KESKUSTELUT > RISTIKOT > KUVA VAI SANA

5302. Kuva vai sana

ö20.1.2010 klo 16:48
Mikä oikeastaan ratkaisee sen, tuleeko ristikkoon vihje kuvana vai sanallisena?

Kuvavihjeeseenkö mieluummin pyritään?

Montako kuvavihjettä pitää vähintään olla kuvaristikossa?

Kumpi on parempi?

Onko kuvavihje vain visuaalisuuden takia?

Entä ratkojan mielestä?

Yleensä kun kovisten vihjeitä kehutaan, niin kehutaan sanallisia vihjeitä.
2. Olavi Kivalo20.1.2010 klo 17:10
Tässäpä erinomainen kysymys. Odotellaan selityksiä.
3. Eki20.1.2010 klo 17:20
Juu, hyvään kysymykseen ensin ylimalkaiset vastaukset.

Markku Mäkelää lukuunottamatta laatija määrittää kuvavihjeiden paikat. Piirtäjä voi toki soveltaa eli hieman vaihtaa vihjeitä, syystä jos toisestakin.

Kuvaristikossa ei tarvitse olla yhtään kuvavihjettä - ollakseen siis määrittelyn mukainen kuvaristikko (katso Sanaseppojen julkaisut > kuvaristikon määritelmä).

Paremmuutta ei voi sanoa, kumpiakin tarvitaan visuaalisuuteen. Mutta ei kuvavihje ole yksin visuaalisuuden takia.

Ratkojat puhukoot omasta puolestaan.

Vielä voisi sanoa, että tällaiseen käytäntöön on päädytty vuosikymmenten aikana ja tämä katsottu hyväksi. En äkkiä keksi, miksi nykyistä perusideaa pitäisi muuttaa.
4. Eki20.1.2010 klo 19:29
Ulkomailla kuvia pidetään yleensä helppoina vihjeinä: kissa on kissa ja huivi on huivi. Suomessa osataan mukavasti taiteilla niin, että helpossa ristikossa piirros yleensä on helppo/helpohko (toki vaihtoehtoja on liki aina) mutta visaisissa voi olla hyvinkin ovelia ideoita.

Kokonaan piirrosvihjeistä koostuvia ristikoita tehdään joskus. Ne ovat kuriositeetteja eikä varmaan kukaan haluaisi meillä siirryttävän pelkästään niihin.

Joskus ristikko voi olla käytännössä piirrokseton. Jos ristikko on vaikka loistava visainen ristikko, tämä tuskin montakaan ratkojaa kismittää - olennaisinta on saada hyviä ahaa-elämyksiä.

Jos helpossa ristikossa on vai tekstivihjeitä, tulee varmaan mieleen, että toteuttaja ei joko osaa piirtää tai muita negatiivisia syitä.

Laatija/piirtäjälle sallitaan varmaan vähemmän piirroksia kuin ainoastaan ristikkoa laatijan ohjeiden mukaan toteuttavalle.

Tästä suomalaisesta kuvaristikosta vielä. Uskoisin, että tekstin ja kuvien yhdistelmä on sekä visuaalisesti mukava että monipuolinen vihjekombinaatio.
5. matts20.1.2010 klo 19:32
Sanoilla saa mielestäni oivaltavampia vihjeitä mutta on hyviä esimerkkejä kuvallisistakin. No Hesarin kuvista ei kyllä saa mitään selvää Enkä niitä teekään, mutta mainittu Mäkelä osaa asiansa. Pitkälälläkin on kuvat ihan ok mutta mua hämää vähän se että samat kuvat toistuvat usein, eri vastaussanoille toki, mutta joskus vähän väkinäisesti, kuvasta voi tulla melkein mitä tahansa. Pääosin niissä lehdissä mistä itse ratkon (SK, IS) suhde tuntuu sopivalta. Kuviin on mielestäni ihan parin viimevuoden aikana panostettu enemmän ja olisiko havaittavissa kuitenkin hieman niiden vihjeiden lisääntymistä. Saattaa olla vain minun tuntuma.
6. Eki20.1.2010 klo 20:22
Täsmennän viimeistä kappalettani:

Tästä suomalaisesta kuvaristikosta vielä. Uskoisin, että tekstin ja kuvien yhdistelmä on sekä visuaalisesti mukava että sisällöllisestikin monipuolinen vihjekombinaatio.
7. tonimikael20.1.2010 klo 23:43
Mie olen jossain määrin ehkä vähentänyt kuvien käyttöä nykyään, juuri tuosta Mattsin mainitsemasta toistumisesta johtuen ja tietysti siitä kun nykyään tulee tosi harvakseltaan piirrettyä mitään uutta. Ehkä sitä joskus taas innostuu.
8. tonimikael20.1.2010 klo 23:50
matts, vielä jäi sanomatta, että kyllä se muakin häiritsee, mutta alan jo olla paatunut. ;)
9. Matti20.1.2010 klo 23:57
Kuvituksissa on aika suuret tasoerot. Löytyy erittäin hyviä piirtäjiä, ja sitten vain hyviä. Hyvien piirtäjien kuvat tekevät ratkonnasta entistä suuremman nautinnon. Jonkin verran käytetään sitä, että kuvaan laitetaan enemmänkin tavaraa, ja jokin detalji on sitten ratkaisu. Hyvällä maulla käytettynä tämä on hauskaa.
10. Olavi Kivalo21.1.2010 klo 10:52
Periaatteessa jokaiselle ratkaisusanalle on mahdollisuus valita sanalllinen tai kuvallinen vihje. Mikä sitten kulloinkin ohjaa päätöksentekoa?

Näyttää siltä, että valinta on useimmiten sattumanvarainen tai opportunistinen eikä perustu mihinkään kokonaisnäkemykseen. Valitaan sanallinen vihje, koska ei tule mieleen tai ei ole käytettävissä mitään kovin nerokasta kuvaa, tai sellainen ei mahdu käytettävissä olevaan tilaan. Tai päinvastoin, valitaan tylsä näköiskuva vain koska se on helppo piirtää ja sattuu mahtumaan ruutuun (tyyliin Jokikokko).
11. matts21.1.2010 klo 11:19
tonimikael; anna palaa vaan, onhan niissä sinun ristikoissa laatua vaikka muille jakaa ja tuo oli varmaan kohtuutonta kuva-arvostelua mutta sanoin kun se tuli mieleen. Onhan nimittäin ristikoita joista ei edes viitsi sanoa mitään.
12. tonimikael21.1.2010 klo 14:04
matts, kiitos noista sanoista :)

Ehkä niissä mun ristikoissa on sitä laatua juuri sen takia, kun yritän sitten piirtämislaiskuudesta johtuvaa omantunnon soimausta hiljentää tekemällä laadukkaita laatimuksia. ;) Tiedä häntä.

Kuitenkin hyvä kun sanoit tuosta. Otetaan asiat asioina eikä mun kanssa ainakaan tartte pelätä sanoa niitä suoraan. Jos se kirpaisee, niin jostain se kertoo ja mahdollisesti asiat menevät sitä kautta eteenpäin, eihän sitä tiedä. :)

Se on tietysti "huono" puoli noissa mun vihjekuvissa, kun ne on monet sen verran omaperäisiä ja mieleen jääviä, että toiston huomaa helpommin.

Ja kun minä ainakin olen laiskuuteni lisäksi itsekäs ja ahne ja kun sitten koettaa tasapainoilla sen kanssa, että rahaa tulis paljon ja työtä tarvis tehdä vähän, niin senhän arvaa mitä siitä seuraa. No onneksi sitä on sen verran lisäksi vielä kunniankipeä ja ammattiylpeäkin, niin lopputulos on sentään siedettävä.
13. Matti21.1.2010 klo 17:03
tonimikael, kyllä ne ovat aivan muut laatijat (vai pitäisikö käyttää yksikköä), jotka laativat periaatteella"rahaa tulis paljon ja työtä tarvis tehdä vähän". Suomessa tietysti vaatimattomuus on hyve, mutta jotain rajaa ...
14. matts21.1.2010 klo 20:52
Mulla oli sama mielessä kun kaimalla. Ei muuten kannata paljastaa tuollaista, Eki luuraa kuitenkin jossain ja pistää korvan taakse seuraavaa palkkaneuvottelukierrosta varten ;-)
15. MM22.1.2010 klo 10:08
Aiheeseen liittyvää vanhempaa jutustelua "3464. Fiksua kierrätystä? "

_http://sanaristikot.net/keskustelut/index.php?ryh ma=0&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=3464&alku=630&t= k
16. Olavi Kivalo22.1.2010 klo 10:22
Tämä tuntuu lässähtävän alkuunsa. Lukekaa nyt ihmeessä nuo säikeen hyvät kysymykset ja keskittykää niihin.
17. Eki22.1.2010 klo 10:31
Noihin Olavin aiempiin kommentteihin sanoisin, että ihan sattumanvaraisesti mennään. Laatija päättää (eikä useinkaan kauheasti ajattele syvällisesti) ja piirtäjä tarvittaessa vähän vaikuttaa jakoon.

Poissaolevasta on kiva puhua eli Keniassa vaimonsa kanssa pari vuotta olevalta Reima Mäkiseltä tulee mieleen pari seikkaa, jotka ovat omalta osaltani vähän vaikuttaneet siihen, millaisia vihjeitä hänelle panen.

Ensimmäinen muistikuva yli 20 vuoden takaa on, että Reima totesi "piirroksissa olevan usein sotaa ja kaikkea sotaisaa". Mietin asiaa ja vaikka en ollut mitenkään erityiusesti samaa mieltä, vältin siitä eteenpäin selvästi sotaisien piirrosten etenkin Reiman kohdalla ja muidenkin piirtäjien.

Kerran myöhemmin Reima totesi, että näitä oktetteja on työlästä piirtää, kun pitää monikon tapauksessa piirtää 16 eri ihmistä. Tuohan on ihan totta, on turha teettää hankalia piirroksia, jos vaihtoehtona on vaikka kissan piirtäminen. Kovin paljon vaikeuseroahan ei vihjeillä ole.

Joillakin piirtäjillä on heikkouksia, kenties eläimet eivät paljon toisistaan poikkea, jolloin pitää joko pyytää piirtäjää opettelemaan asia tai välttää sellaisia, mitkä eikvät ennenkään ole onnistuneet hyvin.
18. MM22.1.2010 klo 11:06
Olkoon sitten vaikka opportunistista, mutta kyllä valintaan kuva- tai sanallisen vihjeen välillä usein vaikuttaa myös ristikon vaikeusaste, deadline ja työstä saatavan palkkion suuruus/pienuus.
19. tonimikael22.1.2010 klo 14:35
Visaisella puolella on jäänyt hyviä fiiliksiä mm. seuraavista kuvavihjeistä:

punaisen langan kuva - JUONI (Viitamäki)
hiihtolatu lumisateessa - UMPEUTUA (Skyttä/Kärkkäinen)
nopan yksi sivu (oisko ollut kutonen) - KOLOT (Viitamäki)
naama, jolla sellainen öööääähnnnngh-ilme - EHKEI (Viitamäki)
silmäniskukuva - KLAPI (Pallonen/MM)

Tuossa muutama äkkiseltään mieleen tullut esimerkki kivoista ei-helpoista vihjeistä. Ja noistakin jotenkin mukavimmilta tuntuvat ne, joissa ei ole mitään kikkailua eikä ylimääräisiä askelia. Esim. tuo KOLOT-sana Viitamäen aukeamassa innoitti minut vuolaaseen kehuryöppyyn itse maestrolle puhelimitse. Vaikkakin Antti sitten ääriperfektionistina ja umpiloogikkona totesi, että "eiväthän ne nopan silmät aina ole koloja". Mutta eipähän se mukavaa mieltäni latistanut. Hähää.
20. MM22.1.2010 klo 17:42
Käytännössä ristikontekoprosessi on useimmiten puolirutiinilla tehtyä kompromissien sarjaa, johon vaikuttaa monet asiat. Alempana kuitenkin alustuksen kysymyksiin jotain vastauksentynkää omista pyrkimyksistäni.

"Mikä oikeastaan ratkaisee sen, tuleeko ristikkoon vihje kuvana vai sanallisena?"
-Ykkösenä tila, tai sen puute. Sitten muut seikat, esim. kumpi on parempi ja vaikeustasoon sopivampi vihje. Tai jokin uusi oivallus tai idea jommasta kummasta. Joitain ratkaisusanoja on miltei mahdoton kuvalla, joitain taas hyvin vaikea lyhyesti sanallisesti esittää. Molempien suht` tasaista sijoittelua tavoitellaan.


"Kuvavihjeeseenkö mieluummin pyritään?"
-Ei, vaan jonkinlaiseen tasapainoon teksti- ja kuvavihjeiden välillä.


"Montako kuvavihjettä pitää vähintään olla kuvaristikossa?"
-Mahdotonta sanoa jo senkin vuoksi, että ristikoita on niin eri kokoisia. Jokin tabloid-kokoinen ristikko, jossa vain 2-3 kuvaa, näyttää hyvin aneemiselta, kun taas jossain pikkuruisessa 5x5:n ruudun tehtävässä ihan riittävältä.


"Kumpi on parempi?"
-Tasapeli.


"Onko kuvavihje vain visuaalisuuden takia?"
-Itse uskon että enemmistö mieluummin tarttuu sellaiseen tehtävään, joka miellyttää silmääkin. Pelkillä tekstivihjeillä oleva ristikko on minusta yhtä houkutteleva kuin sarjakuva, jossa olisi vain pelkkiä puhekuplia, vaikka miten nokkelaa vuoropuhelua olisi.


"Entä ratkojan mielestä?"
-


"Yleensä kun kovisten vihjeitä kehutaan, niin kehutaan sanallisia vihjeitä."
-Totta. Johtunee siitä, että koviksissa on yleensä hyvin vähän kuvallisia vihjeitä. Useimmiten vielä nuo kovikset toteuttaa laatija itse, ja verbaaliakrobaattina tietenkin miettii sanallisia kierouksia vihjeiksi. Ihan ymmärrettävää ettei kaikki laatijat mieti kuvallista vaihtoehtoa, kun kyky toteuttamiseen ja tilantarpeen hahmottamiseenkin on rajallinen. Mutta uskon että jatkossa yhä enemmän nähdään nokkelia kuvallisiakin kovisvihjeitä, kun luottamus kuvittajienkin mielikuvitukseen lisääntyy.
21. ö22.1.2010 klo 18:56
Olipa hyvä selvitys. Kiitos MM!
22. jpq23.1.2010 klo 06:02
Minusta vaikken ratko oikean suhteen vaan tietää ja sanallisista tykkään enempi ne voi olla kieroja ja usein pienenä vaikea saada kuvaa selväksi. ja sanallista vain sisältävä on tylsä kuten myös ne jossa paljon vaikka -talo tyypin vihjeitä. kaikenmaailman vihjeitä sekaisin kiitos on oma näkemykseni.
23. matts23.1.2010 klo 07:08
Jos joskus voi olla tosi vaikea saada kuvasta selvää, niin ei aina ole helppoa saada tekstistäkään selvää (ristikoissakaan).
24. jpq23.1.2010 klo 22:04
matts: kyllä eräs laatija sellainen että jälki minusta suorastaan sellaista että vaikeaa tekee ja voin mielestäni sanoakkin kuka Seppo Jokikukko. ps. Markus mäkelän vai kuka se humoristinen sarjakuva kuvittaja onkin taas piirrokset mainioita.
25. Eki23.1.2010 klo 22:35
Hyvä Juho-Pekka Kusela! Seppo Jokikukko ja Markus Mäkelä...
26. pekka23.1.2010 klo 22:42
Kyllä Sanoma News:llä on HEIKOIN taitto, johtuu varmaan Auliksesta.
27. Marco Poloinen24.1.2010 klo 00:02
Vaikka meikäläisen aivoissa vallitseva (epä)järjestys näyttäisi suosivan enemmän noita sanavihjeitä, ilolla ja innolla ratkon (tai ainakin "normihelppoa" tarkemmin katselen) välillä esim. MM:N kuvailottelutäyteisen Savon Sanomien teemaristikon. Siis "huvin vuoksi"!

Tuosta em. ominaislaadustani johtuen minulle kyllä pelkkiä sanallisia vihjeitä sisältävä ristikkokin on enemmän kuin "pelkkiä puhekuplia sisältävä sarjakuva". Hienojen (sana)vihjeiden tiimoilta kuvia kyllä syntyy ja kuljeksii - pään sisällä.

Niin kuin säikeellä on jo aiemmin todettu, hyvän kovistasoisen kuvavihjeen laatiminen ei ole ihan yksinkertaista. Sen pitäisi olla ehdottomasti selvä (ellei ratkaisusana ole 'töhry' tmv.), etsittävä asia olisi oltava jotenkin keskeinen, mutta ei silti helposti keksittävissä - siis jotenkin "juoni" ja esim. tunnetilojen pitäisi naamasta tai eleistä näkyä. Kaiken tuon yhdistäminen rajallisen tilan puitteissa ei kaikilta onnistu. Eikä tietysti tarvitsekaan, ei nautittavan koviksen (tai pehmiksenkään) teko muutenkaan "kaikilta" onnistu. Onni on olla ympyröissä, joissa onnistujia on.

Jos ei aina kykene olemaan tyytyväinen joidenkin - muilta osin hyvien - laatijoiden piirtämisen tasoon, vielä enemmän ärsyttää netti- tai muusta kuvasilpusta taitamattomasti koottu "kuva". Joskus on täysin toivotonta hahmottaa ja selvittää ratkaisusana ja risteävien avulla saatunakin jättää kyssärin pantavaksi marginaaliin. Esimerkeistä on ollut silloin tällöin täällä puhetta.

Vielä pitää ottaa esille nimeltä mainiten Harto Hakosen teemaristikot PuPessa. Ensimmäisiä tuli (minusta ansaitusti) kritisoitua aika ravakasti juuri tuosta kuvien epäselvyydestä ja -määräisyydestä. Yhtä ansaitusti voinee todeta, että Harton ristikoissa kehitys on kulkenut hyvään suuntaan, eikä vaativuus perustu vain hahmotusongelmiin. Huonohkona "kuvankäsittelijänä" mulle riittää niissä vaikeusastetta selväkuvaisinakin.

Entisen toistoahan tämä enimmäkseen, mutta tältä(kin) näyttää yhden ratkojan näkövinkkelistä.
28. Antero Viita25.1.2010 klo 15:35
Tuosta edellä nimimerkki Ekin viestistä voisi päätellä, että jpq olisi suomalainen (jos q tarkoittaa Kuselaa), hänen tekstistään se ei selvinnyt, vaan luulin kyseessä olevan suomenkielestä innostuneen maahanmuuttajan!
29. Kravattimies26.1.2010 klo 01:42
Antero Viita, jpq on reilu tyyppi ja hän tullut jo niin tutuksi melko monelle meistä, että Eki uskalsi laskea leikkiä. Vain Pekka oli kolmesta nimestä oikein tai sitten minä en ole aussi.
30. Olavi Kivalo5.2.2010 klo 11:32
Tähänastisten puheenvuorojen perusteella näyttää siltä, että laadintatekniikkaa, joka lähtee liikkeelle koko ristikkoa koskevasta teemallisesta visuaalisesta ideasta, ei tunnistaisi kukaan.

Tarkoitan tekniikkaa, jossa tuotetaan kuvamateriaalia, joka valikoiden ja tarpeen mukaan teknisesti työstettynä sijoitetaan tyhjälle ristikkoalustalle yhdessä niistä muodostuvien sanallisten ilmaisujen kanssa laadinnan lähtökohdaksi. Ja tämä tapahtuu ainakin jonkinlaiseen taiteelliseen kokonaisnäkemykseen pohjautuen.
31. RA5.2.2010 klo 15:06
OK, selittäisitkö tarkemmin, mitä Sinä tarkoitat 'teemallisella visuaalisella idealla' ' laadinnan lähtökohtana' ja 'taiteellisella kokonaisnäkemyksellä'?

Kysyn, kun tuli mieleen, että onhan erilaisia teemaristikoita vaikka kuinka paljon:

- kuvittaja on tehnyt ristikkoon yhtenäisen visuaalisen ilmeen väri- ja kuvavalinnoillaan
- laatija on laatinut ristikon, jossa iso osa sanallisista ja kuvallisista vihjeistä pyörivät tietyssä teemassa
- laatija on systemaattisesti käyttänyt kuvavihjeissä jotakin tiettyä hahmoa tai hahmoja
32. Jaska5.2.2010 klo 15:18
Mitä on "teknisesti työstettynä?" Mitä se ei ole?
33. Olavi Kivalo5.2.2010 klo 17:40
Silloin kun ristikon laatija käyttää tuotteessaan kuvia, hänet on saatettava vastuuseen siitä. Hän vastaa julkisuuteen saatetusta kuvituksestaan siinä missä kuvataiteilijakin. Esimerkiksi lehden sivulla oleva ristikko on katsojalle visuaalinen kokonaisuus, ratkoi tai ei. Kokonaisuutena ristikko näyttää tietynlaiselta: mitättömältä, kiinnostavalta, häiritsevältä, miellyttävältä, kömpelöltä, upealta, ...

Laatija, joka tähtää visuaalisesti tasokkaaseen lopputulokseen, ei mielestäni voi hyväksyä opportunistista laadintatekniikkaa eli sitä, jossa ratkaisusanat pannaan ensin ristiin ja sen jälkeen keksitään vihjeet, joista se osa, joille on sopivaa tilaa ja jotka ovat helposti toteutettavia, toteutetaan kuvallisina. Vaikka jokainen kuva onnistuttaisiin toteuttamaan hassuina isonenäisinä ukkeleina eri muunnelmineen, yhtenäisen ilmeen keinotekoisuus olisi läpinäkyvä ja teemallisuus näennäinen.
34. kari kämäräinen5.2.2010 klo 17:52
Asiahan ei tietenkään minulle mitenkään kuulu, mutta enpäs ole ikinä ajatellut niin, että joutuisin joskus vielä ristikkokuvistani vastuuseen!
35. RA5.2.2010 klo 17:53
OK, en vieläkään ymmärrä ideaasi. Ymmärrän kyllä, miten mielestäsi EI tulisi tehdä (siis EI niin kuin nykyään tehdään).

Voitko vielä selittää ideaasi, kuvailla käytännön esimerkein tai mahdollisesti demonstroida?
36. Jaska5.2.2010 klo 18:02
Saa ristikko minun puolestani tuollainen Olavi Kivalon kuvaama taideteoskin (?) olla. Plussaahan se vain on, jos sanasto ja vihjeet täyttävät minun laatuvaatimukseni. Kuvassa on tärkeintä selvyys. Ukkelit eivät häiritse, joskus kyllä naurattavat. Ja aivan yks hailee, onko ne piirretty tyhjälle vai täydelle alustalle.
37. Olavi Kivalo5.2.2010 klo 20:06
Lähden ilman muuta siitä, että ristikko voi olla samanaikaisesti tasokas sekä visuaalisesti että sanallisesti. Mutta tähän ei päästä millä tahansa laadintatekniikalla. Muistuu mieleen keskusteluni maestrojen maestron kanssa hänen tavastaan säveltää suomalaista oopperaa. Hän piti ainoana oikeana sävellystekniikkana sitä, että teksti on ensin, jotta sävellys istuisi luontevasti suomenkielen rytmiin, mm. sen pitkiin loppuvokaaleihin. Säveltämisen on tapahduttava tekstin ehdoilla, jotta paitsi libretto ja sävellys erikseen, myös kokonaisuus eli oopperamusiikki olisi tasokas.

Ristikon kohdalla on myös kysyttävä, kumpi on ensin, kuva vai sana, kysymys, jota aloituspuheenvuorossa ei tosin esitetty. Tämäkään ei ole mikään muna/kana-asetelma vaan vastaus, pyrittäessä tasokkaaseen kokonaisuuteen, on itsestään selvä: kuvitus tulee luoda ensin. En näe mitään estettä luoda myös sanallisesti tasokas ristikko ennalta lukkoonlyödyn tasokkaan visuaalisen kokonaisuuden ehdoilla, kun taas päinvastoin edeten se on mahdotonta.

Koska olen pyrkinyt toteuttamaan ristikoita tällä tekniikalla, olen täysin tietoinen, että kuvituksen asettamat reunaehdot ajavat laatijan haasteisiin, joita leipälaatija ei haluaisi kohdata. Siksi ymmärrän hyvin, ettei hän ”äkkiä keksi, miksi nykyistä perusideaa pitäisi muuttaa”.
38. RA5.2.2010 klo 20:28
Olavi Kivalo kirjoitti:
"En näe mitään estettä luoda myös sanallisesti tasokas ristikko ennalta lukkoonlyödyn tasokkaan visuaalisen kokonaisuuden ehdoilla, kun taas päinvastoin edeten se on mahdotonta."

OK, hyvä! En edelleenkään ymmärrä...
Siis: Millainen olisi tämä "ennalta lukkoonlyöty tasokas visuaalinen kokonaisuus"? ESIMERKIKSI?
Siis: Ja samalla jotenkin olennaisesti tasokkaampi visuaalinen kokonaisuus kuin toisinpäin tehden olisi koskaan mahdollista?
39. ässä5.2.2010 klo 20:38
Missä olisi nähtävissä näitä OK:n toteuttamia ristikoita, joissa kuvitus on luotu ennen sanoitusta. Meikäläiselle perusratkojalle menee tuo teoreettinen selittelysi melko vahvasti yli hilseen, olen itse kuvitellut ristikon tekemisen alkavan sanojen paperille pistämisellä ja kiinnostaisi nähdä, miten loistavia tuotoksia tällä akateemisella menetelmällä syntyy. Luultavasti kuitenkin niistä tulee niin raffinoidun hienoja, että niitä ei pysty ymmärtämäänkään meikäläisen sivistystasolla.
40. RA5.2.2010 klo 21:09
JK. En ymmärrä myöskään tuota vertauskuvaa musiikkiin: Ettäkö joku maestro on tosissaan ja selvästä päästä väittänyt, että korkeatasoiset musiikkituotokset syntyvät VAIN teksti edellä?? Eikö tosiaankaan ole mahdollista luoda ja valikoida sanoja/sanoitusta sävellystä rikastavaksi? Siis eikö missään tapauksessa onnistu molemminpäin? Laadun ja korkeatasoisen taiteellisen vaikutelman kärsimättä?

Kuulostaa kummalliselta. Ajattelen, että kaikenlaiset 'teokset' syntyvät kuvista (nähdyistä tai mielen sisäisistä), sanoista, äänistä, ajatuksista, tunteista, tuntemuksista... ja että lopputuloksen kannalta ei ole isosti väliä, mistä noista se 'teos' on alkanut syntyä. Eli mitä on ollut ensin ja mitä sitten.

'Teoksen' kokijalle (ratkojalle) asialla ei ole mitään merkitystä. Hän kokee 'teoksen' joka tapauksessa omalla tavallaan. Kiinnittää huomiota mihin kiinnittää. Pitää tai ei pidä. Vaikuttuu tai ei vaikutu.

Teoksen laatijalla voi toki olla oma tapansa ja preferointisysteeminsä. Hän sitä tottakai käyttäköön, jos sillä lailla syntyy hyvää ja kaunista. Mutta sitä ei pidä sotkea siihen, että se olisi samalla paras tai ainoa oikea tapa. Puhumattakaan, että se olisi jonkun sortin laadun tae.
41. Olavi Kivalo5.2.2010 klo 22:07
Luultavasti ymmärrän, miksi nimimerkki RA yrittää sinnikkäästi saada minua ymmärtämään ettei hän ymmärrä vaikka taatusti ymmärtää. Siitä huolimatta kehoitan häntä nyt vielä turvautumaan omaan mielikuvitukseensa ja kuvittelemaan ristikon laadinnan lähtökohdaksi minkä tahansa mielestään sopivan kuvituksen, joka herättää vaikutelman yhtenäisestä taideteoksesta, ja kuvituksen sanalliset luonnehdinnat sijoitettuna paikoilleen. Tämä on yksinkertaisesti, nyt siis jo toistamiseen määriteltynä, se lähtökohta, jota olen pyrkinyt soveltamaan. Voin toki näyttää erilaisia ja eritasoisia lopputuloksia, mutta itse laadintaprosessi tulee luonnollisesti kokea omakohtaisesti.
42. Jaska5.2.2010 klo 22:19
Et tainnut RA huomata, että Olavi Kivalo puhui oopperasta. Sehän on selvää, että oopperan lauluosuudet = libreton repliikit, jotka kömpositööri säveltää. Päinvastoin ei kai olisi teoriassa mahdotonta, käytännössä järjetöntä kylläkin.

On toki paljon muita, melodiansa ansiosta hitiksi tulleita sävellyksiä tai sävellyksen osia, joihin on ympätty teksti muöhemmin. Tunnetuin kotimainen esimerkki Finlandian hidas jakso, johon Koskenniemi runoili isänmaallisen sanoituksen.
43. Taata5.2.2010 klo 22:42
Pitänee kokeilla jossain välissä Olavi Kivalon menetelmää.
Eihän kuvia tarvitse toki niin tuhottomasti olla. Nythän on yleensä pelattu yhdellä tai muutamalla pääkuvalla. Jos nyt sitten hieman lisäisi tästä sopivasti sijoitellen esteettisen kauniita kuvia, joista olisi helppo keksiä monenlaisia sanoja, niin siinähän se olisi. Ja seuraavalla kerralla taas lisää jne.
Tämä tuntuu niin käänteiseltä ja vallankumoukselliselta idealta, että en muistaakseni ole kokeillut ennen.

Sävellyksiä toki tehdään ilman sanoja. En ole nähnyt esim.
Chopinin valsseihin tehtyjä sanoja niin, että koko alkuperäiseen kappaleeseen jäljestäpäin olisi tehty sanat. Joidenkin kappaleiden osiin kyllä löytyy ja silloinkaan ei sävellys välttämättä ole aivan alkuperäisenoloinen.
44. RA5.2.2010 klo 22:45
Johan nyt tuon voin kuvitella ja varmaan kaikki muutkin. SE, mitä en - edelleenkään - ymmärrä on, että MIKSI noin päin tehden ristikko olisi jotenkin automaattisesti esteettisesti PAREMPI. Tätä paremmuutta ja sen perusteluja tässä siis vänkään.

Siis että... tarkistan vielä: Ymmärtääkseni väität, että lopputulos on AINA esteettisesti/taiteellisesti (mitä sanaa nyt käytetäänkin) PAREMPI, kun laatija ottaa lähtökohdaksi jonkun koko ristikon kattavan kuvituksen? Siis että nimenomaan näinpäin eli VAIN visuaalisesta kokonaisideasta lähtien ja ylipäätäänkin vain kuvituslähtöisesti syntyisivät todelliset esteettiset ristikkoelämykset? Että "sanasta kuvaan" ja valmiin sanaston elävöittäminen taitavalla kuvallisen ilmeen luomisella ei koskaan voi vastata ideaasi päinvastaisesta järjestyksestä. - Tulkitsin, että moitit "sanasta kuvaan"-laatijoita ja -kuvittajia.

Jos et tätä tarkoita, niin selitä sitten. Näin ymmärsin aikaisemmat kommenttisi. Ja vielä kerran: En pysty näkemään, miksi jompi kumpi suunta olisi jotenkin automaattisesti parempi.
45. RA5.2.2010 klo 22:50
[Yllä 22:45-kommenttini siis Olavi Kivalolle]
46. Eki5.2.2010 klo 23:21
Vähän tuohon Olavin viittomaan suuntaan laatii joskus Aulis Lehto. Hänellä on esteettisesti sijoitettuja kuvia tai mahdollisesti pelkkiä mustia, valkoisia tai harmaita alueita, joista saattaa tulla kymmenittäin sanoja. Nämä ovat toki yksi erikoishaara Olavi ajattelussa, ei yksi yhteen se, mitä hän tarkoittaa/tarkoittanee.
47. Olavi Kivalo5.2.2010 klo 23:44
Olen aivan samaa mieltä. Aulis Lehto toteuttaa todella aika ajoin tätä laadintatapaa. Ja annan hänelle tästä syystä arvoa, koska sarjakuvanomaiset piirrokset ristikon lähtöasetelmana on laatijalle suuri haaste.
48. Taata5.2.2010 klo 23:49
Minulla kävi mielessä myös Aulis Lehto, mutta jätin sanomatta.
49. 06.2.2010 klo 00:28
Taata.
Miksi jätit sanomatta?
Olavi Kivalo uskalsi. Onko Aulis Lehto jonkillainen tabu?
50. si-tee-raaja6.2.2010 klo 00:46
Kuka laatija? -säie:

"On sanottu, että hänen ristikkonsa on aina esteettisen näköinen, huolella tehty ja vaikeustasoltaan kutkuttavan kiperä, kuten ratkojat ovat oppineet tuntemaan. Hänen vihjeissään on englantilaistyylistä älyllistä huumoria eivätkä ristikot koskaan toista itseään, vaan niissä kuvastuu aina uuden etsiminen ja vanhan välttäminen. Ristikot ovat ikäänkuin jatkuvassa pienessä käymistilassa. Ne ovat varsin usein ajankohtaisia ja kieliopillisesti hyvin kurissa."

Vastaus: Aulis Lehto
51. Taata6.2.2010 klo 00:52
Aulis ilopillerimme! Ei nyt vain tullut sanottua, kun en ole ehtinyt syventyä kovin laajasti OK:n aatoksiin. Kivalo on tosi rohkea, kun uskaltaa ottaa matsia RA:n kanssa. Ei minusta olisi tuollaiseen. Voi että pelottaa...
52. HT6.2.2010 klo 01:16
Lähettäjä: kari kämäräinen 5.2.2010 klo 17:52

Asiahan ei tietenkään minulle mitenkään kuulu, mutta enpäs ole ikinä ajatellut niin, että joutuisin joskus vielä ristikkokuvistani vastuuseen!
----------------------------

Ei liene tarkoitettu juridista vastuuta, mutta tuli tässä sekin puoli mieleen ja pannaas näkyviin, mitä kustantaja huomautti laatijoilleen lähettämässään kirjeessä vuonna 1969:

"Kaikki laatijat eivät ole ehkä tietoisia tekijänoikeuslaista, joka suojaa esim. taiteilijan tai piirtäjän tuotteen. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että kuvaristikkoihin ei voi käyttää muista lehdistä tai painotuotteista leikattuja piirroksia, sarjakuvien osia, kuten piirrettyjä eläimiä tai henkilöitä, jos laatijalla ei ole alkuperäisen taiteilijan kirjallista lupaa. Varsin monet laatijat ovat rikkoneet tätä määräystä vastaan. Koska kustantajat viime kädessä vastaavat mitä lehdissä julkaistaan, emme enää voi käyttää sellaisia kuvaristikoita, joissa on käytetty em.-laista materiaalia. Toivottavasti vastaisuudessa jokainen huomioi tekijänoikeuslain määräykset."

Valokuvista tuossa ei puhuta mitään. Käytin niitä suruttomasti ja taisipa joskus lipsahtaa mukaan myös opastuksessa mainittua materiaalia.
53. [RA]6.2.2010 klo 20:51
[Taata, minusta tuo yllä oleva keskustelu (ennen kommenttiasi 6.2. klo 00:52 ja heti sen jälleen) on hyvää ristikkokeskustelua; Kerrotaan mielipiteitä, ollaan eri mieltä, tuodaan esille erilaisia näkökulmia ja käsityksiä, kysytään tarkennuksia mieluummin kuin tulkitaan omin päin toisten sanomisia...

Sinusta mitä ilmeisemmin tuo ei ole ollut hyvää ristikkokeskustelua, koska puhut "matsin ottamisesta".

Tällä lailla - eri lailla - me ihmiset ajattelemme. Hyvän keskustelunkin tunnusmerkit.]
54. Olavi Kivalo7.2.2010 klo 11:41
Vaikka Aulis Lehto saisi itse selostaa laadintatekniikkaansa täällä, täsmennän hieman omaa käsitystäni siitä esimerkillä. Hesarin uusimman kuukausiliitteen ristikossa on keskellä aika kaunis värikuva, joka selvästi on ollut laadinnan lähtöidea. Laatija on samalla hyväksynyt sen teknisenä rajoitteena omaksi haasteekseen, jossa kuvasta olisi otettava irti maksimimäärä eli 10 luonnehdintaa, eikä mitä tahansa sanoja, vaan sellaisia, jotka eivät aiheuta totaalista umpikujaa lopulle laadinnalle. Helpommallakin voisi laatijana päästä. Kunnioitettavaa.

Mutta vaikka pääkuva jossain määrin dominoikin visuaalista kokonaisuutta, laatija ei ole millään lailla pyrkinyt vaalimaan siitä syntyvää myönteistä vaikutelmaa, vaan palannut takaisin turvalliseen opportunismiin. Sekalaisilla tekniikoilla tuotettuja pikkukuvia, joilla ei ole mitään sisällöllistä tai visuaalista yhteyttä pääkuvaan, on ripoteltu ympäriinsä ja ristikko kokonaisuutena latistuu vanhaan ruotuun.
55. Jaska7.2.2010 klo 11:47
Maksaako julkaisija tuollaisesta Olavi Kivalon visuaaliristikosta normaalitaksaa enemmän? Kuinka paljon enemmän? Vastaako se kohtuudella laatijan työsuoritusta? Vai olisiko niin, ettei sellaista ole vielä edes laadittu?
56. Eki7.2.2010 klo 12:12
Alalla on liikkunut huhuja, että jollekin joskus olisi maksettu ekstraa hyvästä työstä.

Toisaalta, tuleeko laatijalle kehuja kustantajalta ja myöhemmin ratkojilta, jos sanallinen laatu on alhaisempi tai vaikka sanallinen laatu olisi laatijan normaalitasoa.

Tuli tässä mieleeni yksi visuaalisesti hienosti toteutettu ristikko. Harto Hakonen teki Punaiseen Pelikaaniin 3/2009 ristikon, jossa vuodenaikojen värit kiersivät ristikkoa ja myös liittyivät sanastoon. Tehtävä oli symmetrinen ja piilokirjaimeton. Toinen Hakosen tehtävä liippaa myös läheltä, Venäjä-teemainen ristikko tyylikkään punavärisenä.
57. Eki7.2.2010 klo 12:14
Lisäys: "Harto Hakonen teki Punaiseen Pelikaaniin 3/2009 ristikon, jossa vuodenaikojen värit kiersivät ristikkoa ja myös liittyivät sanastoon JA KUVITUKSEEN. "
58. Olavi Kivalo7.2.2010 klo 12:28
Sitä, millä tavoin ristikko palkitsee laatijansa tulisi tarkastella riittävän laajasti. Kun laatija hyväksyy itse itselleen asettamiaan haasteita, joita kukaan muu kuten mahdollinen toimeksiantaja ei nimenomaisesti edellytä, se johtuu ylimääräisen ponnistuksen antaman palkinnon odotuksesta, palkinnon, joka ei ole ainakaan välittömästi rahallinen. Tällainen ponnistamisesta ja onnistumisesta hankittu mielihyvä ja itsekunnioitus on erittäin tärkeä, jos haluaa säilyttää tekemisensä mielekkäänä ja jotta uudistuisi. Työn henkinen palkitsevuuus näkyy kyllä tuotteen laadussa, joka sitten voi poikia lisää liksaakin.
59. Eki7.2.2010 klo 12:37
Kivalo osuu naulan kantaan. Jo pelkästään Sanaseppo-lehteen laativat tekevät sinne usein parasta jälkeään silkasta mielihyvästä ja kaupallisellakin puolella iso osa ristikoista on tehty paremmin kuin olisi pakko.
60. RA7.2.2010 klo 14:42
Kiitos esimerkeistä! Nyt ymmärrän; On todella taitoa vaativaa luoda noinpäin (kuvasta sanaan) koko ristikon kattava visuaalinen ilme. Ja vielä vain vaativampaa, jos onnistuu saamaan suuren osan sanoistakin kuvalliseen teemaan liittyviksi.
61. Matti7.2.2010 klo 15:25
Kivalo osuu naulan kantaan. Sama pätee muillakin elämän alueilla. Itselle asetetun kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen antaa syvää tyydytystä, jossa rahallinen palkkio ei ole pääosassa.

Skyttä käyttää termiä kurottaminen. Muutamalla laatijalla kurottaminen on selvä tavaramerkki. Päinvastaisesta näkemyksestä täällä takavuosina keskusteltiin runsaastikin. (Miksi yrittää parempaa, kun nykytasollakin saa palkkionsa.)
62. RA7.2.2010 klo 16:04
Noin tehden laadintatyö on laatijalle varmasti elämys ja onnistuessaan hyvin palkitseva kokemus sinänsä. Vaikka kukaan ei maksaisi, sen haluaisi tehdä.

Vielä jää kuitenkin kysymys: Onko noin tehty ristikko yhtä automaattisesti elämys myös ratkojille? Kuinka moni ratkoja edes huomaa eron toisinpäin (sanastosta kuvitukseen) tehtyyn ristikkoon? Kuinka moni ratkoja edes huomaa, että 'tässähän on tällainen visuaalisesta kokonaisideasta lähtenyt teema' - jos esim. suuri osa sanoista ei kuitenkaan mitenkään liity teemaan?
63. Jukkis7.2.2010 klo 16:55
Tommoisen mestariteostaideristikon kun näkisi, niin sitten osaisi sanoa. Koska on ratkottavissa ja missä?
64. RA7.2.2010 klo 17:43
Olemme perimmäisten kysymysten äärellä...

Riippuen siitä, lähestytäänkö sanan ja kuvan suhdetta ja jomman kumman mahdollista ensisijaisuutta LAATIJA- vai RATKOJAnäkökulmasta ja vielä tietysti riippuen siitäkin, kenen yksittäisen laatijan ja kenen yksittäisen ratkojan... mielipiteitä, makuja ja kokemuksia löytynee lukemattomia.

Ei tätä rikkautta ja mahdollisuuksien maailmaa liene mitään syytä yrittääkään laittaa mihinkään 'oikein-väärin'- tai paremmuusjärjestykseen. Ratkojille antoisa ristikko syntyy monella tavalla. Onhan se nähty! Jokaisella laatijalla saa tietysti olla omat mieltymyksensä, miten työ parhaiten maistuu. Ja toivottavasti onkin, että se työ maistuu.
65. Olavi Kivalo8.2.2010 klo 20:12
Tässä on nyt jonkinlaiset riskit, mutta ajattelin näyttää, miltä voi näyttää ristikko, jonka laadinta lähtee koko ristikkoa koskevasta teemallisesta visuaalisesta ideasta.

8.3. julkaistava ristikkoni saa visuaalisen ideansa tästä talvesta, runsaasta lumesta ja huurteesta. Olen valikoinut kuvamateriaalin kotipihani liepeiltä ottamistani kännykkäkuvista. Ristikko on pikapuolin nähtävissä osoitteessa
_www.nordem.fi/ristikot/talvi2010.pdf
66. RA8.2.2010 klo 20:35
Tulisiko jo näkyä?
(Ei auennut äsken.)
67. ö8.2.2010 klo 20:47
Malta RA. Hyvää kannattaa odottaa.
68. RA8.2.2010 klo 21:05
Jo toki. Ajattelin vain, että josko tässä päässä jotain vikaa.
69. Eki8.2.2010 klo 22:05
Ristikkoarkistosta löytyy nyt Harto Hakosen vuodenajankiertoristikko kohdasta "Vanhat vaikeat 1/10".
70. Jukkis8.2.2010 klo 23:17
Jotenkin tuntuu että ei tuo ristikko noin hienolta näyttänyt silloin kun se lehdessä oli.
71. Kravattimies9.2.2010 klo 00:41
O.K.

Ratkottu. Kolmikirjaiminen joukossa. En kommentoi muuten.
72. Eki9.2.2010 klo 13:20
Tässä Olavin ristikossa oli siis kyse pääasiassa neljän valokuvan sijoittelusta. Olin käsittänyt, että kyse olisi enemmän piirrosten sijainnista ympäri ristikkoa. Tällaisia kauniisti aseteltuja kuvasarjoja toki näkee usein. Eipä tässä mitään sinänsä valittamista, mutta jos piti olla erityisesimerkki, esteettistä elämystä kyllä laskee aneeminen tekstivihjeitys.
73. ohhoh9.2.2010 klo 14:08
Näin kirjoittaa mies, jonka edustaman firman ristikkoja löytyy sieltä sun täältä ja joissa suurimmassa osassa on juuri se "aneeminen tekstivihjeitys" ja esteettinen elämys loistaa poissaolollaan.
Näissä suurimmassa osassa lukee alla edellisen kommentin kirjoittajan nimi.
74. RA9.2.2010 klo 15:30
No niin, Olavin ristikko ratkottu. Kokemus:

Ristikossa on 4 kaunista talvista kuvaa (+ viides pieni kuva ylänurkan kuvasta). Kuvista lähtee yhteensä 6 sanaa ja 1 kaksisanainen ilmaus. Samaan visuaaliseen teemaan assosioituu ratkoessa kolme muuta vihjettä (LUMIUKON HAMMASMATERIAALIKSIKIN, LUMIUKKOKIN, HUURTEISET). Ristikossa ei ole näiden valokuvien lisäksi mitään muuta kuvitusta - muu vihjeitys on tekstiä. Ristikon muu vihjeitys ja sanasto eivät assosioidu ratkoessa visuaaliseen kokonaisteemaan.

Enpä tiedä mitä sanoa... jos tämän on nyt tarkoitus olla näyte ristikosta, "jonka laadinta on lähtenyt koko ristikkoa koskevasta teemallisesta visuaalisesta ideasta".

Olavilla on tuolla ylempänä laadinnallinen kahtiajako:
- LAADINTA lähtee koko ristikkoa koskevasta teemallisesta visuaalisesta ideasta
- LAADINTA on opportunistista [O.K. yllä: "Mutta vaikka pääkuva jossain määrin dominoikin visuaalista kokonaisuutta, laatija ei ole millään lailla pyrkinyt vaalimaan siitä syntyvää myönteistä vaikutelmaa, vaan palannut takaisin turvalliseen opportunismiin."]

Kysymyksiä:
- Millä lailla tässä Olavin esimerkkiristikossa LAADINTA on lähtenyt visuaalisesta kokonaisideasta? Siis muutoin kuin laittamalla neljä kaunista kuvaa ja niistä lähtevät muutamat sanat? Ja mahdollisesti tarkoituksella pidättäytymällä kokonaan muusta kuvituksesta?
- Millä lailla tämän ristikon (koko) LAADINTA tukee visuaalista kokonaisideaa? Eikö laatija ole tässäkin palannut "turvalliseen opportunismiin"?

Minusta tällaisia ristikoita on paljon. Hienoja, keskenään visuaalisesti ja teemaltaan yhteensopivia kuvia, piirroksia tai graafisia ideoita. Joista sitten lähtee ratkaisusanoja - milloin pari, milloin enemmän. Hienoja ristikoita, joita ilokseen katselee ja ratkoo. Mutta: Onkos tuo Olavin kahtiajako toisistaan olennaisesti poikkeavista laadinnan lähtökohdista kuitenkin keinotekoinen? Tämän esimerkin pohjalta minusta on.
75. Marco Poloinen9.2.2010 klo 23:12
Edellä O.K:n ristikkoa ovat kommentoineet täys- tai osa-aikaiset laatijat, joiden mielipiteet ja kritiikki (yksisilmäisten?) on mahdollista halutessaan mitätöidä esim. ammattikateudeudesta johtuvana. (Vähän niin kuin "ohhoh" todennäköisesti ko. hommassa rutinoituneena ansiokkaasti esittää.)

Vaikka oma taustani on jokseenkin "puhtaasti" ratkojan, ei kritiikkiin ole luvassa sanottavasti uutta, ainakaan positiiviseen suuntaan. Koska Olavi on käsittääkseni jo "iso poika" ja näyttänyt itsekin täällä osaavansa kommentoida asioita suht suoranuottisesti, en minäkään aio suotta kierrellä:

Pettynyt olen. Pitkien puheiden ja itsevarmoille oman (tavan) hyvyyttä ja toisten huonoutta korostaville näkemyksille odotin enemmän katetta. Vähäiset (sinänsä kauniista) kuvista lähtevät sanat eivät mitenkään kykene teemoittamaan muuten tavanomaiseksi jäänyttä ristikkoa. Ristikko ja kuva-albumi ovat eri asioita.

Niin kuin Eki ja RA sanoivat "tällaisia ristikoita on paljon". Monissa erilaiset kuvat ja asetelmat on hyödynnetty huomattavasti tätä paremmin. Sitä paitsi tilaa vievien kuvien sijoittelua ei niidenkään kohdalla mitenkään kykene uskomaan opportunistiseksi laadinnan jälki- ja sivutuotteeksi. Siis ei mitään uutta.

Minun mielestäni esimerkiksi vaikkapa Markku Mäkelä "hassuine isonenäisine ukkeleineen", Toni Pitkälä lapsellisen kirkasotsaisine tyyppeineen tai Harto Hakonen parhaimmillaan hyvinkin mietityn oloisine kuvamaisemineen ovat kyenneet luomaan visuaalisesti tasapainoisia kokonaisuuksia. Olkootpa sitten ennen tai jälkeen (muun) laadinnan suunniteltuja ja toteutettuja. (Monia muita laatutyön tekijöitä unohtamatta).

Itse olen aiemminkin (omiin kokemuksiini perustuen) ollut sillä kannalla, että hyvin tehdyt sanalliset vihjeet "visualisoivat" ristikon ratkojan pään sisällä, kellä enemmän, kellä vähemmän. Mikäli etukäteen suunniteltu kuvamaisema kyetään toteuttamaan tätä perustaa järkyttämättä niin OK O.K., mutta minulle sillä ei ole itseisarvoa.

- Muuten tästä Olavin ristikon vasemmasta yläkuvasta vaakaan lähtevistä sanoista ylimmäistä pidän virheellisenä ja alempaakin aika hypoteettisena.
76. RA10.2.2010 klo 11:18
Olavi Kivalo, haloo! Sano jotakin.

Koko ajan on sellainen tunne, että josko Sinä kuitenkin tarkoitat jotakin kokonaisvaltaisempaa tai täydellisempää visuaalisen idean ottamista laadinnan lähtökohdaksi ja laadintaa ohjaavaksi tekijäksi? Siis visuaalisuutta KOKO laadintaan vaikuttavana perustana. Siis että tarkoitat jotakin muuta kuin esim. mitä minä älysin tuon esimerkkiristikkosi perusteella.

Onko tuo laittamasi esimerkkiristikko itsesi mielestä hyvä kuvaamaan ideaasi? Tuotako "vain" olet koko ajan tarkoittanut?
77. ässä10.2.2010 klo 12:26
No, nytpä tuli sitten nähtyä tämäkin uraa uurtava uutuus. Ylin vaakasana ei todellakaan vastaa kuvaa ja eniten silmääni pistää tuo reunojen rikkonaisuus. Onhan näitä saman tyylisiä monien yhteiseen teemaan liittyvien kuvien ristikoita ollut esim. Pertti Malolla Pelikaaneissa jo paljon aiemminkin ja ainakin saman verran sanoja ja lauseita on niistäkin lähtenyt. Toimisikohan tämä paremmin tuplaten suuremmassa ristikossa, ainakin tässä tulee vaikutelma liiasta ahtaudesta ja sanojen määrä jää melko pieneksi.

Mielestäni useimmat ristikkolaadinnat lähtevät jostakin pääkuvasta ja taitava laatija pystyy A4-koon ristikkoonkin saamaan melkoisesti yhdestäkin kuvasta lähteviä sanoja tai lauseita. Nuo pelkät sanavihjeet näyttävät aika aneemisilta, kun vertaa niitä esim. Toni Pitkälän tämän päivän Iltiksen ristikon ulkoasuun. Marcon edellä mainitsemalle Harto Hakoselle antaisin kunniamaininnan siitä, miten suuren osan ratkaisusanoista pystyy valitsemaan ristikon teemaan liittyvästä aihepiiristä, samaan on usein pystytty myös monissa Iltiksen Histis-ristikoissa.
78. ?10.2.2010 klo 12:37
Ehkä tuo reunojen rikkonaisuus ja alku- ja loppupiilojen runsaus on tarkoituksellista? Tukee visuaalista kokonaisilmettä?
79. Marco Poloinen10.2.2010 klo 13:26
Tämän päivän Iltistä en ole nähnyt, mutta esim. eilisen Histis Tonin - "leipälaatijan"(!) - laatimana täytti ainakin minun "arkiristikolle" asettamani visuaaliset vaatimukset yllin kyllin. Muusta vihjeytyksestä ja sanastosta puhumattakaan.
80. RA10.2.2010 klo 14:21
Heti nähtyäni Olavin ristikon kävi mielessä, että mahtaako muiden kuvavihjeiden täydellinen puute ja ristikon reunojen röpelöisyys olla tarkoituksellista? Ajateltu korostamaan visuaalista (valokuva)ideaa?
81. ö10.2.2010 klo 15:39
Minä olen ymmärtävinäni mitä Olavi ajaa takaa eikä se vaikuta yhtään hullummalta.
82. Olavi Kivalo11.2.2010 klo 10:27
Oi mitä olette tehneet sympaattiselle pikku talviristikolleni, jonka laadin kohderyhmälleni enintään yksitähtisenä lempein sana- ja hempein kuvavihjein, ja jonka tietyt ovat jo tyytyväisyydestä hyristen ratkoneet ja muut tulevat niin tekemään myöhemmin.
83. ?11.2.2010 klo 10:29
Mitä?
84. Eki11.2.2010 klo 11:20
Onhan se sympaattinen pikku talviristikko, mutta kun se oli esimerkki ristikkomaailman pelastavasta uudesta linjasta, se oli siinä mielessä pettymys.
85. Marco Poloinen11.2.2010 klo 11:28
Olavi, ennen kuin jatkat jatkat yllättyneen sympaattista ihmettelyäsi, lue rauhallisesti (ja omaksu ;-) ) kirjoittamasi viestit 5.2. klo 17.40 ja 20.06 !
86. Olavi Kivalo11.2.2010 klo 11:42
Tästä keskustelusta tuli loistava ”Strawman Fallacy”-esimerkki. Taltioin sen, jotta voin käyttää sitä opetusmateriaalina sopivassa yhteydessä.(Tällaiseen lainaukseen ei ole esteitä, koska keskustelu on julkinen)

Tiedättehän, isot pojat ja tytöt, sen usein politiikassa käytetyn ikivanhan keinon, jolla yhteisö pyrkii torjumaan uhkaa huijaamalla. Uhka konkretisoidaan irvikuvana eli rakennetaan olkinukke, jolla on vain sopivasti valittuja kielteisiä ominaisuuksia. Sitten alkaa perverssi näytelmä, jossa yhteisön jäsenet hyökkäävät julkisesti olkinukkea vastaan, kukin vuorollaan ja samalla, ikäänkuin legitiimisti purkaen muitakin aggressioitaan, kukin tyylinsä ja tarpeittensa mukaisesti.

Kun olkinukke on näin saatu julkisesti riepotelluksi, häväistyksi, raiskatuksi, tapetuksi (tuosta saat ja tuosta senkin viheliäinen rosoreunainen, kolmikirjaiminen, aneeminen surkimus!) myös itse uhka (että pitäisi muka ryhtyä tarkistamaan laadintatekniikkaansa) on poissa. Huoh.

Myönnettäköön, että paitsi ’uhka’, myös riski/houkutin olkinuken rakentamiseksi tuli minulta.
87. ässä11.2.2010 klo 11:54
Tulipahan todistetuksi, ettei kannata heitellä helmiä sioille...
Anteeksi kauheasti, että erehdyin vertaamaan tätä lempeän hempeää ristikkoa tavalliseen sanaristikkoon.
88. Eki11.2.2010 klo 12:14
Olavi heittää ihan silkkaa läppää.
89. Jaska11.2.2010 klo 12:16
Yritin päästä tsekkaamaan, olenko pervertikko tai ainakin pervertikkojen tukijoukkoihin kuuluva = antaisiko Olavi Kivalon ristikko aihetta kommenttiin, jota hän mahdollisesti pitäisi itseään ja/tai laatimustaan loukkaavana.

Mutta se jäi vain yritykseksi! Olavi Kivalon antama osoite antoi yhden osuman - tähän säikeeseen. Oikea selitys lienee lähes olematon tietokoneenkäyttötaitoni. Herää kysymys, voiko sellaista nykymaailmassa pitää perversiona.

Tästäpä aasinsilta aiheeseen "tämän sanan haluaisin ristikkoon." Vihjeeksi ehdotan TOISINNON KAUTTA.
90. RA11.2.2010 klo 12:27
Olavi, mistä ihmeen uhkasta (että pitäisi muka ryhtyä tarkistamaan laadintatekniikkaansa) puhut?

Minusta tässä säikeessä ollaan oltu ihan vilpittömästi kiinnostuneita ja uteliaita ideastasi! Siksihän siitä on kyselty ja esimerkkejä pyydetty! Ei suinkaan uhkana vaan mahdollisena omaksuttavissa olevana UUTENA sovelluksena laadinnassa.

Kun Sinun oma demonstraatiosi kuitenkin näyttää "vain" useiden laatijoiden koko ajan jo käyttämältä tekniikalta (= valitaan ensin pääkuvasarja / visuaalisesti hallitsevat kuvat ja laaditaan niistä lähtevät sanat), ymmärrät varmasti itsekin, että kaiken kirjoittamasi perusteella uteliaisuus heräsi ja syntyi odotus jostakin uudesta ja poikkeuksellisesta ja pettymys sen mukainen. Siis odotus! Minusta annoit ymmärtää, että...

Jotenkin mielessä pyörii nyt se satu keisarin uusista vaatteista ja lapsenomainen huomio "sehän on alasti". Jos kyseessä oli alusta lähtien pelkkä vedätys, niin huvinsa kullakin. :-D
91. RA11.2.2010 klo 13:58
["Olkinukke" on toisen sanomasta tehty karrikoitu ja liioiteltu väite, joka on helppo ampua alas vain siksi, että se on ensin liioiteltu. Olkinukenteko-ohje: Liioittele ja karrikoi se, mitä joku sanoo ja sitten naureskele tämän oman liioittelusi pohjalta, että kuinka tyhmä tuo toinen / toisen ajatus onkaan.

"Olkinukke" on tahallista väärinymmärrystä ja tahallista toisen sanomisten karrikoimista. Kukakohan - jos kukaan - tässä keskustelussa on olkinukkeja väsäillyt?]
92. Jukkis11.2.2010 klo 19:27
Jaskalle semmoinen vinkki että eihän hyvä tavaton annettua web-osoitetta googlen hakusanaksi ole tarkoitus laittaa, vaan se on osoite, johon pitää selaimella mennä. Eli se kopsataan leikepöydän kautta selaimen osoitelaatikkoon (eli siihen, jossa juuri nyt lukee että "http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php ?ryhma=0&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=5302&alku=0& t=k1".

Eli tästä valaiset hiirellä _:n jälkeisen osan
_www.nordem.fi/ristikot/talvi2010.pdf
ja sitten leikepöydän kautta osoitelaatikkoon ja return, niin saat ihailla tuota uudella vallankumouksellisella laadintatekniikalla tehtyä visuaalista taideteosta.
93. Jaska11.2.2010 klo 22:32
Saattaisi hyvinkin olla vaivan väärti, mutta otan kuitenkin riskin ja jätän...
94. Marco Poloinen12.2.2010 klo 17:01
O.K., en ole mikään ulkomaankielimies, mutta sen verran minäkin osaan, että voin sanoa väitteesi ristikon Srawman Fallacy -arvostelusta olevan jokseenkin täyttä bullshit-tavaraa. Luettelo liioitelluista seikoista ja liioittelijoista piristäisi kummasti.

Niin kuin ehkä huomasit, omissa kommenteissani pääpaino kohdistui uho-tuotos -suhteen epätasapainoon. Kokemukseni mukaan ei ole mitenkään harvinaista, että 'ainoan oikean tiedon' haltijat vetäisevät ylleen marttyyrin kaavun siinä vaiheessa kun osoittautuvat olevansa alasti. Kaipa se lämmittää, vaikka on harva ja näkyy läpi.

Sinänsä oppimateriaali-idea ei ole hassumpi, kunhan muistat ottaa omat kommenttisi alusta lähtien lyhentämättöminä mukaan. Mulla olisi sille olkipukkisymposiumille nimiehdotuskin: Sitä saa, mitä tilaa!

Gloria victis. ;-)
95. Olavi Kivalo24.2.2010 klo 19:57
Jatkan suurin piirtein kommentistani 5.2.2010 klo 17:40. (Esimerkiksi lehden sivulla oleva ristikko on katsojalle visuaalinen kokonaisuus, ratkoi tai ei. Kokonaisuutena ristikko näyttää tietynlaiselta: mitättömältä, kiinnostavalta, häiritsevältä, miellyttävältä, kömpelöltä, upealta, ...)

Miksi laatija niin harvoin kiinnittää huomiota tekstivihjeiden visuaalisen tasoon? Miellyttävä yleisilme voidaan periaatteessa saada sekä käsin kirjoittamalla että tekstinkäsittelyohjelmalla, mutta käsin on työlästä tuottaa teknisesti laadukasta tekstiä. Silti jotkut laatijat jatkavat käsin kirjoittamista ehkä vannoen käsityöperinteen nimeen ja jälki on usein aika surkeaa.

Mutta miksi nämä valistuneemmat, jotka käyttävät tekstinkäsittelyä, muuntelevat kirjasinkokoa ja fonttia ja viljelevät lihavointia ja värejä; ja tämä kaikki ilman oivallettavaa johtoajatusta tai visuaalista kokonaisnäkemystä? Tekstin kokonaisilme on usein hirvittävä sekasotku.

Yritän arvata miksi. Laatijalla on kuin onkin johtoajatus ja visuaalinen kokonaisnäkemys. Tekstin pitää olla sekava koska kuvituskin on sekava. Näin syntyy harmoninen visuaalinen kokonaisvaikutelma ja ristikko näyttää siltä, miltä ristikon tuleekin näyttää.
96. juttele keskenäs24.2.2010 klo 20:23
"Tästä keskustelusta tuli loistava ”Strawman Fallacy”-esimerkki. Taltioin sen, jotta voin käyttää sitä opetusmateriaalina sopivassa yhteydessä. (Tällaiseen lainaukseen ei ole esteitä, koska keskustelu on julkinen)"
97. Katinkulta25.2.2010 klo 11:14
Täällä jaettavassa lehtisessä on nätti ristikko sivulla 21
(http://www.ahaavalmistus.fi/emags/sps/vuokattinew s.html)
98. RA25.2.2010 klo 14:21
Olen ymmärtänyt, että ammattilaiset laatijat/kuvittajat ihan tarkoituksella
- vaihtelevat fontin kokoa ja tyyliä
- käyttävät erilaisia fontteja samassa ristikossa
- sekoittavat käsintehtyä (tai sen näköistä) ja koneella tehtyä
- kokonaan käsintehdenkin vaihtelevat tekstin kokoa ja paksuutta

Siis tarkoituksella. Ymmärtääkseni taustalla on ajatus, että tekstikin voi olla ristikon visuaalinen elementti - ikään kuin kuva. Ja että näin on helpompi erottaa ahtaissa paikoissa vihjeitä toisistaan.

Kuinka onnistuneesti tämä kulloinkin toteutuu ja ketä mikäkin miellyttää, on tietysti aina lopulta katsojan silmässä.
99. Olavi Kivalo28.2.2010 klo 19:03
Ristikon vihjeillä, kuvallisilla ja sanallisilla, on kaksi roolia. Toinen on näkyvä eli suoraan visuaalisesti vaikuttava ja toinen on näkymätön, epäsuorasti vihjeen ja ratkaisusanan välisen suhteen kautta välittyvä. Ratkaisuelämys syntyy parhaimmillaan jälkimmäisen ansiosta. Tämä ei kuitenkaan vapauta ammattitaitoista laatijaa harrastelijamaisuuteen vihjeiden visuaalisessa toteutuksessa.

Teksti ei siis vain voi olla, vaan on, visuaalinen elementti siinä kuin kuvakin. Kaikesta, mitä on kirjoitettu, syntyy myös visuaalinen vaikutelma. Tekstin käytöstä tarkoituksellisesti visuaalisena elementtinä on sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Kun sana ja lause esiintyvät siinä varsinaisessa roolissaan, mihin ne on luotu, eli käsitteiden symboleina avaamaassa niiden takana olevia maailmoja, visuaalisen vaikutelman tulee olla taka-alalla, neutraali, tuskin koettava. (Kuvittele lukevasi hyvää romaania, jossa fonttilaji vaihtuu sanasta toiseen.)
100. Taata28.2.2010 klo 21:14
Kyllähän tässä on saanut monet kerrat ihmetellä noita fonttien sekamelskoja samoissa ristikoissa ikäänkuin laatija ei olisi osannut päättää, että minkä fontin valitsisi. En nyt äkkiä keksi, että mitä tuollaisella tyylillä tavoitellaan, mutta ei se ainakaan visuaalisuutta lisää.
101. ässä28.2.2010 klo 21:58
Jos kuvittelen lukevani Olavi Kivalon romaania, jossa sana visuaalinen toistuu kuudesti tuon mittaisessa tarinassa, en varmaankaan jaksaisi lukea sitä loppuun.
102. ratkova28.2.2010 klo 22:06
Mitä siinä "katinkullan" linkin ristikon kuvassa on mikä on siitä alkon logosta seuraava oikealle, en saa selvää?
103. Juhani Heino28.2.2010 klo 22:24
Väittäisin että se on tuhkakuppi, tästä vinkistä ei ihan suoraan selviä vastaussana.
104. Olavi Kivalo1.3.2010 klo 01:58
Fontilla on merkitystä. Se nähtiin vastikään kun Hesari muutti ilmettään. Sitä varten käynnistettiin erillinen fontinetsintäprojekti. Fontin vaihto onnistui. Nyt kun lukee, ei huomaa mitään ja voi rauhassa keskittyä sisältöön. Tämä on eräs esimerkki hyvistä kokemuksista tekstin käytöstä tarkoituksellisesti visuaalisena elementtinä. Ei suinkaan vain fontin vaan tekstin koko yleisilmeen on oltava selkeä mutta rauhallinen, ja rauhoittava, antaen tilaa itse lukuelämykselle. Tekstin ei tule antaa mitään taiteellista elämystä.

Kun on suuri tarve sanoa tekstillään jotain, mutta käsitteelliset keinot eivät riitä, aletaan tehdä tekstistä kuvaa. Yritetään tehdä tekstistä taidetta. Graffitissa esiintyvän sanan käsitteellinen viesti tosin lakkaa toimimasta jäädessään kuvallisen taakan alle. Eräs surkeimmista yrityksistä antaa lisäsisältöä sanallisille viesteilleen on eräiden runoilijoiden kalligrammikokeilut. Apollinaire, joka tunsi Picasson, kehaisi tälle: ”Minäkin teen kuvataidetta, tosin sanoista.”

Jos ristikon laatijalla ei ole jotain suurta näkemystä, hänen olisi tekstivihjeiden kohdalla mielestäni parasta valita miellyttävän oloinen, vähän huomiota herättävä fontti ja pitäytyä mahdollisimman yhtenäisessä ilmeessä. Hänen tulisi siis tietoisesti välttää sabotoimasta niitä elämyksiä, joilla on parhaimmillaan mahdollisuus nousta paitsi tekstivihjeiden näkymättömästä roolista eli suhteesta ratkaisuun, myös kuvallisten vihjeiden taiteellisesta vaikutelmasta.
105. RA1.3.2010 klo 14:44
Olavi, arvelinko siis oikein (9.2. 15:30), kun arvelin, että ihan tarkoituksella olit jättänyt visuaalisen kokonaisnäkemyksesi pohjalta laatimastasi esimerkkiristikosta muun kuvituksen pois ja käyttänyt vain yhtä neutraalia fonttia?

***
Katselen tässä juuri yhtä ristikkoa*), joka minun silmääni on ok, ihan hyvännäköinen. Fontteja on ainakin puolen tusinan verran - on eri fonttityyppiä ja eri kokoa, pystyä ja vinoa, tavallista ja lihavoitua. Mutta koska kuvia, piirroksia ja värejä on vähän, yleisvaikutelma on mielestäni selkeä ja raikas. Jos kuvitusta olisi paljon, tuollainen fonttien määrä saattaisi olla häiritsevä. Kokonaisuus ratkaisee? - En tiedä. En itse asiassa edes muista nähneeni yhtään tuollaista fontti- ja kuvasekamelskaristikkoa.

***
Olisipa todella mielenkiintoista saada tänne ristikon kuvittajien ammattilaisten mielipiteitä, ideoita ja kommentteja. Maesto Mäkelä, Heli Kärkkäinen, Heikki Lavonius, Pitkälän Toni, Heidi Heinola, Petri Kuhno, Pekka Joutsi, Pertti Mäkelä, Matti Virtanen... Joutaisitteko?

***

[*) Kotivinkki 5/2010, s. 106 ristikko - laatija KP. Mahtanee löytyä osoitteesta kotivinkki.fi/ristikko]
106. [RA]1.3.2010 klo 14:51
[Eipä näy edelleenkään löytyvän. Vaikka tuo www-osoite on lehdessä annettu.]
107. MM1.3.2010 klo 15:17
Kun ihan varma en ole vieläkään, että onko nuo OK:n jorinat jotain suurta vedätystä vai ei, enkä osaa siteerata yhtään kuuluisien taiteilijoiden sanomisia, enkä juurikaan osaa sivistyssanoja, on ehkä parempi olla vaiti.

Minusta parhaiten omien puheittensa vesittäjänä toimii tuo OK:n oma linkki;
_www.nordem.fi/ristikot/talvi2010.pdf
108. RA1.3.2010 klo 16:27
[Aikoinaan ollessamme ihan pihalla narisimme filosofian proffalle, että eikö Hän voisi selittää asioita suomeksi ja selvemmin; Ymmärryksemme kasvaisi ja ehkä siinä samalla muutama sivistyssanakin tarttuisi paremmin meidän 'sivistymättömien' sanavarastoon.

Proffa vastasi:
- En enää pysty enkä halua laskeutua tasollenne. Ainoa mahdollisuus on, että te nousette minun tasolleni. Teidän on muututtava. Ei minun. Kaikki muu olisi takapakkia.]

Olavi Kivalo kirjoittaa kauniisti ja kultivoituneesti. Epäilemättä. Ideoita ja ajatuksia on. Epäilemättä. Mutta kyllähän tämän keskustelun etenemisen kannalta kaiken aikaa on nähtävissä, että suurimmalla osalla muilla on vaikeuksia pysyä kyydissä.

Minusta TÄMÄ AIHE on ristikoiden kannalta tärkeä: Kuva vai sana? Ja millainen kuva ja millainen sana? Olisipahan hienoa, jos tätä keskustelua voitaisiin käydä suomeksi ja mahdollisimman selväsanaisesti. Ilman vedätyksiä ja muita asiaanliittymättömiä taka-agendoja [(;-) hep-heleijaa, vetäsinpäs itekin tohon päätteeksi yhden sivistyssanan].
109. Eki2.3.2010 klo 14:26


Tämänpäiväisen IS:n uutisristikon ulkoasussa on muutamia seikkoja, jotka liittyvät harmoniaan.

Kuten ennenkin olen kertonut, IS:n ulkoasupäällikkö on esittänyt toiveen, että jokaisessa ristikossa pitää olla yksi kuva, joka on muita isompi. Muuten olisin suunnitellut uutisristikon kuvat todennäköisesti toisin.

Nyt siis yläreunassa on yksi isompi ja kolme pienempää fotoa mielestäni edelleen kauniisti aseteltuna kokonaisuutena. Koska olympialaisten loppupäivät olivat vähintään yhtä tärkeä kuin pääaihe, halusin saada sen mukaan. Mielestäni ainoa mahdollinen sijoittelu oli panna se alakulmaan (neljä fotoa kollaasina) ja saada siitä vaakasuoraan yksi haluttu 11-kirjaminen sana. Sitten se olennainen harmoninen seikka. Yläreunan kuvista lähtee viisi lausetta, jotka päättyvät joko olympialaisten kuvasarjaan tai alareunaan (kolme niistä risteää alareunan olympiasanan kanssa). Sijoitin ne tasavälein ja ne väritettiin keltaisella. Sen keltaisen ja valokuvien lisäksi ristikossa ei ole muuta lisäväriä, joten lauseiden näkyvyys on merkittävä. Lehdestä katsottunakin ne muodostavat omaan silmääni kauniin kokonaisuuden. Mikään helppo juttu ei ole sijoittaa tuollaista määrää lauseita, joissa ei lisäksi todellakaan ollut pelkkiä helppoja aakkosia. Tuntien jyystön jälkeen ne olivat kuitenkin asettuneet ja laatimus oli valmis.

Jos ajattelee piirrosten sijoittumista, vasen reuna sisälsi kovin vähän piirroskelpoisia sanoja. Laadinnallisen virheen takia yksi piirros piti vielä korvata tekstillä, joten vasemman reunan yläosa jäi hieman kalvakaksi. Helin tyyli käyttää omaa tekstausta ja valmista kirjasinta kuitenkin mielestäni pelastavat sen reunan. Helillä nämä kolme elementtiä ovat mukavasti käytettävissä kokonaisuudessa ja annankin hänen itse tehdä lopulliset ratkaisut niiden suhteesta eikä minulla oile juurikaan ollut valittamista. Annan rajatut puitteet, jotka Helin silmä kokoaa lopputulokseksi.



Tänään ilmestyneessä Mustassa Pelikaanissa 2/2010 on sivulla 17 laatimani ristikko, jossa sijoitin valokuvan koko ristikon korkeudelta vasempaan reunaan. Pidän tällaisista tavallisuudesta poikkeavista kuvamuodoista. Ajattelin jo kuvaa n. kuukausi sitten ottaessa tätä asetelmaa. Yläreunaan muotoutui kaksi lyhyttä lausetta päällekkäisille riveille. Alas löytyi yksi lause, mutta se mielestäni huusi toista lausetta samalla tavoin päällekkäin kuin ylempänä. Olin jo luopumassa ideasta, kun viime hetkillä ennen laadinnan jatkamista pitemmälle löytyi sittenkin toisiinsa sopiva lausepari. Asian teki vaikeammaksi se seikka, että ristikko tuli helppoon lehteen. Tämän tasapainon lisäksi mielestäni Terhi Liinalaakson ulkoasu on sopusuhtainen, vaikka piirroksista suurin osa sijaitsee yläreunassa ja vasemmassa reunassa foton vieressä.



Kuvan ja sanan ohella siis mm. lauseiden sijoittelu on mielestäni tärkeää. Yleensä kuvista tulevat tai sanat ovat laatimuksissani laidasta laitaan, tilanteen mukaan hieman soveltaen ilman harmonia katoamista ja joissakin tapauksissa jättäen sanan/lauseen tai lauseita kesken, jos kerta kaikkiaan ei löydy hyvää vaihtoehtoa.

Yleensä pidän reunat alkupiilottomina ja se lisää harmoniaa, mutta ei kuitenkaan ole sen ehdoton edellytys.
110. Eki9.3.2010 klo 16:53
Tämänpäiväisessä Uutisristikossa on Toni Pitkälä pitkälti samalla tavalla pappia kyydissä, kuusi lausetta, jotka mukavasti risteävät ja yhtyvät alaosassa.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *