KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > SANANMUUNNOS + KIRJAINMUUTOS
8007. Sananmuunnos + kirjainmuutos
Matias-Myyrä5.6.2014 klo 14:51
Otetaan kaksi sanaa ja tehdään niille sananmuunnos. Sen jälkeen muutetaan jommastakummasta sanasta yksi kirjain lisäämällä, poistamalla tai vaihtamalla. Sananmuunnoksen jälkeen sanojen ei tarvitse tarkoittaa mitään, mutta kirjaimen muutoksen jälkeen sanojen pitäisi muodostaa jonkinlainen järkevä kokonaisuus. Tarvittaessa voi laittaa selityksen sulkuihin.Tässä esimerkissä on selvyyden vuoksi ensimmäisiin laitettu sulkuihin sananmuunnoksen jälkeinen tilanne, mutta sitä ei siis tarvitse laittaa näkyviin.
hassu poliisi (-> possu haliisi)
possu halaisi (-> hassu polaisi)
hassu pelaisi (-> pessu halaisi)
Hessu halaisi (-> hassu helaisi)
hassu kelaisi
kessu palaisi (tupakka tulessa tai kersantti takaisin)
paksu kelaisi
keksi palaisi (nuotioon heitettynä)
kaksi kelaisi
keksi kalaksi (minkä muotoiseksi suolakeksi tehdään)
kaksi velaksi
Veksi kauaksi
kaksi leuaksi
lensi kauaksi
kansio leuaksi (vaikka lumiukolle)
Ensio kauaksi
Voit jatkaa tätä sarjaa tai tehdä ihan oman sarjasi.
2. Matias-Myyrä5.6.2014 klo 16:36
(jatkan edellistä)kansio ekaksi (vaihdetaan paikkaa mappihyllyssä)
ansio kakaksi (saadaan palkka, ostetaan ruokaa, syödään...)
kansio kaksi (sen ekan vieressä)
3. arvid5.6.2014 klo 20:12
akan tarinatakan alla
kanan lanta
kaksi poikaa
4. Matias-Myyrä5.6.2014 klo 20:24
[Arvid, eihän tuo ole edes sinne päinkään, mitä minä tarkoitin.]
5. arvid5.6.2014 klo 21:14
Tosiaan pieleen meni. Luin ohjeet huonosti ja ymmärsin väärin. Senhän pitikin edetä sarjana eikä vain kahden sanan kirjainta vaihtamalla.
6. Olavi Kivalo5.6.2014 klo 21:59
Onko sananmuunnos yksikäsitteinen? Otetaan esim. kukkakärpänen. Onko yhtä oikeaoppista munnosta?
7. Matias-Myyrä5.6.2014 klo 22:25
Ei sananmuunnos ole aina yksikäsitteinen, mutta se noudattaa kuitenkin suomen kielen vokaalisointua. Niinpä kukkakärpäsestä tulee mielestäni yksikäsitteisesti käkkäkurpanen. Jos tehdään sananmuunnos kahdesti, aina ei päädytä alkuperäiseen sanapariin takaisin. Ensimmäisessä tavussa olevat diftongit ovat myös usein ongelmallisia. Minä olen nyt niin väsynyt ja menossa juuri nukkumaan, että en jaksa ruveta keksimään noista esimerkkejä.
8. Olavi Kivalo5.6.2014 klo 23:08
Seuraavakin vokaalisointuu oikein kauniisti: kukkakärpänen kakkakyrpänen
9. Jaska6.6.2014 klo 12:17
tuskan paloa -> paskan tuloaJaskan tuloa -> tuskan jaloa
tuskan jakoa -> Jaskan tukoa
Jaskan rukoa -> ruskan jakoa
puskan jakoa -> Jaskan pukoa
Jaskan pukua -> puskan jakua
puskan hakua -> haskan pukua
Hasan pukua -> Pusan hakua
Pusan makua -> Masan pukua
Masan sukua -> Susan makua
Susan makaa -> Masan sukaa
Masan sukka -> Susan makka
Susan kakka
(ja me koprolallit nauroimme niin...)
10. Matias-Myyrä6.6.2014 klo 23:28
Jaska pamauttipaska lamautti
laiska pamautti
piiska lamautti
laiska pirautti
piiska narautti
raiska pirautti
piiska rapautti
raiska ripautti
riista rapautti
ruista ripautti
riista rusautti
puista risautti
riista posautti
poista risatutti (rikkinäinen tutti pois lapsen suusta)
11. Olavi Kivalo6.6.2014 klo 23:48
kirjainmuutoshurjain kiitos
kirjain huuto
hurjan kiito
Mirjan huuto
hurjan maito
Marjan hoito
orjan maito
marjan pito
Pirkan mato
markan pipo
Pirkan mopo
Mirkan pipo
Pirkan Miro
Mirkan piru
Pirkan misu
Sirkan pisu
jne loputtomiin
12. p8.6.2014 klo 14:30
Pentti Hirvonen
13. Matias-Myyrä8.6.2014 klo 14:48
hintti perhonenPentti Pirhonen
printtiperhonen
14. Olavi Kivalo9.6.2014 klo 10:07
Näitähän on kiva tehdä aurinkotuolissa silloin, kun ei enää jaksa muuta...Pentti Pirhonen
piltti perhonen (toukka?)
pelotti Pirhonen
pilotti Peronen
pelotti puronen
pullotti Peronen (urheilujuomaa)
kellotti Puronen (hyvän ajan)
pullotäti Keronen (otti juomaa)
kellotäti Paronen (otti aikaa)
pallotähti Keronen (otti myös juomaa)
kello lähti, Paronen (lapasesta)
pullo lähti, Keronen (jo riitti)
kello! älähti Puronen
pullo! välähti Keronen
kello väsähti, Puronen
pullo läsähti, Keronen
kello läsähti Purosen
pullo lätsähti Kerosen
kello lätsähti puroseen
pallo lätsähti Keroseen
15. arvid9.6.2014 klo 20:04
Ajelin tänään mökiltä palatessani jäteauton perässä. Ko. firman nimestä ja tuli mieleen sanamuunnos. Yritän jos nyt menisi oikein; laitoin sulkuihin lähinnä itseäni varten:Lassila-Tikanoja (->tissilä-lakanoja)
tassila-lakanoja (->lassila-takanoja)
lissilä-takanoja (->tassila-likanoja)
tissilä-likanoja (->lissilä-tikanoja)
lissilä-kikanoja (->kissilä-likanoja)
Kassila-likanoja (->lissilä-kakanoja)
lissilä-kukanoja (->kussila-likanoja)
jne..
16. Jaska10.6.2014 klo 18:29
Sääntöhän on yhden kirjaimen muutos, arvid on muuttanut kolmasti kaksi.
17. arvid10.6.2014 klo 18:55
Eivätkö a>ä muutokset ole sallittuja; siis sanamuunoksessa a>ä ja o-ö katsotaan samaksi (vokaalisointuja). Kyllähän minä tuon itsekin huomasin. Päättelin Matias-Myyrän 5.6. klo 22.25 vokaalisointukommentista, että noin voi tehdä.
18. Olavi Kivalo10.6.2014 klo 22:34
Näin arvelinkin arvidin ajatelleen ja olin sitä mieltä, että se on ok. Tätä sananmuunnosta rasittaa (tai rikastaa) muutossäännön monitulkintaisuus.
19. Olavi Kivalo11.6.2014 klo 10:15
"Kirjaimen muutoksen jälkeen sanojen pitäisi muodostaa jonkinlainen järkevä kokonaisuus" kun taas "sananmuunnoksen jälkeen sanojen ei tarvitse tarkoittaa mitään". Tässä tuo vaatimusosa voisi vaatia täsmennystä. Arvidin kokonaisuuksista saataneen jossain määrin 'järkeviä', kun alkuosat tassila, tissilä ja lissilä määritellään erisnimiksi kirjoittamalla ne isolla alkukirjaimella kuten Lassila ja Kassila. Loppuosat takanojaa lukuunottamatta ovat jonkin sortin ojia. Olisivatko nekin erisnimiä?
Matias-Myyrän esimerkit ovat mielestäni hyviä, koska niissä ei juurikaan esiinny erisnimiä. Erisnimillä voidaan tehdä sanoista kuin sanoista 'jossain määrin järkeviä', kuten guuglaamalla voi todeta.
20. arvid11.6.2014 klo 21:37
Jatkan tuosta pieleen menneestä 5.6. klo 20.12 narisemalla, murisemalla ja surisemalla.takan arina
Akin tarina
takin narina (tärkätty kovaksi)
nakin marina (nakkia mankuva)
sakin narina
nakin surina (mikroaaltouunissa)
mukin narina
jakin murina (jakkihärkä)
mukin parina
Akin murina
jne...
21. Olavi Kivalo13.6.2014 klo 09:12
Näillä jonoilla on samoja ominaisuuksia kuin joillakin lukujonoilla. Ne voivat haarautua, muodostaa silmukoita ja olla päättymättömiä. Näinollen tällä sanaleikillä voisi kukaties olla jotain potentiaalia kehittyä kiinnostavaksi. Esimerkkitehtävä:
Valitse joku sanapari ja osoita, ettei se voi jatkua.
Summittainen kokeilu:
suvivirsi > vivisursi
?
22. Jaska13.6.2014 klo 13:17
jatkoa löytyy, pituudesta ei näkemystäVivi-pursi - puvivirsi
huvivirsi - vivihursi
Vivi harsi - havivirsi
haavivirsi (= kolehtivirsi) - Viivi harsi
Viivi karsi - kaavi virsi
kaavi hirsi - hiivi karsi
hiiva karsi - kaava hirsi
kalva hirsi - hilva karsi
Hilma karsi - kalma hirsi
kulmahirsi - Hilma kursi
Hilma kusi...
23. Olavi Kivalo13.6.2014 klo 20:30
Jaska käytti etunimikorttia.Jos käyttää hyväksi sananmuunnoksen horjuvuutta ja vaihtaakin keskenään tavut su ja vir, saadaan
suvivirsi > virvisusi
1. hirvisusi > survihisi tai suvihirsi
tai
2. irvisusi > surviisi
serviisi > versiisi
varsiisi > sirvaasi tai sarviisi
Muuten, säännön "muutetaan yksi kirjain" voisi määritellä niin, että saa halutessaan muuttaa yhden kirjaimen.
24. Olavi Kivalo14.6.2014 klo 10:05
Lisää sanamuunnoksen ihmettelyä. Tuleeko sanan ja sen muunnoksen sisältää sama määrä kaikkia kirjaimia? (Ei kai)
Jos kyllä, niin kaavi hirsi > hiivi karsi tai varsiisi > sirvaasi on väärin
Pitää olla (Ei kai) esim. kaavi hirsi > haavi kirsi ja varsiisi > sarviisi
Jos sananmuunnoksen määritelmä on, että ensimmäisten tavujen vokaalit muuttuvat toisiksen, niin tulee olla kaavi hirsi > kiivi harsi ja varsiisi > virsaasi tai varsiisi > virsiasi (riippuen mistä tavuista varsiisi katsotaan muodostuvan)
Jos sananmuunnoksen määritelmä on, että ensin ensimmäisten tavujen vokaalit muuttuvat toisiksen, jonka jälkeen niiden etukonsonantit vaihtavat paikkaa, niin tulee olla kaavi hirsi > (kiivi harsi >) hiivi karsi ja varsiisi > (virsaasi) > sirvaasi tai varsiisi > (virsiasi >) irsivasi (riippuen mistä tavuista varsiisi katsotaan muodostuvan)
Jos sananmuunnoksen määritelmä on, että ensimmäiset tavut vaihtavat paikkaa, niin tulee olla kaavi hirsi > hirvi kaasi ja varsiisi > siivarsi tai varsiisi > isivarsi (riippuen mistä tavuista varsiisi katsotaan muodostuvan)
Näinollen, jos kaikki kolme määritelmää ovat voimassa ja kirjainten lukumäärärajoite ei, saadaan esim. seuraavat sallitut vaihtoehdot
kaavi hirsi > kiivi harsi / hiivi karsi / hirvi kaasi
varsiisi > virsaasi / sirvaasi / siivarsi
varsi-isi > virsiasi / irsivasi / isivarsi
KOMMENTOI