KESKUSTELUT > RISTIKOT > PUSATAAN SANOJA!

608. Pusataan sanoja!

Eki30.12.2003 klo 09:42
Käytin taannoin työskentelystäni verbiä pusata ja sain oudoksuvia kommentteja sananvalinnastani.

Tänään Hesarissa Mikael Fränti käyttää samaa verbiä tv-kritiikissään.

Pusattaisiinko tänne hauskoja sanoja, joita kaikki eivät välttämättä tunne?

Rela ja relata lienevät jo yleistyneet? Vai nauretaanko niillekin vielä?

Oma näkemykseni yo. sanoista:
Pusata = tehdä työtä ahkerasti
Rela = rento
Relata = rentoutua, ottaa iisisti
2. Timppa30.12.2003 klo 09:53
Mielessäni pusata-sanan olen mieltänyt lähes synonyymiksi sanalle väsätä. Ahkeraa vääntämistä sekin voi olla...

Kohta poistun kuitenkin koneen äärestä ja jätän teidät pusaamaan sanoja.

Ratkiriemukasta Uutta Vuotta kaikille!
3. Eki30.12.2003 klo 10:02
Sain juuri nimellisen viestin, että kaikki mainitsemani sanat löytyvät Suomen kielen perussanakirjasta. Pusata on: ark. tehdä, laatia, rakentaa; puuhata. Kyseessähän on siis tosiaan oma verbini!
4. Marianna30.12.2003 klo 10:39
Anteeksi vaan, Eki, mutta minun korvaani sana särähtää. Kotonani Haminassa sitä käytettiin vain, kun pieni lapsi istui potalla ja yritti saada tuotosta aikaan. Voi samikapanen sentään!
5. Eki30.12.2003 klo 10:45
Tämä voi tulla sokkina, mutta ristikonlaatijakin on ihminen tarpeineen ja pusaan kyllä siinäkin mielessä mielessäni/mielelläni. Sille seikalle, että Pesonen hyväksyy sanan, en voi mitään. Särähtää sieltä kirjasta minullekin moni sana.
6. Kaitsu30.12.2003 klo 11:09
Isälläni, rauha hänen muistolleen, oli tapana muodostaa tarvitessaan uussanoja, kun vanhat eivät hänen mielestään kuvanneet asioita tarpeeksi hyvin. Hän myös poimi tarkasti mieleensä kaikkki erikoiset ilmaukset, joita kuuli matkoillaan. Tästä oli seurauksena, että perheessämme käytettiin ja käytetään yhä sanoja, jotka saavat kuulijat usein kummastelemaan ilmauksiamme.

Tälläkin palstalla, vai oliko chatin puolella, en muista, käytin ilmausta "retkitellä", joka aiheutti kumastusta. Lieneekö moinen sana isäni luoma, sitä en tiedä.

Minun sanavarastóssani retkitellä kuvaa toimintoa, joka ei oikein pelaa tarkoitetulla tavalla. Esimerkiksi auton moottori voi retkitellä, jos se pyrkii sammahtelemaan. Tai joku henkilö retkittelee käyttäytyessään yleisten normien vastaisesti ja tuottaen häiriötä.

Joitakin muita isälleni luonteenomaisia ilmauksia, jotka ovat herättäneet hämmennnystä olivat esim:

Huntteli= Ohut pitkä päällystakki
Kutokas= Kananmuna
Surpale= kankaasta revitty ei leikattu kappale (tilkku)
Platsi= Ulkokäymälä
Huntsikka= Edelisessä paikassa tuotettu kiinteä jäte
Hötkötellä= Hölkätä

Lienevätkö edelliset jossakinpäin Suomea tunnettuja ilmauksia vaiko puhtaasti isäni hengentuotetta sitä en tiedä.
7. jupejus30.12.2003 klo 11:11
Eipä sano "pusata" mitään, lähinnä putsata huonosti sanottuna tai kuvaavana puhaltaa. Pusa sukunimenä ja pusakka puserona/takkina.

Jos pusata on tehdä, niin onko "pusaista" - tehdä äkkiä, vieläpä 'hällä väliä' -tyyllin vai pikaista suudelman heittämistä?
8. jupejus30.12.2003 klo 11:16
Ei Kaitsu tuntunut sanasi tutuilta. Taisi isäukkosi olla oikea uffo-mies.
Mutta jos moottori kronklaa tai mikä muu vain ei toimi kunnolla, niin siitä käytetään sanaa; "koiria". Lieneekö tuo sitteen kirjakieltä, enpä tiedä.
9. Eki30.12.2003 klo 11:20
Tuostapa tulikin mieleeni, että meillä on vaimon suvun puolelta tullut käyttöön verbi loiria, joka on suunnilleen sama kuin käpälöidä. Veikkaisin, ettei ole monelle tuttu.
10. Kaitsu30.12.2003 klo 11:26
Pusata on minulle tuttu sana merkityksessä tehdä jotakin, joka vastustaa. synonyymeiksi ehdottaisin väsätä, värkätä ehkä rustatakin, vaikka se mielestäni on sujuvampaa tekemistä.
11. Matti30.12.2003 klo 11:46
Minun korvissani pusaaminen on tekemistä josta ei oikein tahdo tulla mitään - ähräämistä, turaamista.
12. tjn30.12.2003 klo 11:52
Matti, eli niin kuin esim. ristikon täyttäminen/laatiminen joskus
;)
13. Arska30.12.2003 klo 12:04
Minäkin pusaan tänne kommenttini. Täällä Lahden seudulla ainakin pussaminen on tuttu sana. "Mitässä pusaat?" kysytään, kun joku tekelehtii jotain. Eli juuri sellaista tuhraamista kuten Matti tuolla aiemmin sanoo. En tiedä onko tuo "tekelehtiminen" oma keksintöni vai olenko sen jostain kuullut. Mielestäni se kuvaa aika hyvin pusaamista. Päätalon Herkko (Kallen isä) sanoi osuvasti, kun nahkavartisten saappaiden sisäreunat kuluivat "poimun" harjalta puhki, niin sen oli "sipsu syönyt".
14. Eki30.12.2003 klo 12:07
Sipsu syönyt, tuon olen kuullut, varmaan vanhemmiltani!
15. iso S30.12.2003 klo 12:15
Minun kielikorvassani pusaaminen ei särise. Minusta se on sellaista tekemistä, mistä syntyy jotain konkreettista. Yleensä se on tarpeellisen värkkikalun valmistamista, mutta jonkin aparaatin korjaaminenkin saattaisi tulla kysymykseen. Kohde on äärellisen kokoinen ja siirreltävissä - pellon äestäminen ei ole pusaamista.

Kysymyksessä on vähättelevä sanonta, millä puolustellaan ammattitaidon tai välineiden puutteellisuutta, tai kenties sitä, että tehdään oman ammattialan ulkopuolelta jotain sellaista, mikä riittää täyttämään käsillä olevan tarpeen, mutta tulos ei ole yhtä hieno ja viimeistelty kuin se voisi olla, jos sen tekisi pätevä ihminen tositarkoituksella. Sanaa voi käyttää myös vaatimattomuutta korostaen eli ekittäen tilanteessa, missä tekeminen oikeasti on kaikki vaatimukset täyttävää.

Turkulaisen kanssa eläessä olen joutunut oppimaan joitakin uusia sanoja. Tässä kaksi: nauruttaa ja keppu.

Ihmistä nauruttaa, kun on huvittunut jostain. Se on eri asia kuin naurattaminen - sehän on luonnollisesti sitä, kun huvittaa jotakin toista. Itseä ei silloin välttämättä nauruta yhtään.

Keppu on lähestulkoon mikä tahansa ämpäriä pienempi ja sormustinta suurempi astia; yleensä korvaton, mutta ei välttämättä. Ei kuitenkaan se, mitä yrität tarjota kun parempi puolisko pyytää keppua johonkin tarkoitukseen. Se on johonkin toiseen käyttöön tarvittava keppu.
16. Ekku30.12.2003 klo 12:21
Pusataan nyt sitten, kun käsketään, vaikka vaikutankin sillä tavoin kovin omahyväiseltä! ;)

En tiedä olenko itse keksinyt vai muualta kuullut sanan "liipparit". Onko kenellekään tuttu? Itse käytän tuota sanaa, mutta joka kerta saan kuulla huomautuksen, ettei semmoisia olekaan. Minun autossani ne kuitenkin pyyhkivät tuulilasia moitteettomasti!
17. Floora30.12.2003 klo 12:22
"Keppu on lähestulkoon mikä tahansa ämpäriä pienempi ja sormustinta suurempi astia; yleensä korvaton, mutta ei välttämättä. Ei kuitenkaan se, mitä yrität tarjota kun parempi puolisko pyytää keppua johonkin tarkoitukseen. Se on johonkin toiseen käyttöön tarvittava keppu."

Otappa siitä selevä ja tie rätinki, sanotaan täällä Koillissavossa tuollaisesta liukkaasta asiasta....
18. Jouni30.12.2003 klo 12:46
Tuo keppu on kyllä hyvä.
Olisiko vaapu sitten se vaatekappale, jota vaimo aina juhliin lähtiessä tarvitsee, mutta ei ole koskaan tullut hankkineeksi.
19. iso S30.12.2003 klo 12:47
Silloin ennen Joutimarannan esiasteella nimitettiin plaanaavaa venettä (suuri ihme siihen aikaan) pikaliippariksi. Samaa toimintaideaa siinä on havaittavissa kuin pyyhkimissä: liippaavat likeltä jotain pintaa, veden tai lasin. Paitsi että tänään aamulla liipparit olivat kraapparit, kun olivat jäätyneet tönköiksi. Toiminta oli kaukana moitteettomasta.
20. Sopuli30.12.2003 klo 13:02
Kaitsu, sinulla on ollut todellinen verbaalikko isänä. Tuollaisia sanoja tuskin on muualla kuultu. Itsekin käytän isäni ja äitini sanontoja,vaikkei nuoriso oikein tykkää niin ronskista kielenkäytöstä.

Kun erimurteiset lyövät hynttyyt yhteen, eletään kaksikielisesti. Meidän perheessä toinen puistelee mattoja ja toinen rapsii niitä. Toimitus on kutakuinkin sama kuten ovat matotkin. Puistelijasta rapsiminen tosin kuulostaa vähemmän rivakalta, ikään kuin hieno neiti pelkäisi liata helmojaan.

Arska otti esille Päätalon. Luin aikoinaan Iijoki -sarjaa kynän ja lehtiön kanssa, kirjoitin sanoja muistiin. Lukeminenhan siitä kärsi. Joka sivulla kutkuttavia, kauniita, rumia, rivoja sanoja, joita ei koskaan ollut kuullut. Päätaloa pidetään pitkästyttävänä, mutta kielestä ja kansan elämästä kiinnostuneelle ne tiiliskivat ovat aarre.

Kiitos Iso S kepusta; sopii hyvin suuhun ja moneen tarkoitukseen paitsi niihin mihin ei. Otan käyttöön jo tänään.
21. Arska30.12.2003 klo 13:30
Liippari on minun korvaani myös luihu tai epäluotettava ihmistyyppi. Yleensä miespuolinen joka kernaasti (Suomen kielen hirvein sana!!!) huijjaa naisia. Synonyymi "Koijari".
22. Sopuli30.12.2003 klo 13:40
Liippari yhtä kuin sutki?
23. Sopuli30.12.2003 klo 13:46
Suomen kielen hirvein sana Arskan korvaan on kernaasti. Pusattaisko suomen kielen hirveimpiä sanoja? Kauneimpia löytyisi heti monta, mutta rumia?
24. Sopuli30.12.2003 klo 13:52
Hätähousuna ehätin asioiden edelle/päälle, vaikka entinenkin on kesken. Jos laittais ne hirveät sanat eri otsikon alle ja tämä on niille erikoisille tuntemattomille!
25. jupejus30.12.2003 klo 14:36
Liippari on sutki ja huuhentaali, mutta koijari taas paremminkin, joka tekee pikku ilkeyksiä leikinpäiten taikka miksei keinottelijakin.
Liippari voi olla myös henkilö, joka liippaa valulattiaa.
Pikaliippari on myös pikavene niin kuin jo mainittiin,
Liippa on litteä hiomakivi, jolla viikate teroitetaan ja teroittaminen on liippausta.

Että näin läheltä liippaa.
Kyllä kauhein sana, jota en saata sanoa, mutta jos kokeilis kirjoittaa; "pussukka".

"Painakohan pakkia tai entteria? Kauhea sana katsoa kirjoitettunakin. Olkoot. Enter!
26. Jouni30.12.2003 klo 14:55
Nyt kun pussukkalinjalla ollaan kerron itse kehittämästäni sanasta 'pusuttaa'. Se on sellaista pussaamista kun toinen pussaa ja toinen vaan olla möllöttää.
27. Vek-ku30.12.2003 klo 15:15
Meillä käytetään myös sanaa pusutella, joka tarkoittaa molemminpuolisia sarjapusuja, ei kuitenkaan suutelua.

Käytössä on myös sanonta "ei saa riehuttaa". Se sanotaan silloin, kun toinen osapuoli on menossa nukkumaan, mutta toista ei vielä väsytä ja hän yrittää pitää väsyneen hereillä esim. kutittamalla.
28. Maiju30.12.2003 klo 15:42
Kyllä pusata on tuttu merkityksessä väsätä, kyhätä.
Relata on tuttu, mutta rela ei ollenkaan.
Liippari on pikaliippari ja ketku tyyppi.

Nämä uudissanat tuntuvat innostavan aika monia, joten voi olla, että näistä saadaan pusattua kokonainen kiva kirja. Ehkäpä vallan Sopulilta lipsahtanut (?) tiiliskiva.
29. jupejus30.12.2003 klo 16:58
Pusutella, pussata, pussi, jne. ja miksei pusatakin - ei niissä sanoina ole mitään vikaa, aivan hyviä sanoja ja ei se "pussukkakaan" lapsensuussa paha sana ole ja menettelee se vielä naisenkin suussa, mutta jos kaksmetrinen raavaankokoinen korsto sanoo pistävänsä tavaraa pussukkaan, niin joku siinä alkaa alitajunnaisesti huvittaa.

Eki sanoi, että hänellä on autossa liipparit, mutta ei kait kuitenkaan liipottimet (kellonheiluri eli tärpästikkeli eli pendeli).
Mutta mikähän autossa oli ennen vinkstaakeli?
30. Eki30.12.2003 klo 17:02
Ei oo mulla liippareita ;)
31. Ekku30.12.2003 klo 17:04
Ei se ollut Eki, jolla ne liipparit on...
Lisäksi minun autossani voisi olla jopa tuo vinkstaakelikin, vilkun paikalla.
32. Pena30.12.2003 klo 17:06
Mutta onko Ekin levyhyllyssä Sliippareita?
33. jupejus30.12.2003 klo 17:40
Anteeksi Eki epähuomioni ja huono tarkkaavaisuuteni - Ekku olikin tuulilasin takana.

Ennen, jälkeen käden näytön, oli auton ovipielessä vinkstaakeli, joka työntyi esille ja sivulle osoittamaan suuntaa. Olisko suuntaviitta ollut virallinen nimi. Enpä tiedä.
34. Eki30.12.2003 klo 17:46
Sliippareita on ja Kuka mitä häh -biisin sanoittaja Sakke Eerola on jopa kollega vuotta ylemmältä vuosikurssilta. Oli siinä näkemistä, kun fuksijuhlissa kaksi Sliipparia oli vetämässä tuota klassikkoa.
35. Egon30.12.2003 klo 22:45
Appiukon auton tuulilasia pyyhkivät myös liipparit ja auto oli takatuuppari ja siinä oli takakontti.
36. tjn31.12.2003 klo 10:02
"Pusata", liippaa läheltä sanaa "fräkätä" täällä eteläpohjanmaalla.
37. Marianna31.12.2003 klo 11:38
Onpa suppea se meidän murrealue:-)
38. Sopuli31.12.2003 klo 12:23
Kiitos Maiju, huomasit ja päättelit aivan oikein. Lipsahdus se oli, mutta voisi olla myös suomenkielinen vastine best-sellerille. Erittäin paksu, viihdyttävä romaani: tiiliskiva.

Hyvää vuodenvaihdetta teille kaikille!
39. tjn2.1.2004 klo 11:59
Kotikätevikkö ?

Tuli ainakin minulle ensi kertaa eteen tämän päivän HS:ssa. Liekö muille jo ennaltaan tuttu?

Ehkä ei parasta uudislaatua, koska ilman asiayhteyttä ei kerro paljon mitään olemassaolonsa tarkoituksesta.
40. Ekku2.1.2004 klo 12:09
Ei sano kotikätevikkö mitään minulle. Onko kys. henkilö kotona kätevä ja tumpelo muualla???
41. Kravattimies6.1.2004 klo 09:02
Minulta kysyttiin, mikä on ömpön ja pömpön ero, mutta en tiennyt, niin kysyn teiltä viisaammilta.
42. tjn6.1.2004 klo 10:21
Ömpön ja pömpön erohan on sama kuin ompon ja pompon :-)
43. QWision6.1.2004 klo 12:49
ömppö on sishäänpäin ja pömppö ulspäin
44. tjn7.1.2004 klo 16:26
Eikä ömppö pömppää.
45. just16.10.2008 klo 21:53
Tänään Radio Peilin uutisissa klo 00.00 oli juttua valaanpyynnistä, lueteltiin valtioita, jotka ovat kieltäneet valastuksen.
Siis kalastaa valas = valastaa, reagoigo Kielonen?
46. just16.10.2008 klo 21:58
g-syndrooma päällänsä ...reagoiko...
47. iso S16.10.2008 klo 23:56
Linnustaa on myös vastaava verbi, mutta jänistää ei!

Valastamisen laillisuudesta en tiedä, mutta tämä antaa lievää uskoa:

Virittäjä-lehden hakemistot

valastaa 1936: 44 valaus 1943: 241 valautua 1939: 23 valda- 'hallita' 1886: 181 valde, -lma 1943: 18 Valde 1990: 141 Valdemar 1982: 314 ...
_www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/sanat /suomi_v.html

Sanaa on siis käsitelty Virittäjä-lehdessä vuonna 1936. Sitä ei hakemisto kerro onko sanaa käsitelty myönteisessä vai kielteisessä hengessä. Saattaa olla yli-inostuneen kääntäjän kehitelmä; onhan englannissa fishing ja whaling.
48. Hakro17.10.2008 klo 00:45
Hirvestämisestäkin olen joskus kuullut puhuttavan. Ja tietenkin marjastamisesta ja sienestämisestä.

Entäpä varastaa = pyydystää varoja?
49. HT17.10.2008 klo 09:52
Valastuksesta on puhuttu Helsingin Sanomissa harvakseltaan vuodesta 2000 lähtien, muissakin kuin käännöjutuissa. Kysyin Kielitoimiston kantaa eivätkä tuomineet. Arvelivat sanan yleistyvän pikku hiljaa ja aikovat ottaa asian esiin Kielitoimiston sanakirjan toimituksen kanssa.
50. Matti17.10.2008 klo 10:57
Käydä vieraissa, onko se vierastaa?
51. just17.10.2008 klo 11:17
Samalla voi käydä myös yökalassa ja tuulastaa.
52. HT17.10.2008 klo 11:22
Kansakoulussa tykkäsin lähellä istuvasta Tuulasta. Hänen tavoittelemisensa olisi kai ollut tuulastamista.
53. PP17.10.2008 klo 11:40
Pyystäminen kait oli serkkupoikani oma sana. Hän oli kova metsästäjä eli pyyvystäjä, niin kuin sanottiin meilläpäin. Hän halusi kerran elämässään päästä pyystämään, siis pyyn pyydystäminen oli toiveena. Saimme häneltä aina hyvät jänispaistit, mutta hän ei kylläkään jänistänyt, vaan 'pyyvysti jusseja'.
54. toippa17.10.2008 klo 11:47

Kun nopea vierailu on käväistä, niin onko nopea näkeminen näkäistä.
55. Ritu23.10.2008 klo 22:15
Ajankulukseni lueskelin Sanaseppojen kotisivuilla sanaristikkotermistöä. Siellä oli termi ONGELMOIDA selitetty: Sanaristikon sisältöä koskeva ONGELMIEN SUUNNITTELU ja esittäminen. Ongelmointikeinoja ovat vihjeitys, piilotus ja lisävaikeutus.

Nykysuomen sanakirjassa on ongelmoinnin kohdalla selitys:YRITTÄÄ RATKAISTA jotakin ongelmaa, pohtia miettiä.

Teemmekö me sanasepot tästä ongelmasta nyt ongelmallisen? :)
56. x23.10.2008 klo 22:34
juu
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *