KESKUSTELUT > RISTIKOT > MÄÄRITTELE MAAILMANKAIKKEUS. ANNA KAKSI ESIMERKKIÄ.

559. Määrittele maailmankaikkeus. Anna kaksi esimerkkiä.

Kravattimies7.12.2003 klo 22:40
Määrittele maailmankaikkeus. Anna kaksi esimerkkiä.

Jätä se kotitehtäväksi.

Triviatietoutta maan ja taivaan väliltä.

Asteroideja on numeroitu kymmeniä tuhansia. 1. asteroidi, 1 CERES, löytyi 1.1.1801.

Auringonpilkkumaksimien välinen ns. 11 v:n jakso vaihtelee 9,5-12,5 v.

BEETHOVEN (Merkuriuksella) on aurinkokuntamme suurin kraateri, läpimitta 643 km. HERTZSPRUNG (6 konsonattia peräkkäin, kuussa) on toiseksi suurin, 591 km.

ENCELADUS, yksi Saturnuksen kuista, on aurinkokuntamme heijastavin taivaankappale. Se heijastaa 100% siihen osuneesta valosta takaisin avaruuteen.

Jos koko taivas olisi täynnä täysikuita, kirkkaus olisi vain yksi viidesosa auringonpaisteesta selkeänä päivänä.

JUPITER aiheuttaa varjon maapallolla ihanneolosuhteissa.

Kesällä 364 EKr. kiinalainen astronomi Gan De teki hämmästyttävän havainnon, mikä oli mitä suurimmalla todennäköisyydellä GANYMEDE, yksi Jupiterin kuista. Galileo löysi saman teleskoopilla 1974 v. myöhemmin.

Kiinalainen kahdentoista eläinsymbolin kalenteri perustuu siihen, että Jupiter tulee samaan paikkaan noin kahdentoista vuoden välein (50 pv alle 12 v).

LINNUNRATA-galaksimme viimeinen supernova, "Keplerin tähti", oli v. 1604. Sen jälkeiset ovat tapahtuneet muissa galakseissa. Supernovia löytyy useita viikossa.

MAXWELL MONTES on ainoa miehen mukaan nimetty paikka Venuksella.

Mytologiassa Jupiterin isä on Saturnus, Saturnuksen isä on Uranus.

NEPTUNUS saa löytämisensä jälkeisen 1. kierroksen täyteen 8.6.2011. Neptunus löytyi 1846.

Nimenmuutos lennossa: METEOROIDI avaruudessa, METEORI ilmakehässä, METEORIITTI maanpinnalla. METEORIMYRSKY: ainakin tuhat meteoria tunnissa. Ainoa tunnettu tapaus, missä meteoriitti on tappanut nisäkkään, tapahtui Egyptin Nakhlassa v. 1911. Omistaja oli ulkona koiransa kanssa, kun siihen osui meteoriitti.

PLUTO saa löytämisensä jälkeisen 1. kierroksen täyteen 8.8.2178. Pluton löytänyt Clyde Tombaugh julkaisi tiedon päivälleen 149 v. Uranuksen löytämisen jälkeen (13.3.1930).

Pohjanmiehille Mars oli Tyr tai TIU, sodan yksikätinen jumala. Tiusta tulee viikonpäivän nimi tiistai.

Royal Greenwich Observatory ei ole Greenwichissä vaan Sussexissa.

SOL on nimi Marsin päivälle (24:37) erotukseksi maapallon päivästä.

SUPERNOVA, universumin suurin räjähdys, tapahtuu, kun aurinkoa paljon isomman tähden evoluution loppuvaiheessa sen ydin romahtaa kasaan ja siitä seurauksena on valtava energiapurkaus. Räjähdyksessä avaruuteen lähtee entistä raskaampia alkuaineita. Saamme kiittää kauan sitten tapahtunutta supernovaa siitä, että maapallolla on kultaa, lyijyä, elohopeaa ym.

Uranuksen löysi 13.3.1781 Friedrich Wilhelm Herschel (s. Hannover, Saksa). Löydöllään hän kaksinkertaisti aurinkokunnan! Myöhemmin katalogeista selvisi, että Uranus oli havaittu aiemmin ainakin viisitoista kertaa, mutta sitä ei ollut kirjattu planeetaksi.

VENUS on aurinkokuntamme kuivapintaisin, 3 x maapalloon verrattuna.

Lähde: The Cambridge Encyclopedia of Amateur Astronomy / Michael E. Bakich http:www.cambridge.org
2. jupejus7.12.2003 klo 22:49
Entäpä - olemmeko pelkästään vain osa maaimankaikkeutta vai onko maailmankaikkeus luotu ainoastaan "ajattelevaa" ihmistä varten?
3. Kravattimies7.12.2003 klo 23:37
"Havukka-ahon ajattelija makasi liikkumatta ja katseli taivasta läpitunkevasti. -Jos maailmankaikkeus, hän ajatteli, jos avaruus olisi vähänkään suurempi kun se nykyään on, niin se olisi turhan iso... Mutta luonto on tarkotuksenmukanen, ei se käytä tiiliskiviään tuhlaten, paitsi joskus.

"Minä luulen, että avaruus on tehty justiinsa siten, että siihen mahtuu kaikki mitä täällä on... Jos jostain syystä ilmestyisi uusi tähti, niinkun siellä Itämailla, niin sille on varattu omituinen pinta-ala etukäteen. Jos taas pyrstötähti haipuu olemattomiin omilla reissuillaan, niin ei sekään mitään haittaa... Mitä sitä lähtee typerehtimään! Pysyisi kotonaan... Ja voipihan sille vanhalle, lämpimälle sijalle uusi tähti tehä pesänsä.

"Ei avaruuvessa olla turhan nuukia, ei siellä ole kukaan toistaan nyhtämässä. Lääniä on jokaiselle, ja sitä saa ahnaskin hamuta itelleen niin paljon kuin ikinä kerkiää. Ne avaruusvalloitukset on triljoonia hehtaareja, eikä tarvita kuin nuolipyssy ja linkkuveihti aseeksi, eikä aina niitäkään...Siksi on raketti kieltämätä hyvä, sillä saapi paljon ja huokeella..."

(Veikko Huovinen)
4. Titta7.12.2003 klo 23:45
Semmarit joskus pohtivat, että jos ympärillä kaikki laajenee, mutta minä en, onko se sitä että minä pienenen...

Jotenkin niin se meni. Ihan tarkkaan en voi lainata, koska ne mokomat eivät ole levyttäneet sitä!!!
5. Kravattimies7.12.2003 klo 23:51
Viivissä ja Wagnerissa puhuttiini joskus annihilaatiosta, niinpä ...

Mitä auringossa tapahtuu biljoonia kertoja sekunnissa?

Vetyatomi on atomeista yksinkertaisin. Siinä on positiivisesti varautunut protoni, jota kiertää negatiivisesti varautunut elektroni. Auringon ytimen paine ja kuumuus irrottavat kaikki elektronit vetyatomeista. Kaksi protonia törmää, tapahtuu FUUSIO, ts. ne sulautuvat toisiinsa. Samalla syntyy kaksi energiapartikkelia, joista toinen on positiivisesti varautunut anti-elektroni, toinen on neutrino, mikä poistuu heti avaruuteen.

Kun anti-elektroni ja elektroni kohtaavat tapahtuu ANNIHILAATIO. Molemmat tuhoutuvat täydellisesti, mutta samalla syntyy kaksi energiafotonia. Kun kaksoisprotoni törmää yhden protonin kanssa, syntyy kevyt helium-ydin, energiaa vapautuu fotonina sekä yksi protoneista muuttuu varauksettomaksi neutrinoksi. Lopuksi kaksi kevyttä helium-ydintä osuu toisiinsa ja tuloksena on normaali helium, missä on kaksi protonia ja kaksi neutrinoa. Ylimääräiset kaksi protonia vapautuvat.
6. MM8.12.2003 klo 07:45
Jos tuommoisista on kiinnostunut niin kannattanee lukea Stephen Hawkingsin "Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa". Ite tajusin kirjasta senverran että oli se vissiin suomeksi kirjoitettu. Ihan varma en oo...
7. Kravattimies8.12.2003 klo 09:07
Useita vuosia sitten mainitsemasi aika ohut ja pienikokoinen teos oli melkoinen myyntimenestys ympäri maailman ja eräs ystävänikin osti sen itselleen. Myöhemmin hän kertoi, että kesken jäi. Hänen ostamansa kirja oli kirjoitettu vissiin englanniksi. Ihan varma ei oo...

Näillä sivuilla oli puhetta annihilaatiosta aiheessa 242 ja maininta numerossa 275.

Nyt uutta oli se seikka, että täystuhon yhteydessä syntyy välähdyksiä. No niin, nyt kaikki tiedämme, mitä yllä suuraakkosilla kirjoitetut sanat fuusio ja annihilaatio merkitsevät, joten tulemme, joskin hitaasti, teidän piirtäjien perässä.
8. MM8.12.2003 klo 09:19
Sekoitit varmaan teoksen "Ajan lyhyt historia" vuodelta 1988, tähän "Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa" teokseen. Tämä kansilehden mukaan on vuodelta 2001, suomennettu tänä vuonna.
9. jupejus8.12.2003 klo 09:36
Luin silloin tuon kirjan (Ajan lyhyt historia) ja Hawkingsin haastatteluja oli silloin useampikin teeveessä. Hän oli myös mainio ajattelija, joka ymmärsi selittää vaikeat käsitteet ja asiat kansantajuisestikin.
Monesti on tullut mieleen, ennen kaikkea maailmankaikkeuden laajuuden vuoksi, että "Luojan" on täytynyt olla varsin humoristinen.
Siihen suuntaan Stephenkin, ehkä näkökulmaa pohti, koskapa hän muistaakseni kyseli sen perään, kuka olisi luonut Luojan?
10. iso S8.12.2003 klo 09:59
Pikkutarkkuuteen taipuvaisena (joissakin asioissa) ihmettelen, missä vaiheessa meteori muuttuu meteoriitiksi:
1. kun se koskettaa maanpintaa
2. kun se on puoliksi uponnut
3. kun se on kokonaan uponnut
4. kun liike on pysähtynyt
5. kun se on jäähtynyt maan lämpötilaan

Vaihtoehtojen 1-3 ero on sekuntikellolla vaikeasti mitattavissa, mutta olemassa. Ei neloseenkaan paljon aikaa hupene. Silti, jokin tietty hetki on se vaihtumishetki, koska määritelmässä ei puhuta mistään siirtymävaiheesta.

Lisäksi, mikä lasketaan "maanpinnaksi":
1. maaperä (hiekka, multa, kivi, kallio tai vastaava)
2. kasvillisuus
3. egyptiläinen koira

Toisin sanoen, osuiko koiraan meteori vai meteoriitti ja kumpi sen tappoi?
11. Artsi8.12.2003 klo 11:37
Tähtitieteilijät tietänevät paremmin, mutta muistaakseni meteoriitti on se pudonnut kappale, kun sen sijaan meteori on se ilmiö/tapahtuma kun se sieltä alas viuhahtaa.
12. Jouni8.12.2003 klo 13:57
Minäkin suosittelen kirjaa näistä asioista kiinnostuneille: David Bodanis; E=mc^2, 'Maailman tunnetuimman yhtälön elämäkerta'. Tieteen harrastajien mielestä se on liiaksikin yksinkertaistettu, mutta minulle se oli juuri sopiva.

Minulle opetettiin vielä koulussa, että valolla on massa. Siitä todisteena oli se, että valo taipuu avaruudessa ohittaessaan jonkun suuren kohteen, jonka painovoima vetää sitä puoleensa. Nyt näytetään olevan eri mieltä. Valon taipuminen johtuukin avaruuden kaareutumisesta sen suuren kohteen painovoimakentässä.
13. Antti Viitamäki8.12.2003 klo 15:53
iso S:
Vaikka olen aistivinani pilkkeen silmäkulmassasi, vastaan tosikkomaisesti, että uskoakseni alan ihmiset laittavat rajan siihen, että kappale on meteori niin kauan kuin se on liikkeessä, eli meteori on avaruudesta ilmakehään syöksynyt, ilmakehässä liikkuva kappale.

Niinpä sanoisin, että vaihtoehdoista paras on numero 4, ja Kravattimiehen olisi ehkä aivan täsmällisesti ottaen pitänyt sanoa, että koiraan iskeytyi meteori. Tosin myöhemmin olisi varmaan ollut aika hölmöä viitata todistusaineiston joukossa lojuvaan kivenmurikkaan sanomalla "tuo meteori iskeytyi koiraani". ;-) ;-) ;-)

Tämä jättääkin sitten oikeastaan jälkimmäisen kysymyksen tarpeettomaksi. Mutta vastatakseni tosikkomaisesti siihenkin: sanoisin että tähtitieteessä maanpinnaksi voidaan huoletta laskea myös kaikki maanpinnalla elävä ja kasvava - linnustoa myöten. Maakeskeisissä tieteissä lienee parempi sanoa maanpinnaksi vain maaperää - mahdollisesti myös sitä myöten kasvavaa matalinta aluskasvillisuutta, kuten sammalia ja jäkäliä.

Kravattimies:
Ajatus taivaankappaleesta, joka heijastaa takaisin 100% prosenttia siihen osuneesta valosta tuntuu varsin uskomattomalta. Jos sitä lähestyisi Aurinkoon nähden varjopuolelta, näkisimmekö sen pinnasta kaikki takanamme olevat tähdet peilikuvana? Kiehtova ajatus, mutta jos tieto Enceladuksesta pitääkin paikkansa, siihen pitänee suhtautua tähtitieteen sanankäytön mukaisin varauksin - vai mitä arvelet? :-)

Minkälaiset lienevät ne ihanneolosuhteet, joissa Jupiter aiheuttaa maapallolla varjon? Toki tällaiset olosuhteet voidaan kuvitella helpostikin: jos Jupiter kiertäisi Aurinkoa jossakin Maan ja Venuksen välimaastossa, se todennäköisesti heittäisi varjon planeettamme yli kerran tai pari vuodessa. Jos puhutaan siitä valomäärästä, jonka Jupiter yötaivaalla ollessaan palauttaa Auringosta meille päin, niin en ymmärrä miksi juuri Jupiter nimitettäisiin varjon heittäjäksi ihanneolosuhteissa - kai Venuskin on planeetoista kirkkaampi? Vai onko Jupiter jonkinlainen rajatapaus? Sitä vähemmän kirkkaat tähdetkö eivät enää kykenisi näkyvää varjoa aikaan saamaan, vaikka olosuhteet olisivat kuinka ihanteelliset hyvänsä?

Englantilaiset kirjoittakoot jumalten nimet miten kirjoittavat - meillä kai kreikkalaista Zeusta vastaava roomalaisten pääjumala on vielä Juppiter, kahdella p:llä - tämä on ristikonlaatijan kannalta masentavaa, kun ei oikein arvaa mennä vihjeissä sekoittamaan tarkoitteita. Toisaalta ongelma tullee aika harvoin vastaan. :-)

Pohjanmiesten eli normannien eli viikinkien sodanjumalan nimi lienee edelleen Thor, joka on muinaisgermaanien Tyr-jumalan vastine.

Jatkeeksi tiistaitietoon: siinä missä pohjoisissa kielissä ja englannissa tiistain pohjana on sodanjumala Tyr, romaanisissa kielissä pohjana on sodanjumala Mars: ranskan Mardi, espanjan martes ja italian martedi. Mitenkähän nyt sitten on saksan Dienstagin ja jopa suomen tiistain kanssa, tietääkö joku varmasti?

Tarkennan, jos jollekulle jäi outo mielikuva: kun Herschel kaksinkertaisti aurinkokunnan Uranus-löydöllä, kyse on tietenkin läpimitasta. Jos puhe olisi tilavuudesta, löytö olisi noin kahdeksankertaistanut aurinkokunnan - Uranus on sen verran kaukana, että jos verrataan palloa, jonka pinnalla kulkisi Saturnuksen rata, palloon, jonka pinnalla kulkisi Uranuksen rata, jälkimmäinen olisi tilavuudeltaan suunnilleen kahdeksan kertaa suurempi.

Löydettyjen planeettojen määrää Herschel ei tietenkään voinut enää kaksinkertaistaa.

Terveisin AV, nippelitiedon tarkkailija
:-)
14. Antti Viitamäki8.12.2003 klo 16:12
Ja tarkennus omaan tarkkailuun:

Jokin hajaannus on sitten tapahtunut vielä torstain suhteen. Sehän toki ruotsissa ja norjassa tulee suoraan Thor-jumalasta. Pahoittelen lyhytnäköistä kommentointiani.

Ja: kun liikaa mutkittelee kielestä toiseen, jää joskus aina jokin itsestäänselvä muuntuma väliin. Eli kyllä tiistai nyt varmaan ruotsin kielen tisdagista meille on tullut, ja voimme siirtää syyn vokaalin vaihtamisesta hurreille. :-)

(Anteeksi lempeän loukkaava sanankäyttöni - valitettavasti en todellakaan viittaa akkadilaiseen kieleen ja sen oletettuihin, samannimisiin kollegoihin.)

Edelleen mietin silti Dienstagia - jumalpohjansa lienee silläkin, mutta Tyr -> Dien...?

Maanantaikin on ihan mukavasti säilyttänyt merkityksellisesti yhtenäisen pohjan Euroopan kielissä:

Maanantai
- engl. monday
- ruots. mondag
- saks. Montag
- ransk. lundi
- esp. lunes
- ital. lunedi
"kuun päivä" (ruots. mon, engl. moon, lat. luna)

Lisää virheenkorjauksia mahdollisesti myöhemmin! Moe!
:-)
15. Floora8.12.2003 klo 16:20
Viikonpäivän nimestäkö se johtuukin että sitä näin maanantaisin on vähän "kuutamolla"?
16. Matti8.12.2003 klo 16:44
Jouni, minäkin luin David Bodanisin kirjan ja pidin siitä kovasti. Pitkällehän (liian?) se oli kansanomaistettu, mutta historiatekstinä ja anekdoottikokoelmana oli aivan erinomainen.

Kyllä valokvantilla edellenkin on massa. Vetääkö sitä painovoima puoleensa vai kurvaako se kaarevassa avaruudessa on sama asia kahdella eri vertauskuvalla ilmaistuna.

Saturnuksen kuun 100% heijastavuus vähän kävi mietityttämään. Eihän täällä mikään ole sataprosenttista, paitsi suprajohteen johtavuus. Mutta ihan en rohkene käydä Cambridge Encyclopedian kanssa kinaamaan, en edes tällä palstalla :-)
17. Kravattimies8.12.2003 klo 18:41
Kirjan kanssa kinaamaan:

Jos koko taivas olisi täynnä täysikuita, niin maapallolla ei paistaisi aurinko, koska auringon valo ei läpäise kuuta!

Kuinka tiistai sai nimensä kirjan sanoin:
To the Norsemen, Mars was Tyr, or Tiu, the one-handed god of war. From this god we derive the name of the third day of the week, "Tiu's day."

Meteoriitti kirjan sanoin:
... the object is a meteoroid when in space, a meteor when seen in our atmosphere and a meteorite if it survives its fiery plunge and is found on the Earth.

Olisiko tullut tulkintavirhe, kun sanoin 'maapallolla'?
Under favorable conditions, Jupiter can cast a visible shadow at night.

Saturnuksen kuusta:
The most reflective object in the solar system is Enceladus, with a geometric albedo of 1.0. This means that Enceladus reflects essentially 100% of the light striking it back into space.

Jumalten hakutuloksia Suomesta:
zeus jupiter - 61 - kolminkertaisesti verrattuna seuraavaan
zeus juppiter - 19
18. Antti Viitamäki8.12.2003 klo 19:24
Kuuhulluttelun puolelle jo mennee:

Jos taivas olisi täynnä täysikuita, täällä olisi pilkkopimeää, sillä kuu ei itsessään tuota minkäänlaista valoa. Jep jep.

Olikohan sitten lie viikingeillä kaksi sodanjumalaa, mene tiedä. Mutta minun tietosanakirja tuossa hyllyssä toteaa, nyt kun asian vielä tarkistin, että muinaisgermaanien keksintöä on Tyr. Thor on epäilemättä siitä johdettu, sitähän en sentään kiistäisi.

Näkyvästä varjosta: voisi kai sanoa, että tähti kuin tähti periaatteessa säteilee oman määränsä valoa maan pinnalle asti, ja se luo silloin varjon. Mikä lasketaan "näkyväksi" (visible) on ilmeisesti määrittelykysymys. Jos meistä kukaan ei varjoa näe, se ei vielä minun mielestäni täsmällisesti ottaen tarkoita, etteikö varjo voisi olla näkyvä. No - kirjan nippelitiedon pääpointti nyt kaiketi on se, että tähdet joiden kirkkaus on Jupiterin luokkaa tai suurempi, luovat ihmissilmin nähtävän varjon suotuisissa olosuhteissa. Selvästi siinä maapalloa kuitenkin tarkoitetaan.

Enceladus: sana jota haettiin oli siis "essentially". Eli ei varmaankaan pelkoa, että varjopuolelta tullessaan päjäyttäisi päin luullen tien olevan selvä. :-)

Jälleen kerran tsekkaan tietosanakirjasta, kun nettiä luotettavampana sitä pidän: Juppiter siellä vieläkin lukee. Tokihan kyse ON samasta sanasta, tuplapee lienee vain suomalaistettu versio. Ruotsin kielenkö vaikutuksesta?
19. Jouni8.12.2003 klo 20:26
Valokvantilla ei liene massaa. Jos olisi, valonnopeus esim. Auringosta lähtiessään hidastuisi Auringon vetovoiman johdosta ja saapuessaan planeetan vetovoimapiiriin se kiihtyisi. Valonnopeus on kuitenkin tyhjiössä vakio. Se on koko suhteellisuusteorian lähtökohta.

Jos avaruus olisi ääretön, olisi myös yötaivas täysin kirkas, sillä joka kohdasta taivaalla loistaisi tähti tai kaukainen galaksi. Tästä voidaan päätellä, että avaruudella on reuna.
20. ++juh8.12.2003 klo 20:26
Pika-analyysi:

Jupiter on (auringon) valon edessä ja luo varjon, joka näkyy, koska avaruudessa on pölyä yms. roskaa. Maan pinnalta varjon voi erottaa kirkkaina öinä. Varjo alkaa Jupiterista ja näkyy tummana juovana taivaalla. Varjo "näkyy", koska varjossa oleva pöly ei näy.
21. Jouni8.12.2003 klo 21:05
Äkkipika-analyysi:

Kyllä, Jupiter voi aiheuttaa varjon vaikka omaan kuuhunsa, mutta silloin ei olisi kysymyksessä kovinkaan merkittävä asia. Tässä täytyy olla jotain muuta.
22. Matti (täysikuun kunniaksi)8.12.2003 klo 21:26
Tulkitsen tuon kuujutun niin, että kuvitellaan että horisontin (Keravan) yläpuolinen taivaanlaki on täynnä kuita. Aurinko olkoon zeniittiä vastapäisessä asennossa. Silloin koko taivaankansi on yhtä valoisa kuin täydenkuun pinta nyt. Encyclopedian väitteen mukaan maan pinnan pisteeseen lankeava valo on intensiteetiltään viidesosa kirkkaan kesäpäivän vastaavasta (kun aurinko paistaa zeniitistä Keravalla).

Yritän piiskata molempia aivosolujani ja muistella että valokvantin lepomassa on nolla mutta liikemassa suurempi kuin nolla. Valokavantti itse asiassa kiihtyy kun se kulkee auringon ohi ja kaartuu. Se on keskeiskiihtyvyyttä joka ei muuta ratanopeutta. En uskalla sanoa enempää etten puhu läpiä päähäni (ellen ole jo puhunut).
23. Kravattimies9.12.2003 klo 00:43
Netistä löytyy vastauksia saksan tiistaille. Täällä on niistä yksi, minkä mukaan Tiu oli myös lain jumala, joka tarkkaili tärkeitä kokouksia (things). Dienstag tarkoittaa kokouspäivää.

http://www.ythcal.de/worth/reli/e-namesodays.html

The meaning of Tuesday is somewhat harder to see...

Here the god Tyr-Tiu-Ziu is honored, the early godfather, the highest god similar to the Greek "Zeus" (which shows an interesting similarity in their names...), who also was the god of the skies and wars.

Furthermore he was the god of law who watched over the meetings called "Thing" where important things were discussed (these meetings are still held on the Faeroer Islands). This function could explain the slightly different writing "Di(e)ns(t/d)ag" in German, Dutch and Afrikaans.
24. Kravattimies9.12.2003 klo 03:05
Heitetään kehiin suomalainen fyysikko.

Melko pitkästyttävässä kirjassaan "God's Equation - Einstein, Relativity, and the Expanding Universe" Amir. D. Aczel kirjoittaa, että saatamme alkaa ymmärtää luonnon viimeisiä lakeja ja muovata omaa olettamustamme Jumalan yhtälöstä. Kun viimeinen yhtälö on rakennettu, meidän pitäisi olla kykeneviä sitä käyttämään ratkaistaksemme luomisen ihmeellisen ongelman. Ja ehkä juuri siksi Jumala lähetti meidät tänne alun perin.

Kirjassa on yksityiskohtaisesti Einsteinin elämästä ja siten myös maininta suomalaisesta fyysikosta Gunnar Nordström. Einsteinin mielestä Nordströmin teoria oli fantastinen, mutta sillä oli vain pieni mahdollisuus olla oikein.

Eva Isaksson kirjoittaa Nordströmistä alla olevassa linkissä.

Nordström's scalar theory of gravitation was rediscovered in the 1960's when Robert Dicke, A. L. Harvey and others used scalar models in discussing basic concepts connected with theories of gravitation. Despite the fact that Nordström was wrong about gravitation, his theory still serves as a stepping stone to understanding Einstein.

http://www.helsinki.fi/~eisaksso/nordstrom/nordstr om.html
25. Kaitsu10.12.2003 klo 02:43
Mitenkähän arvon fyysikot kuvittelisitte käyvän valolle 100 prosenttisesti sisäpinnaltaan heijastavan pallon sisällä?
1. Jos valon lähde palaisi jatkuvasti. Lisääntyisikö pallon sisäinen kirkkaus so. luxi-määrä?
2. Entäpä jos valon lähde sammuu. Katoaako valo pallon sisältä?

PS Miksi näkymättömän miehen on oltava sokea?
26. Henry Haapalainen10.12.2003 klo 03:10
Oho, mahtava kysymys, Kaitsu! Tuohan näyttää horjuttavan vakavasti sähkömagneettisen kentän teoriaa. Olen minäkin näitä pohtinut. Tämä syntyi pääosin 80-luvun alussa.

http://www.wakkanet.fi/~fields/
27. Matti11.12.2003 klo 17:36
Kysymyksesi jäi vaivaamaan kun en ollut varma vastauksesta. Niinpä kysyin asiaa Tampereen TKK:n professorilta. Hän oli sitä mieltä, että pallon sisäinen kirkkaus todella lisääntyy kaiken aikaa, ja kun valonlähteen sammuttaa, sinne jää sillä hetkellä vallitseva valaistus.

Tämä tuntuu arkikokemuksen vastaiselta siksi, että täysin heijastava pinta on mahdottomuus.

Mutta olipa kiva kysymys.
28. Matti11.12.2003 klo 18:03
Piti vielä sanoa, että kidelaserissa tapahtuu jotain vastaavaa. Peräkkäiset edestakaiset heijastukset kasvattavat kiteessä valonkentän energiaa kunnes jokin kynnysarvo ylittyy, ja kide ruiskaisee ilmoille laserpulssin, noin löysästi kuvattuna.
29. Henry Haapalainen12.12.2003 klo 01:24
Matille
Ei ihan noin. Laserlähettimessä valo-aallot samanvaiheistetaan. Sillä tavoin muokattu sädekimppu ei hajoa kuten valo yleensä.
Kaitsun kuvaaman pallon sisälle tulee pimeys samalla hetkellä kun valo sammutetaan. Siksi se on niin hyvä kysymys.
30. Kravattimies12.12.2003 klo 02:23
Muistui mieleeni kysymyksestä: Miksi näkymättömän miehen on oltava sokea?

Näkymättömän sotilaan prototyypistä kerrottiin uutisissa joskus. Näkymättömyys saadaan aikaan kameroilla ja lukemattomilla pienillä kuvaruuduilla, jotka peittävät sotilaan päästä jalkoihin. Kameroiden ottamat kuvat esitetään sotilaan toisella puolella olevilla kuvaruuduilla mahdollisimman äkkiä. Ulkopuolinen henkilö siis tavallaan näkee sotilaan läpi.

Tulevaisuudessa, kun hinta saadaan kohtuulliseksi, näkymättömät asut tulevat myyntiin kaikkialle. Valitettavasti asusta ei koskaan tule myyntimenestystä, koska sillä, kuten myös sen ostajalla, on tapana kadota näkymättömiin viimeistään sovituskopissa.
31. Jukkis12.12.2003 klo 18:56
Siitä Kaitsun pallosta, jonka sisällä on valo. Vaikka ilmeisesti Henry Haapalainen tämän jälkeen syyttää minua herjauksesta ja uhkaa Ekiä vankilalla ellei hän poista tätä kirjoitusta, sanon silti, että hän on väärässä sanoessaan, että pallon sisälle tulee pimeys samalla hetkellä kun valo sammutetaan.

Jos pallon sisäpinta heijastaa kaiken valon, niin silloin tietysti lampusta lähtenyt valo sinkoilee pallon sisällä ikuisesti sen jälkeen kun valo sammutetaan. Mihinkäs ne fotonit sieltä katoaisi? Tietysti kannattaa myös olettaa, että tässä ideaalitilanteessa pallon sisällä on tyhjiö, ettei tarvi miettiä, miten esim. ilma vaimentaa valoa.

Tilannehan on ihan analoginen sen kanssa että jos 100 valovuoden päässä oleva tähti sammuu juuri nyt, niin kyllähän tähdestä ennen sammumista lähtenyt valo jatkaa matkaansa, jolloin tähti loistaa Maapallomme taivaalla vielä sata vuotta sammumisensa jälkeen.

Sen sijaan jos pallon sisäpinta heijastaa alle 100 % valosta, niin aika äkkiä valon sammumisen jälkeen pallon sisälle tulee pimeää. Esimerkiksi jos peilipinta heijastaa 99.99-prosenttisesti, niin valon voimakkuus putoaa miljoonanteen osaan alkuperäisestä heijastuttuaan n. 140 000 kertaa. Jos pallon halkaisija on 10 m, niin noihin 140 000 heijastukseen kuluu n. 2 millisekuntia. Jos heijastuvuus on 99.99999999 %, niin juuri ennen sammuttamista lähtenert viimeiset valonsäteet hiipuvat miljoonasosaan vähän yli tunnissa.

Yritin googlata, mikä tuo heijastusprosentti mahtaisi olla parhailla peileillä, mutta en löytänyt mitään lukuja. Epäilen, että tuo 99.99 % :kin on mahdoton saavuttaa käytännössä.
32. Henry Haapalainen12.12.2003 klo 19:15
Yksi fysiikan suuria uusia mysteereja on se, että kun tähti sammuu myös jo liikkeellä ollut valo sammuu samalla hetkellä. Noin on kuviteltu kuin kerrot, koska eihän minkään vuorovaikutuksen pitäisi edetä suuremmalla kuin valon nopeudella. Mutta se mitä sanon on laboratoriokokeissa varmistettu fakta.
33. Jukkis12.12.2003 klo 19:40
Vai niin. Kerro ihmeessä mistä saisi lisätietoja tästä käsittämättömyydestä. Joku nettiosoite varmaan löytyy?
34. Vanha ratkoja12.12.2003 klo 20:52
Valoa noeammin ei mikään voi liikkua. Tämä on fakta Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan.
Mitä tapahtuu, kun avaruusalus kiitää valon nopeudella ja ohjaaja laittaakin pitkät valot päälle?
Näkeekö avaruusmatkailija vastaantulevan, ja osaa väistää, vai onko yhteentörmäys mahdollinen toisen hurjastelijan kanssa?
Tähän hymiö
35. Henry Haapalainen13.12.2003 klo 01:56
Jukkikselle
Minä löysin näitä linkkejä uutisryhmien tiedesivuilta. Yli vuoteen minulla ei ole ollut sellaiseen aikaa. Kyllä kai jollain hyvällä hakusanallakin voisi löytää kaipaamiasi tietoja. Ehkä "mysteries of light" tai jotain sentapaista.
36. Jukkis13.12.2003 klo 10:20
Nyt lienee selvää se, mikä oli selvää jo ennenkin, eli tuo HH:n väite "kun tähti sammuu myös jo liikkeellä ollut valo sammuu samalla hetkellä." on sitä ihteään, eli humpuuksia, puutaheinää ja vielä huuhaata. Tuo "mysteries of light" -hakusanavinkki viittaa siihen, että se oli kai myös huumoria.

Tuollainen ilmiö olisi niin helposti havaittavissa, että se ei voisi olla mikään "suuri uusi mysteeri", vaan se olisi ties miten vanha havainto. Ja mm. suhteellisuusteoriahan olisi ihan toisenlainen kuin mitä se on, jos tuo valonsammumisjuttu olisi totta.

Ja sitten takaisin asiaan, eli Suomen Kuvalehden uuden kolmetähtisen pariin.
37. Harrastelijatiedemies13.12.2003 klo 11:03
Oletteko muuten huomanneet, että kun vesihanan laittaa kiinni, niin kaikki hanasta jo tullut vesi häviää samalla hetkellä olemattomiin. Harmittaa varsinkin kylvyssä istuessa...
38. Pena13.12.2003 klo 11:06
Tuleekohan Suomeen Hanoista vettä?
39. Matti13.12.2003 klo 14:28
99,99% lienee mahdoton saavuttaa, totesi Jukkis. Sitä tukee omatkin muistikuvani. Intissä yksi kaveri kuului ryhmään joka yritti kehittää mahdollisimman hyvää peiliä kilveksi laseraseita vastaan, ja ellei muistini petä juuro tuo prosenttiluku oli mahdollisen ylärajana. Siitä on toisin jo aikaa, joten eihän sitä tiedä mitä nykyisin osataan.

Reaganin Star Wars -hanke kai sisälsi satelliiteista lähetettäviä tuhoavan voimakkaita lasersäteitä ja myös peilejä niiden suuntaamiseksi. Ei kun Pentagonista kysymään.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *