KESKUSTELUT > RISTIKOT > KATALA MATALA ATALA

699. Katala matala Atala

ile1.2.2004 klo 13:18
Atala on melko yleinen ristikoiden ratkaisusana. Vihjeessä viitataan varsin usein Tampereen kaupunginosaan.

Hyvä niin.

Toinen tuttu ja turvallinen tapa rakentaa vihje on käyttää katalaa tai matalaa apuna ruksaamalla vihjeen alusta kieron koon tai kuvallisesta vihjeestä matalan pöydän vasemman reunan pois.

Tämäkin tapa toimii. Hitusenkin verran kokemusta omaava ratkoja osaa oitis sijoittaa Atalan kirjaimet omiin ruutuihinsa.

Itil onkin jo sitten hankalampi tapaus. Jokainen laatija varmasti karsastaa sanan käyttöä, mutta moni käyttää sitä silti, jos tilanne sanan käyttöä vaatii. Onhan se harmillisen tuttu ristikkosana.

Vaan mistä johtuu, että Atel ei ole lyönyt itseään lävitse? Itiliin törmää jatkuvasti, mutta Atelia en muista ristikoissa nähneeni. Sanaristikot piste netin etusivulta bongasin sanan olemassa olon ensimmäisen kerran.

Jos joku sanaa välttämättä haluaa käyttää, niin millainen olisi mahdollisimman helppo vihje ratkaisusanalle ATEL???
2. J Takala1.2.2004 klo 13:57
Onneksi tätä sanaa ei ole ristikoissa: -JEE
3. AS1.2.2004 klo 14:02
ATEL = PÄÄTÖNTÄ RYÖMINTÄÄ
4. jupejus1.2.2004 klo 15:21
Se, mitä näillä palstoilla on puhuttu sanoista ja niiden merkityksestä ja niiden hyvyydestä ristikoihin, niin täytyypä todeta, että ei kai "atala" täytä mitään perusteita.
Sana on heikko, jos se on vain kaupunginosa.
Teoksen nimikin on kovin heikko peruste, jos se nyt ole todella jokin hyvin laajalti tunnettu klassikkoteos.
Volgan jokena nimitys hyvin heikko, vaikka olisi jäässäkin, jos kerran Atala on vanhentunut käyttönimenä.
Konsanaatin lisäämälläkään atalasta ei tule parempaa sanaa.

Jokohan jään luokalle "hyvien" sanaristikkosanojen opiskelussa? Pelottaa vähän, kun atala oli saanut tuekseen noin hyvän kuvankin etusivulla.
5. J Takala1.2.2004 klo 17:26
Entäpä vaikka Töölö? Sekin on vain kaupunginosa. Kuitenkin kaupunginosa tunnettuuskin ratkaisee.
6. ile1.2.2004 klo 17:38
Mutta meneekö kympin ja nelosen ratikka kiskoja pitkin Töölöön vai Töölööseen?
7. Antti Ylönen1.2.2004 klo 17:43
Ainakin F,M,E&J:n eli Froikkareiden mukaan mennään Töölööseen (vaikka ei päässytkään sinne).
8. tjn1.2.2004 klo 17:53
Kyllä Treen kaupunginosien, ja muidenkin, hakeminen kauempana asuville voi olla melko työteliästä, varsinkin piilokirjaimen kanssa.

Suon sen kuitenkin mielelläni siinä tapauksessa, että nämä Nääsvillen lähellä asuvat tarvitsevat pientä helppiä :)
9. jupejus1.2.2004 klo 18:10
Töölö on tunnettu sanonnasta. Samoin normaalilla yleistiedolla tunnettuja eri yhteyksistä ovat mm. Pasila, Kallio, Kruunuhaka, Munkkiniemi, Oulunkylä, Malmi, Käpylä, Sörnäinen jne.. , mutta Atalaa ei voi tietää kuin paikallinen tai aktiivinen ristikkoihminen.

Saahan minun puolestani olla Atala hyvinkin ristikoissa (antaa kaikkien sanojen elää), mutta kun niitä sanoja täällä tahdotaan luokitella, niin siksi kummastelin Atalaa. Jos vaihtoehdoksi ottaisi toisen kaupunginosan (vaikka Hintta - hyvät loppukirjaimetkin - ei ollut rengissä), niin onko se yhtä hyvä sana käyttää ristikossa kuin Atala.
10. Maiju1.2.2004 klo 19:59
Kruunuhaka po. KruunuNhaka
11. ile1.2.2004 klo 21:12
Fredika, Kaltsi, Krunika, Munkka, Ogeli, Käbis, Sörkka ja - Malmi???

Viimeisen 'lempinimeä' en tosiaankaan tiedä.

Onko sellaista edes???
12. Urpo4.2.2004 klo 08:23
J Takala mainitsi, että kaupunginosan tunnettavuus ratkaisee - totta. Entäpä usein esiintyvä Tani? Ei kovin tunnettu, mutta esiintyy usein kaupunginosa vihjeytyksellä.

Missä Tani muuten sijaitsee? Pikagallup paikkakuntalaisille antoi aika huonon tuloksen, mitenköhän ulkopaikkakuntalaiset sen tietävät?
13. Pekka Pietari4.2.2004 klo 08:32
Helsingin Itäkeskus näytti päässeen johonkin ristikkoon hesalaisille tutulla lempinimellä ITIS. Kuinka laatija voi edellyttää, että nimi olisi yleisesti tunnettu muualla Suomessa? (Yhtä pääkaupunkikeskeisiä ovat meteorologit, jotka tarkoittavat Etelä-Suomella Helsinkiä...)
14. Eki4.2.2004 klo 08:41
Urpo, Tani oli viikon ristikkosananakin Sanaseppojen kesäpäivien aikaan!

Pekka, tätä ongelmaa lie vaikea kitkeä, mutta toisaalta Helsinki on Suomen tunnetuin ja suurin kaupunki. Olisiko Itis parempi vihjeellä "kunta toisella kotimaisella" tai "se on englannissa" (jälkimmäisessä ei tiedä, mitä sanan merkitystä ajatellaan)?

Itiksessä on muuten Stoa, joka on tainnut myös joskus olla ristikossa.
15. Maiju4.2.2004 klo 09:17
Olen asunut joskus Helsingissä, käyn usein siellä, minulla on pääkaupunkiseudulla tuttavia ja sukulaisia, mutta en ole koskaan kuullut käytettävän Itäkeskuksesta lempinimeä ITIS.

Olin aika hämilläni tuosta Itiksestä, kun se ristikkoon muovautui. Ei hyvä.
16. Urpo4.2.2004 klo 09:28
Eki, ei se silti sitä tunnetuksi tee! Tästä näppiksen äärestä ei sinne montaa kilometriä ole, mutta en silti olisi tiennyt missä se on jos en olisi tehnyt selvitystyötä.
17. Eki4.2.2004 klo 09:29
Maijuli, ooksiekii Stadin friidui?

Itis on muuten otettu virallisesti käyttöön Itäkeskuksen omissa foorumeissa, mm. lehdissä. Ei sillä, että se sanaa paljon parantaisi.
18. Maiju4.2.2004 klo 10:12
Eki: Asuin minä Helsingissä seitsemän vuotta, mutta ei minusta oikein Stadin friidua tullut. Kävin ostoksilla Stockalla ja Valtsussa, kahvilla Sociksella ja aamupuurolla Kurvissa, kyläilemässä Ogelissa, Skattalla, Munkassa yms. ja pimeän pullon olisin saanut Vaasikselta, mutta en minä niitä sanoja ristikkoon laittaisi. :)
19. J Takala4.2.2004 klo 10:44
Missä ristikossa tuo paljon puhuttu ITIS nyt sitten on ollut? Vaikken ole sanaa ennen kuullutkaan, niin kuulostaa se silti paremmalta kuin esimerkiksi ITIL. OTIS ja ISIS olisivat tämän nelikon parhaat sanat?
20. jupejus4.2.2004 klo 11:20
Helsingin ulkopuolella asuvalle tulee vääjäämättä mieleen, että "kaikki" laatijat ovat joko kehäkolmosen sisältä tai sieltä pois tai stadia muuten ihannoivia, koska ristikkosanoihin hyväksytään kummempia kyselemättä stadiin liittyvät sanat kuin ne olisivat itseoikeutettuja kansalaisperussanoja. Laajalti tunnetut slangisanat sinänsä mukavia ristikoissa, mutta jos ristikkoon pitäisi "hyväksyä" sana, jota reilut puoli Suomea käyttää, mutta on outo stadilaiselle, niin kulmakarvat kohoavat varsin, ainakin jollain tahoilla.
21. Eki4.2.2004 klo 11:45
Kyllä kai tässäkin on kyse siitä, että Itis on väkisin jonnekin tullut ja laatija on päättänyt elää sen tosiasian kanssa ja käyttää Hesa-aihetta.

Tämä Helsinki-keskeisyyden negatiivisuus on ainakin meikäläisen tiedossa. Silti jotain hesalaista ristikkoon joskus tulee, mutta ei koskaan piruuttaan tai varta vasten. Onhan niin, että Hesassa on paljon paikkoja ja ne ovat tunnetuimmasta päästä Suomessa kuitenkin. Vaikea sanoa, kuinka paljon niitä esiintyy, voihan se vain TUNTUA runsaalta. Ei Tea Istakaan ole niin yleinen kuin luulisi, se on tutkittu.
22. iso S4.2.2004 klo 11:47
Tani o tuttu paikka. Mummoni ja setäni asuivat yhteen aikaan siellä. Lähettyviltä löytyy mm. Raippo ja Pulsa. Niitä ei juuri ristikoissa näe - ehkä siksi, ettei ole Hirvenmetsästyksestä laulanutta Reijo Raippoa eikä Reijo Pulsaa. Joko valkeni? Ei kai. No, mopolla pääsee tankkaamatta Lappeenrannan asemalta Taniin ja takaisin eikä tee heikkoakaan, paitsi näillä keleillä tietysti vähän nenä huurtuu.

Itis on ihan tuttu nimi pääministerin naapurikylässä asuvalle. maantieteellisen tasapuolisuuden nimissä sitä ei voi pitää hyvänä sanana, mutta en tuomitsekaan, jos sen avulla saavutetaan jotain hyvää. Muutaman kerran se on tullut vastaan.
23. Urpo4.2.2004 klo 12:43
J Takala: itis oli uusimmassa sanasepossa, taisi olla Skytän tekeleitä.

iso S: Matkalla Taniin löytyy myös seuraavat pysäkit: Jäkkö, Pesu, Korkea-Aho, Moisio ja Kanalampi.
24. Sopuli4.2.2004 klo 12:58
Atalaa en osannut sijoittaa Tampereelle, vaikka joskus siellä olen asunutkin. Ristikkosanastosta tai ratkaisusta kai löytyi.

Pääkaupungin osien (etenkin vanhimpien ) tietämys kai kuuluu yleissivistykseen. Tiedetäänhän Bronxit ja Sohotkin. Pispala ja Amuri Tampereella tunnetaan merkittävän historiansa takia, mutta yleensä kaupunginosat...?

Mistä sanasta tahansa voivat laatijat tehdä sisäpiireissä "yleisesti tunnetun" sanan, tarvitsee vain käyttää sitä tarpeeksi usein. Ratkojan taipaleeni alussa suututti ihan hirveästi sanat, joita ei kerta kaikkiaan voinut tietää, kun ei ollut ristikoita ennen tehnyt.

Toisaalta taas olen laatijoilta oppinut paljon suomen sanoja, ja tutun oloisten sanojen alkuperäisiä merkityksiä. Stoakin muuttui Itäkeskuksen kulttuuritalosta pylvässaliksi.
25. jupejus4.2.2004 klo 14:22
Väärinkäsitysten välttämiseksi oikaista täytyy, että nyt tuskin on kysymyksessä mistään "Helsinki-negativiisuudesta", vaan sanojen hyväksymisasteesta. Helskinkikeskeiset sanat (vaikka hyviä ovatkin) hyväksytään ristikoihin pienemmällä pureksemisella kuin "muun" Suomen sanat.
Tosin tuo ilmiö ei ole yksin sanaristikoissa vaan kaikessa kielenkäytössä. Kieltä johdatellusti halutaan yksinkertastaa, synonyymejä halutaan välttää ja kielikuvasta toivotaan saavan hyvin tiukka ja asiallinen, sanoisiko jopa laskelmallisen tuntuinen.
Kenties hyvä niin, koska suomen kielihän on katoava kieli ja harvomalla voidaan saada tekohenkitystä kielen elossaololle. Eu on yksi suuri organisaatio, jota rakennetaan yhdistämään eurooppalaisia kansoja ja vahvistamaan toimivuutta sekä tavoittelemaan maailman herruutta. Siihen kuvioon ei sovi monta kieltä, yksistään kustannussyistä (tulkkaukset) ja yhteneäisen lain ja järjestyksen vuoksi. Raha, lippu, kieli ovat eri maiden tunnuksia ja niistä on "päästävä" eroon ja kieli elää aikansa kansan keskuudessa niin kauan kuin elää, mutta virka- ja paperikieleksi tulee tulevaisuudessa muu, olettaisin ainakin.
26. Floora4.2.2004 klo 14:26
Atala sijaitsee Jyväskylään vievän tien varrella. Hyvä maamerkki on hammaspyörätehdas ATA Atalan laidalla.
27. mats4.2.2004 klo 15:21
ja Atala on saanut siitä tehtaasta myös nimensä.
28. Arska4.2.2004 klo 15:37
Jos ajellessa tekee (apumiehen) mieli olutta, Laihian lähettyviltä löytyy tieviitta "6 PÄKKI". Sieltä sitä saa.
29. cosmos blue4.2.2004 klo 20:30
Pallosen Teemu on yksi pahaista ristikoiden laatijoista
Suomessa, mutta käyttää varmaan eniten slangisanoja
ristikoissaan tällä hetkellä. Esim. tämän päivän Ilta-
Sanomissa oli vastaussanana IDIS. Kiikun kaakun
hyvä sana?
30. Eki4.2.2004 klo 20:42
Tuo pahainen Teemu ;)

Idis löytyy Pesosesta, siksi Teemu on sen hyväksynyt, vaikka perässä lukeekin slg.
31. cosmos blue4.2.2004 klo 20:57
Ei missään nimessä pahainen Teemu, Eki!
32. Teemu Pallonen4.2.2004 klo 21:46
Tosiaan olen varmasti jo muutaman kerran käyttänyt tuotakin (huonoa?) sanaa, mutta olen pyrkinyt pitämään rajana sitä, että sanan täytyy löytyä Perussanakirjasta. Sananvalinnassa yritän pitää mielessä (ainakin kun kyse on helposta/helpohkosta ristikosta), että mikä sana kyseiseen paikkaan olisi tavalliselle ratkojalle mukavin vaihtoehto. Jonkun toisen laatijan mielestä IDUS on ihan hyvä sana, mutta IDIS on huono idea ja siksi laittaisi ennemmin sanan IDUS. Itse olen toista mieltä...

Ja onko taas "vanhan" suomen kielen sanat parempia kuin uudissanat? Ristikoista löytyy lukemattomia nykykielenkäytössä harvinaisia sanoja, mutta onko niin, että ne ovat ratkojille turvallisempia, koska niitä käytetään ristikoissa? Saako uudissanan käyttö ratkojan älähtämään helpommin?
33. J Takala4.2.2004 klo 22:00
Mielestäni utalat, utamit sun muut sekä pikkupaikat kuten Atiu ja Nias saisi heittää romukoppaan ja kopan kansi kiinni. Ja äkkiä. IDIS on tuhat kertaa noita parempi.

Olen joskus DÖSÄ-sanaa käyttänyt ristikossa, vaikken missään tilanteessa sitä itse puhuessani käyttäisi. Sana kuitenkin löytyy jopa Perussanakirjasta kuten tuo IDISkin, joten molemmat ovat siinä mielessä hyväksyttäviä.
34. Bönde4.2.2004 klo 23:17
ITIS on hyväksyttävä sana, Itä-Keskus on sentään tunnetumpi kuin moni tuppukylä. Landepaukkuna tosin varmistin asian Kaupunkilaisilta sukulaisiltani.

Mats skoijaa. Atala oli ennen kuin ATA. :)
Tampereella(rohee r ja pehmeet ällät) luki ainakin aikoinaan yhren pussin päätepysäkkinä ATALA. Jo siitä pitäis tietää.

TANI on paikallisestikin vähäinen paikka.
35. Sandelsgata5.2.2004 klo 01:19
Ile: Mikä oli ratikka 5:n päätepysäkki?

(vastakysymys 1.2.2004 kysymykseesi)
36. iso S5.2.2004 klo 11:51
Niasko pikkupaikka? Pinta-ala on 5625 km2 ja matkaa Gunungsitolista Telukdalamiin on 120 km. Milloinkahan näemme nuo paikkakunnat ristikossa? Toivottavasti ei koskaan. Nias on netin mukaan surffaajien paratiisi, mutta joutaa silti vahvasti vältettävien sanojen listalle. Ihan kokonaan on paha mennä kieltämään mitään; saattaa löytyä se poikkeuksen poikkeus.
37. Eki5.2.2004 klo 12:27
J, ristikkosana viikonvaihteeksi oli päätetty jo ennen kuin vedit utalan kehiin.
38. Sopuli5.2.2004 klo 13:27
Kovinpa löysittekin utalaisen (utalalta näyttävä) symbolikuvan! Utaluutta (?) meillä ei koskaan voi olla liikaa, laatijoilla eikä ratkojilla.
39. jupejus5.2.2004 klo 14:36
Onkohan niin, että utamille ratkojalla ja laatijallekin utami sanana käy, mutta kun ratk./laat. varttuu ja kokemus karttuu, niin utami saa jäädä. (utami = oppimaton, vasta-alkaja).
Utalaa en ole sanana kuullut käytettävän, mitähän tuo sitten tarkoittaneekaan puhekielessä.
40. ile5.2.2004 klo 19:27
Stadilaisen tsennasi ennen vanhaan siitä, ettei se tiennyt, minne skuru kulkee tänään. Linjojen numeroita ja reittejä muutettiin jatkuvasti, ja vain böndeltä flytanneet oli perillä uudistuksista.

Aikoinaan Hagiksessa ihmettelin, miksi kaikki savolaiset sun muut janarit astuivat ulos skurusta, kun minä vasta nousin siihen. Ajattelin, että torilla oli kai kalakukko tarjouksessa, ja sittasin alas. Mutta pian totuus valkeni meikäläiselle. Joku älypää päättäjä oli taas duunannut seiskan reitin uusiksi. Tehtyäni rengasmatkan Arenatalon ympäri poistuin kyydistä samalla pysäkillä, josta olin pari minuuttia aikaisemmin noussut kyytiin. Janareita ei enää maisemissa näkynyt.

Mitä Sandelsgatan vastakysymykseen tulee, niin muistan kyllä vitosen ratikan. Se kulki Katajanokalta Töölöön, jossa Sandelsinkatukin sijaitsee, mutta olisiko tässä kompa?

Vastaukseni onkin, että viimeisen vitosen ratikan päätepysäkki oli Töölön raitiovaunumuseossa.
41. Matti5.2.2004 klo 20:19
J Takala, eikö se ole dösa? Stadin slangihan ei noudata astevaihtelua. (Itse olen Savosta. Mutta Tuomari Nurmion tonnin skiglat on vahva (meniköhän oikein?))

Mitä paikannimiin tulee, minua on aina huvittanut Ipoh. Hoohon päättyminen on tuonut sille sijan Suomen sanaristikoiden historiassa.
42. ile5.2.2004 klo 20:41
Matti, kyllä ne on stiflat eivätkä skiglat. Skiglari on purjevene, jolla skiglataan.

Mainitsemassi Ipohin lisäksi muita 'hämäriä' paikkoja maailmankartalla ovat muun muassa Anaa, Atiu ja Atka.

iso S kertoi taannoin vierailleensa yli kolmessasadassa Suomen kunnassa. Jos minulla olisi yhtä paljon rahaa, niin haluaisin vierailla mahdollisimman monella ristikoista tutuksi tulleella paikkakunnalla. Minusta tuntusi hienolta, kun lentokoneen renkaiden koskettaessa lentokentän kiitoradan pintaa tietäisin, että nyt sitä ollaan Faaan kamaralla.
43. J Takala5.2.2004 klo 20:47
Matti, en ymmärrä helsinkiläisten puhetta, mutta Perussanakirjassa se on dösä.
44. Matti5.2.2004 klo 21:17
ile, kiitos oikaisusta.

Teemulla oli taas jännä slangisana Iltiksen torstaituplan helpossa.
45. Tapsa5.2.2004 klo 21:19
Sanaseppojen Puhis bongaa Suomen kuntia, ja lukumäärä
alkaa kohta olla enemmän kuin Suomessa on kuntia ensi
vuonna. Renkaiden kosketus ei tosin hänelle riitä, vaan pitää
joko yöpyä, tai edes istua rauhassa kahvilla ko. paikkakunnalla; siis läpiajo ei riitä.
46. ile5.2.2004 klo 21:19
Pesonen kautta J Takala on oikeassa. Vaikka Sörnäinen kautta Söörnees onkin joko Sörkka taikka Sörkkä, niin bussi on vaan dösä.
47. Matti5.2.2004 klo 21:30
ile, kiitos oikaisusta.
48. Teemu Pallonen5.2.2004 klo 22:23
Oiotaan lisää: jos sana, mitä haet tämän päivän Iltiksestä, on maalaukseen liittyvä, sitä ei edes ole merkitty Pesosessa slangisanaksi. Liekö jo niin vakiintunut termi?
49. mats6.2.2004 klo 09:42
olen painokkaasti DÖSA:n kannalla´, DÖSÄ on landepaukkujen kieltä. Sörkka on sörkka vaikka kuinka em. sen sörkäksi vääntävät.
Okei slangikin muuttuu mutta siis edellä olevat ovat ns. oikean stadin slangin mukaisia.
50. tero6.2.2004 klo 09:54
Milloinkahan se "oikean" stadin slangin aikakausi on päättynyt ja milloin alkanut? Mitähän sen aikakauden ympärillä sitten on ja millä nimellä niitä pitäisi kutsua?
51. mats6.2.2004 klo 11:06
en tiedä mutta luulisin että 50-luvun lopulle se varmaan pysyi aika lailla kuosissaan - radiosuomen slangipakinoitsijoilta saisi varmaan parempaa tietoa.
muuten olen sitä mieltä että ne slangipakinat ei oikein toimi.
ne ovat oikeata slangia mutta tuntuu kuin ne olisi ensin suomeksi kirjoitettu ja sitten käännetty, ei tunnu luontevalta puheelta. faija budjas skatalla skidinä ja bamlas tosi stailii slangia.
52. iso S6.2.2004 klo 12:06
ilen mainitsemaan yli kolmeensataan kuntaan pieni täsmennys. Lukumäärä oli hatusta vetämäni muistikuva ja varmastikin todellista lukemaa pienempi, jos lasketaan kuinka monessa kunnassa olen käynyt. Käymiseksi lasken tässä sen, että olen koskettanut jalalla maaperää. Yöpymistä ei tarvita eikä kahvinjuontiakaan, kun en juo kahvia.

Hämärässä menneisyydessä ajelin kesälomilla ympäri Suomea vailla erityisempää päämäärää. Jossakin vaiheessa aloin kerätä kuntien postikortteja. Kortti pitää luonnollisesti ostaa kunnan alueelta, vaikka sitä olisi muuallakin myynnissä. Suuremmista kunnista tämä oli helppo juttu, mutta joskus piti turvautua yllättäviin paikkoihin, kun paikallisen osuuskaupan tarjonta käsitti vain hevosenpäitä, koiria ja kissoja eikä R-kioskia ollut. Joskus tärppäsi kirkosta, kerran sairaalasta, kerran jopa postista! Kylmäkoskelta ei löytynyt varsinaista korttia, mutta kunnan virastosta jonkinlainen kortintapainen. Vehkalahti myi eioota.

Noita kortteja siis kertyi ilen mainitsema määrä, jos ei muistini pettänyt. Pitänee kaivaa vanha kenkälaatikko esille varaston hämärimmästä nurkasta ja tarkistaa.

Keräillessä huomasi konkreettisesti, että kuntien koko vaihtelee. Lapissa ehti päivän aikana muutamaan kuntaan, Turun ympäristössä saalis oli 17 korttia päivässä. Kilometrejä kertyi 6000-10000 per kesäloma.

Projekti koki luonnollisen kuoleman, kun sormeen lyötiin kultainen kahle ja lausuin papille viimeisen tahtoni. Se tapahtui muuten Visan päivänä ja nyt on Visa vinkunut 10 vuotta.
53. mats6.2.2004 klo 12:32
bönde: pyydän tarkennusta. lukiko bussissa atala ennen vuotta 1937, jolloin ATA on perustettu, tosin en tiedä onko sijainnut po. paikassa jo silloin.
54. Floora6.2.2004 klo 12:38
Atan vanha (neon)valomainos oli muuten mainio: vanhanaikaisilla kirjoituskirjamilla, hyvin korkeilla sellaisilla. Korkea ja lyhyt nimi.
55. mats6.2.2004 klo 13:05
vielä tuohon bönden logiikkaan että koska bussissa joka meni Atalaan luki Atala pitäisi siitä ilman muuta tietää että Atala oli ennen ATAa. Analogisesti; jos bussissa lukee esim. Helsinki-Vaasa pitää ilman muuta tietää, että paikkakunnalla oli Vaasa nimi jo ennen kuin se sai kaupungin oikeudet ja muka nimettiin Kustaa Vaasan mukaan. Bönde voi silti olla Atalan suhteen oikeassa mutta logiikka pettää.
56. mats6.2.2004 klo 13:12
Enpä malttanut olla selvitämättä tuota Atala-nimen alkuperää ja laitoin postia t:reen kaungille. vastaus tuli juuri. laitan sen tähän.
"Hei
Kyllä Tampereen kadunnimet kirja toteaa:"Atalan nimi johtuu Ata Oy:n vuonna1937 perustetusta mm. hammaspyöriä valmistaneesta konepajasta. Alueen ensimmäinen asemakaava vahvistettiin 1980
terveisin
Katriina Avonius"
57. Just6.2.2004 klo 13:38
Oi jos tuo Ata-firma perustaisi sivuverstaita ympäri maata ja kuuluisiksi tulisivat, niin siitäpä ristikkokansa...
58. Sopuli6.2.2004 klo 13:41
Tampereen Yliopistoa sanottiin aikoinaan Verstaaksi (opiskelijat ainakin), ikinä ei puhuttu yliopistosta. Vieläköhän tekevät niin? Onko tamperelaisilla tietoa.
59. iso S6.2.2004 klo 14:36
Verstas oli ja mahdollisesti on lyhennetty kutsumanimi. Täydellisempi muoto oli Universtas, mistä hahmottuu nimen alkuperä (kahdella tavalla!)
60. Bönde6.2.2004 klo 15:25
Kiitos mats selvitystyöstäsi ATA/ATALA-kysymyksessä! Pidin päinvastoinhistoriaa liian itsetään selvänä, anteeksi vaan! Enkä todellakaan sattuneista syistä matkustanut Atalaan ennen v. 1937. Näin sitä välillä kirjoitetaan pelkkää paskaa jopa netissä.

Nyt ainakin ristikkosana ATALA on saanut lisäsisältöä.
61. Matti6.2.2004 klo 19:44
Kyllä myös Helsingin, ja varmaan muisenkin yliopistokaupunkien "alma Matereita" kutsutaan verstaiksi, ainakin 60-luvulla. Tupsukansa käytti sanaa lievän halveeraavassa merkityksessä. "Joo, se on verstaalla."
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *