KESKUSTELUT > RISTIKOT > VARTIN RISTIKKO 02.11.11
6465. Vartin ristikko 02.11.11
Juha N6.11.2011 klo 15:55
Vartin ristikko 02.11.11 / Eki Vuokila & Heli Kärkkäinen:LAPIN HIIHTOKESKUS -> SOKOSTI
Hmm. Tässä ovat menneet oikea ja väärä Saariselkä sekaisin. Mutta hyvä että välillä oikeakin Saariselkä saa huomiota.
Sokosti on siis Saariselän ylänköalueen, sen oikean Saariselän, korkein tunturi. Sen huipulta tähyämme maisemia 718 metrin korkeudesta, merenpinnasta laskien.
Sokostia en kyllä pahalla tahdollakaan kutsuisi hiihtokeskukseksi. Se sijaitsee niin kaukana tieverkosta ja niin vaikean maaston takana kuin Suomen oloissa ylipäänsä voi, ehkä käsivarren ja Inarin-Lapin erämaakohteita lukuunottamatta.
Sokostille ei väärän Saariselän appelsiinituristi ennätä, jaksa eikä osaa, eikä Sokostilla mutkamäkeä lasketa. Alas toki voi vaikka Jaurutuskurua sujutella - sopivan kelin sattuessa oikein mukava mäenpoikanen, suosittelen - mutta kun takaisinnousu vaatii joltisenkinmoisen haarakäynnin - hikiset 400 metriä korkeuskäyrillä - niin urakkaa joutuu itse kukin tykönänsä harkitsemaan :)
(jatkuu...)
2. Juha N6.11.2011 klo 15:56
(... jatkoa)Se väärä Saariselkä sitten?
Kun Rovaniemen ja Petsamon välinen tieyhteys, n.s. Jäämerentie, vuonna 1931 valmistui, Maanselän vedenjakaja-alueen ylitys oli tullut linjatuksi Urupään-Kuusipään välisen solan kautta. Jo aiemmin oli samasta kohtaa kulkenut kultaryntäyksen synnyttämä kärrytie, ja tästä se nelostie nykyisinkin kulkee.
Etelään kuljettaessa tie kulkee e.m. solan ylityksen jälkeen pitkin Kaunispään länsirinnettä. Näille seutuville nousi vuonna 1914 kaivosyhtiön päämaja - alueen ensimmäinen rakennus - josta tuli yhtiön toiminnan loputtua Laanilan kestikievari. Lapin sodan loppuvaiheessa saksalaiset sen sitten polttivat. Uusia rakennuksia nousi 50-luvulla Virkamiesliiton toimesta, majoitustiloiksi jäsenistölle. Toiminta päätyi erinäisten vaiheiden jälkeen Matkailuliitolle, mutta varsinaiseksi matkailukeskukseksi alue laajeni vasta 70-luvulta alkaen.
Kuka on syypää Saariselkä-nimen ryöstämiseen tuolle pahaiselle matkailukylälle ja missä vaiheessa, on itselleni epäselvää. Tässä kuitenkin eräs lainaus netistä:
"Saariselkä on alunperin tarkoittanut Suomujoesta itään sijaitsevaa tunturialuetta. Virkamiesliiton otettua käyttöön nimen Saariselän Retkeilykeskus, on nimi alkanut käsittää myös Raututuntureiden ylängön sekä loma-alueen. Virallisissa maapapereissa alueesta käytetään kuitenkin nimeä Kaunispää."
Tapahtunut mikä tapahtunut, mutta aika lailla on Saariselän käsite ihmisten tietämyksessä haalistunut. Seuraavassa toinen lainaus netistä, markkinamiehen kynästä:
"Tunnetuin Saariselän tuntureista on 438 metriin kohoava Kaunispää, jonka voit valloittaa kätevästi kävellen, autolla tai hiihtohissillä."
Tunnetuin tunturi, jee! 438 metriä, jee! Kävellen, autolla tai hiihtohissillä, jee! Pitäisin tätä korniuden huippuna, ellei asia olisi samalla jotenkin surullinen.
3. Taata6.11.2011 klo 16:37
Minulla on ja on ollut K. Hietamäen maalaamia tunturiaiheisia tauluja ja Sokosti yksi niistä talviasussa.
4. Jaska6.11.2011 klo 17:41
Ekin Sokosti-virhe Vartissa oli vanhan kertausta. Aiheeseen liittyen minun, RA:n ja Matin keskustelu 7.9. 2009 20:48 - 8.9. 2009 00:20 säikeessä 4226 IS Maanantait alkaen 22.9. 2008. Minuako nyt tikulla silmään...Juha N:n ansiokkaan historiikin täydennykseksi lisättäköön kuuluisa Magneettimäki. Rovaniemen - Petsamon maantie ei täysin noudattanut nykyisen nelostien linjaa Kaunispään länsipuolella. Se laski Kaunispäältä alas ja vastaavasti nousi pohjoisesta tullessa ylös paljon jyrkemmin kuin nykyinen, sodan jälkeen rakennettu tieosuus. Etenkin raskaassa lastissa olevat kuorma-autot tuppasivat juuttumaan Magneettimäkeen, joten nimitys on sangen osuva.
5. Matti6.11.2011 klo 18:55
Rupesi kiinnostamaan tuo "minun, RA:n ja Matin keskustelu 7.9. 2009 20:48 - 8.9. 2009 00:20 säikeessä 4226 IS Maanantait alkaen 22.9. 2008". En sitä tuosta säikeestä löytänyt. Keskustelu 7.9. 2009 säikeessä Maanantait alkaen 22.9. 2009, siis jotain häikkää.Sinänsä minulle on lähes käsittämätöntä, että joku, siis Jaska, voi muistaa keskusteluja vuodelta 2009. Meikäläiseltä ei onnistuisi.
6. Juha N6.11.2011 klo 20:16
Taata, ajalta ennen vai jälkeen Soneran tukiaseman rakentamisen? :)Jaskan mainitsemasta Magneettimäestä: Niin, puuttomassa maisemassa ei ollut maamerkkejä, eikä nousun todellinen jyrkkyys näkynyt. Kun senaikaiset autot hyytyivät nousussa ja pysähtyivät, uumoitiin alla oleva kallio niin magneettiseksi, että se veti alaspäin vahvemmin kuin konevoima ylöspäin...
7. Juha N6.11.2011 klo 20:18
Jatkan vielä aiheesta. Tuolla edellä mainitsin Sokostin sijaitsevan "niin kaukana tieverkosta - - - kuin Suomen oloissa ylipäänsä voi". Hieman erilaisella historiankululla tämä tieasia olisi kuitenkin toisin. Asiaan vaikutti eräs viime vuosisadan pikkusattumuksista: Hitlerin hyökkäys Puolaan ja siitä seurannut tapahtumaketju.Luin tuossa kesällä mielenkiintoisen kirjan nimeltä "Tukkeja tunturin takaa - Luton peruuntunut autosavotta vuonna 1939 ja muita hankkeita" (kirjoittaja Olli Sandström, kustantaja Lapin Metsämuseo, 2009).
Lapissa koottiin 1900-luvun alkupuolella puutavaraa Kemijoen vesistön uittoväylien varsilta, edeten latvajokien suuntaan, mutta sitten piti keksiä keino hakea puu yhä kauempaa. 1939 valmisteltiin Inarin Luttojoen varteen suuri savotta. Koska Lutto laskee Tuulomajoen kautta Kuolanvuonoon, tukit piti kuljettaa jonkinlaista talvitietä pitkin vedenjakajan yli Luirojoen varteen Kemijoen uittoon. Kuvitelkaa yhtälön haastavuus: 30-luvun kuorma-autot + ei teitä olemassa + rahtaus Saariselän yli! Itse Luttojokivarsi oli Raja-Joosepin tien kautta yhteydessä päätieverkkoon, mutta senaikaisilla autoilla ja senaikasella tieverkolla ei autokuljetus ollut taloudellisesti kannattavaa, jos kuljetettava matka oli kovin monta kymmentä kilometriä.
(jatkuu...)
8. Juha N6.11.2011 klo 20:19
(...jatkuu)No, talvitie ehdittiin tehdä, ja se näkyy yhä polkuna kartalla. Ketä kiinnostaa, niin osoitteessa retkikartta.fi on maastokartan tarkkuudelle klikattava kartta kyseisestä maastosta. Reitti kulkee Lutto - Aurajänkä - Kiertämäpäiden välinen kuru - Harrijärvi - Helttamorostojen välinen kuru - Anterijokivarsi - Hammaskuru - Hammaskurun autiotupa - Hammaskota - Suovainkuusikon eteläpuoli - Kaitaoja - Luiro.
Kirjassa esitettään tekstinä, kaavakuvina ja kuvina se mieletön vaivannäkö, joka talvitien luomisessa nähtiin. Itse tien raivaaminen oli pikkujuttu. Suurempi työ oli rakentaa kevättulvan kestävät ja tukkikuormaisia autoja kantavat puusillat lukuisten risteävien rotkomaisten tunturipurojen yli. Lisäksi Luiroon rakennettiin uiton massiivista lanssialuetta varten tammi (pato), pitkine maavallijatkeineen.
Tuota savottaa ei sodan takia koskaan tullut, eikä sen toteuttaminen enää sodan jälkeen ollut ykkösprioriteeteissa. Lopulta suunnitelmasta luovuttiin. Sillat luhistuivat muutamassa vuodessa ja sitten enimmältä osin vähitellen mätänivät. Nykyään näkyvissä on enää tienpohja ja joitain siltarakenteita, ja asiasta tietämätön Hammaskuruun nousija saa aiheen ihmetellä, mistä tämmöinen autolla ajettavan levyinen tie tänne on tullut, keskelle ei mitään.
Luirossa on tammen kiviarkut jäljellä. Enpä ole arvannut niillä olevan tällaista historiaa, kun siitä ohi olen isän kanssa veneellä kulkenut. Tammen luona on kämppä, alkuperäisen muualle siirretyn Tammikämpän varastorakennus, nykyään homehtunut, mutta kauan ennen kännykkäaikaa siellä oli erämaapuhelin, josta olen soittanut.
Jos sota ei olisi estänyt tuota muutaman talven pituista savottaa, talvitie olisi varmaan myöhemmin kunnostettu ympärivuotiseen käyttöön. Sitä olisi myös todennäköisesti jatkettu alemmaksi Kemijokivarren maalikyliin ja ylemmäksi Petsamoon - mikäli Petsamo vielä Suomelle kuuluisi. Etelästä saapuva tie kulkisi tälloin käytännössä Sokostin kuvetta: Hammaskuruun luoteesta laskeva rinnehän on Pirttikallionvaaraa, joka kuuluu suur-Sokostiin. Koilliskairan erämaata ei enää olisi olemassa, ja ehkei olisi tullut Kekkosen kansallispuistoakaan. Luonto voitti. Lopputulos on varmaan näin päin parempi.
9. Taata6.11.2011 klo 22:56
Muistaakseni 1970- luvun lopulta tai 1980- luvun alusta.
10. Jaska6.11.2011 klo 23:04
Matti, alarivin n:o 44. Muistin keskustelun siksi, että se koski Saariselkää, jonka maisemissa on tullut hiihdettyä ja patikoitua muutama tuhat kilsaa.
11. Hämmästelevä6.11.2011 klo 23:08
Ööööö.. et sattunut äsken (tänään 6.11) tekemään vartin ristikkoa? :D
12. Matti6.11.2011 klo 23:14
Jaska, alarivin n:0 44?? Yläkerrassa sutii tyhjää.
13. Jaska6.11.2011 klo 23:17
Klikkaa Takaisin aiheisiin, sitten end. Alimpana ko. numerot.
14. Juha N6.11.2011 klo 23:30
Hämmästelevä: Onko sunnuntai-Varteissakin ristikko? Oliko tämänpäiväisessä jotain samaa aihetta liippaavaa, kun laitoit hymiön? :)
15. Matti7.11.2011 klo 00:13
Jaska, löytyihän se sieltä, kun etenin vuodesta 2008 vuoteen 2009. Ja nyt kaasua ja kytkintä varovasti, ettei rupea uudelleen sutimaan tyhjää.
KOMMENTOI