KESKUSTELUT > RISTIKOT > IS-VIIKONLOPPU 8.-9.2.2014

7848. IS-viikonloppu 8.-9.2.2014

Eki6.2.2014 klo 15:03
Huomenna on koviksen tekijänä aivan uusi nimi. Ristikko tuli 200-300 kilometrin päästä ja käytyään Helin piirrettävänä oli valmis julkaistavaksi. Visaisuutta on kolme pallukkaa tai ainakin kolme miinus.
2. Jaska6.2.2014 klo 15:56
Mutta sen nimen näkee kai vasta lauantaina.
3. Eki7.2.2014 klo 10:32
Jep.
4. Eki8.2.2014 klo 11:30
Ei se ollutkaan huomenna vaan tänään.
5. Mie8.2.2014 klo 15:00
Mikä siis on kyseessä ja vaikeustaso?
6. Joutilas8.2.2014 klo 15:10
Kyllä ei ollut yhtään hullumpi kohtaaminen tämän laatijan kanssa.Jonkin aikaa sai etsiä yhteistä säveltä,mutta kun se löytyi,niin alkoi sujua.Mukavia vihjeytyksiä.Pieni miinus siitä,että jouduin kuukkeloimaan ihan hivenen.Tosin se johtunee sivistymättömyydestäni.Kiitokset tästä ja toivottavasti jatkoa seuraa.
7. Emma8.2.2014 klo 15:36
Joopa joo, kaukaa haettu...
Meleko kimurantti, mutta jostakin kaukaa tuli kuitenkin sen verran oivalluksia, että ratkesi. Oikein hyvä ristikko, näin "aloittelevalta" laatijalta.
Että kiitoksia!

No, oli yksi googlauskin - ei siksi, etten olisi tiennyt, vaan kun en muistanut.
8. Marco Poloinen8.2.2014 klo 20:54
Laaturistikko. Hyvät sanat ja suht tasainen vihjeitys. Ainoastaan nettikopiokuvien epäselvyys vaivasi. Parissa kohdassa tuli sorruttua perisyntiin; olevinaan varmassa paikassa muutaman kirjaimen oikea-aikainen poispyyhkiminen jäi tekemättä, mikä venytti ratkonta-aikaa suhteettomasti.

Saapa nähdä mitä jatkossa paljastuu...
9. markus8.2.2014 klo 21:57
Oli tosiaan ihan laatuisa ristikko,mukavan nokkelia vihjeitä. Skyttä tuli mieleen,Ilmo lienee Antin ihailija? Vai olisko peräti sama veijari ? ;)
10. O9.2.2014 klo 20:29

Kyllä oli vaikea ristikko ja minulle parin päivän tuskailu.
Tosin nautinnollinen sellainen. Mahtavia ahaa elämyksiä.
Harvoin onnistun kolmepalloisissa, mutta nykyään en luovuta,
kuten aiemmin.
Sivuun välillä ja ei kun myöhemmin taas esille.

Kiitos uudenlaisesta ja loistavasta ristikosta
Ilmo Juhani Liljeroos/Heli Kärkkäinen!
11. Jaska9.2.2014 klo 23:04
Uutuuksia löytyy kyllä vihjepuolelta, hyvin onnistui IJL niillä retkuttamaan ainakin minua. Enemmän kuitenkin tuttua ja turvallista kovisperuskamaa niin kuin sanastokin. Vailla isoja aukioita keskipituus hipoo valiorajaa. Täysin pallojensa väärti, minulla olisi varmasti pahisrajakin ylittynyt ilman aika härskiä lunttausta. Puolustus vetoaa isänmaallisiin asianhaarakkeisiin. Siis kisojenkin silmä koviksena tihruamiseen (ristikossa tosin vain keskeisin vihje varsinaista luppikamaa).

Salanimi on IJL ilman muuta, hieman tuoksahtaa anagrammilta. Epäilen kuitenkin ehdotetun Skytän näin selvää pesäseroa tyylistään. Tuhatsata vetoa, että laatija on nuorempaa polvea, mutta ei tod.näk. ensikertalainen. Jos on, eikä tsekkaamo ole laatimusta yhtään stilisoinut, todistaa se merkittävästä sanasepollisesta lahjakkuudesta.

Vaikka yksi vihje on liian pitkä ja tiukasti tulkiten virhe, se ei tutisuta ällän perustuksia. Toivotaan lisää (liksaakin laatijalle).
12. tonimikael10.2.2014 klo 10:35
Miljoonille siro Juha,
meille tutummin Neitola?
13. O10.2.2014 klo 19:05
tonimikael.
Oletko sitä mieltä, että IJL on salanimi?
14. karie11.2.2014 klo 15:43
Ihmettelen näitä kehuja.Pari virhettä jayksi sana joka ei kuulu hyväksyttviin ristikkosanoihin
15. Pekka15.2.2014 klo 10:33
Joo,
karieta myötäillekseni
KUIVAA ja TUETTU eivät ole kunnon ristikkosanoja.
16. Jaska15.2.2014 klo 11:56
Pekka, ne ovat.
17. karie15.2.2014 klo 18:55
Hakuiset on aika ihme sana ja millennium ja vihje veleho johon tuli noeta ei kai me savoa puhuta kaikki
18. Jaska15.2.2014 klo 20:06
KALENTERIMME KASVI -> LIAANI. Todennäköisesti harhautustarkoituksessa possessiivisuffiksi. Lause "meillä ei ole juliaanista kalenteria" on kiistatta totta." Totta on myös "meillä on ollut juliaaninen kalenteri." Niinpä vihjeen tuomitseminen virheelliseksi olisi ehkä tarpeettoman ryppyotsaista.

Joka tapauksessa juliaaninen kalenteri on ollut käytössä muillakin kuin meillä, joten vihje KALENTERIN KASVI olisi ollut selittelyjä kaipaamatta oikea ja siten tässä parempi.
19. Juha N15.2.2014 klo 21:44
Arvasin, mihin karie viittasi, kun hän edellä kirjoitti, ettei yksi sanoista kuulu hyväksyttyihin ristikkosanoihin: HAKUINEN. Olen samaa mieltä. HAKUINEN ei ole itsenäinen sana, jolla olisi tarkoite, vaan se esiintyy ainoastaan yhdyssanan osana.

Muista karien moitteitta olen eri mieltä. LIAANI-sanan vihje on OK, kuten Jaska jo edellä esitti, samoin VELEHO -> NOETA. Vihje VELEHO on ihan samaa sarjaa kuin toistuvasti nähdyt savolaisuuteen viittaavat vihjeet sanoille HAASKA ja NAATTI, mutta koska vihje-ratkaisusanapari VELEHO -> NOETA oli ainakin itselleni ennennäkemätön, se tuntui tässä oikeasti hauskalta oivallukselta.

Itse kritisoisin vihjeistä vain Helin piirrosta ratkaisusanalle SATULA. Näen tuossa kuvassa voimistelutelineen nimeltä HEVONEN. Satulaa siinä ei ole.

On mielenkiintoista kuulla, onko laatija Jari Juhani Liljeroos jonkun toisen laatijan alias. Sekä laadinta että vihjeitys viittaavat mielestäni eniten Jari Keräseen. Tämä ristikko oli vain paljon helpompi kuin Keräsen normaalikolmoset: oma ratkomisaikani mahtui kaksjapuolosskaalani raameihin.
20. Juha N15.2.2014 klo 21:47
tonimikaelin anagrammi lisäehdotuksineen on hupaisa, mutta ei, en ole ollut asialla :)
21. kari kämäräinen15.2.2014 klo 21:56
Veleho oli helpoin vihje minulle. Minäkö savolainen, tunnustan.
22. Tuomas L.15.2.2014 klo 22:19
SATULA-juttu on ehkä hatarasti perusteltavissa niin, että kuva tarkoittaa sanaa HEVOSELLA. (Kuvassahan oli muistaakseni voimistelija hevosella.) En kuitenkaan usko Helin ajatelleen noin, enkä myöskään pidä tuollaista vihjettä hyvänä.
23. Jaska16.2.2014 klo 00:05
Pätkii se muisti näköjään nuorillakin miehillä.
(Ilmoitus)
24. Juha N16.2.2014 klo 10:58
Olen Jaskan kanssa samaa mieltä: viisikymppinen on nuori. Tästä on vankkaa dataa jo lapsuuteni ajalta, jolloin Kari Suomalainen julkaisi kuuluisan neljän piirrosruudun mittaisen tutkielmansa. Julkaisu lienee tapahtunut 1970, Karihan täytti tuolloin itse 50 vuotta, mutta törmäsin siihen vasta muutama vuosi myöhemmin kirjastosta lainatussa kokoelmakirjassa - jolloin olin itse 10-vuotias, tai rahtusen yli.

