoja: et suinkaan ole tässä Pallastunturinkujan ja MM:n metroaseman välimaastossa? Jos olet, otan osaa. Katunne on saanut hymyn huulille monet kerrat, aina ohikulkiessa alkaa suupielet nykimään...
44. Just21.5.2004 klo 22:34
Eräs ammuntaa harrastava ystäväni pyysi minua taannoin tuloslaskentatehtäviin seuransa järjestämiin kisoihin.
Sen lajin. missä minä räknäilin, voitti herra nimeltään
Turo Nolvi, vuolaasti ampui hän pyssyllänsä, ja voitti niinsanotusti pystyyn ja sai pystin.
45. iso S21.5.2004 klo 23:03
Työmatkalla ohitan Kukkatallin.

Akvaariolinnassakin tuli käydyksi viikonloppuna. Sen takana olevan akvaarioliikkeen ovenpielessä on ystävällinen pyyntö Muista hanat.
46. Ratkoja:22.5.2004 klo 02:50
Antti Ylöselle.
Ei ollut se Vallikuja.
Taksia tilatessa piti vielä ilmoittaa kaupunki.
Sympatiat ovat antamatta...
47. finn23.5.2004 klo 15:26
sukunimena MUTTU ei ole hienoimpia, liikaa VIRHEITA
48. maape23.5.2004 klo 18:00
Susi ja Soukka työparina. Tosi tapahtuma.
Susi meni sahaamaan levyä ja tuli takaisin ja totesi,taisi
tulla soukka, Soukka sanoi,anna tänne minä korjaan. Nyt siitä tuli susi.
49. terok10.10.2004 klo 20:32
Saipan pelaajilla oli tänään täysi työ heidän yrittäessään ohittaa Bluesin TUKOSTA. Lopulta peli näytti kuitenkin selvältä, katsoipa vaikka MYLLYSTÄ. Kotijoukkueen ei tarvinnut edes ottaa rajusti NISKASTA.
50. tumpz11.10.2004 klo 10:17
Armeija-ajoilta tuli mieleen: Vääpeli tuumasi eräälle patalaiskalle sotilaalle: "Tykkimies Veteläinen, onko teidän pakko olla nimenne mittainen mies"

Samoin toinen tosijuttu; alokkaille opetettiin kaappitarkastusta. Alikersantti sanoi: "Menette kaappinne viereen, otatte asennon ja sanotte, herra alikersantti, alokas sen ja sen kaappi!"

Näin sitten harjoiteltiin. Alikersantti pysähtyi ensimmäisen alokkaan eteen. Alokas otti asennon ja sanoi: "Herra alikersantti, alokas sen ja sen kaappi"

Tähän alikersantti: "Ei. Kun tuo "sen ja sen" tarkoittaa, että sanotte oman nimenne! Otetaan uudestaan"

Alokas: Herra alikersantti, alokas sen ja sen kaappi"

Alikersantti: "Mitä alokas pelleilee, mikä on alokkaan nimi?"

Alokas: "Herra alikersantti, alokas Senjanen!"
51. Xerm23.5.2005 klo 13:22
Ahti Tuumiainen ja Kari Tohvila
52. Edmund23.5.2005 klo 13:27
Jalkapalloilija Sami Hyypiän perheen luo vieraisille meinijä:"Menemme Hyypiöille."
53. Ville23.5.2005 klo 13:36
Nimim. Tumpz tositarina Alokas Senjasesta (11.10.2004) - jonka itse muistan Pulttibois-sketsiohjelmasta - tuo mieleen taatusti oikean tositarinan.

Alokkaat olivat ensimmäisenä aamuna rivissä käytävällä vääpelin tulopuhuttelussa. Kesken kaiken rivistä lähti yksi alokas ja meni puoli-istuvaan asentoon vastapäiselle lämpöpatterille lepäämään.

Vääpeli: ALOKAS, MIKÄS MIES TE OLETTE???

Alokas: Herra vääpeli, alokas Heikkonen. Heikottaa.
54. Eki29.9.2006 klo 01:02
Musiikki-tv:n listalähetyksessä oli vieraana eilen Jorma Kääriäinen. Hän kertoi suomalaisen musiikin perustuvan paljon molliin duurin sijasta. Ja sitten puheensa lopuksi hän tokaisi: "Molli kuiskii..."

Alta sekunnin hän hieman punastui, katsoi ympärilleen, että saattoiko tuollaista lohkaista tv:ssä, mutta juontajat jatkoivat puhumista eivätkä huomanneet Jorkan sanoneen mitään erityistä.
55. Ana Soliip29.9.2006 klo 12:11
Uutisissa eräänä päivänä haastateltiin vanhahkoa rouvashenkilöä nimeltään Terttu Nakari.
56. Ana Soliip29.9.2006 klo 12:17
Laitetaas tähän vielä (omasta mielestäni) loistava vitsi jonka keksin aikoinaan kävellessäni hautaustoimiston ohi:


Mikä oli haudankaivajan salaisuus?


Noh, yön hämärissä vanhasta arkku-manusta tuli transvestiitti nimeltään Markku-Anu.
57. tapiiri29.9.2006 klo 12:50
Lapissa asui leskieukko nimeltään Miina Riipinen. Kirjoittaessaan nimensä kaunokirjoituksella hän tuon tuosta unohti i-pisteet.
58. tapiiri29.9.2006 klo 12:54
Kun olin nulikka, vaihtelimme kerrostalon aulassa olevan nimitaulun irtokirjaimia ja hauskaa oli. Kaikkia hienoja tuli, mutta yksi oli ylitse muiden. Henkilö nimeltä Per Sievers muuttui muotoon E. Perverssi.
59. Jyrki29.9.2006 klo 13:13
Ketjun alkupuolen teemaa jatkaen tulee vielä mieleen, että Akkaraisen vaimoa käy sääliksi.
60. Tinke14.11.2006 klo 12:47
Montakohan sellaista sukunimeä löytyy joita on tasan yksi kappale. Kyllähän niitä varmaankin aika paljon kuitenkin on. Helmenkalastaja on tietty yksi. Juhana etunimeltään tietysti. Porvoossa on toimittaja nimeltä Mikko Ljokkoi. Hänen sukunimeä ei ole muilla, kuin hänen sukulaisillaan. Tosin mies vaihtoi nimensä Lundelliksi, koska kukaan ei osannut kirjoittaa, saati lausua hänen nimeään.
61. Jaska14.11.2006 klo 13:50
My name is Potkukelkka, James Potkukelkka. Ehhehe, ehhehe...!
62. JTak15.11.2006 klo 11:45
Liekki näyttäisi olevan aika harvinainen sukunimi. Ex-aikuisviihdetähti Rakel Liekki on sen nimen kantajista.
63. iso S15.11.2006 klo 15:00
Vanha sanonta: totta se on mutta todistettakoon. Jotta pystyisi varmasti sanomaan että tietty sukunimi on vain yhdellä ihmisellä niin pitäisi olla pääsy väestörekisterin tietoihin. Silloinkin voisi erehtyä, mistä sen tietää jos jossain Basutomaan takametsissä nimi on kovinkin yleinen.

No, Väestörekisterin Nimipalvelu on eräänlainen pääsy mutta sille pitää tarjota oma arvaus eli ei voi pyytää listaamaan yksinäisiä. Lisäksi sukunimien määrätietoa pihdataan jos nimenomaisia nimen omaisia on vähän.

Esimerkiksi nimi Kevvai on varmasti harvinainen mutta onko ainutlaatuinen? Palvelu ilmoittaa määräksi "alle 5". Samoin Suomessa on alle 5 Kaljua. Visuaalisen havainnon mukaan luulisi että enemmän mutta ilmeisesti eivät ole täyskaljuja tai ovat ainakin osittain itse aiheutettuja ja tukka kasvaa takaisin jos ei ota ja ajele.

Etunimiin asti tietosuoja ei jostain syystä ulotu. Nimipalvelu lavertelee avomielisesti että Suomessa on tai on ollut kirjoilla vain yksi Abdolmanan, Heily ja Hääläh. Vähän normaalimman oloisia yksinäisiä löytää helpoiten yhdistelmänimistä, esimerkiksi Aija-Saija ja Ali-Ossi.

Edes etunimien yksinäisiä ei ole välttämättä helppoa löytää maassa missä on 2 Adilää, 4 Herkkiä ja 143 Elvistä. Toisaalta etunimethän ovat eri juttu eivätkä kuulu tämän otsikon alle.

Ennenvanhaan äs oli es ja ilmeisesti sitä perua ovat ne 18 Isoeskeliä joiden suku edustaa minulle sopivia kelejä.
64. JTak15.11.2006 klo 16:35
En edes lähde arvailemaan, miksi päätit laittaa hakuun juuri seuraavat etunimet: Abdolmanan, Heily ja Hääläh. :)
65. iso S15.11.2006 klo 20:41
Enkä minä lähde väittämään että se johtuu siitä että minulla on kolme veljeä. Adilä ja Herkki tulivat siis sinulle heti mieleen. Et kai väijy kahta siskoani? :-)
66. Pena25.11.2006 klo 13:08
> Nimeni on Smith

(Iltalehti)

Britanniassa ovat tainneet sukunimet loppua kesken, sillä Durhamissa sijaitseva yläaste suorastaan vilisee Smithejä. Opinahjosta löytyy kaksoset, kolmoset ja peräti nelosetkin, joiden kaikkien sukunimi on Smith. Lisäksi koulussa pänttää kuusi muuta Smithiä, jotka eivät ole sukua edellisille. Sarjan täydentävät kaksi Smith-nimistä opettajaa ja huipentavat kaksi kouluavustajaa. Nimi muuten tarkoittaa "seppää", joita nämä kaikki Smithit siis ovat jo syntyessään.
67. Ari28.11.2006 klo 17:10
Rouva Elanen syö Rouva Mormusella, joka lienee kalastajan vaimo. Rouva Alanen, joka ilmeisen yleinen, oli vielä mainitsematta.
68. Kravattimies25.3.2009 klo 03:16
"Name shame causes Cock shrinkage"

Näin otsikoi The Australian -lehti artikkelin, joka kertoo englantilaisista sukunimistä tehdystä tutkimuksesta.

Otsikolla on sanaseppomainen kaksoismerkitys:

"Cock-nimiset vähenemässä" ja

"Nimestä johtuva häpeä aiheuttaa siittimen kutistumisen".

Cock (Siitin), Daft (Hullu), Death (Kuolema), Smellie (Haiseva), Gotobed (Mene-sänkyyn), Shufflebottom (Laahaa-takamusta) ja monet muut vanhat sukunimet ovat aiheuttaneet omistajilleen noloja tilanteita vuosien mittaan.

Uusi tutkimus paljastaa, että tuhmimmat monimieliset sukunimet vaihdetaan uusiin nimiin muita sukunimiä nopeampaa vauhtia.

Vuodesta 1881 nykyhetkeen Cock (Siitin)-nimisten määrä on kutistunut 75 prosentilla, kun taas Balls (Kivekset) ja Daft (Hullu) ovat pudonneet reilulla 50 prosentilla.

David Hey, Family Names and Family History'n kirjoittaja sanoo, että naurettavat sukunimet olivat aikoinaan harmittomampia kuin miltä ne näyttävät.

"Bottom (Takamus) tarkoitti laakson pohjalla olevaa maatilaa. Keskiajalla Daft (Hullu) tarkoitti Sävyisää. Se oli varsin kunnioitettu sukunimi."

Britannian nopeimmin lisääntyvä sukunimi on Zhang (123 kpl v. 1996, 5804 kpl v. 2008). Seuraavat neljäkin ovat kiinalaisia: Wang, Yang, Huang ja Lin; niitä seuraa kaksi afrikkalaista: Moyo ja Dube.

Vuoden 1881 suosituimmat sukunimet olivat järjestyksessä Smith, Jones, Williams, Brown, Taylor, Davies, Wilson, Evans ja Thomas; samat yhdeksän ovat yhä suosituimpia ja täsmälleen samassa järjestyksessä.
69. Kravattimies25.3.2009 klo 03:43
Lauantaina pidetyissä osavaltiovaaleissa vaalipiirissämme oli uusi tulokas nimeltä Cameron Dick (Siitin).

Hän voitti ensimmäisellä yrityksellään ja pääsi tällä viikolla ministeriksi!

Hänellä on kokemusta Tuvalusta, asukasmäärältään kolmanneksi ja pinta-alaltaan neljänneksi pienimmältä maalta.

Saari voi olla ensimmäinen valtio, joka uppoaa mereen.


New MP Cameron Dick, a former acting attorney-general for the sinking Pacific island nation of Tuvalu, will become Queensland's first law officer.

Mr Dick was volunteering when he was made an ex-officio Cabinet member in Tuvalu, the third-least populated country in the world and the fourth smallest. The island could also be one of the first nations to experience the effects of sea level rise caused by climate change.
70. Pena13.4.2011 klo 18:13
"Suomalaislaulaja Anna Eriksson esiintyi tänään Ruotsin TV4:n Nyhetsmorgon-ohjelman artistivieraana.

Nyhetsmorgon-ohjelman alussa juontajat ihmettelivät, että haastattelu joudutaan tekemään englanniksi, vaikka haastateltavana on Anna Eriksson -niminen suomalainen laulaja.

- Vaikka olen tämän niminen, en ole kuitenkaan suomenruotsalainen, Eriksson selitti.

- Mikä nimesi historia sitten on? juontaja kyseli.

- Isoisäni vaihtoi nimemme aikoinaan. Muuten olisin nimeltäni Yliherne, laulaja naurahti." (IS)
71. Jaska13.4.2011 klo 21:58
HAGMAN
LUMOUS
VENHO
oli Pitkälällä tänäisen IS-pehmiksen vihjeenä. Voiko joku olla oikeasti sukunimeltään Lumous, vai onko se vain Pitkälän luomus? Oli pakko tsekata netistä. Paljastui taiteilijanimeksi. On rokkari ja sanoittaja, joka on syntynyt 11.10. Tampereella. Samana päivänä kuin minä! Jouduin Lumouksen lumouksen valtaan tästä yhteensattumasta! Jos vielä joskus satumme yhteen, voisi siitä alkaa satumme!
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *