KESKUSTELUT > RISTIKOT > VUODEN VAIKEIN VIHJE
650. Vuoden vaikein vihje
Jouni13.1.2004 klo 20:34
Vuoden 2003 vaikeimmasta vihjeestä kilvoittelee mielestäni tämä, joka osoittaa tunnetun laatijan luottamusta ratkojien yleistietämykseen:Vihje oli Sato, ja sitten viittaus siihen, että kyse on mäkihyppääjästä. Ratkaisu oli Akira.
Google vahvistikin, että Akira Sato oli japanilainen mäkihyppääjä. Hän tuli Salpausselän kisoissa vuonna 1986 viideksikymmenenneksineljänneksi. Muita mainintoja hänestä ei löydy.
2. J Takala13.1.2004 klo 20:55
Aika kiperä vihje, vaikka tuttu mäkihyppääjän nimi Akira Sato onkin. Voi johtua siitä, että löytyy Ristisanakirjasta.
3. Eki13.1.2004 klo 21:09
Kyllä Ristisanakirja ja muut vastaavat aiheuttavat tällaisia ylilyöntejä. Olen juuri hankalan tilanteen edessä. Ristisanakirjaa supistetaan, jotta se mahtuisi paksumman kirjan osaksi. Ottaisin mielelläni siitä pois vanhentuneita nimiä, mutta koska useimmilla laatijoilla on edelleen vanhempi painos, he saattavat käyttää juuri niitä poistettuja ja niitähän vasta vaikea on muulta löytää (etenkin ellei ole internetin käyttäjä).Ei tämä vuoden vaikein vihje ole ja kyllä minäkin tunnen nimen, joten oli hänellä muitakin saavutuksia, mutta Akiralle olisi parempiakin vihjeitä.
Tähän yhteyteen voisi ottaa esimerkkinä erään täälläkin paljon kehutun laatijan isossa visasessa ristikossa olleen vihjeen (joka muistaakseni sentään vaihdettiin) 5-kirjaimiselle sanalle:
VALON KOVEROIMA
Tietoa, nokkeluutta, arvaamista... sitä kaikkea tarvitaan. Ehkä asiaa hieman auttaa tieto, että vastaus on tylsä ja silloin tällöin ristikoissa hyvän rakenteen takia.
4. J Takala13.1.2004 klo 21:21
Aivan niin kuin olisin kuullut tämän jossain. Olisiko sitten chatissa ollut juttua? Onko ratkaisu nurin luettuna "syötävää"?
5. Eki13.1.2004 klo 21:42
Oli minulla tunne, että olen sen joskus jollekin kertonut ja oikeaa sanaa ajattelet, mutta onneksi lisävihjeesi on myös vaikea.
6. Jukkis13.1.2004 klo 22:01
"Valon koveroima" on hyvä esimerkki siitä, että jollekin vaikea tai jopa mahdoton vihje on jollekin toiselle helppo. Minulle ainakin tuli puolessa sekunnissa tuosta mieleen, että ei kai HIM ole juuri muita covereita levyttänyt kuin Wicked game. Ja näköjään Nykysuomen sanakirjan mukaan takaperin luettuna vastaussana tosiaan tarkoittaa muonaa. Aina sitä oppii uutta.
7. Urpo14.1.2004 klo 10:09
Ristisanakirjaa selaillessa olenkin ihmetellyt, millä perusteella sinne on noita nimiä oikein valittu.Otetaan esimerkiksi vaikka nimi: Leo Hannula.
Kuinka moni edes hänen lajiaan aktiivisesti seuraava tietää, mikä mies on kysessä? Epäilen ettei kovin moni? Entäpä urheilusta täysin tietämätön?
No, tuo on tietysti ääriesimerkki, mutta esitän yhden kysymyksen:
Mikä on peruste milloin henkilön nimeä voidaan käyttää ristikoissa? Riittääkö, että on joskus pelannut vaikka kiekkoa SM-liigassa tai ollut pituushypyn SM-kisoissa kolmas vuonna 1962?
Kommentteja???
8. Eki14.1.2004 klo 10:28
Käytön perusteluina turhan usein on, että muuta sanaa ei ole siihen paikkaan saatu. Mutta sitten, kun sellaisia sanoja on käytetty, niitä helposti pannaan turhaan, esim. ESAT-sanan vihjeeksi ARRA SEESTE. "Nehän nyt joka tapauksessa ovat ristikonratkojille tuttuja..." Näin väärin monet ajattelevat, näin fakkisanat syntyvät ja vahvistuvat.Jukkis, nyt huomaat kai myös, että Värttinässä on ollut ja on yhä yksi muo-nainen!
9. J Takala14.1.2004 klo 10:35
Leo Hannula on tainnut päästä Ristisanakirjaan etunimensä ansiosta. Mielestäni urheilijan pitäisi olla tuttu ainakin kaikille jonkin verran urheilua seuraaville. Jääkiekkoilijoista näin ollen Koivu, Selänne ja Tikkanen esimerkiksi ovat ok, mutta Sean Bergenheimin kohdalla pitäisi jo miettiä, vaikka etunimi hyvä onkin.
Eihän mitään yksiselitteistä rajaa voi vetää, vaan laatijan on itse puntaroitava käytetyn nimen järkevyys. Kyllähän ristikoissa vilisee paljon sellaisia nimiä, joista ei kukaan ole kuullutkaan missään muualla. Bulba on Taras ja Balbo on Italo, nuo opin jo alle 10-vuotiaana ratkoessani, mutta kuinka moni oikeasti tietää kyseisten henkilöiden saavutuksista?
10. Eki14.1.2004 klo 10:48
Onko joku ratkonut Teemun Kiekkolehteen laatimia ristikoita? Siellä on sellaisia sanoja, joita ei muissa näy (eikä pitäisikään), ja vielä piilokirjaimilla. Laatijalla pitää olla paikan taju. Voi se kyllä pettää erikoislehdissäkin, jos luulee lukijoita liian tietäviksi.
11. J Takala14.1.2004 klo 10:56
Ajan ja paikan taju pitää olla kunnossa. :) Kiekkolehteenhän Bergenheim on luultavasti jopa liian helppo. Aiemmin Yleisurheilun kuvalehteen laatiessani kelpuutin suomalaisista yu-nimistä ainakin kaikki Kalevan kisojen finalistit siltä vuodelta. Vastaavasti Kiekkolehden lukijoille on varmasti tuttuja suurin osa SM-liigapelaajien nimistä.
12. Urpo14.1.2004 klo 11:02
Alan lehdissähän asia on ihan ok, mutta onko yleiseti tunnettu esim. nimi Kuki (Arto), joka on esiintyynyt ristikoissa?
13. Eki14.1.2004 klo 11:08
Kuki tulee laatimukseen pääasiassa, koska se ei tarkoita mitään muuta ja se tulee laatijalla pelastuksena mieleen.
14. Tuomas L.14.1.2004 klo 11:14
Sanasepossa taannoin ollut ALIKINIT oli aika paha; venäläinen 80-luvun ampumahiihtäjä ja vielä monikossa!Takala oli oikeassa siinä, että nimi voi tulla ristikoista hyvinkin tutuksi ilman, että itse henkilöstä tietäisi yhtään mitään. Itse opin ristikoista jo aikapäiviä sitten, että Aune ja Antti kuuluvat yhteen, mutta vasta pari vuotta sitten sain kuulla, että kyseessä onkin Aune Antti eikä Antti Aune.
15. jupejus14.1.2004 klo 11:15
Naurattaahan se Jounin mainitsema Akira Sato saavutuksillaan (vaikkei sitä moni sanaseppokaan noinkaan pitkälle lennä), mutta en tiedä, onko se niinkään vaarallista, jos laatijat koettevat laajentaa meidän ratkojien hekilökategoriatuntemusta. Useinmitenhan, uskoisin näin, nuo "haetut" nimet ovat "pakkokeinoja" päästä etenemään laadinnassa ja jos nimi ratkeaa muuten kuin sanakirjalla, niin antakaamme anteeksi.
16. Urpo14.1.2004 klo 11:19
Ilman muuta annetaan anteeksi. Eikös me ratkojat olla kuitenkin aika tiedonhakuista porukkaa??
17. Urpo14.1.2004 klo 11:23
Piti sanoa tiedonhaluista.
18. AD II14.1.2004 klo 11:28
Ja tiedonjanoista.Toistaiseksi vuoden vaikeimmaksi osoittautuu (mahdollisesti samassa) Akira-ristikossa oleva piilokirjaimellinen vihje GISA.
Ensimmäisestä merkistä en ole varma onko se G vai 6.
19. Tuomas L.14.1.2004 klo 13:02
Jaaha, AD II on näköjään ihmetellyt samaa vihjettä kuin minäkin. Kyseinen Pihlajamäen tehtävä on tämän kohdan takia edelleenkin "ratkaisemattomat"-pinossa.
20. J Takala14.1.2004 klo 13:09
Onko tuolla GISAlla vielä palautusaikaa jäljellä vai voiko neuvoa?
21. Jouni14.1.2004 klo 13:10
Haa, minä sen jo keksin!Vihje: niin on jos siltä näyttää (Urho Kaleva Kekkonen).
22. AD II14.1.2004 klo 13:37
Palautusaikaa on, joten pelkkää ihmettelyä vaan.Joillekin pulma on näköjään ratkennut, vaan ei minulle.
23. Hessu14.1.2004 klo 14:29
En tiedä onko epäselvä kirjoitus oikein hyvä keino vaikeuttaa ristikkoa, mutta enemmän ja hauskempaa mietittävää siinä oli, kun ei oikein edes tiennyt mitä siinä lukee... :-)
24. Matti14.1.2004 klo 15:30
Valon koveroima voisi olla harju. Eduskunnassa istuu (istui?) tuusulalainen kansanedustaja Tauno Valo, joka on tunnettu "sorakeisarina". Hänen firmansa kaivaa harjuista sorat ja kuskaa ne asiakkaille.Vaalikampanjassaan hän lähetti pikkuisen soraa kirjekuoressa lähetettynä paikkakuntalaisille. Mukana oli teksti "Soraa sosialismin rattaisiin". Puoluekantaa en nyt tässä kerro ...
25. AD II14.1.2004 klo 17:03
0npa5 k0n5tit m0net, n0 0lk00n!
26. Vanha Ratkoja14.1.2004 klo 17:12
VALON KOVEROIMA = RAULI Padding Somerjoki, olettaisin.Ville Valo Esitti pari vuotta sitten Laulava Sydän-ohjelmassa
Paddingin kappaleita. On video tallessa.
27. Kaitsu14.1.2004 klo 20:10
Ymmärrän kyllä joidenkin "pakkosanojen" käytön ristikoissa, mutta joskus tulee käsiin ristikko, jossa ei juuri muuta olekaan kuin noita pakkosanoja ja muutama tii ja atta niiden lisäksi. Sellaiset pistävät vihaksi.
28. Jouni14.1.2004 klo 20:29
Tästä keskustelusta saa käsityksen, että Ristisanakirja on omiaan edistämään ristikkoharrastuksen fakkiutumista. Taikka laatijoiden itsekritiikistähän se on kiinni.
29. Eki14.1.2004 klo 20:45
Jouni. olet kyllä oikeassa, mutta Ristisanakirja ei ole ainoa. Sekalaisia sanastoja oli jo sitä ennen ja varsinkin sen jälkeen on tullut valtava määrä teoksia eräältä auton lyhenteen intiaalit omaavalta herralta. Vanha Ratkoja, hyvä vaihtoehtosana! Vaikkei antamiini lisävinkkeihin sovikaan. Laatija iyse kertoi chatissa, ettei tästä koveroinnista tiennytkään.
Matti, myös hieno vääntö Taunosta!
Kaitsu, valitettavasti sellaisia ristikoita tosiaan on, eri syistä. On Jounin mainitsema itsekritiikki, on ammattitaito, laiskuus. Ammattitaitoon kai sekin liittyy, että moni laatija kuvittelee, että tietty sanasto on ratkojille tuttua tai että kaikilla on joku Ristisanakirjan tapainen apukirja hallussa. Kirjahan on tosi harvalla! Eikä sen myyntiä/käyttöä tarvitse heikkouksilla edistää! Tällä tavalla saadaan uudet harrastajat pysymään kaukana ristikoista ja tylsiä ristikoita ristikkofaneillekin.
Huonot ristikot pannaan...
tuleen...
laatijoilleen takaisin!
30. Henry Haapalainen14.1.2004 klo 22:45
Hieno kommentti, Eki. Keskustelu fakkiutumisen ongelmasta ja käytännön toimet siihen päälle ovat tärkeintä, mitä ristikoiden tulevaisuuden hyväksi voidaan tehdä. Paradoksi on kuitenkin se, että ristisanakirjat toimivat päinvastaiseen suuntaan, koska ei niitä kannata vuosittain uudistaa. Eivätkä käyttäjät niitä vuosittain ostaisi.Keskusteluun pitäisi ottaa myös asian toinen puoli, vihjeet. Yhtä lailla fakkiutuminen näkyy niissä.
31. Eki14.1.2004 klo 22:51
Ei muuta, Henry, kuin alustamaan keskustelua vihjeiden fakkiutumisesta! Se on hyvä aihe tänne.
32. Heppu14.1.2004 klo 22:57
Onko kukaan kyllästynyt vihjeisiin ...Atso.Tea, Atik.ym:..entäs ne kun nuoli on vastapäivään....heh ei kukaan arvaa...se on kita...sama asia ylösalas....voisko näitä vähentää
33. Ad II14.1.2004 klo 23:21
Minulla on VW-96, asiapohjalta hakien usein paras.
34. Kaitsu15.1.2004 klo 01:27
EkilleJoo pannaan vain huonot ristikot vaika minne, mutta kun sellaisen lehdykän sattuu ostamaan esimerkiksi matkaevääksi kymmenen tunnin lentomatkalle, niin on sitä sitten kiva siinä pyöritellä käsissään. Lehdykän alusta ne helpot on ratkottu jo kiitoradalla lähtiessä ja loppuja ei pysty ratkaisemaan kun muisti, se henkilökohtainen pään sisäinen, ei riitä tulostamaan jotain piirinmestaruuskilpailun kolmatta kuusikymmentäluvulta ja kuvavihjeistä ei saa mitään selvää, jokainen niistä muistuttaa toisiaan, eivätkä yhdessäkään muistuta mitään tunnistettavissa olevaa.
Siinähän sitten pelailet yksinäsi ristinollaa niillä vastaussanolle tarkoitetuilla ruuduilla, tai vaihtoehtoisesti yrität oppia origamien taittelua luonnonmenetelmälllä ja lentoemot ihmettelee onko tuo omituisesti puhiseva tyyppi ympäristölleen vaarallinen.
35. iso S15.1.2004 klo 08:57
Ristisanakirjaan työnsä perustavien itsekritiikkirajoitteisten laatijoiden varalta olisi hyvä, jos kirjaa kehitettäisiin normatiiviseen suuntaan. Huonojen sanojen perään laitettaisiin joku täppä kertomaan, että kysymyksessä on yleissivistykseen kuulumaton hätävarasana. Hienoimmillaan tämä voisi olla moniportainen (no ei niin kovin paha - vain äärimmäisessä hädässä) ja monivivahteinen (mitätön karttapaikka, muinainen puolijulkkis, vieraskielinen, ...) , mutta pelkkä huonoksi julistaminenkin olisi askel oikeaan ohjaavaan suuntaan. Tämä saattaisi rauhoittaa ratkojankin mieltä: no ei se mitään vaikka en TSUMia tuntenutkaan, sehän on huono sana.Huonouden päättäminen on tietysti makuasia (ja luokittelu merkitsisi lisätyötä), mutta uskoakseni Ekin tasoinen alan ihminen ei tekisi tässä merkittäviä harhaiskuja. Lisäksi jokainen voi käyttää omaa harkintaansa ja pullikoida vastaan.
Rajatapauksissa ei ole kovin merkittävää, pannaanko sana vuohien vai lampaiden joukkoon. Tämä saattaisi rauhoittaa ratkojankin mieltä: no ei se mitään, vaikka en TSUMia tuntenutkaan, sehän on huono sana.
Nykyisellään ristikkosanakirja nimenomaan sanoutuu irti vastuusta ilmoittamalla, että sanan esiintyminen kirjassa ei tee sitä hyvää ja suositeltavaa (en muista tarkkaa sanamuotoa, mutta ajatus on tämä). Ihan hyvä ja asiallinen huomautus, mutta kuka esipuheita lukee?
36. J Takala15.1.2004 klo 09:01
Minä olen sitä mieltä, että jos laatija ei itse ymmärrä, mikä on hyvän ja onnettoman huonon ratkaisusanan ero, niin on väärällä alalla.
37. iso S15.1.2004 klo 09:07
Tai jos pistää saman TSUM-jutun yhteen kirjoitukseen kahdesti niin saisi mennä tutkituttamaan päänsä. Pitäisi ymmärtää, että kopioi - liimaa on eri asia kuin leikkaa - liimaa. Marm, sanoisi Pena, jos ei olisi kohteliaisuuden läpitunkema.
38. Eki15.1.2004 klo 09:57
Ristisanakirjassa alettiin merkitä sanojen epätoivottuja kirjoitusasuja näkyviin, mutta tuollainen besserwisseröinti ei oikein toimi jokaisessa tapauksessa. Apunani minulla oli eräs ex-ristikkoaktiivi JN, jonka apuja myös iso S:n ja J Takalan ristikoiden takana oleva firma käytti laatijasääntöjä tehdessään. JN teki ansiokasta jälkeä, kummassakin paikassa, mutta joissakin kohdassa on voitu mennä liiankin pitkälle. Kyse on sekä siitä, ketä ja kuinka totaalisesti kielenhuollossa uskotaan, mitä sen perusteella kirjoitetaan kirjaan tai sääntöihin ja miten kirjan/sääntöjen tekstiä tulkitaan.Kirjasta otetaan nyt esimerkiksi sana gerbiili. JN oli selvittänyt, että sanaa ei saisi käyttää ja oikea muoto on gerbilli. Tarjosin siitä asiasta myöhemmin juttua Lemmikki-lehteen. Kukaan siellä ei ollut kuullutkaan muodosta gerbilli. He väittivät minun olevan väärässä. Mitä Suomen gerbiiliseurat sanoisivat, kun ei kukaan niistäkään ollut kuullut, pitäisikö niiden muuttaa nimensä? Soitin kielitoimistoon, jossa lopulta vastattiin, että PERIAATTEESSA he suosittelevat gerbilliä, mutta eiväthän he MISSÄÄN TAPAUKSESSA halua pakottaa sen käyttöön, jos alan harrastajat tykkäävät toisesta muodosta.
Jos löydän tuon jutun, saatan siittärrää sen tuonne artikkeleihin. Jos kirjaimet ii ja ällä näyttävät silmissäsi samantapaisilta, niin GERBILLI on siis kielitoimiston suosittelema muoto GERBIILIn sijaan.
39. Eki15.1.2004 klo 10:21
Ja sitten opettelemaan sekä-sanan käyttöä.
40. J Takala15.1.2004 klo 10:24
Gerbiili-sana olikin mielenkiintoinen. Enpä ollut ennen gerbilliin törmännyt, mutta jos Perussanakirjan mukaan mennään, niin gerbiili olisi kielletty.
41. iso S15.1.2004 klo 12:05
Aha, olen jälkeenjäänyt, ellen suorastan debilli ja vedän ehdotukseni takaisin. Kuten tuli todistetuksi, harrastajat eivät osta uusia painoksia vaan tyytyvät varaan parempaan. Poistun tästä säikeestä häpeän puna poskillani sekä siittärrän itseni seuraavaa vilkaisemaan.
42. Hessu15.1.2004 klo 16:52
Google löytää suomeksi 974 sivua gerbiilejä ja YHDEN sivun, jolla on gerbilli. Ja silläkin sivulla gerbilli on KIRJOITUSVIRHE kaikkien gerbiilien seassa!Miten tämä (varmaan kovin hyödyllinen) kielitoimisto oikein perustelee näitä älyttömyyksiään? Onko mitään järkeä suositella täysin vakiintuneiden sanojen muuttamista yhden kirjaimen verran? Siten saadaan vain sanakirjat sekaisin. Vai onko kyse nimenomaan sanakirjojen myynninedistämisestä, kun ne tällä tavoin vanhenevat nopeammin?
Minäpä suosittelen, että koira on tästedes korra. Onko kannatusta? :-)
43. Kristian15.1.2004 klo 16:53
Kannatan! Mulla on nyt korra!
44. Hessu15.1.2004 klo 16:55
No joo, omia yhtä hulluja kavereitani ei lasketa... :-)
45. Antti Viitamäki15.1.2004 klo 17:56
Käsittääkseni kielitoimisto perustelee "älyttömyyksiään" sillä, että he yrittävät rakentaa suomen kieltä johdonmukaisemmaksi - joka tasolla. Sananjohtaminen lienee leikkikentistä suurin, mutta aivan kärjen tuntumassa on varmasti myös lainasanojen suomenkielisen asun yhtenäistäminen.Lainasanojen suomalaistamisessa on, mikäli olen oikein ymmärtänyt, ainakin viime aikoina pyritty yhä enemmän selvittämään alkuperäisten sanojen rakenteita ja muotoja, ja tämän tutkimuksen perusteella esitetään suositukset oikeista käännösasuista.
Gerbillus-sukuun kuuluu reilut 30 hyppymyyrä- eli antilooppirottalajia, joista lemmikkinä ja laboratorioeläimenä tutuksi tulleesta mongolianhyppymyyrästä käytetään nimeä gerbiili. Laina on varmastikin suoraan ruotsin kielestä (en gerbil, -ar), mistä pitkä i on meillekin siirtynyt. Latinankielisen muodon, samoin kuin englannin (gerbil, paino ensimmäisellä tavulla, joten i on lyhyt) ja ranskan (gerbille) perusteella loogisempi suomennos olisi kuitenkin gerbilli.
Kielitieteellinen perustelu on siis olemassa, eikä se ole millään tavoin "älytön" - sen sijaan ajatus siitä, että sana "gerbiili" korvattaisiin kaikkialla (jopa monissa tietosanakirjoissa, yhdistysten nimistä puhumattakaan) sanalla "gerbilli", on koko lailla älytön, niin kuin Hessu jo totesikin. Mutta eihän kielitoimisto ketään ole mihinkään pakottamassa - se vain antaa suosituksensa. Tarpeen tullen olisi toki hyvä, jos sieltä saisi myös tiedon siitä, jos heidän suosittelemansa sana ei ole missään käytössä. :-)
Kieli ei tunnetusti ole mikään looginen entiteetti, vaan elää ja muuntuu jatkuvasti. Me nauramme gerbilli-muodolle ja monille muille kielitoimiston ehdotuksille, koska ne tuntuvat vierailta (tutumman sanan rinnalla) tai kummallisilta, mutta toisaalta lienee kuitenkin myös valtavat määrät kielitoimiston aloitteesta käyttöön otettuja sanoja, joita me käytämme aivan mukisematta. (Olisikohan jossain olemassa jonkinlaista luetteloa tällaisista sanoista?)
Kielitieteessä ei toimi sellainen ajattelu, että sanat vain "ovat" - kaikilla niillä on oma taustansa, sisältönsä ja rakenteensa. Kielentuntemuksestahan, myös sen historia-aspektista, jokainen ristikkoihminen on varmaan aivan luonnostaan kiinnostunut. :-)
46. Hessu15.1.2004 klo 18:54
Jep, Antti. Kielenhuollossa ei ole mitään älytöntä, päinvastoin. Kyse on vain siitä, että kun tieteellisesti ottaen huonompi muoto on jo täysin vakiintunut, ei kannattaisi enää mennä sähläämään. Nyt monesta uudesta sanakirjasta tosiaan löytyy vain gerbilli, jota kukaan ei luultavasti tule koskaan käyttämään.Mustekalaa ei varmaan kielitoimistokaan enää uskalla ryhtyä korjaamaan, vaikkei se kala olekaan. :-)
Kielitoimisto on vähän kuin futiserotuomari, vain virheet näkyvät. Sitä loputonta hyvää työtä ei huomaa kukaan. Kielikukkasia kielitoimistolle! :-)
47. J Takala15.1.2004 klo 19:06
Gerbilli-gerbiili -tilanne on laatijan kannalta kaksipiippuinen. Perussanakirja ja Kielitoimisto ovat laatijan ylimmät auktoriteetit. Gerbiili ei näin ollen kelpaisi ristikkosanaksi. Tosin en kyllä menisi nyt gerbilliäkään laittamaan, koska sitä tuskin kovin monet tietävät. Parasta välttää koko elukkaa?
48. Eki15.1.2004 klo 19:11
J, niin teen minäkin, vaikkei sen elukan välttelemisessä mitään muuta järkeä olekaan!
49. ile15.1.2004 klo 19:59
Tyttären kaverilla oli gerbiilejä kautta gerbillejä, ja kauhean huudon ja kinuamisen jälkeen meillekin hankittiin pari sellaista karvapalleroa. Vanhaan akvaarioon heiniä pohjalle ja puinen mökki nurkkaan. Siellä jyrsijöiden oli hyvä vetää hirsiä.Gerbiilit kautta gerbillit olivat veikeitä otuksia - kunnes toisen mahasta alkoi vuotaa verta. Olisin tappanut sen, mutta tytär vaati, että se pitää viedä eläinlääkäriin. En edes viitsi kertoa kuinka paljon tohtori veloitti siitä, kun hän kertoi, että Tutankhamon oli jo elämänsä ehtoopuolella, ja että sillä oli mahapuolellaan kasvain, hyvänlaatuinen tosin, mutta verta siitä vuotaisi niin kauan kuin jyrsijässä henki pihisisi. Lekuri olisi lopettanut sen, mutta muksu huusi että EI!!! Niinpä palasimme kotiin koko porukka. Tutankhamon vuosi verta, ja meikäläinen vaihtoi kuivikkeita.
Pari viikkoa myöhemmin toinen gerbiili kautta gerbilli nimeltään Blue domino alkoi hyppiä voltteja taaksepäin kerien. Tutkin sitä ja totesin, että sen korvasta vuotaa verta.
Kuivikkeita en enää vaihtanut.
Kun muksu tuli koulusta kotiin, niin sanoin sille, että gerbiilit kautta gerbillit muuttivat tänään taivaaseen. Sitten itkettiin.
Suosittelen kaikille gerbiilin kautta gerbillin hankkimista suunnitteleville sen välttelemistä koko sydämestäni.
50. Eki15.1.2004 klo 20:35
On meilläkin marsu lyhyen aikaa ollut enkä siihen häkinlouskuttajaan hirveästi kiintynyt. Korra on kiva!
51. Egon15.1.2004 klo 20:40
Olisin minäkin korran hankkinut, mutta hallitus kaatoi hankintaesitykseni. ;-)
52. ile15.1.2004 klo 21:21
Tirolilainen jodlaava matikkakorra etsii kaloja, kun taas afrikkalainen soitin, pohojalaanen taruolento tai mikä lienee peikko nimeltään Kora puolestaan vie kalaonnen, kuten keväällä näitä sivuja lukiessamme opimme.
53. Kravattimies16.1.2004 klo 00:46
Paljon on sanoissa "korraamista", jos sille tielle lähtee. Eikä se työ lopu ainakaan ennen kuin on vain yksi kieli koko maailmassa jäljellä.Muissa kielissä 'virhe' voi olla aika isokin, vaikka Algerian kokoinen, kuten espanjan kielen sana kyseiselle maalle: Argelia.
54. iso S16.1.2004 klo 09:02
Täältä Leppävaara - Algebran lähettyviltä kommentti: gerbiili tuntuu suuhun sopivammalta kuin gerbilli. Toisaalta, suuhun laitettu gerbiili voi aiheuttaa basiilitartunnan.Korran tilalle suosittelen luonnollisempaa korjausmuotoa koirra. Ainakin eräs lampaan teurastaja huudahti ihan luonnostaan: nyt se koirra perrkele vei keuhkon!
55. Eli16.1.2004 klo 14:46
Gerbilli-juttuni löytyy nyt pakinoista!
56. Eki16.1.2004 klo 14:47
Eli minä taas!
57. J Takala16.1.2004 klo 14:53
Välillä jo epäilin ilen ruvenneen käyttämään käänteistä nimimerkkiä.Tässä pohdittavaa:
Vihjesana TÄSMÄ ja sen ratkaisusana ARO. Miksi?
58. iso S16.1.2004 klo 14:57
Saako heittää arvauksen heti vai vasta 15. päivä? Jos, niin sopiiko suunnilleen kahdeksan maissa? Vai tasanko?
59. J Takala16.1.2004 klo 14:58
Kelpaa.
60. iso S16.1.2004 klo 15:02
Täsmäntävä kysymys: kuuluuko täsmän perään kysymysmerkki? Ilman sitä arvaukseni on ehkä hitusen ontuva. Kysymys ei lie (ile anagrammina) elävästä elämästä, kun ratkaisu on vain 3-kirjaiminen. Voi tietysti olla osa laajemmasta kokonaisuudesta.
61. J Takala16.1.2004 klo 15:08
Ei kuulu, mutta kasan huutomerkkejä voisi laittaa. Tämä ei ole ollenkaan elävästä elämästä, vaan ihan tuli mieleen, kun erään sanaa törmäsin. Ratkaisu ei ole niin yksinkertainen kuin voisi näytää, vaikka oikean linkin keksiikin.
62. Antti Viitamäki16.1.2004 klo 15:50
Gerbiili tosiaan tuntuu sopivan suuhun paremmin. Toisaalta uskoisin että se sana, johon on tottunut, tuntuu aina "suuhun sopivammalta" kuin ehdotettu muutos.Mitäpä jos nyt kielitoimistolta tulisi tieto, että imbesilli on jatkossa imbesiili, sori vaan - eikö sen pitäisi sopia suuhun paremmin, ihan niin kuin gerbiili sopii paremmin kuin gerbilli? Tai jos katrillista ja makrillista tulisi katriili ja makriili?
Meidän kielikorvamme ja ääntöelimemme ovat sopeutuneet tiettyihin muotoihin ja rytmeihin. Kyllähän monet (HYVIN monet!) oppivat sanoja väärinkin - vasta aikuisiällä saattaa joskus tajuta, miten sana oikeasti kirjoitetaan/sanotaan.
Muistan monen nauraneen, kun lukiomme luonnontieteiden opettaja äänsi sanan magneetti g:llä ja n:llä eikä äng-äänteellä ja n:llä. Toisin sanoen hän sanoi nimenomaan "mag-neetti" eikä "mang-neetti". Samoin hän aivan tarkoituksellisesti sanoi "sig-neeraus" ja "kog-nitio" - hän nyt vain oli sitä mieltä että sanat pitäisi ääntää niin. Eikä kai tässä olekaan kyse muusta kuin siitä, mihin on tottunut, esimerkiksi ruotsin kielen vaikutuksesta. Emmehän me sitten taas kuitenkaan sano johdonmukaisesti, että tulivuoresta purkautuu "mang-maa" tai että jonkin Afrikan maan tietyssä "seng-mentissä" asuu paljon "pyng-mejä".
Moni nauraa sille, kun kielitoimisto ehdottaa suomenkielisiä vastineita sanoille: miten olisi sähkäle eikä elektroni? Ei tunnu hyvältä, sen nyt vain pitää olla elektroni - tai niin kuin neljännes kansasta sen edelleenkin hyperkorrektisti sanoisi: elegtroni (ainakin minun luokallani aikoinaan). Sähkäle-sana ei ole yhtä hieno ja kansainvälinen kuin elektroni, ja sitä paitsi se kuulostaa hassulta.
Toisaalta rääpäle, rypäle, kekäle ja räiskäle eivät kuulosta yhtään niin hassuilta? Ei kai sitten.
Hassuahan se on kaikki tämä. Pohdiskelinpa vain ääneen.
:-)
63. Matti16.1.2004 klo 15:56
Pastiili sopii aika huonosti suuhun.Vakavasti ottaen: Kirjaimen Q kuulee usein äännettävän "guu". Onko "kuu" kuitenkin oikein?
64. ++juh16.1.2004 klo 15:57
Q = "kuu". "Guu" on hyperkorrektismia.
65. Eki16.1.2004 klo 16:05
Olikohan kerran jossain Salmisen ja Otilan (RIP) tietokilpailussa aikanaan: saarijonon vastaus oli KURILLIT. Tietosanakirja näkyy kyllä tuntevan muodon Kurilit, mutta onkohan Kuriilit joskus ollut Kurillit?Noissa ohjelmissa on kyllä ollut liian paljon kirjoitusvirheitä vastauspuolella. Ja lausuntavirheitäkin.
66. Jouni16.1.2004 klo 16:20
Piilu...
67. Timppa16.1.2004 klo 16:21
Kyllä minulla sopii suuhun molemmat, siili ja silli. Onneksi kansakoulun eläinopintunnilla opetettiin sentään erottamaan ne toisistaan (ainakin) näön perusteella. Kuitenkin aika pahalta kuulostaisi siilivoileipä...
68. Matti16.1.2004 klo 17:30
Iilistä tuli mieleen että Tuusulan Rantatiellä on (tepastelee?)Tiilikanoja.
69. Antti Ylönen16.1.2004 klo 17:41
Nyt lähtee juttu kylläkin rönsyilemään, mutta en voi olla lisäämättä : maalari Riikka Viinikanoja, tosin muotokuvien eikä eläimien asialla.
70. Timppa16.1.2004 klo 17:46
Antti, onko mielestäsi uusi ilmiö, että täällä jutut vähän rönsyilee...;-)?
71. Timppa16.1.2004 klo 17:47
Ihan asiaan mitenkään liittymättä, hain pari viikkoa sitten kovasti Illi Bromanin siviilinimeä...
72. Eki16.1.2004 klo 17:51
Timppa. liittyikö Illi jotenkin imatralaiseen Stressi-yhtyeeseen?
73. Timppa16.1.2004 klo 18:08
Kyllä Illi siihenkin liittyy, joskaan en koko bändistä tiedä sen enempää, kuin mitä Esko Lehtonen on kirjoittanut. Kun en ole syntyperäisiä paikkakuntalaisia... Onhan näitä Etelä-Karjalasta, vrt. Jimi Sumen/Illi Broman...
74. Eki16.1.2004 klo 18:11
Äänilevystö tietää:http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id =Golden+Beat&lang=fi
75. Timppa16.1.2004 klo 18:36
Se Illin henkilötietojen haku johtua siitä, kun olin ristikossa vähän väärillä jäljillä...
76. Timppa16.1.2004 klo 18:41
Siis JOHTUI...
77. Vanha Ratkoja16.1.2004 klo 18:52
Voisitko Eki jo kertoa VALON KOVEROIMA vastaussanan.Tyyli täällä on sellainen, että vaan kysytään, mutta ei vastata. Tai ei anneta vastausta, kuten se "maisterin tontilla" linnut.
Melkein Ettoa.
78. Eki16.1.2004 klo 18:57
Ville Valon ja HIM-yhtyeen eka sinkku oli Chris Isaak -nimisen artistin kappale Wicked game, siis ISAAK.
79. Maalaispoika16.1.2004 klo 19:09
Minä en ymmärtäny?
80. Vanha ratkoja16.1.2004 klo 19:13
Jäljillä olin. Kuulun hieman vanhempaan ikäluokkaan.Agents on julkaissut levyn Laulava sydän vuonna 99
Levyltä voi kuunnella aitoa Valoa. On kyllä mahtava kontrasti verrattuna HIM-Valoon.
Muuten Padding oli aikoinaan Agentsien solisti
81. Jouni16.1.2004 klo 20:01
Pitäisikö se olla KAVEROIDA? Siis niinkuin cover lausutaan.Kun oli juttua Dannyn nimittämisestä professoriksi, Juice arvosteli hanketta, koska Danny oli pelkkä cover-laulaja.
Kaveria ei ei jätetä, totesi Juice.
82. MM16.1.2004 klo 20:05
Ekikin on laulanut Agentsien säestämänä...
83. Maalaispoika16.1.2004 klo 20:30
Selittäkää nyt kaupunkiherrat maalaispojallekin.
84. J Takala16.1.2004 klo 21:00
Isaakiako meinaat? Ville Valo on laulanut cover-version (eli koveroinut) Chris Isaakin kappaleesta Wicked Game.Tämä ei ole iso S:n lisäksi tainnut muille vielä aueta:
Vihjesana TÄSMÄ ja sen ratkaisusana ARO. Miksi?
85. Jouni16.1.2004 klo 21:01
Selittäminen on ilomme.Ville Valo ja yhtyeensä HIM teki cover-version Chris Isaakin kappaleesta Wicked Game. Cover-versio on toisinto tunnetusta kappaleesta, yleensä suomennettuna.
VALON KOVEROIMA -> ISAAK
86. MM16.1.2004 klo 21:02
Eki-setä vetäsee Agentsien varhaisvuosista kootulla tupla-CD:llä Tiikerihain ja Kuningaskobran...
87. Jouni16.1.2004 klo 21:03
Minuutilla myöhästyin. Olisi pitänyt jättää viimeinen löyly saunassa lyömättä.
88. Maalaispoika16.1.2004 klo 22:15
Kiitos Jouni! Sinussa on ainesta konsultiksi!
89. Jouni16.1.2004 klo 23:11
Konsultiksi ryhtyi Kalle-pässikin kun munat vietiin...
90. ile16.1.2004 klo 23:15
Eki, luin pakinasi 'Jyrsitään sanoja'. Tekstissä mainitaan villarotta, joka tunnetaan myös kirjoitusasulla chinchilla, sinsilla sekä tsintsilla.Kauan aikaa takaperin, kun Kolmen kysymysmerkin ristikoita kustansi vielä Semic press Oy, sain erään laatimukseni takaisin korjattavaksi. Silloinen tarkastaja Jukka Kaukopuro ei hyväksynyt tsintsillaa ratkaisusanaksi sillä perusteella, että kyseistä muotoa ei mainittu Pesosessa. Keskustelin aiheesta Jukan kanssa puhelimessa, mutta ei auttanut rukous eikä itku, vaikka vannoin hänelle, että kirjoitusasu tsintsilla oli yleinen erilaisissa eläinkirjoissa - sellaisesta sen olin laadinnan aikana tarkistanutkin.
Tämä villarottakalabaliikki on jäänyt mieleeni, sillä ristikon keskiosaan sijoittuneen tsintsillan muuttaminen chinchillaksi ei ollut uransa alkumetrejä tarpovalle rookielaatijalle mikään helppo juttu.
Muuten, WSOY:n Suuresta tietokirjasta vuodelta 2001 nämä villarotat löytyvät hakusanan 'tsintsillat' perusteella. Lihavalla painetun tsintsillan perään on laihemmalla värillä kirjoitettu muodot chinchilla ja sinsilla.
Nyt kyllä harmittaa, mutta onneksi ihan vähän vaan.
91. Jouni16.1.2004 klo 23:50
Ymmärrän tarkoitukses ile. Tsintsilla keskellä ristikkoa on laatijalle kuin niskalenkki Viitamäestä ratkojalle.Tiedän kyllä etteivät kaikki näistä kielikuvista tykkää, mutta otin nyt lomaa samanmielishyristelystä.
92. Vanha ratkoja17.1.2004 klo 01:53
"Minuutilla myöhästyin"Ote Jounilta. Jouni on valovuosien päässä. kaikesta.
Suututko Jouni suututko...
Kiitti vitusti täsmäjouni.
Kännissä itsekinn..
93. Jouni17.1.2004 klo 15:17
Mikäs nyt tuli Vanhalle ratkojalle?Suuttumaan minua eivät nämä kirjoittelut enää saa. Senverran on tullut eri keskustelupalstoilla lunta tupaan ja jäitä porstuaan.
Onko tänään tukka kipeänä Vanha ratkoja?
94. Vanha ratkoja17.1.2004 klo 17:01
Kipeänä tukka ja anteeksi Jouni yölliset tekstini.Kamala olo on, kun lähtee aamulla lukemaan, mitä yöllä on tullut kirjoitettua.
Kohta on jälleen eufoorinen olo, kun mäyräkoirasta pahvit poistan..
95. Eki17.1.2004 klo 17:36
Jack Lemmon ja Walter Matthau elokuvassa Parittomat kaverukset.Miksi kirjoitin sen tähän?
96. Jouni17.1.2004 klo 17:56
Sitä ei kyllä tiedä sokea Reettakaan. Mielleyhtymäsi taitaa olla luokkaa VALON KOVEROIMA.Olisiko siinä jotain ideaa, että kaverukset eivät pärjänneet yhdessä mutta eivät voineet olla toisiaan ilmankaan?
97. Eki17.1.2004 klo 18:04
Yo! Ni sen täyt ol...
98. J Takala20.1.2004 klo 15:37
Vastaus kysymykseen: Vihjesana TÄSMÄ ja sen ratkaisusana ARO. Miksi?No, täsmä-sanan kirjaimet muodostavat sanan mätäs. Sijoitetaan mätästä tarkoittavan sanan tupas kirjaimet vastaaville paikoille, niin saadaan PUSTA, joka on aro.
Varmemmaksi vakuudeksi sanat vielä allekkain:
TÄSMÄ
PUSTA
99. jupejus20.1.2004 klo 17:15
Niin, tuo oli taas niitä sanojen ja niiden merkitysten juoksutusta, jossa voi ottaa harha-askeleenkin. En tarkoita tässä, mutta onko tupas ja mätäs synonyymejä?Eikös "tupas" ole sellainen kasvava nippu heiniä, suoheiniä tai saroja. "Mätäs" taas koholle kasvanut tai muuten maassa oleva kohoutuma. Tupas voi olla kasvavana mättäällä, mutta ymmärretäänkö tupas määttääksi.
100. Matti20.1.2004 klo 18:15
J Takalan vihje oli nelivaiheinen, täsmä>mätäs>tupas>pusta>aro. Kaikin mokomin, mutta missä kulkee raja? Jos vuoden vaikeimmat vilisevät tällaisia, niin ei ihme että ote lipsuu, kynnet eivät tarraa, hammas ei pysty, kytkin luistaa, (Kirsi, mitä muita niitä vielä oli?)
101. Ville Liimatainen20.1.2004 klo 18:44
Olenko väärässä vai onko vielä yksi lisää, kun kirjainjärjestyskin on sattumanvarainen: mätäs>tapus>tupas? Ei tolkkua moisessa!
102. J Takala20.1.2004 klo 18:50
Tätä vihjettähän ei ole ollut missään ristikossa. Sehän oli vain pientä pureskeltavaa ristikkohulluille. Tupas on esim. heinämätäs ja useinhan nämä ovat ristikoissa toistensa vihjeinä.Ville, ä-kirjaimet luetaan toisessa järjestyksessä, niin saadaan suoraan tupas.
103. Matti20.1.2004 klo 19:47
Joo, J Takala, ei ollut kritiikkiä vaan huokaus. Kivojahan nämä ovat.Villeltä mainio heitto :-)
104. Heidi1.11.2008 klo 19:12
Mulla on yks gerbiili joka on koko ajan kädessä. Kun laitan sen mun kädestä terraarioon se vaan pysyy mun kädessä ja on silmät kiinni. Onkohan se kipeä?
105. ?1.11.2008 klo 19:38
Montako kirjainta?
106. pipi1.11.2008 klo 23:04
Heidi, kukahan oikeasti mahtaa olla kipeä? Päivystävä pieneläinspesialistimme on valitettavasti talvilomalla.
KOMMENTOI