KESKUSTELUT > RISTIKOT > HUONOLLA TAVALLA VAIKEA RISTIKKO

768. Huonolla tavalla vaikea ristikko

Henry Haapalainen8.3.2004 klo 18:25
... Jatkoa osioon Hakuteoston käyttö reilua

Tässä on tarkoitus avata keskustelu pelkästään vaikeista kuvaristikoista, etupäässä negatiivisiksi koetuista keinoista. Nyt on ratkojien puheenvuoro.
2. Jouni8.3.2004 klo 22:34
Visaisissa ristikoissa harvoin harmittaa mikään.

Kuitenkin listaisin kaksi asiaa:

1. Kun ratkaisusana on vaikea yleistietämykseen kuulumaton sana ja sisältää vielä piilokirjaimia, tuntuu kohtuuttomalta, että laatija on jatkanut vihjeytystä visaisen vaatimusten mukaan. Joskus sellaista sanaa joutuu etsimään hakuteoksista kauankin.

2. Joidenkin laatijoiden ristikoissa kulmaosiot ovat niin erillisiä muusta ristikosta, ettei saa apua, vaikka olisi ratkonut koko muun ristikon. Sitten sen kulman kanssa saa pakertaa ylettömästi.
3. Henry Haapalainen30.3.2004 klo 00:48
Jouni toi esille yhden olennaisimmista asioista. Jos laatija ei vihjeityksessä osaa ottaa huomioon piilokirjaimien vaikutusta, on ristikko huonolla tavalla vaikea. Tämä virhe on esimerkiksi Hesarin ristikoissa (kuten toisessa osissa useamman kirjoittajan toimesta todettiin) nykyisin pysyvä elementti, mutta kyllä siihen monet muutkin sortuvat.

Entä mitä mieltä ollaan "ylivaikeista" ristikoista. Tarvitaanko sellaista vaikeutta, että vaikeuden tekeminen on kaiken muun ylittävä itsetarkoitus?

Tai mitä mieltä ollaan siitä, että vaikeus perustuu johonkin keinoon, ja vihje ei aukea ellei kyseistä keinoa tunne. Ja kun keinon oppii tuntemaan, sellaisella keinolla tehdyt vihjeet muuttuvatkin vähitellen helpoiksi. Otan esimerkin Kirpuista ja omista toteutuksistani. Vihjeenä on ollut jokin pitkähkö sana ja perässä huutomerkki, ja vastaus onkin vihjeen anagrammi. Janne Uusitalo ja Juhani Heino ovat pitäneet tuota huonona keinona, ja siksi ole sen käyttöä vähentänyt.
4. Helen30.3.2004 klo 01:11
Minua ärsyttää huonosti piirretyt kuvat ja aivan älyttömät sanat ja sanamuodot.
Eikä se aina toimi moitteettomasti, se ratkaisu noissa ristikoissa.
5. Henry Haapalainen30.3.2004 klo 01:28
Laittaisitko Helen jonkin tai mieluummin useamman konkreettisen esimerkin siitä mitä tarkoitat.
6. Helen30.3.2004 klo 10:29
Esimerkiksi Sanaseppojen kesäpäivien 2003 ristikko on sekava.
7. Perkka Vuotsila30.3.2004 klo 10:47
Myönnän/myönnämme sekavuuden, sehän oli ristikon lähtökohtana sen ohella, että siinä oli kaikki kesäpäivien osallistujat. Vaan onko koskaan ennen edes tehty ristikkoa, jossa on pelkkiä valokuvia? Täällä netissä ja ihmisen käsissä A3-koossa se näytti kovin kauniilta.

http://www.sanaristikot.net/ristikot/nayta_flash.p hp?file=vanhat/04/ss0303&s_posti=
8. IiKoo30.3.2004 klo 11:30
Hyvä esimerkki huonosta ristikosta tuo kesäpäivien ristikko. Tai no, ei se nyt sitä ole yksiselitteisesti, sillä sisäpiiriporukalle tuo varmasti aukesi oikein hyvin ja sellaiseksi se lienee tarkoitettukin.

Aiemmin esitettyjen seikkojen lisäksi pidän huonoina ristikoita, joissa on tyhjiä vihjeruutuja. Toki joskus sellainen voi olla ihan piristäväkin, mutta pääsääntöisesti moiset tee-se-itse-ristikot kuvaavat minusta laatijan mielikuvituksettomuutta.
9. Perkka Vuotsila30.3.2004 klo 11:51
IiKoon toinen lause kertoo kaiken! Turha on tuota tehtävää alkaa sen enempää spekuloida. Ristikko on tahallaan älyttömän vaikea, paino sanalla älyTÖN.
10. Henry Haapalainen30.3.2004 klo 12:02
Tyhjä vihjeruutu on samantapainen harvoin käytetty keino kuin se että yhteen ratkaisuruutuun tulee useampia kirjaimia. Tuollaiset keinot voivat sopia vain vaikeiksi tarkoitettuihin ristikoihin, ja palaute niistä on ollut pääosin kehuvaa.
11. Eki30.3.2004 klo 12:19
Teimme Team Katalinin kesken SM-ristikoiden ohessa mm. vuoden 2003 IS:n alkuvuoden vaikeinta, jossa päädyimme käyttämään liki kymmentä vihjeetöntä ruutua. Samoihin aikoihin tuli useampia marmatuksia siitä, että tyhjä vihjeruutu alkaa olla liian käytetty harhautustapa. Pistihän se miettimään, tehtiinkö huono ristikko, mutta tuntui se silti toimivan. Tyhjä ruutu kaikesta huolimatta hyvin käytettynä yleensä yllättää.

En silti halua yllyttää ketään niitä käyttämään, rakkaimmat muistot niihin liittyvät 80-luvulle, kun ne olivat uusi asia.

Täällä netissä tyhjän ruudun käyttö ei onnistu, sillä tekniikka on semmoinen, että jos ruutu on vihjeruutu, sen näkee heti viemällä kursorin siihen. Osaksi siksi tuota alkuvuoden vaikeinta ei ole täällä julkaistu.
12. Matti30.3.2004 klo 14:05
Minusta on erinomainen jaotus tämä hyvällä ja huonolla tavalla vaikea. Pettämätön kriteeri on se, että onko ratkonnan jälkeen hyvällä vai huonolla tuulella. Oliko kivaa, vai menikö aika hukkaan.

Tavallinen tapa olla huonosti vaikea on käyttää liian yleisiä vihjeitä, jotka ensin herättävät reaktion, että tuohon nyt voi tulla ihan mitä tahansa. "Mies", "ei täällä", "voi tämäkin" jne.

Leikin välillä ajatuksella, että ristikossa käytetään vain yhtä vihjettä: "sana". Ratkojasta tuleekin annetun pohjan laatija. Liian yleisillä vihjeillä ollaan tällä tiellä pitkällä.

Asiasta toiseen, Ekin tämänpäiväinen uutisristikko oli, sanoisin, tuore. Vielä kun joku kertoisi kuka kumma on Harri Skog. Ratkaisu ei tuonut valaistusta asiaan. Eikä tämä nyt niin tärkeääkään ole, kun kysymys ei ole hoksaamisesta tai sen puutteesta.
13. Eki30.3.2004 klo 14:13
Harri Skog lausui viikonloppuna tärkeitä asioita, jotka heti siirsin ristikkoon. Hän oli jotakuinkin jokseenkin suunnilleen suurin piirtein hallituksen työllisyysohjelman johtaja. Lauri Lyly ehti jo arvostellakin Skogin esitystä. Uusia nimiä tulee tuhka tiheään!

Oli vähän uutisköyhä olo, kun eilen ristikkoa tein.
14. IiKoo30.3.2004 klo 14:53
Alkuvuoden vaikeimmassa oli tosiaankin tyhjiä ruutuja enemmän kuin tarpeeksi, varsinkin kun yksi niistä oli ristikon muuten helpoimman vihjeen perässä. Mieli teki kirjoittaa "mellakka" saman tien, mutta kun oli liikaa tilaa! Liika on liikaa, joka paikassa.

Omasta mielestäni ko. ristikko oli selkeästi vaikeampi kuin jouluinen vuoden vaikein.
15. Matti30.3.2004 klo 14:59
Eki, joo, valkeni. Olin laittanut sen pitkän sanan piilokirjaimeksi I:n enkä osannut epäillä lopputulosta.
16. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 01:15
Kirppua on arvosteltu "liian avarista" mies/nainen-vihjeistä. Miksi avara vihje on huono, jos ristikko kokonaisuutena on halutulla tasolla ratkaistavissa? Ja kun nimiä ristikoissa kuitenkin käytetään, mikä olisi noille vihjeille parempi vaihtoehto?
Oletetaan että vastaus on Raila. Ehdottakaa tuolle sanalle mielestänne hyviä vihjeitä, muita kuin nainen tai Leppäkoski. Jälkimmäinen kun ei kerro uusille ratkojille mitään.
17. Ketku31.3.2004 klo 01:17
Nainen laarissa.
18. Ketku31.3.2004 klo 01:30
inter-ajat
19. Helge31.3.2004 klo 01:32
Miten olisi kolmen tähden vihje?

Nai Gustaf Arthurin 26.11.1980.
20. Antti Viitamäki31.3.2004 klo 02:05
Itse tykkään käyttää tuollaisissa tilanteissa väljästi rajaavia vihjeitä, kuten "nainen ilman ensimmäistäänkin" tai "nainen ilman R:ääkin" - kaikki eivät tietenkään näistäkään pidä, mutta pelkkä "mies" tai "nainen" vihjeenä saa minut yleensä ärsyyntymään. Silloin tietää, että kyseisen sanan ratkaisun ahaa-arvo on pyöreä nolla.

Ketku: saanko olla hidas? Nainen laarissa? Inter-ajat? Tiedän kyllä, etten ole kovin hyvä ratkoja, mutta...? :-)
21. lasse31.3.2004 klo 02:47
pääsiäisruohosävel
22. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 02:47
Joo Antti, noitahan Pelikaaneissa käytetään. Silti en ärsyyntymistäsi nainen-vihjeestä ymmärrä. Enkä muutenkaan ymmärrä kritiikkiä avarasta vihjeestä. Ristikothan ratkaistaan risteävien sanojen avulla, jotkut vihjeet ovat avaria, toiset suorempia. Ei kai nuo ehdotuksesi kovin kummoisia ahaa-elämyksiä tarjoa. Elämykset tulevat ristikon paremmista sanoista, niistä joihin saa myös jonkin todella toimivan vihjeen.
23. Antti Viitamäki31.3.2004 klo 03:37
Niin, enpä minäkään väitä ärsyyntymistäni ymmärtävän. :-)

Mutta jotenkin minusta vain tuntuu laatijana haljulta jättää ratkoja aivan avuttomaksi jonkin vihjeen kanssa - kuten itsekin totesit, ristikot ratkaistaan risteävien sanojen avulla, ja sellainen risteävä sana, jonka vihjeenä on "nainen", ei auta millään tavalla, jos ne toiseen suuntaan kulkevat sanat eivät tahdo aueta. Mainitsemani vihjeet eivät välttämättä myöskään tarjoa ahaa-elämyksiä, mutta niillä pääsee jo sentään vähän jäljille, mistä aukiossa saattaisi olla kysymys.

Mutta taitavat olla sen verran makuasioita, että kukin tehköön haluamallaan tavalla. Ratkojathan sen viime kädessä ostamalla kertovat, minkälainen ristikko on hyvä.
Jos hekään.
24. Eki31.3.2004 klo 04:59
AV:n mielipide on ratkojan arkipäivän kokemus, joita tänne on kaivattu. Ei sillä ole juurikaan tekemistä sen seikan kanssa, että hän on myös laatija. Ratkojana itse pidän vihjeitä 'Leppäkoski' ja 'nainen ilman ensimmäistäänkin' parhaina. Jos esim. L on piilossa, silloin mikään vihje, myöskään 'nainen', ei toimi hyvin, koska useampi vastaisi varmaan Raija (myös Leppäkoskeen!). Silloin siinä laatimuksessa pitäisikin olla sana raita. Jos se on muualla, sitten on vaikeampi valita seuraavaksi paras vaihtoehto, ehkä raina vielä menisi naistennimien edelle.

Mikä olisi sen mukavampaa kuin voida usein panna vihjeeksi nainen. Kun ++juh teki Pelikaaneihin, visaisimmissa hänellä oli nainen-tyyppisiä vihjeitä eikä niitä sieltä poistettu, vaikka useammankin mielipide oli, että ne olivat noiden hienojen tehtävien heikoin lenkki.

Mikä tekee arvostetustä teatteripersoonasta Leppäkoskesta "ei kellekään mitään kertovan" nimen? Ovatko esim. Atte Arola, Atso Almila, Osmo Alaja, Sharon Tate ja Rene Arnoux tunnetumpia? Ja mihin on kädonnut kovin monilla laatijoilla se hyvä tapa, että kerrotaan vähän enemmänkin nimen haltijasta: teatteri-Leppäkoski, kapellimestari Almila, ex-piispa Osmo, surmattu Sharon, formula-Arnoux? Aina ei tilanpuutekaan ole syynä. Tällä minusta päästään lähemmäksi helpon ristikon ydintä, mutta ei tietenkään kokonaan sinne. Laatimalla se kohta paremmin sanoin ja vihjeittämällä oivallisesti ollaan vasta ihan ytimessä.

Laatijat nokkeluudessaan löytävät Nykäsestä joskus tutuille sanoille huikeita merkityksiä kuten 'laajentua jähmetessään' eli 'ajaa'. Myös raila sieltä löytyy ja se merkitsee ajopuuta. En suosittele, mutta onhan se ihan hauska tieto. Piti kyllä tsekata, en muistanut ulkoa.

Laatijoilla on mielestäni menossa 'noiden' sanaleikkivihjeiden jatkuva kehitys ja ne ovat tulossa yhä lähemmäs ymmärrettävää ja jokapäiväistä sanailun tasoa, mikä helpommissa ristikoissa on tosi tärkeää. Minusta on ihan oikeasti mukava miettiä naisen nimeä, joka on naisen nimi myös ilman ensimmäistä kirjaintaan. Mitä siinä on vaikeaa helponkaan ristikon ystävälle?

Kun ratkojilta kysyy, mikä olisi hyvä vihje millekin sanalle, mennään Ketkun ja kumppaneiden tavoin yleensä aivan liian kauas asiasta. Tällaisia hankaluuksia tekevien ratkojien mielipide saattaa silti olla, että moisia vihjeitä ei saisi ristikoihin päästä. Siitä voi päätellä, että laatijan on oltava ammatti-ihminen, joka pystyy kulloisessakin tilanteessa päättämään hyvän vihjeen. Sekin on mainio asia, että ihan jokainen ei valitse just samaa vihjettä. Se on siis makuasia, mutta nyt minua kiinnostaa enemmän makuuasia, kirjoitin tämän nimittäin kahdesti, kun onnistuin kadottamaan ensimmäisen version.
25. Egon31.3.2004 klo 08:40
Ratkojan mielipide vihjeeksi Railalle:
Nainen ilman R:ää ja Leppäkoski ovat hyviä vihjeitä.
Nainen ei.
26. Egon31.3.2004 klo 09:34
Piti tietysti kirjoittaa: ilman R:ääkin. :)
27. Tuomas L.31.3.2004 klo 11:02
"Nainen säteettömänäkin"?
28. Antti Viitamäki31.3.2004 klo 11:22
Nainen kioskittakin? Nainen liikeketjuttakin?
29. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 11:25
Pitäisi järjestää katugallup sen asian tutkimiseksi, kuinka paljon nimiä "tavallinen" kansalainen tietää. Noista Ekin luettelemista epäilen, että Atso Almilan tuntevat useimmat, Rene Arnoux voisi olla seuraavana. Osmo Alajaa tai Atte Arolaa tuskin tunnettaisiin.
30. ile31.3.2004 klo 11:28

SÄVEL MUSIIKIN KANNOILLA ???
31. J Takala31.3.2004 klo 11:35
Vaikeampaan ristikkoon Railan vihjeeksi kävisi Laura? Jos haluttaisiin helpottaa, niin Ruohola.
32. Timppa31.3.2004 klo 11:41
J Takalan ehdotus on hieno, vaikeustaso vain on sitä luokkaa, että ratkaisu todennäköisesti löytyisi vasta kimpparatkonnassa. Mutta voi sitä ahaa-elämystä keksimisen jälkeen...:)
33. Eki31.3.2004 klo 11:45
HH. miksiköhön vihjeet Atte ja Osmo sitten löytytvät uudesta uniikista Kirpusta?
34. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 12:03
Huomasin kyllä että olit valinnut esimerkkisi sieltä. Kerro mieluummin, mitä pidät lehdestä.
35. Eki31.3.2004 klo 14:03
Oli kiire toiseen paikkaan, etten ehtinyt kirjoittaa siinä välissä tuon enempää ja melkein arvasin, että tätä kysyt.

Siis Helppo Kirppu 2/2004, yhden ihmisen mielipiteitä, ei sen enempää, ja tuosta pyynnöstä johtuen.

Ulkoasu oikein tyylikäs, kanteen en ehkä olisi valinnut jokamiehelle niin vaikeasti kirjoitettavaa ja nykyisin niin epäilyttävää mainetta omaavaa artistia, mutta hän NÄYTTÄÄ kuvassa hyvältä. En näe sitä suurta eroa edellisen ja tämän lehden ulkoasun välillä enkä tule koskaan ymmärtämään, miksi vähän eri suunnasta väritetty ristikko on pelkkää itsepetosta. Valokuvia ja väripiirroksia sekä väritekstejä voi lisäillä myöhemminkin ja saada aikaan suht samanlaisen ulkoasun, jos sitä haluaa.

Fakkiutumattomuutta en huomaa missään mainittavan eikä muutakaan oman hännän nostamista juuri esiinny. Siksi voisi ajatella, että fakkiutumattomuuden jankuttaminen lakkaisi täälläkin viimeistään nyt. Toisaalta olet näillä sivuilla pitänyt siitä niin kovasti kiinni, että siihen vedoten vielä totean seuraavaa. Kyllä Helpossa Kirpussa on suhteellisen paljon (liki joka ristikossa muutama) sanoja, jotka ovat selvästi helpompia ristikoita ratkoneille kuin ei-ratkoneille, siis fakkiutuneita. Ymmärrän lähtökohdan, jonka perusteella väität toisin, mutta meillä on siinä hieman eri katsantokanta. Itse en pidä ihan niin tarkkaa jöötä kaikkien laatijoiden kohdalla ja siitä johtuu Pelikaanien kirjavampi tilanne tässä suhteessa. Sanoisin ihan heittona, että Helpon Kirpun fakkiutumattomuusaste on tasaisempi kuin Mustan Pelikaanin, mutta yhteenlaskettuna menee aika tasoihin. Niitä sanoja on ihan turha keräillä ja keskenään pompotella, jos vastaus pitkään listaan on tyyliä "no on tuossa pari ehdokasta fakkiutuneeksi sanaksi". Olkaamme reilusti eri mieltä, mitä sen on väliä, kunhan ei täällä liian paatoksella niitä toitoteta! Minua se ainakin jo kyllästyttää.

Tämä perustuu silmäilyyn, mutta ammattilainenhan pystyy ratkomaan helpon ristikon silmillään. Toisaalta, mitä fakkiutuneempi ristikko on, sitä helpompi se on silmillään ratkaista. Kirpussa pitää välillä katsella kauankin, että on varma johonkin kohtaan tulevasta sanasta, osaksi nainen-vihjetyypistä johtuen, jonka yleisyyttä en kyllä huomannut, aika monet isot ja mitättömät julkut olivat sen sijaan mukana niminä ja kasvoina. Oma näköni on sen verran keskinkertainen, etten saa hyvin selvää kaikista kuvista (en saa jälkikäteen omissa valokuvaristikoissakaan olevista, siksi yritän siirtyä isompiin kuviin). Menee siis usein paikan päättelyyn esim. miettiessä, kuka mäkikotka on kyseessä. Kun kuva on reunassa, se ei lie JARI Puikkonen.

Minua ei sinällään henk.koht. häiritse, että kaikki ristikot ovat samankaltaisen näköisiä, mutta pidän erinäköisyyttä rikkautena. Jos sinulla on koneella omia piirroksia, minusta niitä kannattaisi käyttää vaikka joissakin erikoisristikoissa. Koko lehti (kaikki Kirput vuodesta toiseen?) pelkkiä vieraitten tekemiä piirroksia ja fotoja, se on tietysti oma valintasi. Yleisesti ottaen voisin noista ristikoista sanoa, että ne ovat joko hemmetin hyvän näköisiä tai tosi sekavia, koska näin laajalla skaalalla mieli heittelehtii. Koska on niin helppo sanoa laidasta laitaan, onko tästä paljon hyötyä? Mitään en kuitenkaan sano pahalla vaan aidosta tunteesta.

Helppo Kirppu on yksi Suomen johtavista oikeasti helpoista ristikkolehdistä. Sillä on oma linja, jossa on plussat ja miinukset. Valokuvien laatuun et varmaan itsekään ole ihan tyytyväinen, mutta kokeneelle ratkojalle naamakuvien tilalla voisi olla vaikka mustaa ja ristikot täyttyisivät ainakin melkein kokonaan. Helppo Kirppu on hieman vähemmän yllättävä ja monipuolinen kuin muut Kirput ja se on ok, koska se tapahtuu helppouden ehdoilla.
36. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 15:23
No niin, kiitos kommenteistasi.
37. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 17:27
Paksu Pelikaani ilmestyi näköjään lähes samana päivänä kuin Helppo Kirppu. Ratkoin jo osan ja muut katselin läpi. Näyttää liki fakkiutumattomalta, onnittelut hyvästä kehityksestä!
38. Eki31.3.2004 klo 17:46
Taitaa olla kyse Mustasta Pelikaanista?

Yhden asian olen (ehkä) unohtanut sanoa kaiken tämän keskellä. On toki tarkoitus, että lehden jokainen ristikko on alusta loppuun hyvä. Jos lehdessä, jossa on liki 30 ristikkoa, on pari, jotka poikkeavat linjasta ja niitä voi joillakin kriteereillä sanoa huonoiksi, ne saattavat silti olla joidenkin mielestä lehden huipputehtäviä. Olemme makuasioiden parissa, sehän on kerrottu. Jos ristikoista n. 25 on asiakkaalle mieluisia, se on tosi hyvä tulos.

Teen mieluummin laatijoiden kanssa jatkossa parannuksiin johtavaa työtä kuin hylkään yhden ristikon parin tai muutaman huonon sanan takia. Kritiikin antaminen pitää jokaisen kanssa hoitaa niin, että sen teho jatkossa olisi optimaalinen ja johtaisi laatijan "itsensä löytämiseen", ei samaan muottiin ajautumiseen.

Tuossa oli vähän Sanaris- ja Pelikaani-filosofiaa.
39. Henry Haapalainen31.3.2004 klo 17:58
Mustahan se tietysti on.
Ja kyllä, erilaisuus on rikkautta.
40. Eki31.3.2004 klo 18:28
Minusta Musta Pelikaani ei ole viime vuosina erityisesti kehittynyt vaan on löytänyt linjansa jo aikaa sitten ja sen pohjalta pyrkii aina saamaan kasaan mahdollisimman hyvät ristikot. Laatijajoukkokin on pysynyt pieniä poikkeuksia lukuunottamatta samana. Musta painottuu Pelikaaneista eniten Teemu Pallosen ja yllekirjoittaneen laatimiin tehtäviin. Moni Pelikaani-laatijoista ei ole motivoitunut tekemään helppoja tai jostain muusta syystä Mustaan pääse, koska ristikoiden siellä pitää olla oikeasti helppoja/helpohkoja.

Musta on siis mielestäni olut fakkiutumaton jo pitkään, vaikka termiä ei ole käyttänytkään silloin enkä vieläkään pidä sitä kovin kuvaavana, jotta ihmiset heti tietäisivät, mistä on kyse. Sama ajatus, että vihjeet ovat mahdollisimman tasaisia kaikille, on ollut johtotähtenämme. Se seikka, tunteeko kansa formulatähdet, missit, poliitikot ja tangokuningattaret sun muut, aiheuttaa sitten lehtien helppousasteen hienosäätöä ja ehkä isompaakin kalibrointia, ainakin niissä lehdissä, joissa esim. vihjeen ONSILO vastauksessa voi olla kaksi piilokirjainta _A_R ja senkin kanssa ristissä voi vielä olle melkein mitä tahansa fakkisanoja.
41. Eki13.3.2009 klo 10:16
Esiin nostettu Raila-aihe löytyy tästä keskustelusta.
42. Henry13.3.2009 klo 13:19
Tässä näyttää olevan pyrkimystä analyyttiseen keskusteluun. Mutta missä riidankylväjät olivat vuonna 2004. Vaiko onko näitä "siivottu"?
43. Ylläpito13.3.2009 klo 13:22
Ei ole siivottu mitään, jäisi sensurointimerkintä.

Kyllä niitä riitelysäikeitä riitti tuolloin vuonna 2004. Keitä ovat nykyiset ridankylväjät?
44. Henry15.3.2009 klo 02:10
Miten tämän nyt voisi riitelemättä sanoa, että tuo väite ei ole totta. Silloin kun tulin näille sivuille ensimmäisen kerran, kopioin kaikki säikeet joissa puhuttiin Kirppu Ristikoista. Ei kai minun tarvitse sanoa enempää.
45. Ylläpito15.3.2009 klo 02:14
Eipä muuta kuin todisteita lähettelemään.
46. jpq15.3.2009 klo 02:31
En ratko ristikoita mutta näin kun olen katsellut huonot vihjekuvat ja tipan epävarma käsin teksaus ärsyttää. ja jatkuvasti samat vihjeet ajattelen vain syitä miksi katoaa omat vähäisetkin innot asiaan ei edes helppoihin jatkuvasti samoja kryptoja jne tehdessäkin pyrin välttämään jatkuvasti samoja sanoja jossa se ehkä helpompaa. Myös sitten väärin tehdyt monikot ajatuksenakin jo. Tai aika päiviä sitten vanhentunut tieto.
Perkka Vuotsila: Hyvä saavutus kuka oikeasti lienetkin jollei nimesi oikeasti ole tuo Perkka Vuotsila. noh ei se mitään muuten mutta jos saan kaikki johonkin asiaan samalla tavalla liittyvä sanat samaan tehtävään ilman muita sanoja niin taitoa vaatii.
ps. idea violetti pelikaani vain heille jotka eivät "pelkää" (viittaan heihin joita ei haittaa jos pääosa sanoista pitää tarkistaa jostain) käyttää lähdeteoksia tai marginaalin alan/harrastuksen erikois-sanoja.
47. jpq15.3.2009 klo 02:33
Käsin kirjoitettu on joskus vain vaikeahkoa lukea ei muuten vika itseässäni ei ristikossa sinänsä ja turhan minun komentoida ehkä kun en ole innostunut ratkomaan.
48. Dementia senilis15.3.2009 klo 02:54
Saavissa on reikä, oi Erkki oi Erkki.
Saavissa on reikä, oi erkkini mun.
49. Eki15.3.2009 klo 03:15
Lähettäjä: Henry Haapalainen 14.12.2003 klo 01:12

Sinulle olen tosiaan anteeksipyynnön velkaa, hyvä vanha ratkoja (silloinen ratkoja). Se oli huonosti harkittu nimimerkin lainaus. Ainakaan minua sinun nimimerkin käyttösi ei häiritse. Olet selvästi sivistynyt ihminen etkä kuulu tuohon räksyttävien rakkien laumaan.

Vilpittömästi Henry Haapalainen

(Näin kirjoitti HH yli viisi vuotta sitten nykyisin parhaiten qwer-nimellä tunnetulle moninimimerkille, joka yllä nimellä Dementia senilis esittää ilmeisesti sellaista maineelleen sopivaa sivistynyttä ylistyslaulua. Tälle HH:n kommentille on tullut naureskeltua "monet tovet", aika usein milloin mitäkin todistetta odotellessa. En tiedä, mistä näiden veijarien jutut kumpuavat, eivät ainakaan reaalimaailmasta.)
50. Dementia senilis15.3.2009 klo 17:26
Kuinka paikkaisin saavin,
Oi Erkki oi Erkki.
Kuinka paikkaisin saavin oi Erkkini mun.
51. Henry17.3.2009 klo 00:46
Entäs tämä?

Me mennään Tsadiin,
vaihdetaan maisemaa.
Me mennään Tsadiin,
pistetään tuulemaan.
52. Matti17.3.2009 klo 01:50
Yhdyn osittain Pihlajamäen kritiikkiin. Ristikot on tehty vaikeiksi kovin yleisillä vihjeillä, "monivalintavihjeillä". Monta kertaa ensireaktio on, että tuohonhan kävisi nyt melkein mikä tahansa. "Mies", "ei täällä", "voi tämäkin", nämä poimin omasta tekstistäni tuolta ylempää. Tällaiset vihjeet, samoin kuin yhdyssanavihjeet, eivät sisällä jekkuja eivätkä tarjoa oivalluksen tyydytystä. Minä saan sen tunteen, että vihjeet on läiskitty kovin paljon asiaan paneutumatta. Ja ulkonäköä olen kritisoinut aiemminkin. Vertailu useisiin muihin Sanarisin toteutuksiin paljastaa asian.

Näin siitä huolimatta, että piirrokset ovat taitavia ja osaajan tekemiä - muutamalla viivalla paljon kertovia. Mirjan piirtämiä koiranpentuja tekisi mieli silittää.
53. Juhani Heino17.3.2009 klo 18:42
Pidin jostain syystä vielä enemmän Sisko Pihlajamäen piirroksista (ristikko oli taannoin Sanasepossa), vaikka teknisesti hän ei kai olekaan niin hyvä piirtäjä kuin Mirja.
54. Hakro17.3.2009 klo 21:44
Mirja Pihlajamäki hyvä piirtäjä? Voi ollakin, mutta kuka onneton sutaisee ne alakoulutasoiset piirrokset hänen ristikkoihinsa?
55. MM18.3.2009 klo 08:48
Kovasti on alakoululaisten piirustustaidot kehittyneet sitten omien kouluaikojeni, josko Hakron lausumaan on uskomista.
56. -18.3.2009 klo 11:38
Mistä Sanasepon numerosta löytyy Sisko Pihlajamäen ristikko?
57. Juhani Heino19.3.2009 klo 13:42
Löytyi ainakin 1/90 ja 4/90, mutta kumpikaan ei ollut ajattelemani ristikko. Saatan löytää lisää kun seuraavan kerran on luppoaikaa odotellessa tietokoneen tuloksia.
58. Juhani Heino19.3.2009 klo 14:22
Sisko Pihlajamäen ristikoita vielä lehdissä 4/91 ja 1/92, jälkimmäinen on se joka mulle oli jäänyt mieleen. Katsoin vain vuotta 1995 vanhempia eikä mulla ole niistä läheskään kaikkia.
59. Aulikki Nenonen19.3.2009 klo 18:40
Sisko Pihlajamäen esittely on Sanasepon numerossa 4/89. Samassa numerossa on hänen ensimmäinen ristikkolaadintansa Sanaseppoon. Ulkoasu kuten osa vihjeistäkin on kuitenkin Mirja Pihlajamäen käsialaa. Hänet on taas esitelty Sanasepon numerossa 2/89.
Sanasepon kaikista tehtävistä ja kirjoituksista julkaistiin jossakin vaiheessa luettelo, josta näki, milloin mikäkin tehtävä tai kirjoitus on julkaistu. Jos se tulee vastaan arkistoiden kätköistä, niin siitä olisi helppo nähdä kuka on milloinkin osallistunut lehden tekoon.
60. Taata19.3.2009 klo 19:16
Arkistonpito ja -hoito on töisevää hommaa ja valitettavasti monesti jää hunningolle jossain vaiheessa, kun pitäjä uupuu ja uutta ei saada tilalle enkä nyt puhu Sanasepoista.
61. Olavi Kivalo21.3.2009 klo 14:41
En ole koskaan voinut ymmärtää, miksi ä olisi vaikeampi kuin a, ö vaikeampi kuin o, tai y vaikeampi kuin u. Tai miksi täky olisi vaikeampi kuin taku, pölly vaikeampi kuin pullo, tai löyly vaikeampi kuin koulu. Ymmärrän, että ristikko, joka pääosin koostuu sanoista kuten häly, kylpy tai köysi on vaikeampi laatia kuin sellainen, jossa sanat eivät sisällä kirjaimia ä, ö ja y, koska ensinmainittuja sanoja on vähemmän. Mutta en sitä, että ensinmainittu ristikko olisi vaikeampi ratkoa. Ristikko ei voi olla kolmetähtinen vain siksi, että se on ensinmainitun kaltainen, koska tähdet kertovat ratkaisun ei laadinnan vaikeudesta. Tässä on siiis kyseessä huonolla tavalla vaikeaksi luonnehdittu ristikko.
62. Matti21.3.2009 klo 15:39
Törmäsin kerran ristikkoon, jossa ei ollut takavokaaleja lainkaan. ensin ratkonta oli normaalin vaikeaa/helppoa, mutta kun selvisi laatijan juju, ratkonta helpottui huomattavasti. Etuvokaalisanoja on niin vähän, että pienestä joukosta on helppo löytää se kulloinkin oikea.

Laatiikohan kukaan enää moisia, oli meinaan aika uniikki ratkontakokemus.
63. Eki21.3.2009 klo 18:51
Matin mainitsemasta syystä en kerro, mistä tuollainen juuri tällä hetkellä löytyy. Ehkä OK viittaa juuri siihen. Kyllä sen piti olla selkeästi keskimääräistä vaikeampi... ja väittäisin sen "tavalliselle" ratkojalle olevankin.
64. Matti24.3.2009 klo 23:32
Teemulle kiitos SK 12-ristikosta! Oli meinaan aika uniikki ratkontakokemus.
65. Matti24.3.2009 klo 23:34
Oikeasti oli kyllä kaksitähtinen. Se palstalla mainittu juju helpotti niin.
66. sonni11.2.2016 klo 00:38
Hahahahahahhaha
67. Tuttu11.2.2016 klo 10:00
Varmaan tuo edellinen kommentti kirvoitti makeat naurut ylläpidoltakin!!!!!
68. Henry12.2.2016 klo 02:00
Asiayhteydestään irrotettuna Ekin kirjoitus 15.3.2005, 03;16 oli huonosti harkittu ja häpeällinen. Mutta tuo on nyt vanha asia. Onhan tällä sivustolla ollut vaikka mitä, jolle me kaikki voisimme yhdessä naureskella.
69. tapio30.9.2016 klo 19:06
Tämä on sen verran laadukas säie, että nostan sen uudelleen pintaan (virike eräästä toisesta säikeestä).

"Antti Viitamäki 31.3.2004 klo 02:05
Itse tykkään käyttää tuollaisissa tilanteissa väljästi rajaavia vihjeitä, kuten "nainen ilman ensimmäistäänkin" tai "nainen ilman R:ääkin" - kaikki eivät tietenkään näistäkään pidä, mutta pelkkä "mies" tai "nainen" vihjeenä saa minut yle..."

Todella asiaa ratkojan näkökulmasta. Antin PuPe:n ristikoita en ole ratkonut, mutta Toni Pitkälä toimii tuossa asiassa samaan tapaan. Kun on muutenkin haastava ristikko, on kiva, jos nimien osalta annetaan edes jonkinlaista apua.
70. tapio30.9.2016 klo 19:53
Harto Hakosen ristikot olivat aika symppiksiä, mutta "tämä viittaa tähän"-tyyppiset "vihjeet" ovat tosi ärsyttäviä (muidenkin kuin minun mielestäni). Että asiasta saa mitään tolkkua, edes parin toinen pitää ratkaista, että se voisi olla vihjeenä toiselle.
71. Tarja5.4.2018 klo 14:25
Paikallislehden pääsiäisristikossa olivat mm. seuraavat sanat: ALANO, AMARA, ANAS, ANTA, ATKA, ATON, IASI, KUSU, LOSA, RAASIT, RIAS, SAALOA, SAITTA. Kaikki samassa ristikossa. En ihan hyppinyt riemusta saatuani ristikon valmiiksi. Laatijaa ei mainita.
72. Mara S6.4.2018 klo 13:44
Puolustaisin avointen luokkasanojen, kuten mies tai nainen, käyttöä vihjeenä. Ne lisäävät vaikeutta, jos siihen kohtaan sitä tarvitaan lisää. Kun saa muutaman poikkisanan kohdalleen, alkaa vihjeestä olla jo apua loppujen poikkisanojen ratkaisuun.
Googlen käyttö vaikeissa ristikoissa on mielestäni paikallaan. Erityisen hyvin ne sopivat tilanteisiin, jossa huomaa ratkaisun keksittyään tehneensä aivan turhaa etsintätyötä.
73. Nainen21.4.2018 klo 16:17
Minä en kyllä hyväksy nainen tai mies-sanoja etunimien vihjeenä; ihan mikä tahansa kirjainyhdistelmä voi olla jonkun naisen tai miehen nimi jossakin päin maailmaa. Lisäksi on olemassa niitä neutraaleja nimiä, jotka voivat olla sekä naisella että miehellä - täällä länsimaissakin.

Sama juttu "raamatun nimellä": selatkaapa Vanhaa Testamenttia! - Sieltä löytyy sivukaupalla ns. sukuluetteloja, joissa nimiä ainakin sadoittain ellei tuhansittain.

Saisipa sellaisen ristikon, jossa ei olisi yhtään ainoaa erisnimeä! - Se olisi tosi mieluinen - ainakin minulle! :)
74. kari kämäräinen21.4.2018 klo 18:46
Erisnimettömät ristikot ovat kyllä laadittavissa, mutta niistä maksettavat palkkiot ovat minimaalisia! Eli pakko käyttää jatkossakin erisnimiä, jotta sais edes jonkunlaisen korvauksen työnteolle. Vihjeenä pelkät mies tai nainen ovat kyllä suoraan kurtusta eli haitarista eli hanurista...
75. pelaaja21.4.2018 klo 19:17
Ei kai koko maailman nimipäiväkalentereita tai Vanhaa Testamenttia tarvitse ristikkoa varten lukea. Vinkkinä, että risteävistä sanoista on apua :) Mutta tottahan se ärsyttää, jos yhdessä ristikossa on MONTA kertaa 'nainen aluttakin, mies loputtakin, mieskaimat, naiskaimat, mies, nainen, etunimi, sukunimi + t, mies myös ---J--'.
76. Ritu21.4.2018 klo 20:00
Miten ihmeessä joku erisnimien käyttö voi vaikuttaa laatijalle maksettaviin palkkioihin?
Mille taholle niistä erisnimien käytöstä on konkreettisesti hyötyä?
77. iso S21.4.2018 klo 20:38
Ei (luultavasti) vaikuta palkkioihin, mutta jos ei vaikuta, niin vaikuttaa vahvasti tuntipalkkaan ja sitä kautta laatijan ansiotasoon, kun vuorokaudessa on kiinteä määrä tunteja.

Laadinnassa ei voi laittaa mielivaltaisia sanoja keskenään ristiin. Laadinnan voi tietysti aloittaa mistä tahansa sanasta eikä ole eityisen vaikeaa keksiä siihen istuvia poikittaisia sanoja. Ongelmä tulee vastaan siinä että myös näiden poikittaisten sanojen kanssa poikittain olevien sanojen pitää olla todellisia sanoja!. Jos nyt poistetaan käytettävissä olevista sanoista iso joukko, esimerkiksi erisnimet, laadinta muuttuu oleellisesti vaikeammaksi ja enemmän aikaa vieväksi. Kyllä erisnimettömiä ristikoita jonkin verran laaditaan, mutta se on merkki laatijan poikkeuksellisesta viitseliäisyydestä ja/tai taidosta, ja yleensä myös siitä, että laatija elättää itsensä jollakin paremmin palkatulla työllä. Jos laatii vapaa-aikansa iloksi pari ristikkoa vuodessa niin niitähän voi viilata mielin määrin, viis siitä että aikaa palaa.

Jos se helppoa olisi niin sehän sujuisi keneltä tahansa. Tätä voi kokeilla kotona, ei ole erityisen vaarallista. Voi joutessaan laatia vaikka pienen 12*12 - 14*14 ruudun ristikon. Onnistuiko helposti? Onnistuiko hyvillä sanoilla, ilman erisnimiä? Jos, niin sitten voikin ottaa yhteyttä ristikkolehtiin. Eiköhän joku kiinnostu.

Kaikki laadinnalle asetetut rajoitukset (ei erisnimiä, ei piilokirjaimia, ei t-kirjaimia tai joku muu mielivaltainen pyrkimys) nostavat vaikeusastetta ja yleensä johtavat lisääntyneen ajankäytön ohella siihen, että jossakin muussa pitää joustaa. Se voi näkyä sanaston laadun heikkoutena, tavallista runsaampana piilokirjainten määränä tai rakenteellisena ongelmana, esimerkiksi ristikon lokeroitumisena (pieniä aukioita, joista pääsee ulos vain yhden sanan kautta).

Täydellinen erisnimettömyys on erikoisuus johon ei ole mielestäni järkevää jatkuvasti pyrkiä. Tietysti niiden määrää voi pyrkiä rajoittamaan ja laatua parantamaan, eli ei ole suotavaa käyttää tuiki tuntemattomia menneen maailman suuruuksia, pienuuksista puhumattakaan.

Vastauksena kysymykseen: erisnimien käytöstä on konkreettista hyötyä laatijoille.
78. Ritu21.4.2018 klo 21:08
Kiitoksia iso S selventävästä vastauksesta. Kari Kämäräisen kommentin ensimmäinen lause ylempänä sai minut ymmärtämään asian toisin ja ihmettelemään asiaa.
Jokunen erisnimi siellä täällä ristikoissa ei minua haittaa. Onneksi monta kertaa olen ratkoessa törmännyt vihjeeseen, jossa on annettu kaksi nimeä. Usein olen tunnistanut vain sen toisen nimen, mutta päässyt sitä kautta eteenpäin ilman tekoälyn apua.
79. iso S22.4.2018 klo 12:22
Eipä kestä ja hyvä että sinulla on niin avarakatseinen nenä, että osittain ironinen esitykseni ei aiheuttanut herneen imaisemista.

Erisnimillä päästään kyllä helposti otsikon aiheen mukaiseen ristikkoon. Ei ole ainakaan minusta kovin kiva jos haettu nimi esiintyy vain jossakin 1600-luvun testamentissa. Toisen esimerkin mainitakseni saatta ärsyttää, jos vihjeenä on Ismail ja ratkaisu on se iänikuinen Atik. Enemmän kuitenkin minua ärsyttää jos vihjeenä on Ismail (tai kaksoisveli) ja ratkaisu onkin Adil. Velipoika kun ei ole varsinaisesti julkkis, mutta Atik on maineensa ansainnut jalkapalloilija evp.

Harvojen tuntemien henkilöiden käyttäminen vihjeenä ei toisaalta ole sen kummoisempaa kiusantekoa kuin minkä tahansa harvojen tunteman erikoisalan sanaston käyttö. Onneksi Google auttaa, jos vihjesana on harvinainen. Tilanne on kiusallisempi jos vihjeenä oleva sana on yleinen mutta ratkaisu viittaa kintaalla historian hämärään. oikea ratkaisu on siellä jossakin ja eteen tulee niitä tunnetumpia vaihtoehtoja. Viittaamani muinainen testamenttitapaus on juuri sellainen, siitä olen saanut ikuisen trauman tai ainakin pysyvän vinoiluaiheen. Vihjeellä John on aika mahdoton päästä ratkaisuun Lailare ilman hyvin vahvaa poikittaisten apua.

Kissanhäntää nostaakseni kerron, että pari vuotta sitten yritin itsekin laatia erisnimettömän ristikon ja laadinkin melkein sellaisen. Epäonnistuminen oli itse asiassa tahallista. Ihan vitsin vuoksi uitin siihen yhden erisnimen. Se oli Eris, eripuraisuuden jumalatar. Tähän liittyy piilovitsi. Erisnimettömänä voisi mainostaa mitä tahansa ristikkoa, jossa ei ole nimeä Eris.
80. Ratkoja R25.4.2018 klo 15:43
Eräällä monia ristikkolehtiä toimittavalla on laatija joka viljelee runsaasti vihjesanoja kuten ”likka”, ”heppuja”, ”tyttö”, ”poika” ja niin edelleen. Tämän laatijan ristikoista niitä saattaa löytyä lähes kymmenkunta per ristikko. Tämä osoittaa mielestäni tosi huonoa tekijälaatua ja ratkojien aliarviointia. Itse lopetin näiden lehtien ostelun ja siirryin muihin ”parempi” tasoisiin.
Valitettavaa vaan on että jos on himoratkoja niin kovin vähiin vaihtoehdot menevät. Mainittakoon vielä, että en täytä ristikoita joissa ei ole palkintotehtäviä.
81. Jaska25.4.2018 klo 19:10
Eräälle suurelle valtakunnalliselle sanomalehdelle laativalla on poikkeuksetta yli kymmenkunta erisnimeä per ristikko:)
82. pelaaja25.4.2018 klo 19:41
Tuo taas innoitti minut toistamaan tuhannetta kertaa, että nähdessäni vihjeet 'tyttö aluttakin, mies loputtakin' saa lyijykynäni katkeamaan, niks naks. Mutta otsikon vastaisesti sanon, että tässä joku päivä sitten kun törmäsin vihjeeseen 'poika+tyttö' ja ratkaisu oli mitä oli niin vau, kynä pysyi ehjänä, hyvä ettei ruvennut kasvamaan pituutta. Vaihteeksi hauska nimivihje, miten ihmeessä maltan olla kertomatta vastausta ennen aikojaan.. No, ehkä se on monille jo tuttu juttu mutta ainakin minulle viihdettä.
83. Funny25.4.2018 klo 21:33
Varmaan lyijykynäkauppiaat sponsoroivat noita laatijoita.

Enpä usko, että monet laatijatkaan niin tykkäävät henkilönnimistä, niille kun ei aina ole helppo keksiä nerokkaita vihjeitä. Ehkä meidän pitäisikin ruveta neuvomaan laatijoita, millaisia vihjeitten tulisi olla, sen sijaan että valitamme: "Emme tykkää tuollaisista vihjeistä."

Ai niin, vielä yksi juttu. Kun puhutaan erisnimistä, pitää muistaa, että niitä ovat myös paikannimet. Eikö niistäkään tykätä?
84. ensio27.4.2018 klo 17:08
Jos ratkojien mukaan joutuisi laatimaan ristikon ei tulisi valmista milloinkaan. Jokaisella on oma mieltymys, mutta kukaan niistä ei tiedä ristikon lainalaisuuksia..........
85. Eki27.4.2018 klo 17:44
Jos ratkojien mukaan joutuisi laatimaan ristikon, pitäisi laatia ja printata se tosi nopeasti, etteivät ratkojat ehdi häipyä. Siinä ei omia eikä laina-laiskuuksia saa esiintyä.
86. ensio28.4.2018 klo 12:46
Laatijoilla olisi paljon helpompaa, kun mieli ratkojalla tulee morkkaaminen mieleen, niin ottaa kynän käteen ja alkaa laatimaan ristikkoa....
87. Funny28.4.2018 klo 13:04
Tosiaan, kenties ainoa keino saada mieleisensä ristikko on laatia sellainen itse. Mutta sekään ei ole kovin varma keino.
88. Eki28.4.2018 klo 13:49
Ketä on morkattu niin, että tekee mieli morkata takaisin?
89. ensio28.4.2018 klo 17:35
Jatkuvastihan täällä on kirjoituksia ristikko pitää olla tällainen ja tuollainen.... Sanonpa ottakaapa ratkojat kynä kauniiseen käteen.... Niin tiedätte minkälaista on laatia. Ja jos tajusin oikein Iso s mainitsi samasta asiasta tuossa edellä.
90. Eki28.4.2018 klo 17:37
Eli saisi vain hymistellä ja muuten kannattaa olla hiljaa.
91. Ratkojat R30.4.2018 klo 06:55
Lainaus: 89. ensio 28.4.2018 klo 17:35
Jatkuvastihan täällä on kirjoituksia ristikko pitää olla tällainen ja tuollainen.... Sanonpa ottakaapa ratkojat kynä kauniiseen käteen.... Niin tiedätte minkälaista on laatia. Ja jos tajusin oikein Iso s mainitsi samasta asiasta tuossa edellä.

Ratkojathan ovat ne asiakkaat jotka ostavat niitä lehtijä! Sitä ei laatija saisi unohtaa. Näitä keskusteluja lukiessani huomaan että joiltakin tämä perusasia on jäänyt täysin tajuamatta!
Hyvä laatija luo hyvän ristikon ja niitä ostetaan.
92. Eki30.4.2018 klo 07:55
Tämä on hyvä aihe, mutta "totuuksia" ei löydetä lyhyillä tokaisuilla.

"Tee ite!" on tosiaan huono lähtökohta. Hyvä laatija pyrkii käyttämään ammattitaitonsa ratkojien eduksi. Kaikkia ei kukaan miellytä, joten pitää uskoa itseensä, toisaalta ottaa aina kritiikki tutkailtavaksi.

"Hyvä laatija luo hyvän ristikon ja niitä ostetaan." Usein lehdessä ei ole vain yhtä laatijaa, joten kyse on kokonaisuudesta. Aikakauslehdillä voi olla tilaajia, jotka valitsevat lehden ristikon perusteella. Iltapäivälehtien irtonumero-ostajat varmasti usein ottavat huomioon ristikoiden sisällön mutta myös palkinnot ja toki muun sisällön. Ristikkolehdet ovat monien laatijoiden töistä koottuja. Harva ostaa lehteä yhden lempilaatijankaan takia. Huonokin ristikko voi mennä muuten laadukkaassa kokonaisuudessa. Asiakassuhde perustuu myös pitempään tarkkailuun ja koeostoihin. Lehtipisteessä on vaikea sanoa: "Tuossa on hyväsisältöinen ristikko. Ostanpa tämän lehden!" Moni ratkoja juuttuu ratkomaan tiettyjä lehtiä. Voi olla niinkin, että tällöin eivät löydä sitä itselleen parasta lehteä.
93. ensio30.4.2018 klo 12:09
Tuossa minun kommentissa ei ollut mistään arvostelusta kyse.... Vaan suomalainen tuppaa vain olemaan sellainen, että minä osaan tehdä paremman..... Sitä sanoin vaan, että saa koittaa ihan vapaasti. Saa täsmälleen sellaisen kuin haluaa. Samalla huomaa ristikon laadinta lait. Eli ristikon teko voi yllättäen olla kallio, jonka yli ei pääsekkään.....
94. JT30.4.2018 klo 12:13
Taisi keskustelu lähteä liikkeelle liioista erisnimistä ristikossa ja varsinkin niiden vihjeistä. Erisnimien vähentäminen laadinnassa varmasti onnistuu kaikilta laatijoilta, jos siihen on halua. Itse en kyllä tiedä kannattaako hyviä erisnimiä edes vältellä..? Mitäänsanomattomat paikannimet ja Kekkosen kauden "julkkikset" asia erikseen.
95. Eki30.4.2018 klo 14:50
En kyllä ole juurikaan ristikoista kuullut sellaista ratkojan kommenttia, että hän tekisi paremman. Onko ensio tosiaan?
96. ensio30.4.2018 klo 16:50
Onhan tuossa ollut että ristikko pitäisi olla tuollainen ja vielä tällainen.... Sanoin että suomailainen on luonteeltaan: minä osaan tämän paremman. Eki mitä tämä kommentti muuta heijastaa, kuin sitä että minä tekisin paremmin. (kommentti ristikko pitää olla tällainen.....)
97. Eki30.4.2018 klo 18:17
Se on tietysti jokaisen oma asia, miten kritiikkiä lukee.
98. pelaaja30.4.2018 klo 19:08
Muistelin, muistelin ja tulin siihen tulokseen, että olen ratkonut vain yhden ension laatiman ristikon. Ei siitä enempää. Tuota "(kommentti ristikko pitää olla tällainen.....)" en äkkiseltään löytänyt muuten kuin 30.4.2018 klo 16.50 kirjoitettuna mutta ei siitäkään enempää. Mitä sitä turhia hakemaan näin vappuiloittelun keskellä.
99. Ratkoja R30.4.2018 klo 20:05
Kyllähän erisnimiä voi olla, ja saa olla mutta se miten vihje laaditaan, ja kuinka monta erisnimeä on, siinä on toivomisen varaa. En muista hermostuneeni Punaisen Pelikaanin, Grawikon, Iisakista tai Iltiksen Manta ristikoista mutta kylläkin Kolmiokirjan helpommista joissa viljellään vihjeitä kuten ”likkoja, ”heppuja” jne. tai ovat muuten sekavia. Ymmärrän kyllä senkin että jostakin laatijan on aloitettava kehittymään mutta kun ei muutosta ole näkyvissä niin olen lopettanut ao. lehtien ostamisen.
Itse saatan ratkoa pari ristikkoa päivässä, joskus enemmän joskus vähemmän, helppoja välipaloiksi ja vaikeampia nautiskellen.
100. JT30.4.2018 klo 21:11
Itse osaan sanoa millainen hyvän kirjan tai hyvän elokuvan pitäisi olla tai milloin kirja tai elokuva ei ole hyvä. Sama juttu kun katsoo vaikka olympiakisoja - näkee kuka urheilee hyvin ja kuka huonosti. Missään näissä tilanteissa ei ole tullut mieleen, että pitäisi itse tehdä vastaava työ paremmin saadakseen kritisoida.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *