Kaunis Suomemme kieli 2 - Muut aiheet - Keskustelut

KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > KAUNIS SUOMEMME KIELI 2

↶ Takaisin aiheisiin Siirry alalaitaan ↓

5468. Kaunis Suomemme kieli 2

Matti9.4.2010 klo 11:34

Otin Antin toiveesta varaslähdön tähän kakkoseen, ja vastaa se kyllä omiakin toiveitani.

2. Antti9.4.2010 klo 13:51

Mitähän kaunoista uuteen ketjun keksitte?

Ei minusta löydy kanssanne kilpailijaa, mutta kerron vain,
miten kouluaikanani Otto Manninen sykähdytti runojensa soinnuttelulla ja osoitti Suomemme kielen todella kauniiksi myös toisten, esimerkiksi unkarilaisen Sándor Petöfin, runojen valloittavilla käännöksillä.

Ihastuin János Sankari runoelman käännökseen niin, että sen alkukielellä lukeakseni (ja vähän muistakin syistä) opettelin unkarin kielen.

Koin aluksi pienoisena pettymyksenä sen, että unkarin kielen soinnuttelu ei ole ihan samanlaista kuin kauniin Suomemme kielen, esimerkiksi Mannisen seuraavien säkeittten kaltaista:

Ui merta ne unten
päin utuista rantaa.
Niit' aallot ne kantaa
kuin kuultoa lunten.

Pois, pois yli aavain
on polttava kaipuu,
mutt' vain se, ken vaipuu,
se sävelet saa vain.

Mi helinä ikään
yl' ulapan hiipi?
Vain uupunut siipi,
vain mennyt ei-mikään.

3. jeps9.4.2010 klo 20:03

Suomen kielen kauneimmaksi lauseeksi on sanottu olevan:
- Alavilla mailla hallanvaara -

4. Matti9.4.2010 klo 20:07

Ulkomaisia vaihto-oppilaita huvittaa sana lämpimämpi.

5. Hakro9.4.2010 klo 23:43

Toinen kauneimmaksi mainittu:

- Aja hiljaa sillalla.

6. Jaska10.4.2010 klo 00:35

Se lause kuuluu "Aja hiljaa yli sillan." Sijoittui joskus 20-luvulla kakkoseksi kv. "kauneuskilpailussa", jonka voitti italian lause. Sen olen valitettavasti unohtanut.

7. Hakro10.4.2010 klo 01:08

Olen itse 50-luvulla nähnyt TVH:n pystyttämän kyltin, jossa luki "Aja hiljaa sillalla". 20-luvun kylteistä en tiedä mitään, mutta preposition käyttäminen postposition sijaan kuulostaa epäilyttävältä.

Suoraan sanottuna en usko, että tuollaista "kauneuskilpailua" olisi koskaan järjestetty. Jos faktoja löytyy, olen valmis pyörtämään puheeni.

(Italian kielen kaunein yksittäinen sana on tietenkin "impianto", jolla on monia merkityksiä - ei kuitenkaan sitä mitä luulisi.)

8. RA10.4.2010 klo 01:22

Minäkin olen kuullut joskus väitettävän, että "Aja hiljaa sillalla" olisi jossain vaiheessa valittu kauneimmaksi lauseeksi. Tuota Jaskan kertomaa "sillan yli"-versiota en ole edes kuullut.

Yritin vähän kuukletella (huonolla menestyksellä), että missä, milloin ja miten tällaista "kauneinta lausetta" on valittu. Kuka tietää?

Suomen kielen kauneinta sanaa suomalaiset saivat äänestää 2007 Agricolan juhlavuoden kunniaksi. Tuon äänestyksen järjesti Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus. Äänestyksen voitti ylivoimaisesti ÄITI. Hopeaa ja pronssia: RAKKAUS, RAKAS.

9. Hakro10.4.2010 klo 01:45

Tuo kauneimman sanan äänestystulos oli todella naurettava. Äänestäjät valitsivat oikeastaan kolme suomen ruminta sanaa (suhteessa niiden merkitykseen). Osallistujat eivät tainneet oikein oivaltaa, mistä on kyse.

- "äiti" kuulostaa suunnilleen yhtä kauniilta kuin vaikkapa "äänestäjä". Verrattuna monien kielien mama-sanaan se on todella ällöttävä.
- "rakkaus" ja "rakas" kuulostavat lähinnä kirosanoilta. Jos sanoisin ulkomaalaiselle, että vaimoni on minulle "perkeleen rakas", tämä tuskin osaisi arvata, kumpi näistä on voimasana ja kumpi tarkoittaa hellää kiintymystä.

On todella sääli, että äänneasultaan monin verroin kauniimpi sana "lempi" kaikkine johdoksineen on jäänyt unhoon tai saanut joko hiukan koomisen tai jopa pornahtavan merkityksen.

10. RA10.4.2010 klo 01:54

"Mikä on kaunista, mikä rumaa – kielessä? Kysyin muutamalta kollegalta, mikä on heidän mielestään suomen kielen kaunein ja mikä rumin sana. Kauniiksi mainittiin sanat lilja, helmi, pilvi, vadelma ja suudelma. Monet totesivat, että kauniissa sanoissa yhdistyvät kauniiksi koetut äänteet ja kaunis merkitys. Rumiksi esimerkkisanoiksi taas valittiin merkitykseltäänkin rumat yrjö, pieru ja köyriä. Eräs työtoveri kertoi, että rumia sanoja kysyttäessä hänelle tulevat heti mieleen tautien nimet, sotaan ja tappamiseen viittaava kielenkäyttö sekä sovinistinen, rasistinen ja alistava kieli. Rumat asiat, rumat sanat."

"On aina hieman uskaliasta puhua sanojen ja kielen kauneudesta ja rumuudesta. Tuskin kukaan kielenkäyttäjä ajattelee, että oma kieli on rumaa. Sen sijaan muiden kieli saattaa kuulostaa korvaan vähintäänkin oudolta. Sanojen kauneuskilpailun suosio osoittaa, että sanat ja kieli herättävät paljon tunteita. Kieli on asia, josta kaikilla on mielipide. Mielipiteet ovat entistä vahvempia, kun ruvetaan valitsemaan kauneimman sijasta kielemme ärsyttävintä sanaa."

- Minna Pyhälahti, Kotus - 8.8.2008 -

[Ismo Alanko: "... rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana..."]

11. Hakro10.4.2010 klo 02:48

Hienosti Minna väistelee kannanottoa. Niin kai pitääkin.

"Kauniiksi mainittiin sanat lilja, helmi, pilvi, vadelma ja suudelma. Monet totesivat, että kauniissa sanoissa yhdistyvät kauniiksi koetut äänteet ja kaunis merkitys. Rumiksi esimerkkisanoiksi taas valittiin merkitykseltäänkin rumat yrjö, pieru ja köyriä."

Tältä pohjalta äiti, rakas ja rakkaus eivät täytä kauniin sanan edellytyksiä.

Viimeksi mainitut esimerkit rumista sanoista ovat mielestäni käsittämättömiä:

- Pyhä Yrjö oli legendaarinen marttyyri.
- Pieru on naiselle epämiellyttävä ruoansulatuksen sivutuote, kun taas miesten kesken se on osoitus toimivasta fysiikasta ja kaveriporukan keskinäisestä luottamuksesta sekä spontaanin naurunhörähdyksen aihe.
- Köyriä on vain äänneasultaan vähemmän mukava verbi, joka kuitenkin tarkoittaa muuatta maailman ihanimmista asioista. Millaisia frigidejä tai impotentteja nämä vastaajat ovat mahtaneet olla?

12. HT10.4.2010 klo 02:59

Aja hiljaa jne:

Tätini kertoi 50-luvulla, että jossain kilpailussa oli valittu maailman kauneimmaksi lauseeksi "aja hiljaa yli sillan". En tuolloin ruvennut penäämään, milloin ja missä moinen kisa oli järjestetty, eikä myöhemmin ole ollut mielenkiintoa palata asiaan, kun tuntuu pikkuisen epäluotettavalta moinen tarina.

Nyt sitten tutkailin vähän netistä, ja hajontaa tuntuu raporteissa olevan: lause on ollut "aja hiljaa sillalla" tai "aja hiljaa yli sillan" (taisi olla kolmaskin versio ehdolla), ja se on sijoittunut vaihtelevasti ensimmäiseksi tai toiseksi. Tässä eräs ehdotus:

"Tarina kertoo, että kansainvälinen oopperadiiva Aino Ackté, joka vuosina 1912-16 järjesti Savonlinnan ensimmäisen vaiheen oopperajuhlat, oli mukana myös Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja Saarinen oli suunnitellut näyttelyyn Suomen paviljongin. Pariisissa järjestettiin tarinan mukaan kielten väliset kauneuskilpailut - ehkä ensimmäiset ja viimeiset lajissaan. Eri maista kotoisin olevat laulajat saivat sanoa yhden lauseen, ja samaiset laulajat ja muutamat muutkin paikalla olleet asettivat lauseet kauneusjärjestykseen. Ackté lausui lauseen: 'Aja hiljaa sillalla.' Lopputulos oli, että italiankielinen lause, joka edustikin oopperan varsinaista äidinkieltä, voitti mutta suomenkielinen lause tuli toiseksi."

Tuohon vastattiin:

"Kilpailu, jossa 'Aja hiljaa yli sillan' voitti, on urbaanilegenda. Lisäksi legendan muunnoksia on monissa maissa ja aina ko. kertojamaan kieli on tietenkin voittanut. Mutta yhtä kaikki ne ovat legendoja. Minkälainen instanssi voisi järjestää tai tuomaroida sitä, mikä kieli on kaunista? Miten määriteltäisiin kielen kauneus - ilman, että esim. oma äidinkieli vaikuttaisi asiaan?"

Ei osunut silmään yhtään riippumatonta vahvistusta tuon ajokehotuksen menestykselle vaan joka lähteellä oli suomalainen tausta, vaikka tarina olisi kerrottu englanniksi.

13. Hakro10.4.2010 klo 03:23

Vielä yksi argumentti lauseen "aja hiljaa yli sillan" valintaa vastaan: Siinä on y-äänne, joka on italialaiselle ja espanjalaiselle lähes mahdoton ja anglosaksille vaikea. Tästä seuraa, että mainitut kansallisuudet tuskin voivat pitää kauniina lausetta, johon heidän kielensä ei taivu. (Olen keskustellut eteläeurooppalaisten kanssa tätä aihetta sivuten.)

Suomen y-äännettä vastaava vokaali esiintyy eurooppalaisissa kielissä kaiketi vain saksassa ja ranskassa (retoromaniaa, baskia yms. en tunne riittävästi).

Sen sijaan "aja hiljaa sillalla" on todellisuudessa käytetty lause, vaikkei sillä olisi kilpailuja voitettukaan.

14. Olavi Kivalo10.4.2010 klo 10:16

Suomenkielen opettajamme Manta halusi (taannoin) ylistää suomen kauneutta vertaamalla ruotsiin. "Kumpi on kauniimpi 'Lammas kulkee yli sillan' vai 'Får går över bron'?"

15. HT10.4.2010 klo 10:46

Sinänsähän jotain asiaa, vaikkapa lausetta, voi pitää kauniina, vaikka ei sitä itse pystyisikään tuottamaan, niin että pelkkä y lauseessa "aja hiljaa yli sillan" ei ehkä sellaisenaan käännyttäisi pois yytöntä väkeä. Usein kuulee kehuttavan ranskan kielen kauneutta, vaikka kehuja itse olisi aivan avuton ranskan äänteiden kanssa. Näkyypä muuten netissä haku "most beautiful language" tuottavan hirmuisesti osumia, ja tuloksia on joka lähtöön.

Yllä: "Minkälainen instanssi voisi järjestää tai tuomaroida sitä, mikä kieli on kaunista?" Toisaalta Aale Tynni voitti Lontoon olympialaisissa kultaa lyriikallaan ja voi arvailla, millä eväillä kansainvälinen tuomaristo tulokseen päätyi. Kun egyptiläinen Naguib Mahfoutz sai kirjallisuuden nobelin 1988, arvostelulautakunta ylisti hänen nyanssirikasta kieltään, mutta taisivat jätkät olla aika ummikkoja arabian suhteen ja pitkälti huhupuheiden varassa.

Tämmöisiä kisojahan voi tietysti järjestää leikkimielisesti tai otsa rypyssä. Jos Pariisissa on vuonna 1900 sillalla kulkemalla tienattu ykkös- tai kakkossija, ehkä paikalla olleet eivät arvanneet, että saavutus jää kummittelemaan yleiseen tietoisuuteen vuosikymmeniksi ja -sadoiksi.

Taidanpa lähettää selvityspyynnön Hesarin Torsti tietää -palstalle.

16. RA10.4.2010 klo 10:58

Ehkäpä parhain raati koostuisikin niistä, jotka eivät puhu kieltä äidinkielenään?

Oman äidinkielen kauneusarviointiin kun ihan väkisin tuppaa sanojen merkitys mukaan. On vaikea arvioida pelkkää sanan tai lauseen kauneutta, kun tietää sen yleisen ja etenkin subjektiivisen merkityksen.

- Siksi - siis subjektiivisen merkityksen vuoksi - jonkun mielestä kaunis sana tai lause voi olla melkein mitä vain.

17. jeps10.4.2010 klo 11:04

Joskus on ainakin kauhisteltu ruotsalaisten kielen kauneutta. Jos suomeksi on niinkin kaunis lause kuin "Heinä, heinä, Heinäsaari; Heinäsaaren kaunis neito", on på svenska: "Hö, hö, Hö-ö; Hö-ös sköna mö" - niin meillä on sitten kyllä kaikki kirjoitus kaunista.

18. RA10.4.2010 klo 11:10

Tämä on jo vanha juttu, mutta enpä malta olla toistamatta:

Joskus vuosikymmeniä sitten Veltto Virtanen oli bändinsä kanssa keikalla jossakin Pohjanmaalla. Tangoon tottunut yleisö ei ollut Velton bändin musiikkityyliin tyytyväinen ja aika pian alkoi kuulua huutoja "Painukaa vittuun!"

Tauolla bändin pojat olivat valmiita lopettamaan keikan ja pakkaamaan kamat. Veltto: "Älkäähän nyt! Tuohan on kauneinta, mitä nuorille miehille voi sanoa!"

19. ö10.4.2010 klo 11:14

Ei ö ole mitenkään ruma äänne.

Aamulehdessä eräs asianharrastaja väittää, että suomen kielen kaunein sana on limonadi.

20. jeps10.4.2010 klo 12:21

Ö on äänteenä sointuvakin kun sitä 'laulattaa', mutta jos ö:n töksäyttää: "Ö?" tai "Hö!" niin kauneus rapisee pois.

21. Hakro10.4.2010 klo 22:21

Olavi Kivalo - oletko Ressun kasvatteja? Siellä ainakin minun suomenmaikkani tunnettiin nimellä Manta. Pelottava täti, ainakin niille jotka eivät halunneet syventyä lauseenjäsennykseen.

22. Matti12.4.2010 klo 14:42

Muistuu mieleen tällainen kauneuskandidaaatti: Alavilla mailla hallanvaara.

Välillä menee sanan kauneus, siis miltä se kuullostaa, iloisesti sekaisin sanan merkityksen kanssa. Äiti on kaunis sana ja pieru ruma. RA jo tätä yllä toi esiin.

23. Jaska12.4.2010 klo 22:00

Hienoa, Matti, ettei ole kolmessa päivässä unohtunut. :-)

24. Matti12.4.2010 klo 23:54

ARRRGGGH!

25. PP21.4.2010 klo 08:57

Sattui silmään pätkä kaunista suomalaista arkikieltä muutaman vuoden takaa. City-lehti, nro 8/2002, Liisaleenan kolumni:

Onnex olkoon
(Liisaleenan kolumni)

Tämän viikon tiistaina juhlitun suomen kielen päivän kunniaksi on syytä kerrata nasaalisoinnikkaan chätti-suomen alkeita. Espoon seutubussi, torstai klo 15.07:

- Eipä siis vähä siistii ku täl viikol oli niinku se Michael Africolan päivä.
- Siis minkä fakin Africolan?
- Kevyt pahvi! Siis sen äijän ketä kääns vittu kalevalan suamex.
- Ai joku vitun väinämöinen vai?
- Ei vaan vittu suomen kielen keksijä. Äijä ketä kirjotti gifu-aakkosil ton koraanin.
- Jess! Nyt mä hiffaan. Siis kyl mäki oon vittu isänmaalline. Tyyliin ett meil on niinku oma kieli, mut emmä vaan oo mitään vitun museopossee.
- Haloo! Siis kelaatsä sit jotain skedeosastoo.
- Jos meitsit diggaa Hege Sorsaa teitsit palvoo jotai vitun Kalevi Sorsaa.
- Voi tsiisus mitä läppää muija heittää. Faijas oli Kalevi vittu.
- Ei tää oo mitää legendaa.
- Esmes must on aivan sairaan hooceetä ett joku rupee urputtaa niinku meidän tsydeemeistä. Kelaa!
- Se on niinku EVVK.
- Jos mä vedän vittu lärvatsalot, se ei öbaut kuulu kellekään.
- Sika siistii. Muija bilettää niin ett naparengas ratkee.
- Just tasan tarkkaan vittu mua ei kiinnosta mitä joku vittu täst kelaa.
- Chätis eile yx urpo jostain järvenpään persereiästä sano stadilaisii leveix niinku vittu.
- Vittu mikä jyvis. Jos me dokataa Espalla huiviin zidukkaa, siin ei jäken apinat paljo juhli.
- Kevyt urpo.
- Hyvät vibat vaan sulle.
- Asbaa. Nou hätä. Et on-nex olkoon vaan.

26. RA21.4.2010 klo 09:21

:-D

Kaikki sanaluokat kattava yleissana ja välimerkki 'vittu' on säilyttänyt hyvin asemansa kauniissa äidinkielessämme jo vuosia. Niin paljon ja nopeasti kuin nuoriso kieltämme muuten uudistaakin. Vain muutama päivä sitten kuultua keskustelua - kaksi nuorta ehtii viimetipassa junaan:

- vittu
- vittu joo
- no vittu mitä
- vittu tätä
- mitä vittuu tätä
- no vittuu, eksä vittu tajuu
- jne.

27. RA21.4.2010 klo 18:54

Jatkan vielä tuota aamuista esimerkkiäni. Junamatka kesti puolisen tuntia. Koko tänä aikana keskustelussa käytettiin korkeintaan tusinaa muuta sanaa kuin 'vittua'.

Keskinäinen ymmärrys oli koko ajan suuri - ja kieltämättä itsekin pysyin hyvin kärryillä, mistä siinä tarkkaan ottaen puhuttiin:

- vittu tietty vittu

28. PP22.4.2010 klo 08:55

Avasin aamulla telkkarin ja etsin kanavan, jolta tulisi mukiinmenevää musiikkia siinä ensimmäisiä uutisia odotellessani. Havahduin, kun alkoi kuulua naisen puhetta. Olin kuulevinani suomen kielen sanoja siellä täällä.

...globalisaation kasvupyrkimys strategisessa multiprosessissa
- toimiva infrastruktuuriformaatti ja kestävä kehitys
- innovaation kasvu ja sen mukanaan tuoma multimaterialismi
- mikrotalouden rationaalinen preferenssirelaatio
- plaa, plaa, plaa...

Apua, mistä on kyse? En enää ymmärrä suomea! Onneksi tuli Hippi ja huomasin, että suomea voi puhua selvällä suomen kielelläkin.

29. PP25.4.2010 klo 10:27

Opin juuri uuden sanan: HIHATIN.

30. Eki25.4.2010 klo 11:19

Rumpalit ovat tosiaan aikamoisia haihattelijota.

31. RA25.4.2010 klo 11:22

Olisiko yhdenmukaisuuden vuoksi parempi sana esim. KÄSITIN? (vrt. säärystin)

32. Eki25.4.2010 klo 11:28

Jaahah, minä taisin hihattaa väärin.

33. PP25.4.2010 klo 12:03

Sain kerran anopin pökkimän yönutun. Se oli vaaleansininen ja siinä oli vain hihat, hartiaosa ja se oli edestä rusetilla kiinnitettävä. Nyt tällainen nuttu on hihatin, näin käsitin.

34. RA25.4.2010 klo 12:10

Juu juu. Eki vaan hairahteli ja haihatteli omia haihatuksiaan. Hi-hatutti vissiin.

35. matts25.4.2010 klo 12:14

Remultakin paloi hihat kun talo kärvähti i Borgå

36. Matti26.4.2010 klo 13:44

Kuvateksti ilmoitusliitteessä: Keijo Viertoma ja Tiina Tuominen käyttävät perhekodissaan apuna sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Siis mitä?

37. Jaska26.4.2010 klo 15:45

Luulisin lapsilleen luotetun lannan luonnin.

38. PP29.4.2010 klo 16:59

Eduskunnan kyselytunnilla puhutaan juuri tällä hetkellä etuusperäisestä maahanmuutosta. Google löytää neljä osumaa, jotka koskevat lähinnä eläkettä: ansiosidonnainen, mutta etuusperäinen ~ etuusperusteinen. Kämppikseni ehdotti maahanmuuttajiin paremmin sopivaksi sanaa etuushakuinen.

39. PP2.5.2010 klo 10:52

Katselin äsken Teemalta vanhoja missikisoja. Selostaja käytti sanontoja tyttö kaksinekymmeninekaksine vuotineen, seitseminetoista ikineen. Aikaisemmassa osassa minua huvitti myös selostajan ilmaus:"Paavo Nurmi ja pasuunat onnittelevat voittajaa."

40. Eki2.5.2010 klo 11:09

Ateriassani oli eilen ruokalistan mukaan haudutettua varhaiskaalta.

41. PP2.5.2010 klo 11:45

Minulla on pinttymä tai mikä lie fossilinen relikti. Olen ikäni syönyt tai kasvattanut kaalta. Niiin meillä Pohjanmaalla tehtiin. Kaalia on vaikea sulattaa enää tässä iässä.

42. Jondalar2.5.2010 klo 19:56

Havahduin vähän aikaa sitten MTV3.fi nettisivun mainokseen PANOSTA PALAUTUMISEEN. Siis mitä? Onko kehitetty uusi ihmelääke auttamaan huikeasta yhdynnästä toipumiseen.

Ei nyt sentään, ihan muuta tarkoitettiin. Satsaa voimien palautumiseen paremminkin.

43. - -3.5.2010 klo 00:48

Ihana pano, lauloi Samuli Edelmann aikoinaan.

44. Jaska7.5.2010 klo 16:05

Ilta-Sanomat eilen:

Kolme kaupungin keskustassa sijaitsevan pankin työntekijää saivat surmansa tulipalossa.

Vastaavia kuulee enimmäkseen ruotsia äidinkielenään puhuvilta. Suomenkieliseltä journalistilta oudoksuttava virhe.

45. Missä virhe??7.5.2010 klo 17:10

Jaska. Voitko kertoa, mikä IS otsikossa on huonoa suomea.

46. Missä virhe??7.5.2010 klo 17:18

Melko yleistä, kun ajatus katkeaa kirjoitettaessa. Tuttua näissäkin säikeissä. Löytyihän se virhe. P.O

Kolme kaupungin keskustassa sijaitsevan pankin työntekijää SAI surmansa tulipalossa.

47. jh7.5.2010 klo 18:18

Jep, otsikko olisi oikein vain jos kuolonuhrit olisivat olleet pankin ainoat työntekijät.

48. Matti7.5.2010 klo 18:49

Seitsemän veljestä menivät joulusaunaan. Eikös tämä ole väärin, vaikka ovat ainoat veljekset.

49. PP7.5.2010 klo 18:50

IS 6.5.

Omaiset löysivät kuolleen isän ja äidin.

Hyvä otsikko, koska herätti uteliaisuuden. Missä vainajan isä ja äiti olivat piilotelleet? No, he olivat ihan kotonaan, mistä omaiset löysivät molemmat kuolleina.

50. Antti7.5.2010 klo 18:52

Oppimani mukaan

"Kolme kaupungin keskustassa sijaitsevan pankin työntekijää saivat surmansa tulipalossa."

on joka tapauksessa väärin. Lukusanan jälkeen on mielestäni yhä edelleen oikeana muotona yksikkömuoto.

51. jh7.5.2010 klo 18:54

Mielestäni juuri noin sanotaan, jos kaikki teoksen veljekset menivät saunaan. "Seitsemän veljestä meni joulusaunaan" mahdollistaa tulkinnan että veljekset eivät ole tuttu joukko tai heitä voi olla lisääkin.

52. Jaska7.5.2010 klo 20:12

Monikko on oikein lukusanan jälkeen, kun lukusanalla on tarkentava määre:

Palavaan huoneeseen jäi loukkuun kaksi naista ja yksi mies. Kaikki kolme saivat surmansa.

Seitsemän veljestä menivät saunaan on myös oikein, jos siinä on koko poppoo, ja heidät tunneetaan saunaan menoa edeltävissä yhteyksissä. Silloin predikaatti on monikossa niin kuin määrettä käytettäessäkin: Jukolan seitsemän veljestä menivät saunaan.

Linjanveto voi tässä olla suomenkielisellekin vaikeaa, niin kuin objektin sijamuotojen oikea käyttökin usein on.

53. Olavi Kivalo7.5.2010 klo 20:25

"Seitsemän veljestä meni johonkin" tuo mieleen, että teos meni. Jos ei nyt kirja, niin joku Seitsemän veljeksen produktio, ja jos ei nyt joulusaunaan niin johonkin muuhun yllättävään paikkaan, samaan tapaan kuin Art goes kapakka.

Ei ole siis pois suljettu, etteikö jo ensi jouluna saada lukea Hesarin kulttuurisivulta, kuinka joku neropatti teatteriseurue oli keksinyt esittää Seitsemän veljeksen saunakohtauksen jossakin yleisessä saunassa: Seitsemän veljestä meni joulusaunaan.

54. Hakro7.5.2010 klo 23:18

Suomen opettajani Manta neuvoi minua 50-luvulla: Kirjojen, elokuvien yms. nimet on syytä varustaa lainausmerkeillä, jos on vähäinenkin vaara, että lukija ei ymmärrä, mitkä sanat kuuluvat nimeen ja mitkä ovat muuta lausetta.

Sittemmin lainausmerkkien käyttö on huvennut minimiin ja allekin, eikä Mantan neuvoa enää noudateta. Siksi lause "Seitsemän veljestä meni joulusaunaan" herättäisi hämmentyneisyyttä lukijoissa.

55. Matti8.5.2010 klo 01:14

Seitsemän veljestä menivät saunaan, onhan se tietysti oikein. Jos näitä rupeaa maistelemaan ja miettimään ja toistamaan, kielikorva saturoituu, ja lopulta on ihan pihalla.

OK:lta kiva näkökulma - produktio meni jonnekin.

Kolme pientä elefanttia marssi näin, oikeinhan tämäkin on. Etenkin kun tiedetään, että jo kohta niitä oli neljä.

56. Marco Poloinen8.5.2010 klo 12:41

Toisen, aktiivivaiheessa olevan säikeen tiimoilta vilkaisin Wikipediaa. Siellä turturikyyhky-artikkelissa tuli vastaan seuraavanlainen kappale:

"Turturikyyhky kyhää hataran pesänsä oksista melko alas puun tai pensaan oksistoon. Se tekee kaksi valkoista munaa, joita molemmat emot hautovat noin 13–15 päivää. Yhdessä emot hoitavat myös poikasia, jotka ovat lentokykyisiä jo 3–viikkoisina Sukukypsä 1-vuotiaana."

Mahtaneeko olla kovinkin yleinen tuollainen tapa käyttää emo-nimitystä? Naarasta ja urosta tuossa varmaan tarkoitetaan, vaikka ainakin kieliopukset käyttävät emo-termiä vain naaraasta.

57. Maikki8.5.2010 klo 13:10

Lasse J. Laine valistaa turturikyyhkystä Suomalaisessa Lintuoppaassa (WSOY 2001) seuraavasti.

"Pesiminen: Pesä huolimatton pieni risulava parin metrin korkeudella puussa tai pensaassa. Naaras munii 1-2 valkeata munaa V-VI. Emot hautovat 13-14 vrk ja ruokkivat poikasia, jotka pysyvät pesässä noin 20 vrk. ja itsenäistyvät pian tämän jälkeen."

Laine käyttää kaikkien katsomieni lintujen kohdalla monikkomuotoa emosta. Wikipedia on kai ottanut tekstin suoraan kirjasta ajattelematta sitä sen tarkemmin. Laine ei kerro uroksen osuudesta hoitoon.

58. Marco Poloinen8.5.2010 klo 13:19

Tuon tapaisesta ajattelemattomuudesta/ymmärtämättömyydestä lienee kyse. Tuossa Laineen tekstissäkin vaellellaan vähän epäselvästi yksikön ja monikon välillä.

59. HT8.5.2010 klo 14:59

Liekö uroksen sisällyttäminen emoihin ammattislangia, mutta harvakseltaan sellaista käyttöä kyllä tapaa. Seuraavat kolme esimerkkiä ovat Hesarista, kirjoittaja ainakin kahdessa jälkimmäisessä muu kuin Laine:

Pitkä, elämänikäinen pariside on pitkäikäisillä, isoilla linnuilla, sellaisilla, joiden molemmat emot hoitavat poikasia, kurjella, joutsenella, kotkalla.

Rytkönen mittasi emojen innokkuutta puolustaa pesäänsä laittamalla täytetyn kärpän lähelle pesää. "Molemmat emot reagoivat kärppään. Niiden käyttäytyminen vaihteli hiljaisesta
tarkkailusta jatkuvaan syöksyilyyn ja iskuihin."

Naaras hautoo 5-7 munaa noin kaksi viikkoa. Molemmat emot osallistuvat poikasten ruokintaan ja oltuaan pari viikkoa pesässä poikaset lähtevät maailmalle.

60. Marco Poloinen8.5.2010 klo 16:45

Tuon mukaan emous näyttäisi liittyvän hoivaamiseen, ei sukupuoleen. - Siitä vain uusia ristikkovihjeitä kehittelemään!

61. Matti8.5.2010 klo 18:36

Jos emo voi olla myuös uros, niin sitten on aikoihin eletty! Hei, joku tolkku siis.

62. Olavi Kivalo8.5.2010 klo 19:12

Ollaan eletty aikoihin. Mutta jo aikoja sitten. Nykysuomen sanakirja sanoo näet: Pelastaakseen poikasensa emolinnut (=emä ja koiras) houkuttelevat koiran jälkeensä. Tolkutonta. Ja vielä koiran.

63. Matti8.5.2010 klo 20:19

Nyt mökötän ainakin seuraavat kaksi viikkoa. Teen niinkuin Aku Ankka. Menen pimeään komeroon, enkä tule pois.

64. HT8.5.2010 klo 20:54

Ei Nykänenkään pelkälle emolle tunne urosmerkitystä. Mutta tottapa on rasittavaa puhua joka käänteessä emolinnuista, kun tarkoitetaan pariskuntaa, ja sitä perua on sitten alkanut esiintyä se emot, jota täällä on kummasteltu. Minä siteerasin Hesaria, mutta tokihan Googlesta löytyy runsaastikin esimerkkejä "kaksineuvoisista" emoista, siis nimenomaan monikkomuodossa ja linnuista käytettynä.

65. Jaska11.5.2010 klo 21:30

Ylen eduskuntatoimittaja TV1:n iltauutisissa:

"Pyydettiin liki satakunta puheenvuoroa."

Tahtoo tietää, kuinka paljon on liki satakunta. Mutta kun ei edes tiedä, paljonko on satakunta. Oletetaan, että se on sata plus ja miinus 10. Siis kaksi ryhmää, 90-98 ja 101-110. Tällöin on järkeen (jos sitä on) käypää, että ainakin yhtä pienempi ja suurempi luku, siis 89 ja 111 ovat liki satakuntaa.

Hei, hetkinen! Onhan myös 100 kiistatta yhden päässä satakunnasta! Jopa molemmista ryhmistä! Sekin kuuluu siis absoluuttisen varmasti joukkoon liki satakunta. Jos puheenvuoroja olikin juuri 100, olisi toimittajan kuulunut täsmentää: puheenvuoroja pyydettiin molempien satakuntien välissä!

66. Jaska11.5.2010 klo 22:31

99 jäi pois! Pyydän siltä anteeksi! Toki sekin kuuluu satakuntaan!

67. HT11.5.2010 klo 22:34

Yllä olevasta tulee mieleen, että panin 60- ja 70-luvulla muistiin moninkertaista epämääräisyyttä osoittavia ilmauksia. Lähteitä en enää muista, mutta radiosta taitaa suurin osa olla peräisin. Tämmöisiä kertyi:

- noin suunnilleen siinä 15 vuoden nurkilla
- noin suunnilleen kolmisenkymmentä
- noin suunnilleen viitisentuhatta
- suurin piirtein noin kuutisensataatuhatta
- suurin piirtein siinä kolmisensataa markkaa

68. Olavi Kivalo11.5.2010 klo 23:33

Jaskan analyysissä on (kuin onkin) hitunen järkeä kun sitä tarkastelee sumean joukko-opin vinkkelistä. Satakunta on sumea joukko (vai mitä sanoo Tuffa Porist). Se tarkoittaa, että sadasta poikkeavat luvut kuuluvat satakuntaan jäsenyysasteilla 0...1 siten, että luvulla sata on jäsenyysaste 1 ja muilla pienempi, ja sitä pienempi mitä enemmän ne poikkeavat sadasta.

Jaska olettaa, että luvuilla 89 ja 111 on jäsenyysaste 0. Mutta tämä on subjektiivinen määritelmä satakunnalle. Objektiivisempi edellyttää, että myös jäsenyysasteet ovat sumeat. Jaskan logiikalla ei voisi sanoa, että pyydettyjä puheenvuoroja oli satakunta, jos niitä oli 89 tai vähemmän, tai 111 tai enemmän. Nuo luvut eivät kuuluisi Jaskan satakuntaan.

Mutta toimittaja oli pienen askeleen edellä. Hän ei ymmärrettävästi ehtinyt pitää kirjaa pyydettyjen puheenvuorojen määrästä. Niitä saattoi olla 66 tai joku muu hänestä aika iso määrä. Hän määritteli puheenvuorojen määrän sumeana joukkona satakunta sumein jäsenyysastein, nimeltään "liki satakunta". Tosin jätti määrittelemättä (viisaasti/tyhmästi) esim. millä jäsenyysasteella luvun 66 jäsenyysaste satakunnassa kuuluisi sumeaan joukkoon nimeltä jäsenyysaste 0.

Opetus: Kun summennat riittävästi, et puhu koskaan palturia.
Paitsi, jos koko sumea logiikka määritellään palturiksi.

69. Olavi Kivalo11.5.2010 klo 23:35

Siiis: Kun sumennat riittävästi, et puhu koskaan palturia.

70. Olavi Kivalo11.5.2010 klo 23:36

Siis: Siis

71. Matti12.5.2010 klo 00:34

Tosi kova sana oli radiosta taannoin kuulemani lähes toistasataa. Meinaan, hiljaiseksi veti.

72. Jukkis12.5.2010 klo 10:25

Lähes toistasataa = hiukka vähemmän kuin 101.

73. RA12.5.2010 klo 12:14

Lähes toistasataa = aavistuksen alle 100 tai tasan 100

74. Matti12.5.2010 klo 12:30

Lähes toistasataa = höpö höpö

75. Matias-Myyrä14.5.2010 klo 20:55

Näin kauniisti Iltalehti taivuttaa nettisivuillaan kieltämme:

Ratatyöt hidastavat junaliikennetta eri puolilla Suomia.

76. RA14.5.2010 klo 21:11

Kas kun ei : Suomeja.

77. Matias-Myyrä14.5.2010 klo 22:02

Siis tuossa oli liikenne ja Suomi taivutettu molemmat väärin. Tuo otsikko näkyy edelleen olevan samassa muodossa nettisivulla.

78. HT14.5.2010 klo 22:38

Vaikeaa näkyy olevan Iltalehdellä muutenkin: "Syytösryöppy British Petrolia kohtaan kiihtyy Yhdysvalloissa" sanoo otsikko. Firman nimi ei ole koskaan ollut British Petrol. Ei se ole enää myöskään British Petroleum, jota nimeä IL käyttää toisessa uutisessaan, vaan ihan virallisesti pelkkä BP.

Juu, ei liity suomen kieleen, mutta en malttanut olla sanomatta.

79. Marco Poloinen15.5.2010 klo 01:35

Suomessa aviossa oleva britti Mary Nurminen pohtii Savon Sanomien kolumnissaan kauneinta suomenkielen sanaa ja ihmettelee suomalaisten ÄITI-valintaa. Hän myöntää kyllä sanaan liittyvät tunteet, mutta hänen mielestään ei kuulosta hyvältä 2-vuotiaan "äiiiiiiittiiiiii!!!!!"

Hän onkin tehnyt oman listan, johon hän on kerännyt mieleisiään suomenkielen helmiä, (jotka nekään eivät ole aivan vailla taustamerkityksiä): SMARAGDI, SURUTYÖ, RIEMU, KIEHTOVA, UMPIHANKI, SYYTTÄMÄTTÄJÄTTÄMÄTTÖMYYS, VUOROVAIKUTUS ja KIITOS (sanottuna syönnin jälkeen, ei telkkarinkatsomisen välissä mitääntarkoittamattomana vastauksena syöntikutsuun, jolloin se on "an ugly, ugly word!).

Ja sitten lopuksi:

"But in the end it wasn't hard at all to come up with a winner, the most beautiful word in the language: ILTATÄHTI.

I did a very scientific survey on Facebook, asking what kinds of terms other cultures have for a child born much later than the other kids in the family and when the parents are a bit older. The answers included: a mistake, too-late sex, 'my midlife crisis', a penalty, 'Oops!', a late stain, an accident, a surprise, and 'the result of Catholic birth control'.

It seems all other cultures focus on the negatives of the term. Only Finns choose to see the pure beauty and promise of brightness that a child brings at that stage of life.

It's a wise and wonderful word."

80. Maikki15.5.2010 klo 01:47

Noista kauneimmista sanoista tulee mieleeni kouluajat. Kauan sitten. Silloinen venäjänopeni kertoi kyselystä, jossa oli etsitty kauneinta Suomen kielen lausetta. En ihan tarkkaan muista, miten se meni, mutta paljon s-kirjaimia siinä oli.

Sininen tyttö kävelee sinisen joen yli pitkin sinistä siltaa.

Ajatus oli kuitenkin noin.

81. PP15.5.2010 klo 07:27

Tämän suomen perässä ei enää tahdo pysyä. Ihmeellisiä sanoja pulpahtelee päntiönään. Esim. "puolustus toi esille, että mistään valehtelusta ym. ei ole nyt kyse, on vaan tapahtunut ILMAISUEREHDYS".

Maukkaat ja MEHUKAT omenat olivat eilen myynnissä CM:ssa.
Emme ostaneet mehukoita tällä kertaa.

82. PP15.5.2010 klo 10:21

IS 14.5.

Entä lauantai- ja T-makkara, kelpaavatko ne?

83. HT15.5.2010 klo 10:59

T-makkarasta tuli mieleen Pesosen mainitsema T-paita, jolle Kielonen tuntee myös t-paita -muodon. Vuosikymmeniä sitten osui eka kerran silmään teepaita ja tuntui hassulta, mutta nythän sitä näkee alvariinsa.

84. Matias-Myyrä15.5.2010 klo 19:26

Iltalehden nettiversio jatkaa omituisia otsikoitaan:

"Nuori rallikuski kuoli ulosajossa Uudessakaupungin rallissa"

85. Jaska16.5.2010 klo 00:23

TV-uutisten mukaan kuski oli 18-vuotias. Ajokortti on siis varsin tuore. Varsin kummallista, että se oikeuttaa myös osallistumaan tottumattomalle varmasti vaaralliseen vauhtikisaan.

86. iso S16.5.2010 klo 10:28

_http://www.iltasanomat.fi/arkisto/default.asp?alu e=keskustelut&threadid=595226

Kyseisessä keskustelussa viitataan siihen kun Anssi Kela ajoi F3:lla ulos toukokuussa 2003 ja annetaan ymmärtää että hän sai ajokortin saman vuoden tammikuussa. Ei siinäkään tapauksessa ollut "laillista katu-uskottavuutta" kovin paljon. Sen sijaan Kelalla oli käsittääkseni melko runsaasti kilpailukokemusta mikroautoluokista - ennen ajokortin saamista!

Monella 18-vuotiaalla lienee enemmän kokemusta auton kuljettamisesta (yleiseltä liikenteeltä suljetuilla alueilla) äärirajoilla enemmän kuin esimerkiksi minulla, vaikka kilometrejä onkin takana toista miljoonaa. Niin että pelkkä ikä ei välttämättä kerro koko totuutta. Lisäksi, kuten samaisessa keskustelussakin todetaan, joskus se on ollut kokeneimmillakin kilpailijoilla se ensimmäinen kerta.

Sinänsä konsanaan mielestäni minä puolestani toteaisin että tässä asiassa kaikki vastakkaiset mielipiteet ovat tavallaan oikeassa. Ei varmaan ole pahitteeksi jos kilpa-ajokokemusta haetaan asteittain vaativammissa olosuhteissa ja hommaan ryhdytään vasta sitten kun on jonkin verran kokemusta auton hallinnasta normaalinopeuksilla. Tämä täydellisen tietämättömänä siitä mikä on kyseisen 18-vuotiaan ajohistoria.

Tulkoon mainituksi sekin huvittava kokemus takavuosilta kun olin ensimmäisen ja ainoan kerran katsomassa jokamiesluokan kisaa. Yhdllä kilpailijalla oli niin tuore ajokortti että hänen täytyi pitää autonsa takalasissa 80:n lätkää. Tämä sankari ei kaatanut autoaan, toisin kuin moni muu.

87. RA16.5.2010 klo 20:22

Iltalehti 15.5.:
Kolme miestä saapui yhden aikoihin yöllä yhden miehistä ex-vaimon asunnolle.

Miten nämä tällaiset syntyvät? Ilmeisesti taustalla on jotenkin toisin rakennettu lause, mitä toimittaja muuttaa, mutta ei sitten muistakaan muuttaa kaikkea. Tuloksena tällaisia outouksia.

88. Jaska16.5.2010 klo 20:46

Olisikohan jo kesätoimittaja ollut asialla. He ovat Iltalehdessä perinteisesti huonompia kirjoittajia kuin Ilta-Sanomissa.

89. jeps16.5.2010 klo 21:04

Niin tai tekstit kirjoitetaan samalla kiinalaisella kirjoituskoneella, millä nuo uusien koneiden käyttöohjekäännöksetkin.

90. Marco Poloinen16.5.2010 klo 21:25

Vai luottavatko "nykyaikaisimmat" toimittajat siihen, että oikolukuohjelma korjaa kaikki virheet ja laittaa sanatkin oikeaan järjestykseen? Ainakin nettiuutisista saa sen käsityksen, ettei kirjoittaja (eikä toimituksessa kukaan muukaan) useinkaan vilkaise teelmäänsä sen koommein, kun on saanut sen naputeltua.

Itse olen lopettanut korjauspalautteen lähettämisen. Silloin sun tällöin huomautuksista on kiiteltykin, mutta samat/samantapaiset virheet senkus toistuvat. Tyhjän saa pyytämättäkin.

91. RA16.5.2010 klo 21:30

Tarkoitin vain, että kun rakentaa tekstiä leikkaamalla ja liimaamalla ja mahdollisesti joku päällä oleva automaattinen toimintokin vielä syöttää / muuttelee sanoja sekaan, ei ole ihme, että syntyy lauseita, jotka maallikkokin tajuaa muotopuoliksi.

Veikkaan siis, että suurin osa noista epäsikiöistä on tekniikan aikaansaamaa eikä varsinaista huonoa kielitaitoa. Ei vain ole ollut aikaa tarkistaa tekstiä. Tai ainakin toivon, että näin.

92. jeps16.5.2010 klo 21:44

Kun nytkin lukee IL:n viikonlopun lööppitarjontaa, mitä kevät ja kuuma viikonloppu on saanut aikaan, niin ei ole ollenkaan ihme, mitä juttujen riveissäkin lukee. Sen verran on ollut ihmetouhua ilmassa. Ei ehditä muotoilla kieliopin mukaan ja onko nykytoimittajilla aina siihen taitoakaan. Voihan toimituksissa olla vieraskielistä henkilökuntaa, joille suomalainen lauseenrakenne tuottaa vaikeuksia.

93. Matti17.5.2010 klo 19:45

Suomen Kuvalehdessä kerrotaan, että Helsingin kaupungintalo saa uuden vaakunan, ja että sen kiinnitys kestää kuusi tuntia.

Hutera kiinnitys, sanoisin.

94. PP17.5.2010 klo 19:53

Uusia sanoja ponnahtaa esiin jatkuvasti. Vähän ajan sisällä on vastaani tulleet sanat nettinatiivi ja nettituristi. Jyrki Kasvi käytti sanaa digi-immigrantti jossakin yhteydessä. Tänä aamuna TV:ssä kasvatuspsykologian prof. Kirsi Lonka puhui diginatiiveista. Nörtti mikä nörtti, sanon minä.

95. iso S17.5.2010 klo 20:38

Auton pikaoppaan kääntäjä i taida ymmärtää alkuperäistä kieltä, suomea eikä autoja. Johdannon huomautus on ensimmäinen helmi sialle (ostajalle): "Tämä kirjanen ei korjaa käyttöopasta."

Hallintalaitteista paras on automaattinen seisontajarru. Sen toiminta kuvataan näin:

"Automallista riippuen kiristäminen on automaattista pysäytettäessä moottori painamalla moottorin käynnistys-/pysäytyspainiketta (paitsi jos moottori sammuu)."

Moottorin pysähtyminen ja sammuminen ovat ilmeisesti kaksi eri asiaa, silloinkin kun moottori ei ole tulessa. Toivottavasti pysäytyspainike toimii eikä moottori jatka matkaansa kun auto pysähtyy.

Mittariston toimintaa voi personoida. Ohjeet ovat helposti ymmärrettävissä tai sitten ei:

"Päästäksesi valikkoon, paina 7, 8 tai 9. Valitse muutettava toiminto painamalla 7 tai 9 sitten aktivoi, ota pois päältä tai mene säätöihin kohdasta 8. Muuttaaksesi säätöä, paina 7 tai 9 ja vahvista 8."

Vahva kasi on kuulostaa paremmalta kuin heikko seiska, mutta miten sen vahvistan? Selvinnee kokeilemalla.

Ristikoista tuttua on eteneminen vaaka- ja pystysuoraan, mutta auton "valikoissa liikutaan vaakasuoraan tai kohtisuoraan."

Lähdenkin tästä riippumaan automallista ettei seisontajarrun kiristäminen petä.

96. RA17.5.2010 klo 21:10

[Tuo pika opas ei korjaa värin käyttöäkään. Vei kaan.]

97. Marco Poloinen11.6.2010 klo 13:42

Toimittajat senkun kehittävät kieltä; YLE.fi/Keski-Suomi kertoo telkkäpesueen tienylityksestä:

"Telkkäemo teki äänekästä työtä saadakseen poikasensa takaisin luokseen. Mustavalkoiset karvapallon oloiset poikaset k a n i t t i v a t kuitenkin pikitietä pitkin karkuun niin kovaa kuin vain pienten siiventynkien tukemana pääsivät."

(Harvennus yllekirjoittaneen)

98. RA11.6.2010 klo 18:02

Ilta-Sanomissa on tänään juttu Whitney Houstonin konsertista ja siinä lause: ... Keikan lopulla koettiin pieni lässähdys, kun laulaja esitti tanssittavammat I Wanna Dance with Somebodyn ja How Will I Know'n pahasti KILLIIN.

Esittää pahasti killiin? Killiin? Sen verran sain kuuklailtua, että 'katsoa killiin' saattaisi tarkoittaa 'katsoa kieroon'?

Uusi sana minulle. Kuka suomentaisi? Mistä tulee?

99. Matti11.6.2010 klo 19:50

Minulle kanittaa on jumittaa. Piirongin laatikko kanittaa.

Killiin?? Killinkoski, Killi ja Kiiski, ei sano mitään.

100. Marco Poloinen11.6.2010 klo 20:30

Sitähän se, jumittamista, ahdistamista (ahtautumista), kieroon vetämistä yms. on minullekin tuo kanittaminen. Slangissa (ja jo arkikielessäkin) se tarkoittaa panttaamista. Minkään sortin juoksemiseen se ei mielestäni sovellu, ei vaikka juoksijana olisi kani! - Valistunut(!) arvaukseni on että toimittaja on yrittänyt tarkoittaa kipittämistä...

Ainut Killi, joka tulee mullakin mieleen, on tuo Jukolan veljesten koira. Stadin slangissa näkyy olevan tuo kieroonkatsomistarkoitus. Jospa sitä on venytetty tarkoittamaan pieleen mennyttä tai muuten epäkelpoa, jota sitten katsotaan nenänvartta pitkin ylen. Tämän valistuneempaa arvausta(kaan) ei ole esittää.

101. jeps11.6.2010 klo 20:45

Killi ei kylläkään ole koira, vaan kissa. Killinsilmähän on polkupyörässä takalokasuojassa ja killinpäivät on kissanpäivät. Killittää on juuri kuin kissa katsoisi tarkkana, herkeämättä tuijottaen, katseella seuraten. Samoin kuin hämärässä kiiluvat silmät killittää.

Mutta tuosta lauseesta voisi päätellä, että se tarkoitta jotain kieroon. Killi on myös pikkupojan ...

102. Maikki11.6.2010 klo 20:57

Seitsemän veljestä, viides luku, veljet muuttohommissa Impivaaraan...

"Edellä astuu Juhani ja hänen rinnallansa Jukolan suuret, äkeät koirat, Killi ja Kiiski."

Isäni käytti sanontaa 'Katsoo killiin' kun joku / jotain katsottiin kieroon.

Sanonta lienee oululaislähtöisille tutumpi, hän oli syntynyt siellä v. 1930, ja hänen molemmat vanhempansa olivat varsin pohjalaista syntyperää.

103. jeps11.6.2010 klo 21:05

Juu Jukolassahan on Killi koiran nimenä ja varmaan muuallakin, mutta yleisessä kielessä on killi kissa. Tuota kieroon katsomista en ole vain koskaan kuullut. Mutta hyvä tietää, että jos joku sanoo, että katsoo killiin, että se voi olla kieroon ; )

104. nassakka11.6.2010 klo 21:22

Urbaanisanakirja.comissa hieman lisää killitystä.

105. RA11.6.2010 klo 21:28

Juu: killittää = juoda paljon jotain nestettä; "älä killitä sitä maitoa niin paljon"

106. Marco Poloinen11.6.2010 klo 21:36

Joo, mutta eipä nuo paljon valkaise alkuperäistä arvoitusta.

107. RA11.6.2010 klo 21:39

Ja Pesosestakin vielä:
- killillään = "katsoa silmät killillään", katsoa, tuijottaa silmät suurina, selällään, tapillaan
- killistellä = katsella silmät killillään, killitellä, killittää, tuijottaa, töllistellä, tirkistellä; "killistellä ihmeissään", "aidan takana killistevät pojat"
- killittää = 1. killistellä 2. juoda

Mutta: Esittää killiin? Esittää pahasti killiin? vai tyydytäänkö siihen, että kaipa se vain tarkoittaa, että 'esittää jotenkin huonosti'.

108. Marco Poloinen11.6.2010 klo 21:42

Tyydytään vaan.

109. Hakro11.6.2010 klo 22:22

Itse olen käyttänyt killiin-sanaa joskus 50-luvulla merkityksessä "vinoon, väärin, huonosti". Yllättävää on, että joku nykytoimittaja käyttää samaa sanaa ilmeisesti samantapaisessa merkityksessä. Toisaalta en voi ymmärtää, että tällaista slangi-ilmausta käytetään painetussa tekstissä. Ei ole tyylikästä.

"Katsoa killiin" taas tarkoittaa minun oppimassani sanastossa "katsoa kieroon, suhtautua epäluuloisesti" yms.

110. Jaska11.6.2010 klo 22:23

Laulaa killiin on uusi ilmaisu minullekin. Tarkoittanee pieleen, niin kuin RAkin arveli. Enemmän tai vähemmän huonosti. Saattaa olla, että kyse oli vain tulkinnasta. Ei kai WH:n tasoinen laulaja sentään vedä epäpuhtaasti (= kaikki sävelet eivät osu jämptisti kohdalleen).

Killi tarkoittaa myös pikkupoikaa, pojannappulaa. Mitähän jeps mahtoi vihjata. Olisiko mahdollisesti jepsin kotiseutumurteessa myös pojan "nappula?"

Palapan Killi on tunnettu kansanlaulu. Siinä Killi on rakkaudessaan pettynyt nuori neito.

111. RA11.6.2010 klo 22:49

Heh. Pesosen esimerkkilause täydennettynä jepsin ja Jaskan lisätiedoilla: Aidan takana killittävien killien killit.

112. RA11.6.2010 klo 22:55

Kylläpä killityttää killien killittämistä killittävien ja killittävien killien killit.

113. Eki30.6.2010 klo 10:27

Tuli sähköpostia.

Rakas ystävä,

Jos olet regreting että ei ole mitään mahdollisuutta tallentaa suuria hetkiä jalkapallotähdet osoittaa, koska ei digitaalikameran / DV kädessä. Jos olisit harmissaan unohtuneesta ihana hetki shotting, dut on epävakaa signaalit ja epäselviä kuvia vanhan television. Nyt voit saada vapaata tällaisissa tilanteissa, koska tuotteemme voivat auttaa ratkaisemaan näitä ongelmia.

Digitaalisessa hyödyke voidaan nopeasti ja tarkasti kirjaa kaikki hienovaraiset liikkeet pelaajat, voit kuunnella sitä milloin tahansa. Teräväpiirto-TV-ruudulla ja hyviä ääniefektejä tehdä olosi ottelun sivustolla. Kotona voit jakaa MM-iloa ja jännitystä.

Meillä on myös muita elektronisia tuotteita saatavilla päivittäistä käyttöä, niillä on myös erinomainen laatu ja alhaiset hinnat, yksityiskohtaisten tuotteiden tiedot osoitteessa: www (jne.)

Yours,

114. Copy/Paste30.6.2010 klo 15:18

Tässäpä oli valmis esipuhe seuraavaan Pelikaaniin. Ei tarvitse muuttaa mitään.

115. Arska1.7.2010 klo 11:00

Ruotsalaiset aina tuppaavat pilkkaamaan meidän kaunista suomen kieltämme, sanoen sitä rumaksi ja kovaksi, eikä kovinkaan moni suomalainen voi parhaalla tahdollaankaan sanoa ruotsia kauniisti soljuvaksi ääntelyksi.

Kumpi kieli sitten on ulkomaalaisen korviin kauniimpi, sen
selvittämiseksi päätettiin lopulta, pohjoismaisen yhteistyön nimissä tehdä puolueeton testi.

Kansainvälinen raati muotoili yksinkertaisen englanninkielisen lauseen, joka sitten käännettäisiin sekä suomen- että ruotsinkielelle ja tuloksesta äänestettäisiin.

Tässä testilause englanniksi: "Island, island, grassy island; grassy island's maiden."

Sama suomeksi: "Saari, saari, heinäsaari; heinäsaaren neito."

Ja ruotsiksi: "Ö, ö, hö ö; hö ö mö"

Vastausta ei ole toistaiseksi saatu, koska kansainvälisen raadin jäsenet eivät ole vieläkään lakanneet nauramasta.

116. Matti18.8.2010 klo 21:55

Otsikolla Palvelumuotoilulla parannetaan yhteiskuntaa osallistuu tohtori Satu Miettinen HeSan kirjoitussarjaan Joka paikan design.

Tekijä esitellään seuraavasti: Kirjoittaja on taiteen tohtori ja palvelumuotoilija Savonia-ammattikorkeakoulun teollisen muotoilun osaamiskeskittymässä.

117. Juhani Heino18.8.2010 klo 22:42

Savonia-ammattikorkeakouluun tarvittaisiin nopeasti myös kielenmuotoilun osaamiskeskittymä...

118. RA18.8.2010 klo 23:03

Jossakin vaiheessa, olisiko ollut noin 10 vuotta sitten, moniin kouluihin iski (yli)myönteinen ajattelu. Kouluja alettiin nimetä uudelleen 'siksi ja täksi osaamiskeskuksiksi'. Silloin ei sentään vielä -keskittymiksi.

Perusteluna uusille nimille oli, että halutaan olla myönteisiä, tavoitehakuisia. Halutaan kertoa, mitä tässä koulussa on ja mitä tässä koulussa syntyy. Osaamista. Että ei haluta korostaa oppimisvaihetta, eikä varsinkaan sitä, että opiskelijat eivät vielä osaa.

Jokainen sana ja sanavalinta luo tietyt merkitykset, tietyn freimin, mistä on kysymys. Voihan paikan, jonne mennään ensisijaisesti oppimaan, noinkin freimata. Saivarrella voisi siitä, että mikä vika on oppimisessa. Miksi sen yli haluttiin hypätä ja ikään kuin piilottaa.

Tuo savolaisten 'osaamisKESKITTYMÄ' saattaa olla vain seurausta savolaisten luontaisesta vaatimattomuudesta.

119. Matti18.8.2010 klo 23:34

IS:ssa kolumnisti (työterveyslääkäri, en muista nimeä) kutsui ELY-keskuksia ely hoi -keskuksiksi. Helpotti.

120. Marco Poloinen18.8.2010 klo 23:54

Sitä näyttää siinäkin puulaakissa olevan sen verran paljon kaikenlaista erilaista, että on varmaan pitänyt keksiä jotain, millä erotetaan joku muu jostain toisesta. Sopii vaikka vilkaista esim. tutkimuspuolen toimintaa (johon ko. "keskittymä" kuuluu): _http://portal.savonia.fi/amk/tktoiminta

"Introksi vaikka tämä:

"Savonian osaamiskeskittymät kehittävät ja tuottavat uutta osaamista ns. osaamisen rajapinnoilla. Osaamiskeskittymien toiminnan lähtökohtana on osaamisen uudistaminen ja verkostoituminen sekä opiskelijoiden ja asiantuntijoiden. työelämä- ja tutkimusyhteistyön kehittäminen. Toimintamalli perustuu TKI- yhteistyön sekä opetuksen ja TKI- toiminnan vahvempaan integrointiin.

Osaamiskeskittymät ovat:

* Energia ja ympäristö
* Hyvinvointituotteet - ja palvelut
* Teollinen muotoilu
* Turvallinen elämä
* Yrittäjyys ja innovaatiot"

121. RA19.8.2010 klo 00:15

"... kehittää ja tuottaa uutta osaamista ns. osaamisen rajapinnoilla"

Voisiko joku suomentaa? Tarkoitetaanko "osaamisen rajapinnoilla" opiskelijoita, jotka eivät vielä juuri mitään osaa? Vai mitä?

122. Marco Poloinen19.8.2010 klo 00:30

En ainakaan minä osaa suomentaa. Mutta (älä nyt säikähdä!) tässä yleisempää rajapinta-asetelmaa Wikipediasta à la "Tuotanto":

"Erilaiset prosessikartat ja niiden pohjalta laaditut vuokaaviot ovat tulleet tärkeiksi prosessiajattelun välineiksi, koska niiden avulla voidaan kuvata ja ymmärtää horisontaalisia työvirtoja ja niiden välisiä riippuvuuksia. Prosessien tarkkoihin kuvauksiin ja erityisesti prosessien rajapintojen kuvauksiin liittyy usein ajatus siitä, että tulosvastuu kahden prosessin rajapinnalla voidaan näin kuvata selkeästi. Tällainen vastuuajattelu tarkoittaa täydellistä vastuuta osaprosessin sisällä, mutta ei mitään vastuuta sen ulkopuolella. Rajapinta -ajattelu johtaa yleensä suppeisiin ja keinotekoisiin, jopa vääristyneisiin vastuisiin. Tyypillinen esimerkki keinotekoisesta mittauksesta on siirtohintamenettely. Siirtohintamenettelyssähän tuotteelle asetetaan kahden vastuun välisellä rajapinnalla keinotekoinen siirtohinta ja vastuuyksiköiden tulokset lasketaan tämän keinotekoisen siirtohinnan perusteella.

Vastuun rajapinta- ajattelu on syntynyt tehtävälähtöisestä vastuuajattelusta ja johtaa yleensä keinotekoisiin ja vääristyneisiin vastuumäärittelyihin sekä suureen laskentabyrokratiaan. Tosiasiassa toimenpiteiden vaikutukset, joista vastuuta pitäisi ottaa ja kantaa, voivat ilmetä missä tahansa prosessin myöhemmässä vaiheessa kuten arvoketjuajattelussa erityisesti korostetaan. Esimerkiksi tuotesuunnittelija voi tehdä ratkaisun, joka tuotteen loppukäyttäjän mielestä on sietämätön. Miten asia voisi olla mitattavissa tuotesuunnittelun ja tuotannon rajapinnalla? Arvoketjuajattelu korostaa toimintojen välisiin sidoksiin liittyvää arvontuotantoa ja siten myös siitä vastuun ottamista."

123. Matias-Myyrä28.10.2010 klo 16:13

Mari Pudas Iltalehdessä kirjoittaa:
"Kuljettaja ajoi kohti Kokkolan vanhakaupunki Neristania, jossa poliisipartio löysi auton parkittuna ovet auki."

Ei taida parkitseminen ja parkkeeraus olla ihan samoja asioita.

124. Marco Poloinen9.11.2010 klo 12:32

YLE.fi/Häme uutisoi varastetuista polkupyöristä. Toimittaja on ihan ilmeisesti kielihepulin vallassa (loppu on html, jos ei kopioidu oikein tuosta):

_http://yle.fi/alueet/hame/2010/11/loytofillarin_p eraan_ei_kysella_2126171.html

125. si-tee-raaja9.11.2010 klo 12:37

Muutetaan yksi kirjain -ketjusta:
KORSUPUMMI (lienikö näitä sodassa)

126. PP9.11.2010 klo 12:37

:-D, :-D

127. PP9.11.2010 klo 12:40

Nuo naurut oli kyllä Marco Poloisen lonkkavolvolle!

128. si-tee-raaja9.11.2010 klo 12:44

Eikö näitä juttuja voi siteerata suoraan tänne? Vai onko liian pitkiä, että pitää linkki laittaa?

129. Marco Poloinen9.11.2010 klo 13:16

Jotensakin pitkän oloiseksi arvelin, siksi laitoin linkin. (Eka kerran!)

130. Jaska9.11.2010 klo 13:24

Median säännöllisesti käyttämä "ammuskelu" ampuma-aseella tehdyistä murhista ja niiden yrityksistä riipoo herkkää kielikorvaani. Ammuskelu on sinne sun tänne suuntautuva laukausten sarja ilman tähtäystä, kun taas Malmössäkin oli kyseessä harkittu, surmaamistarkoituksessa valittuihin henkilöihin kohdistuva AMPUMINEN.

131. Marco Poloinen9.11.2010 klo 13:25

... ja siksikin, kun sieltä on linkki Kotuksen sivulle...

132. Antti9.11.2010 klo 13:46

09.10.2010 klo 12:37 si-tee-raaja käytti ennen kuulematontani olla-sanan (unkariksi "lenni") "lieni"-muotoa. Hyvä!

133. Matti9.11.2010 klo 13:59

Jos ollaan vähän kerettiläisiä ja käytetään olla-verbin potentiaalina muotoa ollee, niin sen imperfekti on olli.

134. iso S9.11.2010 klo 21:18

Esitän eriävän mielipiteeni Jaskan ammuskeluun. Minusta ammuskelu voi olla myös tähdättyä, jos laukausten välit ovat eripituisia ja satunnaiselta vaikuttaviin uhreihin kohdistuvia. Johdos -elu viittaa teon toistuvuuteen eikä siihen ehkä liittyvään silmien ummisteluun.

Mitä nimenomaiseen Malmön tapaukseen tulee, Jaskalla lienee tarkempia tietoja kuin on julkisesti esitetty. Toistaiseksi on vasta pidätetty (luultavasti myös vangittu) syylliseksi epäilty, joka ei ole syyllisyyttään myöntänyt ja mahdollisesti syyllisenä tarkoitusperiään selvittänyt. Jos tarkoituksena oli surmata maahanmuuttajia, niin toteutus on ontunut. Viidellätoista yrityksellä yksi ruumis ja sekin väärä, oletettavasti aiotun uhrin vieressä istunut.

Jos jatketaan mustan huumorin pilkun viilaamista, pitäisikö erottaa toisistaan tähtääminen ja tähtäämisen yrittäminen? Jos tähtääjä on noin tohelo kuin oletettu Malmön surmailemisen aikoja, ovat tähdätyt (siis tähdätyksi yritetyt) laukaukset ammuskelua.

Tähän liittyen loppukevennys. Aikoinaan kun Reagania yritettiin ampua ja osuttiinkin (kimmokkeella), NRA (vaikutusvaltainen asejärjestö) ilmaisi kuulemma vakavan huolestuneisuutensa tapahtuman johdosta. Ampumataito oli huolestuttavan heikko.

Tosikoille tiedoksi: vastustan ehdottomasti ihmisten ammuskelua, olivatpa he maahanmuuttajia, maastamuuttajia, maaltamuuttajia, maallemuuttajia, syntyperäisiä kansalaisia, paljasjalkaisia paikkakuntalaisia tai Reaganeita.

135. Arska18.11.2010 klo 11:42

Yle Lahden radion juontaja kehoitti tekemään talven ensimmäisen lumiukon jos ei tullut tehtyä edellisten LUNTEN aikaan.

136. Marco Poloinen18.11.2010 klo 12:00

Tuo saattaa särähtää korvaan hämäläismurteiden alueella, mutta savolaismurteiden vinkkelistä se on ihan "kääpänen ilimaas". Täällä päin sanotaan todennäköisesti useammin 'lunten' kuin 'lumien'. Nykäsen mukaan molemmat ovat käsittääkseni yhtä hyväksyttäviä genetiivin muotoja (-NTEN ei ole suluissa).

137. Matias-Myyrä18.11.2010 klo 12:04

Kyllä LUNTEN on ihan hyväksytty taivutusmuoto, vaikkakin kielitoimiston sanakirja luokittelee se ylätyyliseksi.
Lainaus kyseisestä kirjasta:

lumi (yks. partitiivi: lunta, mon. genetiivi: lumien t. ylät. lunten)
1. jääkiteistä koostuva valkea jauhemainen t. hiutaleinen aine t. kiinteämpi massa. Uusi lumi. Ensilumi. Pakkas-, vitilumi. Lumi peittää maan. Lumi sulaa, lumet sulavat. Lunta sataa, pyryttää, tuiskuaa, tupruttaa. Kahlata lumessa. Luoda lunta. Vaatteet lumessa lumisina. Se on menneen talven lunta, lumia vanha, unohdettu seikka. Näillä lumilla tänä talvena. Antaa tulla lunta tupaan [= tuli mikä tuli, valmiina ollaan, ei tässä pelätä tms.]!
Kuv. Tuomien lumi ylät. valkoiset kukat.
2. eräistä lunta muistuttavista aineista. Hiilihappolumi. Perunalumi ruok.

yks. nom. lumi
yks. gen. lumen
yks. part. lunta
yks. ill. lumeen
mon. nom. lumet
mon. gen. lumien, (lunten)
mon. part. lumia
mon. ill. lumiin

138. otv-a18.11.2010 klo 22:17

sattumako puuttui peliin? ks. säikeen alussa 9.4.2010 13:51 savolaismiehen runoa - kuin kuultoa lunten-

139. HT18.11.2010 klo 22:47

Professori Martti Rapola sanoi radion Kielivartio-ohjelmassa 10.5.1962 mm:

"Yksikkövartaloiset ovat vanhempaa länsisuomalaista perua, ja lyhyempinä ne ovat säilyneet monissa yhdysilmauksissa kuten kansainvaellus, pyhäinpäivä, kaikkein suurin, ja varsinkin runous ammentaa niistä tyylin tehosteita: 'Oi kuningasten kuningas', 'Ui merta ne unten', 'yli kaupunkien valkeain', 'yli kuuntelevain salakuiluin'. Mutta asiatyylistä aikain, päiväin, tähtein, lunten jms. ovat jo syrjäytymässä."

Rapola huomauttaa, että voi kyllä sanoa "Kaikkien mielestä Ruusunen oli kaikkein kaunein" ja vaikkapa "Kaikkein mielestä kaikkein kaunein", mutta eipä oikein "Kaikkien/kaikkein mielestä kaikkien kaunein".

140. Matti18.11.2010 klo 23:06

TV-mainoksessa lapsi laitetaan sanomaan: elämme innovaatioista.

Tympii. Lapsiraukalla ei ole mitään käsitystä siitä mitä hän sanoo. Muutenkin sana innovaatio pitäisi lähettää ulkoavaruuteen. Loppuunkulunut, väärinkäytetty, sanotaan kun ei ole mitään sanottavaa mutta kun pakko on jotain sanoa, PowerPoint-kalvojen turhin sana. Huh!

141. matts19.11.2010 klo 06:22

...mutta sallithan sen käytön vielä alkukirjainketjussa? Siellä usein innovoimme kun iittömät uhkaa vähetä ;-(

142. Eki24.12.2010 klo 08:26

Tuli tosi vakuuttava mainos lokakuussa (korvasin linkit kolmella äksällä).

Linkistä XXX pääsette lisäämään haluamanne tekstin, laskemaan online kustannusarvion ja lähettämään tekstin meille.

Kääntäjämme ovat ainoastaan kieltä äidinkielenään puhuvia. Täydellinen käännös on siten taattu.

Nope - ammattimainen - edullinen = XXX

Ystätällisin terveisin,
Teidän käännöstiiminne

143. PP29.12.2010 klo 09:29

SATTUMAHDOLLISUUS
Serendipitylle ei ole missään kielessä tarkkaa omaa vastinetta. Sana on listattu TOP10 vaikeimmin käännettäväksi englanninkielen sanaksi. Serendipity kuvaa sitä, että aktiivisesti jotain tiettyä etsiessä löytääkin jotakin aivan muuta. Suomessa on ehdotettu: haahuilu, onnekas sattuma, samoilu, sattumaäly. Konkaripankkiiriksikin sanottu Matti Copeland on tiivistänyt ja sanaleikkinyt ‘serendipity’-termin osuvasti: sattumahdollisuus.

144. Matti29.12.2010 klo 12:30

Luin Antti Tuurin kertomuksen Rata. Siinä esintyy kolme kertaa sana näystin, merkityksessä mäystin, mutta ei kertaakaan sanaa mäystin. Itsekin mäystimillä hiihtäneenä en ole näystimestä koskaan kuullutkaaan. Miten tämä asia siis on? (Tuurin suomentaitoja ei kyllä tulisi mieleenikään asettaa kyseenalaiseksi.)

145. iso S29.12.2010 klo 17:52

Varmaan murresana, Nykänen ei tunne. Google tarjoaa hakusanalla näystimet tällaisia näytteitä:

Näystimet nätisti kiristi. Sauvat sepitti sivuille. Hiihteli hikihatussa. Suksilla Susirajalle Löysi viimein runoniekan. Etäisen erämaan eläjän ...
_www.koripallo.com/forum/index.php?topic=27447.80; wap2

Mut o meillä jokune iha oma sana niinko hames ja venes ja se nappu ja kallata ja suksissa o näystimet vaikka joku väittäs kivenkovvaa ett ne ...
_www.rihmasto.net/forum/viewtopic.php?p...

Suksen keskikohdalla oli vanhasta rahkeesta tehdyt näystimet. Jalkopohjan alle oli vanhasta pyörän päällyskumista leikattu ...
_www.netmission.fi/srk/saarijarvi/index.php?id=349 6

... puuta, näystimet 1940-luku omat 20030728 255 Suokengät hevoselle huonot 1900 -luvun alku 20030728 256 Sahra kohtalainen Heikki Tylli 20030728 257 ...
_www.askokorpela.fi/yhteisku/.../Rahkonen-xls.txt

...Siinä oli talvisin joku primitiivinen luistelurata, mutta kuitenkin kamiinalla varustetu entinen TVH:n työparakki näystimien panemiseksi jalkaan lämpimissä ...
keskustelu.suomi24.fi/node/5492604

Tandemit olivat aluksi hukkateillä, ja kun ne löydettiin, Mietaan jättijalka ei mahtunut näystimiin. Mutta se ei tahtia haitannut, ...
_www.kotiseudunsanomat.net/uutiset.php?ID=420

Se on nyt ohi ja rupea etsimään suksivoiteita ja sian ihraa näystimiin.
dna-forums.com/index.php?/topic/11226-elaimellinen ...

146. Marco Poloinen29.12.2010 klo 18:35

Rovaniemen korkeuksilla on Raimo Haaja runoillut Hiihtäjä-runossaan mm.
"Jos alla hiihtäjän hanki kantaa
nousee selkään matkalla hiki
vain näystin nahkainen hankaa
käy matkakin, jo kotia kohti."

Ikinä en ole käytössä tuota kuullut. Mutta kun pihjalakin on murresanana (eikä vain kuulovirheenä) käytössä, niin miksei jossain päin näystinkin.

147. Marco Poloinen29.12.2010 klo 18:38

[ Hatarasti kirjoittelin, runosäkeen loppu po. "... , jo kotia liki." ]

148. HT30.12.2010 klo 19:21

Suomen kielen etymologinen sanakirja vuodelta 1958 kertoo, että mäys, mäystin, näystin ja mälyke merkitsevät samaa. Ei mainitse, missä päin maata mitäkin tavataan tai on tavattu.

149. Maikki5.1.2011 klo 16:07

Nettikirjeestä poimittua

Kuten kiitos liittyä kilpailun tulet ilmainen lahja

150. Eki6.1.2011 klo 08:45

Löytyi Ristikkomaailmasta vinkki hyvään linkkiin. Vasemmalta kannattaa klikata neljää eri kielikukkaskohtaa.

_https://kielikeskus.jyu.fi/opetus/kirjoitusviesti nta

151. PP6.1.2011 klo 08:56

Saman linkin laitoin 1.1. Otsikot-säikeeseen, koska ajattelin sen sopivan sinne. Nehän ovat toimittajien mokia. Laitoin myös Facebookiin ja Hollannin siskoni sanoo nauravansa vieläkin vedet silmissä.

152. Eki6.1.2011 klo 09:03

Zelvä, en muistanut sitä. Ehkäpä ovat napanneet Ristikkomaailmaan sieltä.

153. PP7.1.2011 klo 11:55

Eki, enhän minä moittiakseni. Päinvastoin. Toimme luettavaksi kiinnostavan linkin asiasta kiinnostuneille kahdessa eri paikassa. ehkä useampi tuli näin sen lukeneeksi. Nyt taas FB:n kautta sain toimittajakaverini antaman linkin ja totesin mielenkiintoiseksi. En ollut ennen löytänyt blogia kielen pelastamiseen.

_http://www.suomensuojelija.fi/

154. Marco Poloinen7.1.2011 klo 12:13

Uppee loki, kiitos PP! Runsaasti aineistoa Uudet sanonnat... -ketjuun ja paljon muuta (etupäässä mukavasti kirjoitettua) asiaa. Nyt esim. tiedän, että humaloidi on runsaasti päihtynyt ja seksiä on verbi.

155. Matias-Myyrä15.1.2011 klo 15:41

Missä vaiheessa sana muoti on alkanut tarkoittaa vain vaatteita?
Kaikki vaatekaupat ilmoittavat myyvänsä "miesten muotia". Minä ostaisin mieluummin sellaisesta kaupasta, jossa on kyltti "Miesten vaatteet".

156. Wexi15.1.2011 klo 22:54

Jotain tähänkin säikeeseen.

Muistan joskus kuulleeni jonkun, en muista kuka, kertovan japanilaistyttösten ihastumisesta sanaan "jäätelötötterö", sen hauskuudesta ja myöskin lausumisen mahdottomuudesta.

157. Matti16.1.2011 klo 00:35

Radio Suomen Poppikoulussa tiedettiin kertoa, että facebook on suomeksi naamattu.

158. Hakro16.1.2011 klo 01:10

"Naamattu" voittaa tähänastisen suosikkini "lärvikirjan".

Tietenkin olen jäävi sanomaan mitään, koska tähän mennessä en ole koskenut "Naamattuun" tikullakaan, enkä näe mitään syytä muuttaa näkemystäni vastakaan.

Jos unohdetaan itsensäkorostaminen, Facebook ei tee mitään mitä sähköposti ei ole tehnyt jo vuosikausia.

159. matts16.1.2011 klo 07:19

[Olen itsekin mukana, minimalistisesti siten, että luen mitä muut kohkaavat tässä naamaraamatussa jostakohan naamattu on lyhenne? Riippuu tietenkin kaveripiiristä millaiseksi toiminta siellä muodostuu eikä mulla siinä suhteessa ole valittamista. Hankalinta on olla hyväksymättä kaveriksi joitakin tuttavia. Omaan profiilini en juuri kirjoittele joskus kommentoin kaverin seinää.]

160. PP16.1.2011 klo 10:02

[Hakro, olet väärässä siinä, että sähköposti korvaa naamatun.
Esimerkki: Eilen illalla keskustelimme kissoista kolme tuntia yhteen menoon sukulaisteni kanssa. Osallistujat: tyttäreni ja minä Suomessa, veljeni Ruotsissa, siskoni Hollannissa ja kaksi siskon tytärtä eri paikkakunnilta Hollannissa. Väliin tuli kommentti Kirkkonummelta ja Nummelasta. Teepä se sähköpostilla! Kolmessa tunnissa 30 meiliä ja lisäksi kolmen valokuvan lähettäminen meille kaikille osallistujille. Pitäisi esim. Ruotsista lähettää kuva jokaiselle erikseen, samoin Hollannista ja Vapaalasta. Semmoinen ruljanssi on varmasti mahdottomuus s-postilla yhden illan aikana.

Ps: matts: tulisitkohan kaverikseni, jos pyytäisin? :-D]

161. PP17.1.2011 klo 08:30

Kekkasin sanan MONINIKKI lukaistessani HS-säiettä.
Aloittelijatar ja O:kin käyttivät sitä. Käyttökelpoinen sana korvaamaan moninimimerkki-sanaa. Ei kylläkään mikään uusi. Aion ottaa käyttööni.

162. PP17.1.2011 klo 11:15

Mummelin muisti! Se on hyvä, mutta lyhyt. Tuo äskeinen sana olikin MULTINIKKI! Ei vikaa siinäkään.

163. Matti20.1.2011 klo 16:07

Radio Suomessa kerrottiin kerääntyneen lumen aiheuttamista puuvahingoista. Lunta kutsuttiin kahteen eri kertaan tykkilumeksi. Oikea sana on kai tykkylumi, tykkilunta löytyy laskettelurinteestä. Vai?

164. Arskis20.1.2011 klo 16:57

Tietysti jos lumitykkien ampuma lumi on kerääntynyt laskettelurinteen viereisiin puihin ja vahingoittanut niitä. Itsestään puitten oksille satanut ja paakkuuntunut lumi on tykkylunta. Varsinkin nuoret männyt vahingoittuvat, kun oksille sataneen lumen paino taivuttaa runkoa niin paljon että runko katkeaa.

165. Arska21.1.2011 klo 14:15

****https://kielikeskus.jyu.fi/opetus/kirjoitusvie stinta/kielikukkasia-osa-4

166. pelaaja21.1.2011 klo 18:25

"Arizonassa ammuttu kongressiehdokas toipuu nopeasti".
Näin väittävät esim. elisanet ja Helsingin Sanomat tänään. Voiko kauniisti suomeksi sanoa että ammuttu ihminen toipuu? Ei, jotenkin otsikkoa pitäisi muuttaa.
Toisaalta potkittu tai hakattu uhri kyllä voi toipua.
Minua on kyllä ammuttu mutta minua ei ole ammuttu.

167. Matti22.1.2011 klo 16:08

Minuakin on ammuttu, mutta en piitannut asiasta vähääkään.

168. Jukkis22.1.2011 klo 16:39

On tää kyllä hassu kieli, kun "Minua on ammuttu mutta minua ei ole ammuttu" on ihan virheetöntä suomen kieltä sekä muodon että sisällön puolesta.

169. Eki28.1.2011 klo 15:14

Joku seuraavan otsikon pitkissä sanoissa minua huvitti:

Onnettomuustutkintakeskuksen kattosortumaselostus valmistunut

170. vh28.1.2011 klo 15:42

Suomenkielen kaunein lause on tietenkin:
ÄLÄ RÄÄKKÄÄ RUISRÄÄKKÄÄ.

171. Jaska28.1.2011 klo 15:55

Minua on lyöty, mutta minua ei ole lyöty.

172. -28.1.2011 klo 19:21

Minua on naitu, mutta minua ei ole naitu.

173. Matti28.1.2011 klo 23:39

Minua on ammuttu, mutta minua ei ole ammuttu.

174. Matti28.1.2011 klo 23:41

Hän on hukkunut, mutta hän ei ole hukkunut. Sotamies Rahikainen on kaatunut, mutta hän ei ole kaatunut.

175. iso S28.1.2011 klo 23:45

Avanto on jäässä, mutta se ei ole jäässä.

176. Matti29.1.2011 klo 02:44

Armstrong oli kerran kuussa, mutta vain kerran.

177. Eki29.1.2011 klo 08:52

Olen maannut hänen kanssaan, mutten ole maannut hänen kanssaan.

178. Matti29.1.2011 klo 18:31

Olen yhtynyt edelliseen, mutta en ole yhtynyt edelliseen.

179. Matti2.2.2011 klo 17:33

(Tämä ei ole suomea)

Radio Suomessa kuuluttaja puhui sirkuksen agropatiasta. Tarkoittaako tämä jotain maatalousmyönteisyyttä, vai mitä?

180. Marco Poloinen2.2.2011 klo 17:42

Ei, vaan sitä, että maajussilta on mennyt (ainakin ääreis)hermot!

181. Jaska2.2.2011 klo 17:52

MTV 3:n Vihjevisan turpamoottoroitu huulikaunotar maanittelee kisaajia tekemään vielä viime hetken puhelun. Minun nuoruudessani puhelua ei tehty. Kaukopuhelu otettiin ja lähikaverille soitettiin. Myöhemmin Lasse Lehtinen lisäksi kilaututti.

182. PP6.2.2011 klo 08:51

Sana NUOREKAS on kokenut inflaation.

Ihmisestä voi hyvin sanoa, että hän on nuorekas, kun hän ei ole henkisesti jäänyt menneisiin vuosikymmeniin, elää siis tässä ja nyt. Sopeutuu muutoksiin ja hyväksyy ne. Opettelee uutta ja ennen kaikkea omaksuu oppimansa. Osallistuu. On nuorten kaveri eikä mikään 'so so' -tantta tai setä. Yms.

Siskoni, aina niin ystävällinen, sanoi minulle jo vuosia sitten: "Mitä sinä vanaha ihiminen siellä netissä survvaat ja vielä opiskeletki? Kato telekkaria, sieltä tullee kaikkee, mitä sinä ennää tarvihtet." Joopa joo. Kehoni ja lhakseni ovat jo rupsahtaneet, mutta henkisen minäni en hevin anna väsähtää, en ainakaan niin kauan kuin itse kykenen asialle jotain tekemään. En pidä itseäni vanhana ja sehän on pääasia.

Nuorekas pukeutuminen on okey. Nuorekas iho ei ryppyile. Nuorekas kampaus voisi olla vaikka poninhäntä meikällä. Mutta vähän ihmettelen nykykielessä tapaamieni termien merkitystä: Nuorekas tuoksu (teinipojan hiki), nuorekas syvä väri (punakka, vrt. nuoren herkkä punastuminen), nuorekkaasti historiallinen?, nuorekas museo (museo, jossa on kamaa vain 50-luvulta lähtien), nuorekas pojanviikari (höyrähtänyt vanha ukkeli), nuorekas työote vaaditaan (haemme kokemattomia työntekijöitä) jne. Viinitermeissä nuorekas sana esiintyy ihan yleisesti. Jollakin ihmeen kimurantilla tavalla se tuntuu kuitenkin luontevalta.

Tämän purnauskohtauksen sai aikaan lukemani paikallislehden juttu, jossa iäkkäähkölle naiselle tehtiin nuorekas meikki. Hän sai nuorekkaan kiillon huuliinsa ja nuorekkaan punan poskiinsa. Toiselle mummelille laitettiin nuorekas harmaasävyinen raidoitus, nuorekas kiharakampaus ja nuorekas vaalea lakka kynsiin. Sanottiin, että seitsenkymppisten naisten nuorekas ilmiasu herätti suunnatonta ihastusta seniorikodin vanhusten keskuudessa. Läpy läpy! Just joo.

Olen kai sittenkin jo vanha, kun en käsitä näin nuorekasta menoa. Joopa joo.

183. Matti7.2.2011 klo 02:30

Itse olen kyllä vakaasti sitä mieltä, että ihminen on juuri niin vanha, kuin mitä syntymävuodesta on laskettavissa.

Haluanko olla nuorekas? No en hel....ssä. Haluan olla seniori, aviomies, isä ja isoisä. (Ja sisäinen rehellisyys on aina poikaa.)

184. Jaska25.2.2011 klo 12:54

Suomen kielen perussanakirja (Pesonen), painettu 2004, ei tunne sanaa romani. Se väittää mustalaisen olevan romaani. Todella outoa mielestäni. Romani on ollut oikeaksi vakiintunut muoto jo iät ja ajat, muistaakseni ainakin 80-luvulta saakka. Kuka tietää, miksi Pesonen on näin taaantumuksellinen?

185. Matias-Myyrä25.2.2011 klo 13:08

Minulla on kyseisen kirjan CDROM-versio:
CD-PERUSSANAKIRJA 1997

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 94
ISBN 951-37-2076-4, ISSN 0355-5437

CD-Perussanakirja pohjautuu painettuun julkaisuun:

SUOMEN KIELEN PERUSSANAKIRJA I—III, 1990—94

Se tuntee romaani- ja romanisanojen eron:

romaani 6 laaja suorasanainen kertomakirjallisuuden tuote. Historiallinen romaani. Ranskalaisen romaanin [= romaanitaiteen] mestari. Rakkaus-, rikos-, tieteisromaani. Menestysromaani.

romani 6
1. Romanit (ilmeisesti Intian alueelta) eri puolille vaeltaneita etnisiä vähemmistöryhmiä, joiden kieli kuuluu indoeurooppalaisten kielten intialaiseen ryhmään, mustalaiset.
2. = romanin kieli.

Hassua, että teoksen painettu versio ei tunne romanisanaa.

186. HT25.2.2011 klo 18:36

Romani/romaani:

Ennen vanhaan pitkä muoto oli suosituksena, mutta jo 1989 asetettiin mustalaisasiain neuvottelukunnan tilalle romaniasiain neuvottelukunta, siis yhdellä a:lla. Suomen kielen lautakunta pohdiskeli vokaalin kestoa kokouksessaan 9.11.1992 ja päätti suosittaa lyhyttä asua.

Suositus ei ehtinyt vaikuttaa Suomen kielen perussanakirjaan, jonka kakkososa ilmestyi vuonna 1992. Minulla on vähän semmoinen näppituntuma, että painettuun kirjaan ei tehty muutoksia ja siten sama kanta on säilynyt myös Jaskan vuonna 2004 painetussa laitoksessa.

"CD-Perussanakirja pohjautuu painettuun julkaisuun: SUOMEN KIELEN PERUSSANAKIRJA I—III, 1990—94"; pohjautuu kyllä, mutta ei se ole yksi yhteen kirjan kanssa. Uutta aineistoa on runsaasti ja ainakin yksi selvä virhe on korjattu: huomautin kirjeessäni CD-Perussanakirjan toimitukselle 25.3.1997, että seitti-sanan kohdalla sekoillaan hämähäkin suhteen, ja vastausfaksissa 1.4. sanottiin mm: "Korjaamme artikkelin tiedot sanakirjan seuraaviin laitoksiin." Veikkaanpa, että Jaskan kirjassa seitti määritellään edelleen "hämähäkin t. eräiden muiden hyönteisten ...".

187. Matias-Myyrä25.2.2011 klo 18:47

Minäkin raportoin aikoinaan Perussanakirjan toimitukselle useista virheistä. Yksi erikoisimmista huomaamistani virheistä oli se, että CD-versiossa ei ole ollenkaan hakusanana NYT-sanaa! Mahtaako se olla painetussa versiossa?

188. HT25.2.2011 klo 18:59

Kirjassa on nyt-sanasta kolmasosasivun verran asiaa.

189. Jaska25.2.2011 klo 20:13

Sanassa seitti on kuin onkin hämähäkki hyönteisenä! Onhan tämä jo kerta kaikkiaan liian paksua! Siis ei seitti, vaan kirja. Ja kuvaannollisesti. Faktisesti kolmososan paksuus tai ohuus, miten haluatte, on 2,8 cm. Kuvaannollisesti vaihtoehdoksi jää vain ohuus.

Oikea paikka kirjan yleissivistymättömälle toimituskunnalle olisi potkujen jälkeen jalkapuu.

190. Matias-Myyrä25.2.2011 klo 20:38

Löysin sen vuonna 2003 tekemäni virheraportin. Oli siinä vähän enemmänkin kuin "useita" virheitä, sillä raportin pituus on 722 riviä!

191. PP28.2.2011 klo 09:42

Mediassa leviää nykyisin sana SOMEPYÖRIÄINEN. Pitipä ottaa selvää, mikä moinen otus on. Ihmeekseni huomasin itsekin olevani ko. delfiiini. Se on ihminen, joka pyörii, sukeltelee, ui ja leikkii sosiaalisessa mediassa kuten blogeissa, Facebookissa, Twitterissä jms. Taitaa tämä meidänkin pyöriskelypaikka olla eräänlaista sosiaalista mediaa. Eläköön somepyöriäinen!

192. PP4.3.2011 klo 18:39

En oikein tiedä, itkinkö vai nauroin. Ainakin silmään tuli jokin omituinen valuvika. Joukossa on vanhoja tuttuja, mutta myös sellaisia, joita en ainakaan minä ole ennen kuullut.

_http://cms.lindholm-fi.net/pages/teemat/spam-vara stoani/kansalliset-aiheet/takavuosien-kielikukkasi a-sanomalehdistoessae.php

193. Marco Poloinen4.3.2011 klo 19:25

Tällaiset ovat lasten suusta kuultujen jälkeen toiseksi parhaita. Hakkaavat useimmat fiktiiviset vitsit 6-2!

194. Jaska4.3.2011 klo 21:01

Missikiertue on tuonut lavalle maamme kauniimpia tyttöjä, mutta miltä näyttää kiertue lavan takaa katsottuna?

Koska Tommyn mielestä jokaisella pitää olla tasapuoliset mahdollisuudet menestyä, ovat jokaisen hiukset laitettu samalla tavalla samaa kuvausta tai näytöstä varten.

- - -

Sitaatit ovat Ilta-Sanomien tekstiä. Ovatko lehden toimittajat Suomen huonommin kirjoittavia?

195. Marco Poloinen4.3.2011 klo 21:04

Joo, kaikki toimittajakunta ovat. Ainakin ajoittain.

196. Hakro4.3.2011 klo 21:43

Ammattitoimittajaksi itseäni nimittävänä kiistän edellä esitetyt väitteet muiden kuin Ilta-Sanomien ja Iltalehden osalta. Näissäkin noin puolet paperilehdestä on siedettävää kieltä mutta nettiuutisia tekevät ilmeisesti alakoulutasolla olevat kirjoittajat.

197. Hakro4.3.2011 klo 21:56

[Laitan nyt toisen viestin, koska tällä (toivottavasti) ei ole mitään yhteyttä tuohon 21:43 lähettämääni.]

Viime päivinä on kovasti keskusteltu kunniaväkivallasta ja jopa -murhista.

Mikä hiton "kunnia"? Kysehän on häpeän välttämisestä. Mitään kunniaa nöissä teoissa ei ole.

Jos keskustelijat (joihin itse en kuulu) älyäisivät ryhtyä käyttämään termiä "häpeäväkivalta", lukijoiden/kuulijoiden (vaistonvarainen) suhtautuminen kyseisiin toimiin voisi muuttua toivottavaan suuntaan. Niin kauan kuin puhutaan "kunnia"-väkivallasta, se saa helposti ainakin jonkinlaisen alitajuntaisen hyväksymisen jopa suomalaisten keskuudessa.

198. Marco Poloinen4.3.2011 klo 22:02

Älä ole Hakro milläsikään. Ainakin minun kommenttini pyrki noudattelemaan arvelemaani nimettyjen aviisien johtoajatusta: Räyhäkkä avaus, sisällöstä ei niin väliä.

Tuohon "häpeäväkivalta"-termiin (tmv.) siirtymiseen tähtääviin puheenvuoroihin olen viime aikoina törmännyt vähän siellä sun täällä. Jospa se siitä...

199. Matti5.3.2011 klo 00:16

Hakro, puhut kuin minun suullani. Mistä lähtien häpeää on ryhdytty kutsumaan kunniaksi? Ja jopa Suomen lehdistössä!

200. Hakro5.3.2011 klo 01:27

Kiitos, Matti.
Laittaisitko ajatuksen esille, mieluiten tietysti Hesariin.
(Itse joudun välttämään esiintymästä omalla nimelläni julkisuudessa.)

201. HT5.3.2011 klo 10:31

Kunniamurha-nimitys on tuontitavaraa, lähtökohtana on mitä ilmeisimmin englannin honour killing tai ruotsin hedersmord. Sana taisi tulla suomen kieleen 1990-luvun lopulla. On sitä paheksuttu monet kerran muun muassa Hesarissa, niin että joukon jatkoksi Matti joutuisi. Esimerkkejä:

Hesarin sunnuntaitoimituksen esimies Laura Saarikoski kirjoitti 26.10.2008: "Laajennettu itsemurha tuo mieleen toisen vastenmielisen termin, kunniamurhan. Sekin katsoo murhaa tekijän näkökulmasta. Uhrin näkökulmasta teossa ei ole minkäänlaista kunniaa."

Sama vuosi, yleisönosasto: "Omar Bahaaldin kysyi Helsingin Sanomissa (15.11.): 'Miksi kunniamurhien annetaan jatkua Euroopassa?' . Otsikon termiin sisältyvä vakava ristiriita saa minut voimaan pahoin. Kunniamurha? Perheen tytärtä ei pahoinpidellä tai tapeta kunniantunnossa vaan ilmeisen
häpeän vallassa. Tekijän kannaltahan kunnia on jo mennyt eikä sitä viattoman hengen riistämisellä palauteta."

Yleisönosastossa viime vuonna: "Televisio-ohjelmassa puhuttiin jälleen kunniamurhasta, ikään kuin murha olisi kunnia-asia. Katsokaa Nykysuomen sanakirjasta, mitä tarkoitetaan kunnia-alkuisilla yhdyssanoilla. Aina on kyse jostain kunnioituksen ansaitsevasta: kunniajuoksu, kunniajäsen, kunniakatos, kunniakierros, kunniakirja, kunniakomppania, kunniakonsuli, kunniakuja ja niin edelleen. Murhaan ei liity mitään kunniakkuutta. Murhia
tehdään, jotta suku säästyisi oletetulta häpeältä, jonka (yleensä) perheen tytär on aiheuttanut."

"Kunniamurhaajien" ajatus menee siis niin, että teko kuittaa häpeän, kunnia palautuu. Kunniamurha-nimitys on mielestäni looginen tuota taustaa vasten, olipa näkemys miten pöljä tahansa meidän mielestämme.

Mahtavatko tapaa harrastavat omassa kielessään käyttää vastaavaa ilmausta, kunnian sisältävä sana saattaa olla muunkielisten nikkaroima.

202. Jukkis5.3.2011 klo 11:12

Pitää olla joko hölmö tai maailmamenosta täysin tietämätön tai "miksi sanotaan että laitetaan hattu päähän, kun tosiasiassa laitetaan pää hattuun" -tyylistä viisastelua harjoittava (yleensä eläkkeellä oleva miespuolinen) kieliviisastelija, jos ymmärtää termin kunniaväkivalta niin, että siinä annetaan kunniaa väkivallanteolle.

Se on termi, joka on muotoutunut kuvaamaan tiettyä väkivallan muotoa, jonka taustalla on (tekijän mielestä kenties ainoaan oikeaan, monien muiden mielestä pahasti vääristyneeseen) kulttuuritraditioon kuuluvan "kunnia"-käsitteen ymmärtäminen. Kuten usein kielen kanssa on, termi ei ole sillä tavalla absoluuttisen täsmällisen tarkka, etteikö siitä voi keksiä mukanokkelaa sanomista. Termi on sama ainakin kaikissa niissä kielissä, joita minä osaan, ja varmaan niissäkin, jota en osaa.

"Häpeäväkivalta" olisi ihan onneton termi, koska kai kaikki väkivalta (paitsi joskus ehkä itsepuolustus- tai heikommanpuolustustarkoituksessa tehty) on häpeällistä. Jos ruvettaisiin puhumaan häpeäväkivallasta, niin sitten sitä termiä pitäisi käyttää esim. siitä kun joku vetää täysin provosoimatta vastaantulijaa kadulla turpaan. Vai onko joku sitä mieltä, että tuollainen väkivalta ei ole häpeällistä? Kunniaväkivaltaa se ole. (Tai no, voihan se sitä ollakin, jos esim. turpaanlyöjän tyttöystävä on sanonut, että "tuota tyyppiä et kyllä uskalla lyödä turpaan, koska olet tuollainen vellihousu etkä mikään oikea mies". Siinäpä mies sitten puolustaa kunniaansa naisen edessä.)

203. Kravattimies5.3.2011 klo 11:34

> Mahtavatko tapaa harrastavat omassa kielessään käyttää vastaavaa ilmausta, kunnian sisältävä sana saattaa olla muunkielisten nikkaroima.

Wikipediasta:
- honor killings were encouraged in ancient Rome
(näitä tehtiin jo muinaisessa Roomassa)

- In the modern age, the term was first used by a Dutch scholar of Turkish society, Ane Nauta in 1978. Nauta sought a term that could be used in distinguish honour killings from blood feuds.
(nykyaikana termiä käytti ekana hollanninturkkilainen Ane Nauta vuonna 1978)

204. HT5.3.2011 klo 11:43

"Wikipediasta:
- honor killings were encouraged in ancient Rome
(näitä tehtiin jo muinaisessa Roomassa)"

Juu, varmaan tehtiin, mutta tuo ei kerro, mitä nimitystä Roomassa siitä käytettiin.

205. Matti5.3.2011 klo 20:01

Kansanedustaja Marja Tiura Ilta-Sanomissa: "Minut yritettiin suksia suohon." Eihän tuo sanonta näin mene? Suksia suolle on lähteä läiskimään, häipyä. Suksia suohon ei kai ole mitään. Kalevalassa laulettiin suohon.

206. Mäkis-Tartti5.3.2011 klo 20:21

[Ehkä Tiura on seisoskellut laduntukkeena jossain hiihtokisoissa, kun kilpailijat ovat sivakoineet siitä mitalinkiilto silmissään; ja jos latu on ollut suoalueella, niin sittenhän tuo ilmaus olisi ihan järkevä.]

207. HT5.3.2011 klo 20:39

"Suksia suohon" näkyy tuottavan Googlessa 229 osumaa, "suksia suolle" 1600. Muistan kuulleeni vain jälkimmäistä. Ei Googlen esimerkeissä silti ketään suksita suohon eli verbi ei saa objektia.

208. Mäkis-Tartti5.3.2011 klo 20:59

Tuossa kai voi sekoittaa ilmausta myös sanonta "sotkea suohon". Sotkeminen tarkoittaa ainakin hämäläismurteissa 'polkemista, tallomista', joten suohon sotkeminen on mitä totaalisinta nujertamista.

209. Jaska5.3.2011 klo 21:04

Lehtokin uhkasi.

210. Jukkis5.3.2011 klo 21:30

Tuo "Minut yritettiin suksia suohon" :han on juuri sellainen epäonnistunut lausahdus, jollaisia Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kutsutaan "fraasirikoksiksi".

Yksi aika mainio mieleen jäänyt fraasirikos kuuluu että "Suomen joukkue on usein lähtenyt turnauksiin altavastaajana, mutta noussut silti taisteluun tuulimyllyjä vastaan." Iltalehden toimittajan älynväläys.

211. Hakro5.3.2011 klo 21:53

Minun mielestäni "suksia suohon" on melko onnistunut muunnos alkuperäisestä sanonnasta. Voisin luokitella sen niinsanotuksi tahalliseksi virheeksi, mutta tietysti kyseessä voi olla myös "fraasirikos".

(Ilta-Sanomista kun on kyse, ei voi koskaan olla varma, onko lausahdus tullut haastateltavalta vai kirjoittajan omasta pääkopasta.)

Tämän päivän Stadarissa (s. D3) kehuttiin, että "Toppatakki pitää akun kesäterässä". Kyseessä on auton akun lämmitys- ja lämpöeristyssysteemi, joka auttaa saamaan akusta parhaan starttivirran pakkasellakin. Mutta "kesäterässä" tarkoittaa tietenkin huonosti hoidettua, tylsynyttä, ruostunutta työkalua, jolla homma ei onnistu.

Jos olisin ollut oikolukijana, olisin ehdottanut kirjoittajalle vaikkapa termiä "kesäkunnossa", joka kuulostaa positiiviselta, kun taas "kesäterässä" merkitsee ilman muuta huonoa tilannetta.

212. Jaska5.3.2011 klo 22:01

Jospa toimittaja kuuli väärin ko. lausahduksen. Ehkä Tiura sanoikin "kuksia suohon." Verbin kuksia synonymi on panna. Tiura tarkoitti siis, että hänet yritettiin panna suohon = sotkea suohon. Näinpä vaan tämänkin sotkun selvitin.

213. PP9.3.2011 klo 09:49

Pistä kieli poskeen ennen kuin luet. Tosikot pysykööt kaukana.

"Aggressiivi
Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva vittu.
Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa. Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen.
Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.

Preesenstaivutus
sg vittumä jaksa mihinkään venäjän tenttiin lukea.
sg vittusä rupee mulle iniseen.
sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
pl vittune mistään mitään tiedä.
Persoonattomia
Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
Vittutäällä mikään kesä ole.
Vittutäällä jaksa pitempään notkua.

Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.

Imperfekti
Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
(Huom! Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokalvon rappeumaa.)
Perfekti
Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
Pluskvamperfekti
Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku jouduin tiputukseen.

Aggressiivi moduksena
Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi, vanhan kansan suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista närkästystä, kyllästymistä, turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumusta. Tarkemman taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista. Aggressiivin yhteydessä käytetään eräissä piireissä tehokeinona elekieltä, jonka luonne voi vaihdella sormimerkeistä aina täyskontaktimanööveriin. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia ilmaistaan samalla tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä."

_http://koti.mbnet.fi/teppov/kaannos.html#eurospea k

214. PPP9.3.2011 klo 18:53

Vittu, sä mutsi oot hyvä kopioimaan tot nykykieltä. Mä kuskaan sua kohta taas tsiikaan noit Espoon parempii paikkoi.

Toi nimmari ei oon Pirkka-Pekka Petelius, vaan Paremman Puoliskon Poika

215. pelaaja9.3.2011 klo 18:59

2 nettilehtiversiosta luettua: Uuden Miss Suomen sädehtintä näkyi .....
Jotenkin tuo sädehTintä riipaisee korvaa, melkein tuossa ylläolevan PP:n vittuse mitään tarkoita -meiningin verran. Mutta enpä mene vannomaan että eikö se ole kaunista suomea vai onko se? Ainakaan liekehdintä ei ole liekehtintä.

216. Matias-Myyrä9.3.2011 klo 19:15

Minä tein joskus noin 5 vuotta sitten jonkinlaista luetteloa suomen kielen sanoista, joissa on 2 d-kirjainta. Muistaakseni siitä luettelosta puuttui tuo sädehdintä. En nyt äkkiä löytänyt tuota luetteloa koneeltani.

217. Matias-Myyrä9.3.2011 klo 19:32

Löytyihän se luettelo. Nykyisin tuntuu aika menevän hirmuisen nopeasti. Muistelin luettelon tekemisestä olevan viitisen vuotta, mutta se olikin tehty jo 11.4.2000. Oli se sädehdintä luettelossa sittenkin mukana.
Luetteloa saa täydentää, jos keksitte perusmuotoisia sanoja, joissa on 2 d-kirjainta. Siis ei yhdyssanoja.

hedelmöidä
huudahdella
huudahdus
kadehdinta
kadehdittava
sädehdintä

ehdokkuudet
kodikkuudet
kodittomuudet
laadukkuudet
lohduttomuudet
mahdikkuudet
mahdollisuudet
mahdottomuudet
mädännäisyydet
pidättyvyydet
pidättyväisyydet
raadollisuudet
rakkaudettomuudet
ryhdittömyydet
sidonnaisuudet
siedettävyydet
sydämellisyydet
sydämettömyydet
säädyllisyydet
säädyttömyydet
tahdikkuudet
tahdittomuudet
taidokkuudet
taidottomuudet
taloudellisuudet
tehdasmaisuudet
tiedottomuudet
todellisuudet
totuudellisuudet
tukahduttavuudet
tähdellisyydet
täydellisyydet
vaihdettavuudet
vauhdikkuudet
vedekkyydet
äidillisyydet

218. Jukkis9.3.2011 klo 19:43

Kelpaako nämä:

aidattomuudet
maidottomuudet
pedottomuudet
riidattomuudet
ruodottomuudet
ruudittomuudet
sudettomuudet
tähdettömyydet

Tän tyylisiä kyllä löytyy varmaan kymmenittäin lisää.

219. Matias-Myyrä9.3.2011 klo 19:47

Kyllähän nuo näyttävät ihan hyviltä sanoilta. Vielä suuremmassa arvossa pitäisin uusia yksikkömuotoisia tai verbejä. Niitä on hankalampi "tehtailla".

220. Jukkis9.3.2011 klo 20:14

Noistahan voi sitten tehtailla vastakohtia:

aidallisuudet
maidollisuudet
jne

mutta tylsiähän nuo on verrattuna 19:32 -listan kuuteen ekaan.

Onkohan "suudelmoida" käypä sana?

221. Mäkis-Tartti9.3.2011 klo 20:17

[Onhan semmoinen melko tuore verbi kuin pendelöidä, mutta vaikka se onkin suomea, ei ehkä kyllin "supisuomea" näihin listauksiin, koska johdoksen kantasana on lainatavaraa.]

222. Hemuli9.3.2011 klo 20:25

Noita lyhyitä taitaa olla hankala keksiä, mutta uus-päätteisten monikkoja kai voi luoda paljonkin, ainakin jos tyytyy kovin teennäissin sanoihin.
Mutta esimerkiksi

edukkuudet
ehdottomuudet
odottamattomuudet
hohdokkuudet
muodikkuudet
muodokkuudet
muodottomuudet
todistettavuudet

ovat kai aika kelvollisia.

Ja sitten vierassanoja, joissa on jo yksi d valmiina, esim.
dramaattisuudet
dysfaattisuudet

223. Matias-Myyrä9.3.2011 klo 20:59

Tuo suudelmoida tuntuu yhtä keinotekoiselta kuin muutkin *delma/*delmä -sanoista johdetut: kudelmoida, yhdelmöidä, ladelmoida, lahdelmoida, odelmoida, vadelmoida.

224. mor9.3.2011 klo 21:02

Silmiini ei noissa listoissa osunut sana videoida, joka lienee kelpo sana.

225. Matias-Myyrä9.3.2011 klo 21:04

Joo, videoida ja pendelöidä ovat mielestäni mainioita lisiä listaani.

226. Matias-Myyrä9.3.2011 klo 21:06

Itseasiassa sieltä näyttää puuttuvan vieläkin parempi sana ideoida.

227. Jukkis9.3.2011 klo 21:10

Jos videoida, niin tietysti myös radioida.

Mutta eikös tässä nyt ruveta poikkeamaan alkuperäisestä ideasta, eli sanojen jonkinlaisesta supisuomalaisuudesta?

228. Matias-Myyrä9.3.2011 klo 21:14

Juu, alkuperäistä listaa laatiessani oli nimenomaan tarkoitukseni kerätä suomalaista alkuperää olevia sanoja.

229. Matti9.3.2011 klo 23:57

Palstan alkuajoilta 2003 löytyy säie 76, D-tuotanto. (Luontainen vaatimattomuuteni estää minua mainitsemasta säikeen isännän nimeä.) Siellä asiaa on duumaildu. Monikkoja ei kannata kerätä, koska niitä on pilvin pimein, rariteettiarvo 0. Myös vain "supisuomalaiset" sanat kelpaavat, koska muuten taas radioidaan, videoidaan, paheksutaan dildoja jne.

Kun lisäksi hyväksytään vain yksi sana per sanavartalo, jäädään kai alle puoleen tusinaan. tai sitten ei.

KADEHDINTA
HUUDAHDUS
SÄDEHDINTÄ
HEDELMÖIDÄ
TADIKOIDA

Vaan voihan näitä vielä löytyä lisääkin.

230. Jaska10.3.2011 klo 00:14

PENDELÖIDÄ

On suomalaista alkuperää, no ehkei supi-.

231. Matti10.3.2011 klo 09:05

Onko siis pendeli suomesta levinnyt muihin kieliin?

232. tiedoksi11.3.2011 klo 01:29

Pendeli tulee latinan ja englannin kielen sanasta pendulum (heiluri)

233. Hakro11.3.2011 klo 02:12

Oikeasti: Pendeli tulee LATINAN kielen sanasta pendulum (heiluri).

Se että anglosaksit ovat omaksuneet sanan sellaisenaan, ei tee siitä sen englantilaisempaa sanaa kuin muiden eurooppalaisten kielien johdannaiset samasta sanasta (ranskan pendule, saksan Pendel, espanjan pèndulo, italian pendulo, portugalin pêndulo jne.).

Itse asiassa kaikkein lähin lähtökohta on tietenkin RUOTSIN sana pendel. Siitähän suomen pendeli tulee eikä pendulumista.

234. Jaska11.3.2011 klo 16:56

Minulle huomautettiin tautologisesta erheestäni. PENDELÖIDÄ olikin mainittu jo aiemmin, tosin gemenalla kirjoitettuna. Anteeksi huolimattomuuteni. Tulipahan kuitenkin keskustelua provokatiivisesta dzoukistani, joka ei sekään ole supisuomalaista alkuperää!

235. tiedoksi11.3.2011 klo 17:15

Hyvä, että Hakro ymmärsi sanan. Lausahdukseni oli kyllä vain lakoninen.
Pendulum kuitenkin löytyy sellaisenaan useimmista englannin sanakirjoista sellaisenaan.
En viihdy näitten hakrojen ja jaskojen seurassa näillä sivuilla.

236. [Hakro]11.3.2011 klo 22:07

[Nimim. "tiedoksi": Luetun ymmärtäminen helpottaisi viihtymistä olennaisesti.]

237. Jaska11.3.2011 klo 22:45

Pahoittelen, etten kykene viihdyttämään sinua, tiedoksi. Ehdotan, että siirryt viihteellisempään HS-ketjuun.

238. Matias-Myyrä13.3.2011 klo 13:08

Tässä säikeessä olevasta viestistään (12.4.2010 klo 14:42) kirjoittaja Matti toteaa myöhemmin samana iltana: "ARRRGGGH!"

Minä voisin sanoa "samat sanat", mutta ihan eri syystä. Minua ärsyttää se että nykyisin kuulostaa-sana kirjoitetaan hyvin usein kahdella ällällä.
Tänäänkin olen jo kolme kertaa törmännyt tuohon väärään muotoon. Sotkevatko ihmiset sen kuullottaa-sanaan? Tai sekoittaako säe "Kuullos pyhä vala..." heitä?

239. HT13.3.2011 klo 14:17

Semmoiset kuin kuullostaa ja arvelluttaa taitavat johtua paljolti siitä, että infinitiivissä on kaksi l:ää. Himpun verran voi olla vaikutusta silläkin, että joissain pohjalaismurteissa ne ovat normaalia kieltä.

240. Jaska13.3.2011 klo 14:44

HT tarkoittaa infinitiivejä kuulla ja arvella. Samoin infinitiivissä luulla on kaksi ällää. Voisi siis luulla, että joku voisi luullotella.

241. HT13.3.2011 klo 14:49

Jos Googlesta vilkaisee, melko moni luullottelee.

242. HT13.3.2011 klo 15:01

Näämmä Kotuksenkin saitilla pohdiskellaan kuullostaa-versiota ja vastaavia:

-http://www.kotus.fi/?s=2717

243. Marco Poloinen13.3.2011 klo 15:55

Sinällään veikeätä, että savolaiset ovat (kuulemma) hyviä leppeemään ja huonoja häppeemään, mutta kahdentavat yllämainituissa yhteyksissä ällistä vasta jälkimmäiset. Esim. luulottelloo tai kuulostelloo.

244. pelaaja15.3.2011 klo 18:39

Aika kaunis vaalikeskusteluunkutsu sanomalehdessä (ainakin Kalevassa): Älä valita. Ala valita.

245. Eki15.3.2011 klo 22:11

Kuulinko oikein? Joku opposition edustaja sanoi eduskunnassa: "Hallitukselle tämä täytyy vääntää rautakangesta!"

246. Matti15.3.2011 klo 22:26

Eki varmaan kuulit täysin oikein. Muistan kun Karjalainen (hän se taisi olla) kertoi tuohtuneena, että joku poliitikkomme oli ajanut itsepintaisesti asiaa "kuin pyssyä piippuun". Piti tietysti olla "kuin käärmettä pyssyyn". Sinänäsä mainio kielikuva.

247. matts16.3.2011 klo 05:31

Rautalanka ja rautakanki taitavat olla periaatteessa samanlaisia atomien hilarakenteita, toinen vaan paksumpi (ja varmasn vähän eri seoskin siinä on). Ehkä edustaja halusi tuolla vertauksella kertoa kaikille, että salilla on tullut ahkerasti käytyä! Muuten olen sitä mieltä, että suuresta salista puuttuu todelliset sanankäyttäjävirtuoosit, nykyään kun kaikesta sanomisestaan joutuu median hampaisiin ja sanomisista aletaan etsiä tarkoituksia joita niihin ei sisältynyt. Kuka siellä enää uskaltaa (jos edes pystyy) olla räväkkä, hauska, ironinen, nokkela...

248. Jaska16.3.2011 klo 10:22

Lauri Karhuvaara MTV3:n Huomenta Suomi -lähetyksessä: "Mutta Tokio ei ole vaarassa, vaikka reaktori sulisi?"

Säteilyturvakeskuksen asiantuntija Wendla Paile vahvistaa: "Ei, vaikka reaktori sulisi."

Lievästä aksentista päätellen Pailen äidinkieli ei ole suomi, mutta Karhuvaaran virhe hämmästytti sitäkin enemmän.

249. iso S23.3.2011 klo 16:46

Mistähän päin Karhuvaara mahtaa olla kotoisin? Nimi tuntuisi viittaavan pikemminkin itäiseen kuin läntiseen Suomeen. Minun piti ensin oikein miettiä, missä oli virhe. Minulle on aivan luontevaa toivoa että reaktiri ei sulisi, mutta lumi saisi sen tehdä.

250. PP23.3.2011 klo 17:30

Verkko-KSML eilen:

Miehet olivat liikenteessä selvin päin, mutta mönkijät on tarkoitettu ainoastaan maastokäyttöön.

251. Jaska23.3.2011 klo 17:42

Mistä kunnasta olet kotoisin iso S? Sanotaanko siellä siis luontevasti sulisi pro sulaisi? Yhtä kaikki ihmettelen, miksi Karhuvaara ei käyttänyt kirjakielen konditionaalia, jonka hän kaiketi tuntenee.

252. pelaaja23.3.2011 klo 18:05

Kyllä lounaisessakin Suomessa moni toivoo, että "voi ku toi lumi jo sulis pois" paitsi että yhtä lailla kuulee myös "sulais".
Lumi ei kuitenkaan ole sulinut vaan sulanut.

253. PP23.3.2011 klo 18:52

Löysin erittäin mukavista asioista kertovan blogin. Blogistilta on 328 muuta kirjoitusta, mutta minun kiinnostukseni loppui tähän yhteen ainoaan. Kirjoitusvirheitä oli jo yhdessä kirjoituksessa liikaa kestettäväksi.

Miksi ihmeessä, jos kerran pystyy luomaan blogin ja sitä ahkerasti ylläpitämään, siitä ei voi tehdä kaikkien luettavaa. Blogi saa paljon positiivista palautetta lukijoiltaan. Yhteinen piirre noille kommenteille näkyy olevan, että niissä on ihan yhtä paljon virheitä kuin tällä rouvallakin. Eikä yhtään auta sekään, että hän ilmoittaa heti alkuun olevansa haka tekemään kirjoitusvirheitä. Tässä vain osa tuosta ensimmäisestä ja viimeiseksi jääneestä lukukokemuksestani:
- kuolluttapainoa
- isollekirkolle
- hyvät ,reilut tilat
- päivä teillä ,se on kivaa
- kanssasi ,olin siinä
- apina-lintu yms. taloissa kun...
- myötä.Aikoinaan ...
- sivistyksessäni,apinoita näen
- peilin ohi kävellessä mutta
- pitääpä lähtä
- tulee talvi-ei tule talvi synsteemiä...
- aamupesauja
- haulikon osto aikeeni
- nyky junat
- Korkeasaarenlautalta
- villi hevosia
- vähvemmän

Kaikkihan tekevät virheitä, mutta huomatessani, ettei kirjoittajalla ole pienintäkään halua tai yritystä korjata niitä, niin tämä mamma sanoo tylyt hyvästit.

254. PP23.3.2011 klo 18:58

Kuten huomaatte, tuokaan litania ei sujunut ilman virheitä.

255. iso S23.3.2011 klo 19:19

Jaska, olen kotoisin enemmän tai vähemmän Lappeenrannasta. Tarkoittaa sitä että olen asunut nykyisen kaupungin ympäristössä, silloisen kaupungin ympäristössä sekä siinä varsinaisessa kaupungissa, ennen kuin kuntaliitokset alkoivat.

Nykyisistä lappeenrantalaisista en mene takuuseen mutta sieltä lienen päähäni saanut että "sulisi" on ihan käypä muoto. On päähäni tarttunut muitakin niin vahvaan iskostuneita virheitä että hämmästyn jos olen pakotettu huomaamaan olevani väärässä. Esimerkiksi, viivoitin on minulle ilman muuta viivotin. Tämä aiheutti minulle kerran sen verran korjaustyötä että tuo enemmistön käyttämä vääräuskoinen muotokin on nyt minulle tuttu.

Googlettamalla löytyy muitakin sulisi-uskovaisia eivätkä kaikki voi olla pelkkiä kirjoitusvirheitä. Kannattaa rajata haku suomenkielisille sivulle tai varautua kahlaamaan ohi muutama sivu Sulisi-nimisiä ulkomaanpellejä.

256. RA23.3.2011 klo 20:52

SULISI/SULAISI: Myös minun piti hetki miettiä, missä on Jaskan viestin virhe. Puhekielessä tuskin huomaisin tehneeni mitään virhettä. Kirjoitetussa asiatekstissä saattaisi joku kello herätellä korjaamaan.

257. Maikki23.3.2011 klo 21:48

Iso S:n huomion pohjoisen ihmisenä sulisi-sanasta olen valmis allekirjoittaman ainakin puhekielen ilmaisuna. Samoin viivotin on meillä ilman i-kirjainta. Meillä voisi olla myös muodossa SULAS.

Yleensähän meitä lappilaisia syytetään h:n panemisesta vähän jokaiseen mahdolliseen väliin, mutta jokaisella kykäkunnalla on siinä oma tapansa. Menhään / menhhään, tullaan / tulhhaan... Itse en niitä kovin hyvin hallitse, kun olen vasta ensimmäisen poloven lappilainen. Vanhempani olivat oululaisia.

258. Matias-Myyrä4.4.2011 klo 18:26

Kuuntelin Facebookissa isä Mitron puolitoistaminuuttisen puheenvuoron, jossa hän kahdesti käytti sanaa "politiikko".
Luulisi poliitikon tietävän kumpi i-kirjain "venyy" sanoissa politiikka ja poliitikko.

259. Jaska4.4.2011 klo 22:46

Nykyään ainakin 91 prosenttia niin politiikoista kuin muistakin julkisesti esiintyvistä puhuvat "sitä kautta", jolla nämä kieliköyhimykset ärsyttävästi korvaavat ilmauksia niin, noin, siten, täten, sillä/tällä/tuolla tavoin, sen johdosta, sen avulla, sen ansiosta, sen seuraamuksena, siitä syystä, siitä seuraa jne.

Sitä kautta he onnistuivat kirjoituttamaan minulla tämän purkauksen, ja heti helpotti!

260. pelaaja6.4.2011 klo 18:13

Stubb on Suomen seksikkäin politiikko, sanovat eräät. Poliitikkoa, esim. Soinia, punnitaan vaalikeskusteluissa. Noissa vaalikeskusteluissa tulee samalla kertaa punnituksi sekä puolueitten politiikat että poliitikot. Ja vaikka nyt politiikoista ja poliitikoista koko ajan puhutaan niin ei tässä oikein vielä tiedä että ketä äänestäisi. Politiikat tietysti ja poliitikkojen erityiset viehätysvoimat ratkaisevat sitten sen, että kenelle poliitikolle äänensä luovuttaa. Mutta sitä poliitikkoa en voi äänestää, joka 'summaa' tai 'linjaa'. Siis että minkälaisilla politiikoilla ja poliitikoilla meitä hetken päästä yritetään hallita. Se on tärkeä poliittinen asia.

261. iso S6.4.2011 klo 18:54

Yhteen vaalimainokseen oli laitettu runsaiden kilivirheiden lisäksi Suomen valtiolippu. Se on jo poliisiasia!

262. matts6.4.2011 klo 19:33

Onko olemassa joku syy miksi äänestää?

263. Jaska11.4.2011 klo 22:49

Ilta-Sanomat raportoi Idols-kisasta: "Hennariikka sai tuomareilta kritiikkiä hänen esityksestään."

Pojat, pojat, tuosta koulumestari antaa armotta laiskanläksyä.

Sitä vastoin tuomarit saavat pisteitä asiallisesta, joskin turhan lempeästä arviostaan. Hennariikan esitys oli lähes floppi. Sovitus oli liian matala, mistä aiheutui jopa epäpuhtautta. Lopun ylösveto oli melkeinpä häväistys Fougstedtia ja Wageria kohtaan. Minä olisin pudottanut H:n pelkästään väärästä sanasta - unohdan pro unhoitan - huolimatta hänen aikaisemmista hyvistä esityksistään.

Stina Girs veti muuten stykinsä paremmin kuin Paula Koivuniemi konsanaan. Kyllä tuo yleisöääänestys on syvänteestä...

264. Matti11.4.2011 klo 22:53

Girsin pudottaminen oli selvä oikeusmurha. Minunkin sammalkorvaani repi Hennariikan laulun epäpuhtaus.

Muuten olen sitä mieltä, että kaksi asiaa on pyhää: rytmi ja sävelpuhtaus. Kaiken muun saa uhrata tulkinnan alttarille.

265. Hakro11.4.2011 klo 23:32

Jaskan viestin alkua lukuun ottamatta neljä edellistä viestiä kuuluisivat jonnekin muualle kuin Kaunis suomemme kieli -ketjuun, paitsi ehkä siinä mielessä, että ne sisältävät vähemmän kaunista suomemme kieltä.

266. Jaska12.4.2011 klo 11:40

Kauniisti kirjoitit, Hakro. Kuuluu ilman muuta tähän ketjuun.

267. matts12.4.2011 klo 13:08

Tää ei kuulu mihinkään ketjuun mutta Vihreillä on mielenkiintoinen ase Perussuomalaisia vastaan; Soininvaara.

268. Matti12.4.2011 klo 18:58

Radiosta kuulee tämän tästä, kuinka eri kysymykset puhututtavat ehdokkaita. Kas kun eivät puhutatuta.

269. pelaaja12.4.2011 klo 19:18

Elisanet tänään:
Ennakkoäänestys vilkastui hieman edellisistä vaaleista.

270. Matti14.4.2011 klo 16:37

Radiossa kuuluttaja kertoi, että Helsingissä oli tehty ilkivaltaa juuri istutetuille puuntaimille. Hän ehdotti piikkilankaa taimenten ympärille.

271. Marco Poloinen14.4.2011 klo 16:59

Mitenkähän luontaisesti kasvamaan lähteneet taimenet jaksellevat...

272. pelaaja14.4.2011 klo 19:20

Rakkaus on ikuinen.
"Mua lemmitkö vielä oi Kustaa, onko rakkautes ruastumaton? Minä kotona jaksan sua oottaa, minun tunteeni entiset (?) on."

273. Ari14.4.2011 klo 20:26

Keskipäivän peili ja sää klo 12.00:http://areena.yle.fi/audio/1302772869767

"Kevään varhaisuudesta huolimatta, perunan ja vihannestaimien istutukset on jo aloitettu eri puolilla maata."

274. Eki15.4.2011 klo 11:08

"Renny Harlin nousi elämäntyöpalkinnon", kertoo Iltalehden nettisivu.

275. Jaska15.4.2011 klo 11:28

Juu ei, sanoisi Uotinen, jos olisi kielimies. Verbistä soutaa rinnakkaismuodot souti ja sousi, mutta verbistä noutaa siis vain nouti.

276. Matti15.4.2011 klo 15:46

Radiossa selostettiin halonhakkuukisojen alkukarsintoja.

277. Jaska27.4.2011 klo 17:07

Ilta-Sanomat tänään:

Mohammedin väitetään olleen yhteydessä chicagolaiseen ex-jengiläiseen Jose Padillaan, jota neuvottiin matkustamaan Chicagoon, vuokraamaan asunnon kerrostalosta ja aiheuttamaan siellä kaasuvuodon ja sen avulla ison räjähdyksen.

Pitkän virkkeen vaarana on alkupään unohtaminen loppupäätä kirjoitettaessa. Voi olla niinkin, että toimittajan kielikorva on pettänyt. Olisi siis pitänyt olla nominatiivit asunto, kaasuvuoto ja iso räjähdys.

278. Äiskän ope27.4.2011 klo 19:42

No, kuinka Jaska itse kirjoittaisit. Olet jo kovasti huru-ukkojen puolella.
Onko yllä oleva teksi kopio, vai omasta muistista?
Pitäisi käyttä sitaatteja, kun lainataan.

279. opilas27.4.2011 klo 19:53

..ja sen avulla saamaan aikaan..

280. Jaska27.4.2011 klo 21:22

Selvä (ainakin asia). "Mohammedin... räjähdys."

281. Hakro4.5.2011 klo 00:24

Toisella kotimaisella:

Bin Laden är nu död, men hans bröder Marme Laden, något mörkare Choko Laden och vegetarianen Sal Laden är fortfarande på fri fot. Förutom dessa eftersöks även hans kusin Pinaco Laden och hans senil farbror Var-fan-vade-jag Laden.

282. pelaaja6.5.2011 klo 18:54

Onnistuin taas rikastuttamaan kielenkäyttöäni yhdellä uudella sanalla. Se on vielä fiinimpi kuin tarkoite, jota kritisoin puolustaakseni tarkoitusta. Ja se on: käytänne. Otan sen heti aktiiviseen käytänteeseen. Sanomalehti Kalevasta voi nimittäin tänään lukea, että erään maisterin "väitöskirjan otsikko on Resonanssi arkikertomuksissa: Kielelliset, prosodiset ja keholliset asennoitumiskäytänteet".

283. pelaaja6.5.2011 klo 19:08

..-> siis voi sen lukea miljoonasta muustakin paikasta mutta on se vaan niin fiini käytänne tai fiiniä käytännettä

284. HT6.5.2011 klo 22:51

Käytänne-sana on peräisin 50-luvun alkupuolelta eikä ehtinyt Nykäseen kuin vasta viimeisen osan lopussa oleviin lisäyksiin ("käytössä oleva tapa t. menettely"). Terho Itkonen käsitteli aihetta Kielikello-lehdessä vuonna 1992 otsikolla "Käytäntö koostuu käytänteistä". Artikkeli loppuu näin:

käytäntö = 'käytössä olevien menettelytapojen kokonaisuus'. Esim. Hoitokäytäntö kehittyy lääketieteen edistyessä; yhdeltä kohdalta käytäntö on taas muuttunut.

käytänne = 'käytössä oleva menettelytapa'. Esim. Hoitokäytänteet muuttuvat lääketieteen edistyessä; taas on omaksuttu uusi hoitokäytänne; pari vanhaa käytännettä on hylätty.

Näkökulma voi joskus vaihdella niin, että samassakin lauseessa menestyy yhtä hyvin yksiköllinen käytäntö kuin yksiköllinen käytänne. Monikkomuotoinen käytänteet ei kuitenkaan hevin ole vaihdettavissa "käytäntöihin". Käytäntö koostuu siis käytänteistä, ei "käytännöistä".

285. matts7.5.2011 klo 07:17

Koostuukohan näytäntö näytänneistä;)

286. pelaaja7.5.2011 klo 09:11

HT,
oikeassa olet mutta pahan panit. Siis käytänne ei olekaan fiinimpi käytäntö. Se saa ihmettelemään, että mistä kummasta omat käytäntöni ovat syntyneet, koska en ole tätä ennen havainnut käytänteitä. Suomen kieli on VAIKEA kieli.

287. Matias-Myyrä9.5.2011 klo 10:16

Sanaa seinämällinen taivuttamalla saadaan seinä-mälli-seksi.
Millaistahan seksiä se on? ;-D

288. Marco Poloinen9.5.2011 klo 11:14

Nyt alkaa mennä jutut sen verran levottomiksi, että on syytä vaihtaa säiettä! ;-)

Jatkuu => Kaunis Suomemme kieli 3

289. Jaska29.11.2023 klo 15:10

HS tänään: "Rotemin sisarentytär otettiin panttivangiksi tämän äidin kanssa Be'erin kibbutsissa 7. lokakuuta."

Useimmiten tarpeettoman ja usein hupaisan tämättelyn ohella nykytoimittajilla on vakaa pyrkimys välttää omistusliitteitä. Niinpä ei voinut kirjoittaa: otettiin panttivangiksi äitinsä kanssa. Ai sori, sehän voi tarkoittaa että äiti oli kimpassa Hamasin kanssa vangitsemassa tyttärensä. Miksei siinä tapauksessa "Rotemin sisar ja sisarentytär otettiin panttivangeiksi" kelvannut? No kun siinä on toistona sisar ja sisar. Pakko siis tämätellä.

Kielenhuoltajat ovat hiljaa, ehkä peräti hyväksyvät ja suosittavat kielemme raakaa raiskuuta. Heidät pitäisi panna viralta. Ai anteeksi, siis pistää.

↶ Takaisin aiheisiin Siirry ylälaitaan ↑

KOMMENTOI

5468. Kaunis Suomemme kieli 2

Lähettäjä: *

Teksti: *