KESKUSTELUT > RISTIKOT > LAATIJAN ELÄKE?
5087. Laatijan eläke?
8O)20.9.2009 klo 12:36
Kertokaapas kolleegat aloittelevalle laatijalle miten olette hoitaneet eläketurvanne? Palkkioina kun näköjään kaikki firmat palkan maksavat niin ne eivät kerrytä eläkettä eikä ole muutenkaan mitään turvaa sairastumisen tms varalta.
Kannattaako perustaa toiminimi ja hoitaa nämä asiat itse ja maksaa yel maksut ja vakuutukset..tai missä vaiheessa näin kannattaa tehdä?
Ja pitääkö ristikoista maksaa arvonlisävero ja kuka sen maksaa?
Mitä muita asioita vielä pitäisi ymmärtää ottaa huomioon? Voiko loputtomiin tienata palkkioluonteisia tuloja pelkästään ansioveron maksaen ilman että siihen verottaja eläkelaitos tms puuttuu?
2. Eki20.9.2009 klo 13:29
Tämä on aihe, josta olisi hyvä saada laatijoilta vinkkejä. Sanaris Oy:llä on itseni lisäksi kaksi päätoimista laatijaa, Teemu Pallonen ja Toni Pitkälä. Sanaris siis maksaa kaikki sosiaalikulut ja herrat voivat siirtyä eläkkeelle joskus 2030-luvun lopussa. Melkein luulen, että kaikki muut laatijat ovat joko oman firman tai toiminimen omistajia tai järjestäytymättömiä, hoitavat siis itse eläkkeet ja muut pakolliset maksut. Ne kyllä kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
3. Ryyti20.9.2009 klo 13:55
OLISIHAN se mukava jos joku hoitaisi nuo asiat jäisi enemmän aikaa keskittyä olennaiseen.Kyllä minä ainakin ristikkoni ennemmin myyn sellaiselle firmalle joka nuo asiat hoitaa minun puolestani.Vaan jostakin syystä näyttää sellaiset firmat harvassa olevan.Kai se kertoo siitä ettei laatijoita sitten loppujen lopuksi paljoa arvosteta.
4. Eki20.9.2009 klo 14:07
Mielenkiintoinen tämä arvostusaspekti. Työeläkkeen maksaminenhan on vähän kuin kankkulan kaivoon heittämistä. Työeläkkeen suuruus määräytyy viimeisten vuosien summista. Sitten kun useimmat jo maksavat itse eläkettä kaikista, mukavuudenhaluiset saisivat paremman kohtelun. Jos yrityksellä on monenlaisia maksutapoja, sekin saattaa olla yrityksen uskottavuudelle huono asia, siis miksi samanlaiset avustajat hoidetaan kahdella tavalla.Tämä yrityksen ja laatijan välinen suhde on vuosikymmenten varrella ollut suoranainen ongelma. Verottaja ei välttämättä aina hyväksy hyviäkään perusteita siitä, miksi mitenkin tehdään.
5. MM20.9.2009 klo 14:08
-http://www.freet.fi/hyvatietaa/alvi/Arvonlisäverolain 45 §:n mukaan sellainen ei-työsuhteessa tehty työ, jossa syntyy
tekijänoikeudellinen teos, ei ole arvonlisäverollista.
6. Ryyti20.9.2009 klo 16:04
en kyllä näe että työeläkemaksu on kankkulan kaivoon heittämistä,miksi niitä sitten kukaan maksaa? Pyöriikö tämä yhteiskunta jos kaikki kiertäisivät näitä maksuja..Onko freelancer työ keksitty sen takia että työnantaja voisi kiertää lakisääteisiä maksuja..? Muitakin huomioon otettavia asioita on kuten sairaslomaoikeus,sitäkään ei freelancerilla ole,eikä lomia eikä lomarahoja eikä........ lista on loputon.Olen kyllä ihan varma että kuka tahansa laatija olisi mieluummin virallisessa työsuhteessa kuin itsenäinen yrittäjä.
7. MM20.9.2009 klo 16:24
Vaikka tuossa alempana olevassa linkissä puhutaan taiteilijoista, niin pätevät minusta ihan selkeästi sellaisenaan myös (freelance-)laatijoille._http://www.artists.fi/edunvalvonta/elaketurva/yri ttajan_elakevakuutus_yel
8. Ryyti20.9.2009 klo 16:28
En saa tuota linkkiä toimimaan teenköhän jotakin väärin?
9. MM20.9.2009 klo 16:32
Poista alusta, http:n edestä, se alaviiva.
10. Eki20.9.2009 klo 16:50
En yrittänyt sanoa, että pitää kiertää maksuja, mutta on fiksumpaa maksaa omaa yrittäjäeläkettä kuin työeläkettä. Tietysti on suotava, että työnantaja ottaa huomioon sen, että laatija hoitaa velvoitteensa itse.Yrityksen vetämisessä on niin paljon kuluja ja yhteiskunnan maksuja, että ei kyllä huvita "yhteiskuntaa pyörittääkseen" maksaa enempää kuin tarvis, eikä tässä todellakaan ole ajatus polkea laatijoiden arvostusta. Esim. ristikkolehtibisnes on sen verran vähän tuottavaa, että jos kaikki laatijat olisivat työsuhteessa, lehdet kuolisivat omaan mahdottomuuteensa. Vielä villimmät yrittäjät valtaisivat markkinat.
Sen verran tiedä, että moni laatija ei halua työsuhteeseen. Sitoohan se ihan eri tavalla kuin freelancerina toimiminen. Monta muutakin seikkaa saa laatijat miettimään tarkkaan, miten toimivat.
11. RA20.9.2009 klo 16:58
Yrittäjyys tai freelancerina olo perustuu kai sentään useimmiten omaan haluun ja siihen, että pystyy tekemään töitä (ja laskuttamaan) usealle taholle. Ei ole sidottu yhden tilaajan tarjoamiin yhdenlaisiin töihin.Ainakin männä vuosina verottaja katseli karsaasti sellaisia 'yrittäjiä', joiden laskutustaho oli koko ajan yksi ja sama. Eli tulkitsi tällaisen piilotetuksi työsuhteeksi ja saattoi jopa määrätä (en osaa termejä, korjatkaa) yrittäjyyden purettavaksi.
12. Eki20.9.2009 klo 17:02
RA:n toisen kappaleen asia oli tosiaan yhteen aikaan iso ongelma. Käsittääkseni nykyisin voi helpommin tehdä myös vain yhdelle työnantajalle. Jotakin on kai muuttunut suhtautumisessa asiaan.
13. Marco Poloinen20.9.2009 klo 17:03
Käsittääkseni viimeisimmän lakiuudistuksen mukaan eläke määräytyy koko työuran ansioiden - ei viimeisten työvuosien - perusteella.
14. Eki20.9.2009 klo 17:08
Jotain tällaista Marcon mainitsemaa muistelin kirjoittaessani asiasta, mutta en itse ole näihin niin perehtynyt, kun jotkut asiat pitää delegoidakin...Jos ja kun näin on, se on todella iso muutos. Yhteiskunnan lakien arvaamattomuus saa nykyisin epäilemään monienkin systeemien toimivuutta. Onhan herätetty mm. epäilys, onko nykyisin maksettavia eläkerahoja edes mahdollista palauttaa ko. henkilöille näiden siirtyessä eläkkeelle.
15. Marco Poloinen20.9.2009 klo 17:09
Nykyäänkin verottaja suhtautuu yhtä karseasti henkilöön, joka lopettaa palkkatyön ja jatkaa "yrittäjänä" samaa työtä samassa toimipisteessä saman työnantajan "alaisuudessa". Tulo katsotaan palkkatuloksi, josta työnantajan on pidätettävä vero.
16. Ryyti20.9.2009 klo 17:15
Kitos MM:lle linkistä,sieltä kyllä löytyy vastaus näihin kysymyksiin kun vain jaksaa sisäistää kaiken.
17. Kertoja20.9.2009 klo 17:17
Hyvä säie.
18. Marco Poloinen20.9.2009 klo 17:22
Käsitys, että nykyisin maksettavilla eläkemaksuilla rahoitettaisiin aikanaan maksettavaksi tulevat eläkkeet, on valitettavasti väärä. Nyt maksettavilla maksuilla rahoitetaan pääasiallisesti n y t eläkkeellä olevien eläkkeet. Siis kenenkään maksamia maksuja ei rahastoida tai talleteta odottamaan sitä mahdollista (ellei kuolema korjaa jo ennen) eläkkeelle pääsyä.Em. syystä lähiaikoina eteen tuleva yhtälö, jossa on paljon eläkeläisiä ja vähän työikäisiä, on ongelmallinen. Siksikin työssäolovuosia on ihan pakosta pyrittävä lisäämään...
19. Eki20.9.2009 klo 17:37
Kuten on huomattu, yllekirjoittanut ei kaikkia nykykoukeroita tiedä/muista ja monethan niistä ovatkin sellaisia, että hoidettava on, oli tulevaisuus mikä tahansa.Yksi asia tässä eläkejärjestelmässä on jäänyt erityisesti mietityttämään. Jos minä satun kupsahtamaan eläkeiän kynnyksellä, miten järjestelmä onnistuu käyttämään ne kymmenet tuhannet, jotka sen piti maksaa minulle seuraavina vuosikymmeninä. No tietenkin sen on helppo ne käyttää muiden eläkkeisiin, joissa olikin alijäämää riittämiin.
Yhteiskunnalle mieluinen yrittäjä lieneekin se, joka kupsahtaa tuossa vaiheessa. Rahat saadaan talteen mutta niitä tilittänyt ei niitä takaisin halua ja saa. Kamala on sellainen yrittäjä, joka elää satavuotiaaksi. Sellainen vie toisenkin maksamia rahoja. Vai onko tässä ajattelussani joku aukko?
20. MM20.9.2009 klo 17:48
Leski saa jonninmoista hyvitystä sentään. Eikä tuossa yhtään kaltoimmin yrittäjää kohdella kuin duunariakaan, sama tilanne molemmilla.
21. Marco Poloinen20.9.2009 klo 17:53
Just niin kuin MM sanoo. Ja jos on vaihtanut emännän nuorempaan (tai vasta hankkinut) ja jää alaikäisiä lapsia, niin lapset saavat myös perhe-eläkettä.
22. Eki20.9.2009 klo 17:54
Jos leskeä ei ole, rahat eivät muualle mene? Jos leskellä on oma eläke, voiko saada puolison eläkettä lisäksi? Aika köykäiseksi se maksuosuus käsittääkseni jää joka tapauksessa.On se hyvä, jos duunarin kuolemaa toivotaan yhtä paljon kuin yrittäjänkin.
23. Maikki20.9.2009 klo 18:00
Ei ehkä enää tuossa vaiheessa kohdella kaltoin. Se on tapahtunut jo aiemmin.Yrittäjä maksaa eläkeestään huomattavasti suuremman osan kuin duunari. Duunarin tarkkaa tämänhetkistä prosenttia en tiedä. Takavuosina se oli noin neljä prosenttia, kun taas yrittäjän luku oli yli kaksikymmentä.
24. Marco Poloinen20.9.2009 klo 18:08
Eläkemaksujen kanssa on sama tilanne kuin tapaturmavakuutusmaksujenkin; jos homma (tapaturma tai eläkkeellejäänti) ei realisoidu, maksettuja maksuja ei palauteta. Toisin kuin esim. henkivakuutuksesta.Joskus takavuosina yrittäjä(kin) sai "asiakassuhteen" perusteella eläkelaitokseltaan pankkeja edullisempaa lainaa, sitä enemmän mitä enemmän oli maksanut maksuja. Pitkään aikaan pankkirahan saatavuus eikä korko ole ollut ongelmallista, joten nuo eläkefirmojen lainat lienevät marginaalistuneet.
25. Kertoja20.9.2009 klo 18:32
TyEl-maksu 5,4 % tänä vuonna.
26. qwertsu20.9.2009 klo 19:16
Näillä sivuilla on taviksillekin jotakin infoa.Olen ollut jo noin puoli vuotta varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Eläkekertymä on 43 vuoden jälkeen ihan kiitettävän suuri.
Lukekaa kelan sekä tämän sivun _http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39058 infoa.
Kaikki sekkailijat ja "yrittäjät" - Johon myös kuuluvat nämä ekstraajalaatijat. Näitä myös Sanaris hyödyntää häikäilemättömästi.
27. sama20.9.2009 klo 19:18
Pieneen ikkunaan on vaikeata kirjoittaa ilman kirjoitusvirheitä. Asia varmaan tuli ymmärretyksi.
28. Ryyti20.9.2009 klo 19:19
Sitä en Eki ymmärrä miksi sellaisen ristikkolehden pitää yleensä toimia jolla ei ole varaa maksaa lakisääteistä minimi sosiaaliturvaa työntekijöille?Miksi ristikkolehtien(verrattuna mihin tahansa bisnekseen) pitäisi päästä helpommalla sen takia että menee huonosti?
Kyllä joutaa nurin minun mielestäni sellaiset lehdet,ehkä siinä sitten jyvät akanoista erottuisi ja kilpailtaisiin laadulla eikä määrällä.
29. Ryyti20.9.2009 klo 19:30
Myös joku puhui että on freelancerina vapaampi tekemään useammalle lehdelle,mikäs sen estää jos on työsuhteessa (osa tai kokoaikaisessa)johonkin firmaan. Työsopimuksessa varmaankin määritellään kpl määrä mitä tehdään firmalle x,kai kuka vaan voi ottaa millä alalla tahansa lisätöitä toisesta firmasta ja kolmannesta.Myös työsopimuksen voi irtisanoa ja vaihtaa firmaa jos saa kiinnostavamman tarjouksen muualta.Millä tavalla tavallinen työsuhde sitoo enemmän kuin freelancer työ?Siinäkin kuitenkin kuukausittainen kappalemäärä on yleensä sovittu,käteen vaan jää vähemmän.
30. Eki20.9.2009 klo 20:12
Ristikkolehdet (verrattuna esim. muihin mediataloihin tai muuhunkaan bisnekseen) eivät tee mitään poikkeavaa. Ryyti yrittää nyt ihan turhaan etsiä näistä tarinoistani konnia.Qwertsun konnanhaku menee myös taas jorpakkoon. No mitäpä on yksi kunnianloukkaus lisää pitkään sarjaan.
31. Ryyti20.9.2009 klo 20:41
En yritä etsiä konnia esitin asiallisen kysymyksen joka koskee kaikkia ristikkolehtiä,muita asianomistajia ei vaan taida täällä olla vastaamassa.Ihan oikeasti miksi sellaisen lehden pitäisi ilmestyä joka niin huonosti kannattaa ettei sosiaaliturvamaksuja ole varaa maksaa?
Miksi ristikonlaatijan/piirtäjän pitäisi tyytyä vähempään kuin minkä tahansa työntekijän? Pidetäänkö laadintaa enemmän harrastuksena kuin työnä? Siihen nähden harrastelijoilta vaaditaan aika paljon.
Jos laki olisi sellainen että ne olisi pakko maksaa ja se karsisi sekunda lehdet/ristikot eikö se olisi kaikkien etu? Laadukkaat ristikot toisivat lisää ratkojia?
32. qwertsu20.9.2009 klo 21:20
Tässä Erkki Vuokila antaa asiantuntija-apua työeläkkeestä:"Mielenkiintoinen tämä arvostusaspekti. Työeläkkeen maksaminenhan on vähän kuin kankkulan kaivoon heittämistä. Työeläkkeen suuruus määräytyy viimeisten vuosien summista".
Ketähän tämä loukkaa?
33. Eki20.9.2009 klo 21:23
Myönsin että tämä lienee ollut vanhaa tietoa.
34. Eki20.9.2009 klo 21:25
Nämä Ryytin kysymyksenasettelut ovat hankalia.Ristikkolehtikustantajat pääasiassa (oikeudessa on käyty kyllä tekijänoikeusrikkomuksista mutta se on eri juttu) eivät tietääkseni riko mitään lakia eivätkä halveksu laatijoita. Ehkä tämä kulttuuri, joka on jatkunut vuosikymmeniä, voisi olla joiltakin yksityiskohdiltaan erilainen, mutta pääosin se on minusta järkevä. Jos ristikkolehdet tosiaan lähtisivät palkkaamaan laatijoita tekemään x määrän ristikoita, uskon että monet eivät suostuisi tai kerta kaikkiaan voisi ryhtyä työsuhteeseen. Jotkut aloittelevat laatijat voisivat syöksyä siihen mielihyvin, mutta aika pian voisi tulla ikävä tilanne (kun se erottaminenkin on kerran niin helppoa). Aika moni varmasti haluaa toimia oman yrityksen kautta joka tapauksessa.
Muistan kun Iisakin parissa tuli 70-luvulla puhe siitä, mihin saa tehdä. Raja oli selvä: mihin vain paitsi muihin ristikkolehtiin. Jos tätä asiaa valitti Iisakille, tuli vastaus, että sitten hän ottaa myös monilta muilta muiden lehtien laatijoilta ja valittajan tehtävien tarve vähenee.
Muutama vuosi sitten useampi suuri lehtikustantamo lähetti avustajille kirjeitä, joissa vakuutettiin, että heillä ja kirjeen saajalla ei ole työsuhdetta vaan avustajasuhde ja avustaja hoitaa itse veronsa ym. (taisi tulla mukana paperi allekirjoitettavaksi). Tarkoitus oli varmasti selkiyttää suhde myös verottajan silmissä, ettei väärintulkintoja ilmenisi. Tällä hetkellä on lehtiyrityksissä kovat leikkaukset muilla tavoilla.
Ryyti maalailee, että jos käytäntöä muutettaisiin, hyvät jäisivät (ehkä) eloon ja sekundalehdet kuolisivat. Jotain tällaista tuosta ymmärrän, mutten ymmärrä, millä perusteella.
”Miksi ristikonlaatijan/piirtäjän pitäisi tyytyä vähempään kuin minkä tahansa työntekijän? Pidetäänkö laadintaa enemmän harrastuksena kuin työnä? Siihen nähden harrastelijoilta vaaditaan aika paljon.” Tämä on ilmeisesti Ryytin omakohtainen mielipide. Niitä mielipiteitä on siis muitakin. Ristikkoa myydessähän myy lähinnä julkaisuoikeuden eli oikeus tehtävään ei jää sen ostajalle, jokan sen kerran julkaisee. Tästäkin syystä se ei ole ihan tavallista työntekoa eikä sitä moni sellaiseksi halua muuttaakaan. Mitä keneltäkin vaaditaan, sekin kyllä vaihtelee tavattomasti.
35. qwertsu20.9.2009 klo 21:53
Pitkälä ja Pallonen: Käykääpä tarkastamassa eläkekertymänne.
36. Häm.20.9.2009 klo 22:32
Avustajat ovat avustajia ja työntekijät työntekijöitä. Itse olen piirtänyt pilapiirroksia ja sarjakuvia kymmeniin lehtiin 30 vuoden ajan eikä yksikään ole maksanut eläkemaksuja puolestani. Ja miksi pitäisikään? Maksan itse omat eläkemaksuni ja hinnoittelen piirrokseni sen mukaan.
37. jpq21.9.2009 klo 01:27
Hyvä aihe tosiaan mulla menee kait nämä työeläke tms maksut laadintarahoista suoraan ja yms. Eläkkeellä jo muuten vaikka en ole
lainkaan vanhmpia laativia ihmisiä. jatkuvaan työhön en
soveltuisikaan väsyn tosi nopeasti. tosin laadinta tuloni ei ole
suuren suuret ei ole kysyntää ja toisekseen ettei eläke mene ei voi
rajattomasti tienata. ps. veronpalautusta odotellessa (on tulossa
kuten ainakin no sen jälkeen kun rupesin laatimaan)
ja takaisin nyt laatimaan.
38. jpq21.9.2009 klo 01:27
itsekkin aluksi vain palkkioita saanut.
39. jpq21.9.2009 klo 01:29
Kahdelle taholle näillä näkymin laadin ja riittää hyvin.
40. Ryyti21.9.2009 klo 08:20
jos avustajalta tilataan x määrä ristikoita x firmaan ja tähän avustamiseen menee esim 8 tuntia päivässä kyllä se minusta työtä on siinä missä joku muukin.Uskon Eki sinua heti kun todistat että sinulle ei kerry yhtään eläkettä sinun laatimistasi ristikoista.
EKI:Ryyti maalailee, että jos käytäntöä muutettaisiin, hyvät jäisivät (ehkä) eloon ja sekundalehdet kuolisivat. Jotain tällaista tuosta ymmärrän, mutten ymmärrä, millä perusteella.
Perustan sen siihen väitteeseen minkä aiemmin annoit että lehdet katuvat näihin maksuihin:EKI: Esim. ristikkolehtibisnes on sen verran vähän tuottavaa, että jos kaikki laatijat olisivat työsuhteessa, lehdet kuolisivat omaan mahdottomuuteensa. Vielä villimmät yrittäjät valtaisivat markkinat.
Minä olen kyllä sitä mieltä että se firma joka tällaisen käytännön ottaisi että palkkaisi laatijat työsuhteeseen saisi kyllä kuoria kermat päältä eli ottaa palvelukseensa maan parhaat laatijat ja piirtäjät.
41. Eki21.9.2009 klo 10:53
Jos avustajalta tilataan x määrä ristikoita x firmaan ja tähän avustamiseen menee esim. 2 tuntia päivässä, hän voi siis ahkerana tekijänä olla työsuhteessa ainakin kuuden ristikkofirman kanssa, koska hänen muita töitään ei voi estää?Minulle ei kerry yhtään eläkettä tai ansiotuloa laatimistani ristikoista. Firma maksaa yrittäjäeläkettä, jonka summa on sama kuukausittain huolimatta siitä, paljonko teen ja pystyykö firma edes maksamaan minulle palkkaa. Maksamme yrittäjä- tai työeläkettä myös muutamasta muusta, mainitsin tässä vain ne ristikonlaatijat, koska laatijoista oli puhe. Muiden kuin työntekijöiden kanssa on tilanne selvitetty eikä kukaan ole koskaan ilmaissut haluavansa työsuhteeseen. Joku vähemmän tekevä saattaa jopa nostaa samaan aikaan työttömyyskorvausta. Tekijöiltä tilatut määrät vaihtelevat suuresti ja useimmat tekevät tilausten pohjalta. Nämä voisivat olla työsuhteita, mutta työn luonne ei sitä välttämättä työsuhteeksi tee. Tämä ei ole ristikkolehtifirma, joten ihan tarkkaan tätä tilannetta ei voi verrata. Ristikkoalalla eivät työnantajat ja tekijät välttämättä edes henkilökohtaisesti tapaa koskaan.
Tuo Ryytin viimeinen kappale on utopia tai voisi se olla yhtä hyvin painajainenkin. Nykyiset ristikkoalan työ- ja avustussuhteet ovat pääosin harvinaisen pitkiä ja perustuvat moneen muuhunkin asiaan kuin rahaan. Omaa yrittäjäeläkettä maksava harvemmin haluaa hypätä ihan vieraan kustantajan palkkalistoille vain siksi, että hän on sillä hetkellä se paras, jota sinne halutaan. Luulenpa, että moni nykytilanteessa ihmettelisi, miksi joku haluaa hänet oikein palkata töihin.
Muistan erään tapauksen 80-luvulta, kun suuren lehtifirman ristikkolehtien alullepanija kutsui minut neuvotteluun ja halusi ostaa ristikoita (siis tuolloin vielä minulta yksityisesti). Kun sanoin neuvottelun jälkeen, että taidan pysytellä Iisakin kelkassa, se on turvallisempaa, hän totesi: ”No jos Iisakki pysyy pystyssä, niin kyllä meidänkin ristikkolehtemme aivan varmasti!” Tuo lehti yritti palkata parhaat mukaan ja taisi se vähän toista vuotta jatkaa.
On tietysti mahdollista, että Ryyti on oikeassa kaikissa asioissa. Ja jos hän haluaisi jonkun firman palkkalistoille ja olisi sen arvoinen, soisin sen hänelle.
42. Ryyti21.9.2009 klo 10:59
Otetaan karkea esimerkki:firma Z julkaisee viittä kuukausittain ilmestyvää ristikkolehteä jokaisessa lehdessä on 20 a4 kokoista ristikkoa eli firma Z tarvitsee 100 kpl ristikkoa/kk.
Firma Z voisi arvostaa laatijat niin korkealle että haluaisi turvata heidät sairastumisen varalta ja antaa heille esim kesälomaoikeuden ja lakisääteisen eläkkeen. tällöin firma Z palkkaa työsuhteeseen 5 laatijapiirtäjää jotka kukin tekevät 20 ristikkoa/kk.Tämä tulisi maksamaan firmalle sos kuluineen noin 2500 per/laatija eli 12500 kuukaudessa.
Toisaalta firma Z voisi päättää että se haluaa maksimoida voitot ja säästää eläke ym maksut ja teettää ristikot mahdollisimman halvalla ristikkoavustajalla.Tällöin firma Z tilaa ristikot 10 avustajalta joista jokainen tekee 10 ristikkoa hintaan 50 e/kpl jolloin ristikot tulevat firmalle maksamaan 5000 euroa. Yksi avustaja tienaa silloin 500e/kk (-vero) eikä hänelle näin pienestä tulosta kerry ollenkaan eläkettä.
43. Ristiriita?21.9.2009 klo 14:10
EKI:Minulle ei kerry yhtään eläkettä tai ansiotuloa laatimistani ristikoista. Firma maksaa yrittäjäeläkettäSiis eikös sitä eläkettä nimenomaan silloin kerry?
44. MM21.9.2009 klo 14:26
Kuten Häm. tuolla aikaisemmin kertoi, avustajan/freelancerin on hinnoiteltava työnsä sen mukaan, että pystyy palkkioillaan maksamaan verot, vakuutukset, pakolliset eläke- ym. kulut. Niin yksinkertaista se on.Haasteelliseksi sen tekee se, että töistä on kilpailtava myös kaikkia osa-aikanyhrääjiä tai muita eläkeläisiä vastaan, jotka noita maksuja eivät joudu tai halua maksaa. Eli hinnalla ei heitä vastaan voi kilpailla. Kilpailuvalteiksi on sitte kehitettävä jotain muuta, laatu, persoonallisuus, toimitusnopeus, monipuolisuus tms.
Itse en ymmärrä miten ylipäätään kumpikaan osapuoli, avustaja tai teettäjä, hyötyy jostain työsuhteesta tällaisessa työssä, jos kuitenkin periaatteena on "ettei senttiäkään liksaa ellei senttiäkään viivaa"?
45. Eki21.9.2009 klo 14:52
Ristiriita? Jos tekstini lukee ajatuksella, ehkä ymmärtää. Tilanteeni on ihan toinen kuin muilla laatijoilla.Ei tässä ollut tarkoitus ruveta selittelemään umpia ja lampia, mutta yritän vastata kysymyksiin ja antaa esimerkkejä tosielämästä.
46. kari kämäräinen21.9.2009 klo 20:26
Omalta osaltani voin kertoa, etten saa penniäkään eläkettä niistä ristikoista, mitä olen tehnyt viimeisen 35 vuoden aikana. Mikä on minulle ........ ihan oikein!
47. Pena21.9.2009 klo 21:14
Kämy on oikeudenmukainen ....... itseään kohtaan!d=)
48. Ryyti22.9.2009 klo 07:59
Sen kuvan perusteella minkä täältä joidenkin tekstistä saa ei voi kuin suuresti ihmetellä miten sellainen laatijamaestrokaksikko kuin Pitkänen ja Pallonen ovat voineet siihen lankaan mennä että ovat työsuhteeseen suostuneet.
49. Eki22.9.2009 klo 08:57
Kun Teemu oli tehnyt päätöksensä olla jatkamatta opiskelujaan vastaavaa työtä ja keskittyä ristikoihin, kävimme pitkän neuvottelun siitä, palkataanko hänet vai perustaako hän toiminimen. Tällöin meillä oli takana useampi vuosi yhteistyötä.Pitkälää palkatessa olin pitkään etsinyt sopivaa uutta monipuolista laatijaa, koska omat työpaineet olivat kovat. Muistan kun soitin Tonille (jota en silloin juuri tuntenut mutta muutama näyte eri puolilla oli vakuuttanut kyvyistä) ja aika suoraan ehdotin työsuhdetta. Ekan puhelun aikana Toni vaikutti varaukselliselta. Toisella kerralla hän kertoi heti aika selkeästi suostuvansa.
Ryytin ihmettelyyn siis vastaukseksi: viekkaudella, vääryydellä ja ylipuhumalla.
50. tonimikael22.9.2009 klo 20:49
Niin... Ehkä olemmekin Teemun kanssa maestroja laatimisessa, elämästä muuten emme niin hirveästi ymmärrä, että helposti meidät tällaiseen nalkkiin saa. :)Itselläni se itse asiassa oli ehtona, että Pääsen työsuhteeseen, koska en Ikinä Enää halua tehdä paperihommia, joita edes pienimuotoinen yrittäminen vaatii. Parempi tossun alla. Huomisestahan ei tiedä, ei edes että mitä mieltä minä silloin satun olemaan. :)
51. MM23.9.2009 klo 10:10
No niin, Pitkälä tälläsi rengille jo yhden pojon plussarakkeeseen.
52. 80)27.9.2009 klo 09:02
Kiitos vastauksista.Eipä ruusuiselta näytä kun näitä lukee.. Sitä en kyllä ymmärrä miten voi palkkio vaihdella samasta työstä riippuen mihin tekee,ristikkolehteen vai muualle.Siivojakin saa saman palkan siivosipa minkälaista taloa hyvänsä.Taidan etsiä töitä muualta.
53. jpq28.9.2009 klo 04:36
80): mä ymmärrän eri tahoilla vaan erilailla varaa maksaa. Iso lehden kustantaja varakas joten se voi paremmin maksaa. Toki ikävää. Mutta päätyöksi en helposti suosittele kenellekkään. Varsinkin kun itseltäkin vaikka vain harrastus onkin on yksi lehti poistunut listalta.
54. MM28.9.2009 klo 18:50
Eipä noissa hinnoissa mitään oleellista eroa ole, pykääkö teelmiään ristikkolehteen vai muualle, ainakaan omalla kohdallani. Ruutumäärä, eli ristikon koko, suurimpana tekijänä sanelee hintason.Neuvottelu- ja sopimuskysymyksiä toki kaikki.
Vähän enemmän odotin jutustelua ja esimerkkejä otsikon mukaisesta "laatijan eläke?"-aiheesta, mutta aihe on ilmeisen henkilökohtainen, tuntematon tai muuten kiusallinen.
55. Ryyti29.9.2009 klo 07:09
Vähintäänkin kiusallinen jos on siihen halpaan mennyt että on kymmeniä vuosia tehnyt töitä ilman että tulee senttiäkään eläkettä.
56. Alvi21.4.2011 klo 07:04
Onko merkitystä sillä myykö ristikot kertajulkaisuoikeudella vai rajattomalla julkaisuoikeudella siihen pitääkö laatijayrittäjän maksaa alvi?
57. +21.4.2011 klo 07:18
Ei ole.
58. Eläkkeen nauttija21.4.2011 klo 19:34
Tuskin on mitään eläkettä näille laatija-avustajille kertynyt. Toivottavasti olette pitäneet päätyönne. Vai onko sanaris pidättänyt sitä pakollista veroa?Helppoa on veronkierto.
59. Viikon sammakko22.4.2011 klo 15:38
"Lähettäjä: Eki 20.9.2009 klo 14:07Mielenkiintoinen tämä arvostusaspekti. Työeläkkeen maksaminenhan on vähän kuin kankkulan kaivoon heittämistä. Työeläkkeen suuruus määräytyy viimeisten vuosien summista. Sitten kun useimmat jo maksavat itse eläkettä kaikista."
Tekisi mieli avata uusi säie. Miltähän vuosisadalta E. Vuokila on tietonsa kerännyt ja nyt totena esittää.
Huomaa sitaatit.
KOMMENTOI