Sittemmin olen saanut nuo teesit erittäin omakohtaisesti tosiksi havaita: 1) Kaksikymppinen on kymmenvuotiaan mielestä hirveän vanha. 2) Kolmikymppinen on kaksikymppisen mielestä hirveän vanha. 3) Viisikymppinen on kolmikymppisen mielestä hirveän vanha. 4) Viisikymppinen on viisikymppisen mielestä hirveän nuori. - Mistä se Kari tuon kaiken tiesi! :)

Mutta joo, laatijan nimi on siis Ilmo Juhani Liljeroos. Yritän sen tästä lähtien muistaa.

Kirjoitin aiemmin, että jos kyseessä on uuden laatijahenkilön sijasta jonkun vanhan laatujagurun alias, hänen laatimis- ja vihjeitystyylinsa viittaisivat eniten Jari Keräseen. Korjaan tätä lausumaa hieman.

Vihjeitys tuo tosiaankin ensimmäisenä mieleeni Jari Keräsen. Heti perään täytyy lisätä, että kun Keränen ilmaantui kovislaatijaksi, kommentoin hänen ottaneen huomattavan paljon vaikutteita Antti Skytältä. Sittemmin on Keräsen tapaan vihjeittää kuitenkin muodostunut erityispiirteitä, joilla hänet erottaa Antista.

Laadinnasta ajattelin ensin, että sekin sopii juuri Keräsen tyyliseksi. Olen ihaillut Keräsen taitoa sijoittaa hyviä pitkiä sanoja muun tiiviin ristikkokudoksen sekaan hämmästyttävän luontevasti, näennäisen vaivattomasti. Tässäkin laadinnassa on tukku erinomaisia pitkiä sanoja: MILLENNIUMTUHO, SUURSMURFFI, HUULIHERPES, TOIMITUSKULUT, HUKKALEVIKIT, VIISUNIKKARIT, MESSUHALLI, HEITTOURA, PUITELAIT, SANATULVA, OKARAUSKU. Mutta hei, tämä samahan pätee Erkki Vuokilaan! Kun katson laadintapohjaa tarkemmin, niin varsinkin se, miten laadinta on loppuun saatettu, "pelastettu", muun alueen kunnianhimoisen kurkotelun jälkeen, on eniten Vuokilan tyyppistä: kun ylhäällä on järkevästi tyydytty 4x4 kulma-aukiohin, jotka ovat muuhun ristikon yhteydessä vain piilokirjainruutujen välityksellä, ei loppulaadinnassakaan ole jouduttu turvautumaan pakkorakosanastoon (sanaa HAKUISET lukuunottamatta).

Esitänkin, että jos Ilmo Juhani Liljeroos ei ole aito laatijanimi, ristikon laatija on Erkki Vuokila, joka koiruuttaan otti uuden aliasnimen, kun halusi käyttää itselleen epäominaista kikkailevaa täyskolmosvihjeitystapaa. Normaalistihan Erkki laatii omissa nimissään kaksjapuolosia, Tapani N. Vainiona kolmemiikkoja, ja vastaisuudessa ehkä Ilmo Juhani Liljeroosina täyskolmosia?
25. Jaska16.2.2014 klo 11:05
Minusta yhdyssanojen epäitsenäiset osat tulisi tunnustaa kelvollisiksi ristikkosanoiksi. Eiväthän ne mitään epäsanoja ole. Pehmiksissä vihjeessä tulisi olla yhdysviiva: -VUORO -> PIKA, -KORVAT -> HÖRÖ, SALA- -> PERÄINEN, ITSE- -> PÄINEN jne. Koviksissa olisivat normaaliin tyyliin knopitkin sallittuja. Esim. HIIHTI KUTIA -> HAKUINEN.
26. Juha N16.2.2014 klo 11:21
Jaska, ei. Ristikkosanalla pitää olla tarkoite.
27. iso S16.2.2014 klo 14:09
Jaskan perustelu sallisi ristikkosanan myöntämis. Minun jyrkkä mielipiteeni on kieltämis. Kas kun ei samalla vaivalla sallita ristikkosanaksi mikä tahansa (yhdys)sanan osa, vaikkapa yssa, löytyyhän se yhdyssanasta eikä siis voi olla epäsana!. Tähän suuntaanhan on jo vihjeissä lipsuttu: pannaan sana mielivaltaisesti jostakin kohtaa poikki ja sitten toinen pää vihjeeksi ja toinen ratkaisuksi. Esimerkiksi -teri => TEAT on tullut useita kertoja vastaan eikä vielä ole tuntunut iloiselta asialta.

Täysin eri asia on uudehko vihjetyyppi, jossa osa vihjeestä on korvattu ratkaisusanan kirjainten määrää vastaavilla pisteillä siten että kun pisteet korvataan ratkaisusanalla, saadaan pätevä vihje ratkaisusanalle. Esimerkiksi h....ava? => OIVA. Myönnetään, osa näistä on väkisin väännettyjä, mutta osa on nasevia ja hykerryttäviä. Ehtona sille kuitenkin on oikeaoppinen käyttö: yhteyden pitää syntyä. Ei siis vaikkapa h....ava? => UOMA, koska uoma ei mitään huomaa.

Jaskalla on toki oikeus olla mitä mieltä tahansa, eikä hän yleensä olekaan vailla mieltä, mutta tuolle mielipiteelle voi mielestäni näyttää kieltä!
28. Jaska16.2.2014 klo 16:08
En minäkään käyttäisi ristikoissa genetiivistä lyhennettyjä yhdysosia. Se on siis ratkaisusanan KIELTÄMIS kieltämisperuste eli kieltämisen peruste lyhyemmässä muodossa.
29. markus18.2.2014 klo 00:00
Salanimistä-jos ei Antti,niin Juha Leinonen ? Olis kiintoisaa joskus tietää oikea vastaus. Ja terveiset Tonille,ethän lukenut edellisiä - jos luit,vaarana on kaavoihin kangistuminen !
30. iso S18.2.2014 klo 20:42
Tällä syömisellä en usko Juha Leinosta. Tai siis kyllä, minulla on luja usko ja luottamus Juha Leinoseen, mutta olen kovasti paljon hämmästynyt jos hän on tuon (oletetun) salanimen takana. Kovatasoinen laatija joka tapauksessa, selvästi.
31. Jaska18.2.2014 klo 23:56
Voi se olla nainenkin.
32. Juha N19.2.2014 klo 07:01
Aliasnimellä laaditun IS-koviksen laatijan jälkiarvuuttelu on peli, jossa 22 ehdokasta saa 3 viikon aikana ääniä, mutta lopussa Erkki voittaa (=ilmoittautuu).
33. Juha N19.2.2014 klo 07:20
Noin yleisesti: olen kallistunut epäilemään ristikon laatijanimä aliakseksi muun muassa siksi, että laatijasta on ilmoitettu sukunimen lisäksi kaksi etunimeä. Näin on voitu varmistaa, ettei Suomessa ole ketään tämän nimistä henkilöä oikeasti olemassa...

Tämän säikeen avauksessa lukee: "Ristikko tuli 200-300 kilometrin päästä ja käytyään Helin piirrettävänä oli valmis julkaistavaksi." Kävikö Erkki Vuokila Porissa Pekka Joutsin luona? Tämä sopii muuten ristikon jazzteemaan.

Ristikon taustatiimi on siis Perkka Vuortsila? Mutta itse laadinnan teki mielestäni Eki.
34. Jaska19.2.2014 klo 10:48
Joutsia voisi paranoidi kyllä epäillä kaakkoiskulman ff/zz-perustein. Perustyyli ei kuitenkaan tue epäilyä.
35. markus19.2.2014 klo 22:26
Jaaha,pojilla oli kiva saunailta Porissa Pekan luona,ja syntyi siinä ohessa ristikko ! Joku siinä sitten keksi salanimi-idean ! Eipä käytetäkään "team katalin"-nimeä !!! ;))
36. tonimikael20.2.2014 klo 12:06
Mukava ratkontakokemus oli tämän parissa. Hyviä, pitkiä sanoja, kivoja vihjeitäkin.

Ehkä laatija(t) tarkoituksella laittoivat mukaan ehkä yhden kovishistorian huonoimmista vihje-ratkaisusanapareista, ettei kokonaisuudesta tulisi liian täydellinen. Nimittäin LOUNAISRANNIKOLLA -> PAFOS. Voiko enää väljempää ja ärsyttävästi harhauttavampaa (tottakai(?) kyse olisi pitänyt olla Suomesta!) vihjettä melkoisen oudolle karttapaikalle olla? Mutta että kaikista maailman lounaisrannikoista juuri Kyproksen, ah! Tietysti jos tämä paikka on tuttu suurelle osalle yleisöä, niin menkööt ja minulta semisori.

Kivaa olla sairauslomalla, saa arvostella muiden laatijoiden töitä!
37. Jaska20.2.2014 klo 14:03
Minulle ei PAFOS aiheuttanut positiivisia eikä negatiivisia väristyksiä. Ehkä siksi, että sain varhain Suomen suljettua pois. En siis pidä huonona, enkä varsinkaan kaikkien aikojen huonoimpiin kuuluvana.

Pafosin (Pafoksen) yläpuolella vaakaan on RAGNI, ja niitä risteää pystyyn AGFAT. Voisi päätellä, että laatijat ovat valinneet G:n ja F:n vaikeuttamaan lisää kulmaa, jossa pääkuvalauseen myötä oli valmiina ZZ. Siitä tuotti kuitenkin kolme puhdasta tietovihjettä, mikä ei minulle taaskaan tuottanut tarvetta moittia eikä kehua laatijoita.

Pafosin sijaan oli tarjolla kai suunnilleen yhtä tunnettu PAROS, jolloin G:n sijaan parempi tarjokas U: RAUNI/AURAT. Siinä knoppivihjemahdollisuus molemmille. RAINI/AIRAT huonompim mutta hyväjsyttävä. Kreikan proprimaantiedon asemesta laatijat luonnollisesti ovat puntaroineet appellatiivia PANOS, jonka hyvänä puolena grekomaanien vinkkelistä on tunnetuhko erisnimellissyys, ei siis myöskään eriskummallisuus Pafosiin ja Parosiin verrattuna.

Panoksen kavereiksi olisivat sopineet RAANI/AANAT ja RAINI/AINAT. Kallistun jälkimmäiseen, koska se tarjoaa mahdollisuuden myös koviskikkailuun, kun taas AANAT edustaa pehmistylsyyttä. Mutta vastuuvapaus laatijoille siis myönnetty.
38. tonimikael20.2.2014 klo 18:08
Jaska: "AANAT edustaa pehmistylsyyttä."

Ei se ole ihme, että Jaskan juttuja lukiessa tulee joskus omituinen olo. Peace.

Niille, jotka eivät asiaan ole vihkiytyneet, eivätkä ymmärtäneet mitä tarkoitin, kerron, että sana AANAT ei mielestäni kuulu minkäänlaisiin ristikoihin paitsi ehkä ääriäärimmäisessä hätätilanteessa.
39. Jaska20.2.2014 klo 18:28
Toivottavasti aanojen aiheuttama omituinen olo ei tarkoita pahaa oloa toipilaalle. Se ei ollut tarkoitus.
40. tonimikael20.2.2014 klo 22:38
Ei Jaska toki! Musta on kiva tuntea sut, sä oot herttainen ja hassu. :)
41. Jaska20.2.2014 klo 23:08
Niin, minä olen hyvä ihminen, mutta huono laatija. Sinä olet pirullinen ja hassu. Olet hyvä laatija.
42. artsi1.3.2014 klo 12:47
Ja mikä vittu on freejazz?
43. Wiki Klimenko1.3.2014 klo 12:59
Free jazz on hyvin vahvasti improvisointia harjoittava jazzsuuntaus, joka on vapaa muille tyyleille ominaisista rytmisistä, harmonisista ja sävellyksellisistä rakenteisista. Siinä missä perinteisempi jazz on yleensä 4/4-tahtilajissa ja soolot noudattavat sointurakenteita, on free jazzin olemus ennemminkin rytmisesti ja sävelellisesti aaltoileva. Free jazz syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvulla, ensimmäisiä artisteja olivat saksofonisti Ornette Coleman ja pianisti Cecil Taylor. Tyylisuunta on hankalasti määriteltävä, sillä se on hyvin monimuotoinen ja lainaa aineksia erilaisista avantgarde-suuntauksista. Free jazz ja avantgarde-jazz ovat osin päällekkäisiä käsitteitä, mutta jälkimmäisessä on vapaan improvisoinnin lisäksi ennalta sävellettyjä melodioita.

Suuntaus aiheutti paljon keskustelua jopa nopeasti liikkuvalla jazz-alalla: monien mielestä oli kyseenalaista, oliko free jazz musiikkia lainkaan. Jazzia runsas vuosikymmen aiemmin bop-tyylillä uudistaneet radikaalit olivat uudessa tilanteessa vanhoillisia. Tunnettuja free jazz -tyylisiä levytyksiä ovat julkaisseet mm. John Coltrane, Albert Ayler ja Pharoah Sanders. Tyyli on jatkanut olemassaoloaan nykypäiviin saakka, mutta ei ole juuri tullut laajemman yleisön suosioon. Suomen merkittävin free jazz -artisti oli rumpali Edward Vesala.

Tyylisuuntauksen nimen "free jazz" sanotaan olevan peräisin Ornette Colemanin albumin Free Jazz: A Collective Improvisation (1961) nimestä.
44. pelaaja1.3.2014 klo 14:31
Olipa kerran ratkaisusana, jota en saanut sopimaan vihjeeseen: melko keskellä TÄSTÄ KAIJA TOP10 (tai TOP1O) -> ARAL. Lieneekö tuo Kaija sitten Kaija Kärkinen? Sen pitemmälle en pääse. Viisaisiko joku minua?
Hah, Aralin kanssa risteävä MUTA- -> RATAS näyttää aiheuttaneen täällä keskustelua vuonna 2010.
Yläreunan tähtäävien päätöksistä en edes yritä tykätä, ovat minun makuuni turhan ylitsevuotavia. En myöskään ole ihan varma, miten tuo oikean reunan ANA! oikein pitäisi ymmärtää. S puuttuu? S meni jonkin ali? Varmaan jotain fiksumpaa lienee tarkoitettu.
Kaikki muu tässä sitten olikin 'ihan kivaa'.
45. Eki1.3.2014 klo 14:40
Ara on papukaija. Ana!, siinä konsonantti on puolittunut.
46. pelaaja1.3.2014 klo 14:45
Sinäpä sen sanoit! Onhan Ara tottavie papukaija. Kiitos ja terveisiä vaan Kaija Kärkiselle.........
47. pelaaja1.3.2014 klo 14:54
=> mutta tuota Anan tyyppistä ajatusharhaa en olisi mielelläni itselleni sallinut. Voihan itku.
48. tapio8.3.2014 klo 15:27
En ole tutustunut ristikkoon vaan kommentoin lähinnä vain ratkaisusanoja.

Lähettäjä: Pekka 15.2.2014 klo 10:33
Joo,
karieta myötäillekseni
KUIVAA ja TUETTU eivät ole kunnon ristikkosanoja.

KUIVAA mielestäni ei käy - taivutusmuoto. Tuettu minusta ok - esim. lause TAULU ON TUETTU.

En hyväksyisi ollenkaan epäitsenäisiä sanojen osia, sillä ne eivät ole oikeasti mitään sanoja.

IJL:ää arvuutellaan toisessakin säikeessä, mutta arvailuksi tuntuu jäävän.
49. Eki8.3.2014 klo 15:31
KUIVAA on verbin perusmuoto.
50. tapio8.3.2014 klo 16:39
Mielestäni KUIVATA on verbin perusmuoto ja KUIVAA jokin taitusmuoto (en enää muista mikä), esim.

esim. jokin kone PESEE, LINKOAA JA KUIVAA. PESEE ja LINKOAA eivät mielestäni ole verbien perusmuotoja vaan jokin taivutusmuoto.
51. tapio8.3.2014 klo 16:44
Siis yksikön kolmas persoona tai jokion kone tms.

SE KUIVAA/ HÄN KUIVAA

KUIVAA tietenkin myös adjektiivin taivutusmuoto.
52. Eki8.3.2014 klo 16:45
KUIVAA ja KUIVATA ovat perusmuotoja, ei mutua vaan faktaa.
53. Eki8.3.2014 klo 16:45
Siis KUIVAA ja KUIVUA ovat saman asian verbin perusmuotoja.
54. tapio8.3.2014 klo 16:52
No en sitten ole koskaan tavannut KUIVAA käytettävän ikään kuin perusmuotona - siksi otti kielikorvaan.

No on sitä esim. PAINAA ja KAIVAA, mutta ei niillä ole T-kirjaimellsita rinnakkaismuotoa. Tuntuu oudolta, että samalla verbillä olisi kaksi eri perusmuotoa.
55. Eki8.3.2014 klo 16:57
Onhan näitä.

raikaa/raikua
kaikaa/kaikua
löhöä/löhötä
kinua/kinuta

Sana taiten tulee muuten perusmuodosta taita.
56. Tuomas L.8.3.2014 klo 17:09
... ja raikaa / raikua oli muuten tässä samassa ristikossa pääkuvalauseen duaalina.
57. Juha N8.3.2014 klo 18:09
Tuomas:

Lauseessa olisi duaali, jos RAIKAA olisi infinitiivi, eli jos sanan KUKATIES tilalla olisi vaikkapa VOISIKOS.

Siis: VOISIKOS TÄSSÄ RAIKAA/RAIKUA FREEJAZZ.

Mutta kun lause kuuluu KUKATIES TÄSSÄ RAIKAA FREEJAZZ, verbi RAIKAA on taivutusmuoto eikä duaalimahdollisuutta ei ole.

Paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että tämä olisi Hesarin ristikko, jolloin ylempi vaakasana SAFA voitaisiin korvata sanalla PAFA (vihje: PENNSYLVANIAN MUSEO) ja alempi vaakasana TIIA sanalla SHIA (vihje: LABEOUF), jolloin risteävä pystysana OSAT korvautuisi duaalilla OPAS/OPUS (vihje: TIEDON LÄHDE). Tällöin pääkuvasta lähtevä lause olisi duaali KUKATIES TÄSSÄ RAIKAA/RAIKUU FREEJAZZ :)
58. [Juha N]8.3.2014 klo 18:12
[Kaksoiskielto on näköjään hiipimässä englannista suomeenkin.]
59. Tuomas L.8.3.2014 klo 18:19
Äh, muistinkin väärin tuon pääkuvalauseen.
60. Marco Poloinen8.3.2014 klo 20:03
Etkö ole, Tapio, ikinä kuulluut, että heinä kuivaa seipäällä? Tai puu kuivaa pystyyn? Siis ihan ilman sen kummempaa kuivattajaa/tekijää.
61. tapio9.3.2014 klo 08:40
No yleensä 'PUU KUIVUU...', mutta tuossa (kuten myös 'PUU KUIVAA'...) kyse taivutusmuodosta eikä perusmuodosta

No Ekin mukaan KUIVAA synonyymi perusmuodolle KUIVUA, jota yleensä käytetään. Mahdollisesti tässä myös murre-ero.
62. Juha N9.3.2014 klo 11:26
tapio, jos olet kiinnostunut kielenkäytön nyansseista ja harvinaistuneista mutta silti sallituista variaatioista, sinulla olisi hyvä olla hakuteoksia, joista voit tarkistaa itsellesi outoja asioita. Näin sinun ei tarvitse heti teilata omaan kielenkäyttöösi kuulumattomia sanamuotoja virheellisiksi ja sitten jälkeenpäin nolostella "ai, en tiennyt".

Itselläni on Nykysuomen sanakirja ja Suomen kielen perussanakirja. Joillakin on näiden lisäksi (tai sijasta) vielä Kielitoimiston sanakirja: alan uusin tulokas.

Nykysuomen sanakirjan listaamiin erikoisuuksiin ei ehkä aina voida vastaväitteittä vedota, mutta ainakin Suomen kielen perussanakirjaa, jonka kolme osaa ilmestyivät vuosina 1990-1994, voidaan pitää kiistattomana auktoriteettina.

Lainaan seuraavassa Suomen kielen perussanakirjaa. Koska se puolestaan, päinvastoin kuin esim Nykysuomen sanakirja, ei verbien osalta mainitse, onko kyseessä transitiivi- vai intransitiiviverbi, täydennän tietoa siltä osin Nykysuomen sanakirjasta. Transitiiviverbi on siis verbi, joka voi saada objektin; intransitiiviverbi ei voi saada objektia.


kuivaa (taivutuskaava kuten verbillä muistaa)

1. intransitiiviverbi: = kuivua.
- Ripustan vaatteet kuivamaan.
- Pystyyn kuivanut puu.

2. yksipersoonainen transitiiviverbi:
- Kurkkua kuivi = kurkku tuntui kuivalta.


kuivata (taivutuskaava kuten verbillä salata)
1. transitiiviverbi: = pyyhkiä tai imeyttää kuivaksi
- Kuivata astioita.
- Kuivata kyyneleensä.
2. transitiiviverbi: = kuivattaa
- Kuivattu liha.
- Vilja kuivataan kuivurissa.
3. yksipersoonainen transitiiviverbi:
- Kurkkua kuivasi = kurkku tuntui kuivalta.


Jos siis halutaan sanoa lyhyemmin KURKKU TUNTUI KUIVALTA, on mahdollista sanoa KURKKUA KUIVI (perusmuoto: KUIVAA) tai KURKKUA KUIVASI (perusmuoto: KUIVATA).
63. Juha N9.3.2014 klo 11:46
Ja vielä edellisestä aiheesta:

Kun sanomme preesensissä KURKKUA KUIVAA, jossa verbi KUIVAA edustaa indikatiivin kolmannen persoonan taivutusmuotoa, tästä verbimuodosta ei paljastu, olemmeko taivuttaneet verbiä KUIVATA vai KUIVAA. Vaan väliäkös sillä - merkitys on sama.

Kun sanomme saman imperfektissä, verbin perusmuoto paljastuu: KURKKUA KUIVASI (perusmuoto KUIVATA) tai KURKKUA KUIVI (perusmuoto KUIVAA).

Haluamamme perusmuoto paljastuu preesensissä vain, jos käytämme apuverbiä: KURKKUA ALKAA KUIVATA tai KURKKUA ALKAA KUIVAA. Näin oli asian laita tässä Ilmo Juhani Liljeroosin ristikossakin: vihje VOI KURKKUA -> KUIVAA.
64. Jaska9.3.2014 klo 12:07
Lisätään listaan hohkaa/hohkata.

Varmasti nämä ovat aika vänkiä (vängähköjä) tapauksia nuoremman polven kielikorvaan. Esim. imperfektit kuivi ja hohki. Preesens ei ole vänkä, koska se on sama: hohkaa/hohkata - hohkaa/hohkaa.

"Minä hohkaan empaattista lämpöä HS-ketjuun" - Kake Kortelainen.
65. iso S9.3.2014 klo 19:15
Nykyään on korrektia sanoa "kurkkua alkoi kuivaa" tai "kurkkua alkoi kuivaamaan", kunhan vain muistaa että näissä on kysymys eri asioista!

Hauskasti tähän liittymättä, etusivulla on myös säie suomalaiset eivät ole kuivia.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *