KESKUSTELUT > RISTIKOT > VAIKEUTTA VAIKEUSASTEISSA

4864. Vaikeutta vaikeusasteissa

Eki4.6.2009 klo 13:03
Tämä on laaja aihe eikä esitykseni kenties ole kovin loogisesti etenevä. Toivottavasti siinä on kuitenkin aineksia hedelmälliseen keskusteluun.

Monissa lehdissä jaetaan ristikoille tähtiä, pallosia tai muita symboleja, yleensä asteikolla yhdestä kolmeen tai viiteen. Joissakin nimetään tietyt tehtävät vaikeiksi tai haastaviksi.

On ilman muuta selvää, että eri lehdillä ja laatijoilla on aivan eri käsitys vaikean yläpäästä ja todellisia koviksia ei aina edes haluta julkaista/laatia. Omassa toiminnassanikin eri lehdillä on erilainen skaala. Kolme tähteä toisessa voisi olla vasta kaksi tähteä toisessa. Tämä on usein asetettu lehden ratkojajakauman mukaan. Oikeastaan IS-Kovis on ainoa, jossa on todella koviakin kolmosia. Sillähän on jo nimessäkin sana kovis.

Pettymyksiä tulee useimmin, jos laatija ei osaa tehdä alkuunkaan vaikeita ja/tai jos lehti tulkitsee ristikon vaikeaksi vaikka se ei sitä ole. Suurin pettymys tulee, kun laatija kyllä osaa tehdä vaikeitakin, mutta toimitus on jostain syystä valinnut laatijan helpommaksi tarkoitetun vaikeaksi, ilmeisesti jostain yksittäisestä syystä. Riemuitaankohan siitä useinkin, että ”osasin ratkoa tämän visaisen tehtävän”, vaikka tehtävä oli oikeasti helppo.

Takavuosikymmeninä huomasin, että ainakin yksi laatija pani tahallaan hankalia piilokirjaimia, jotta voisi sanoa ristikon olleen vaikea, kun ratkoja ei ollut saanut täyteen.

Yleisin tapaus on se, että vaikeusasteet on pantu rehvakkaasti esille, mutta tehtävissä ei tosiasiassa ole juuri mitään eroa, ainakaan loogisesti merkintöihin verraten. En tässä mainitse nimiä, vaikka niitä voisikin muutaman antaa. Haluan keskustelusta enemmän periaatteellista kuin osoittelevaa.

Myönnettävä on, että eräiden laatijoiden kohdalla on itsellänikin vaikeuksia niiden arvioinnissa eikä se omien tehtävienikään kohdalla ole helppoa. Jos luotan liikaa laatijan itsensä antamaan arvioon, menee joskus pahasti metsään. Omissa ristikoissakin tietysti tulee heittoa, joskus ampuu yli ja joskus menee ali.

Sitten on myös oltava tarkkana siitä, mitä lehti todella haluaa. Kun eräs lehti tilasi Sanarisilta ristikkoa, päätoimittaja puhui, ettei halua helppoja vaan semmoisia kuin Suomen Kuvalehdessäkin on. Kun kyseessä oli pienehkön järjestön lehti, otin varovaisen linjan pyynnöstä huolimatta ja lopulta osoittautuikin, että sinne riitti helpohko tehtävä.

On aika yleistä, että lehteen pyydetään vaikeahkoa ristikkoa, ei ainakaan helppoa. Vaikeusasteen arviointi on vaikeinta juuri tuolla helpon ja vaikean välimaastossa. Kuinka tehdä passeli mahdollisimman monelle? Sitä ongelmaa lähti selvittämään myös Passeli Pelikaani. Toistaiseksi on tullut paljon haukkujakin. On mielenkiintoista nähdä, mitä suuri yleisö sanoo. Lisäksi on vielä selvittämättä, osuivatko vaikeusasteeseen 2- tähdätyt ristikot passeliin rakoon. Ovatko ne 2- vai onko osa helpompia vai vaikeampia ja kannattaako kiristää vai höllentää? Kuinka helposti kymmenpäinen tekijäjoukko liikkuu näin tarkkojen toiveiden ristitulessa? Kuinka nopeasti ehditään toimia? Ei ole helppoa, ei kellään.
2. Jaska4.6.2009 klo 15:45
Ristikon julkaisijana debytoiva henkilö saattaa olla itse epäpätevä arvioimaan ristikkojen vaikeustasoa. Omakohtainen ratkontakokemus voi olla vähäinen tai jopa olematon. Ei hän silloin voi tietää, millainen ristikko on esim. "ei ihan helppo." Vasta ratkojien palaute antaa viitteitä siitä, kuinka hyvin tai huonosti laatija on onnistunut.

Palaute kustantajalle on tärkeää. Sehän on ainoa mittari, jonka mukaan pätevä laatija voi sorvata laatimuksensa ko. lehden ratkojien (enemmistön) mieleisiksi. Avussa on tarkoitusta edistävä hyvä systeemi. Ratkaisunsa postittava voi valita muistaakseni kolmesta rankingvaihtoehdosta lähinnä omaa käsitystään vastaavan.

Samalla tavalla olisi voitu kartoittaa Passelin Pelikaaninkin jokainen tehtävä. Onhan vastaussivulla oma tilansa "runoilla" palautetta, mutta vaihtoehdon ruksaaminen ehkä alentaisi laiskempien ratkojien kynnystä mielipiteensä ilmaisemiselle. Ja Passelinkin ratkojista suurin osa tullee osallistumaan palkintoarvontoihin tekstiviestillä. Eikö olisi teknisesti mahdollista tarjota tekstailijoillekin jokin helppo palautteen antamismahdollisuus valintasysteemillä?
3. Eki4.6.2009 klo 15:51
Hyvä idea tuo yksittäinen ruksaus. Voisi vain näin kesäaikaan olla vaikea ehtiä reagoida siihen.

Tekstiviestivaihtoehtoa ei Passelissa ole.

Aikakauslehdissä asiakaspalautteen saaminen voi olla vaikeaa. Useimmat ratkojat eivät katso itseään asiantunteviksi arvostelemaan, vaikka pitäisivät ristikkoa huonona. Jos tehtävä on syystä tai toisesta ratkojalle liian vaikea, hän harvoin valittaa. Pikemminkin liian helpoista tulee 1-5 kommenttia, mutta niihin ei voi luottaa, koska ne ovat herkästi kovimmilta firiikeiltä, eivät tavalliselta kansalta.
4. Jaska4.6.2009 klo 18:40
Sotkin tekstiviestin sähköpostiin, jota ei liene millään muulla lehdillä osallistumistapana.
5. Henry5.6.2009 klo 01:13
Onko Pelikaani-toimituksessa seurattu Passelien menekkiä kaupoissa. Täällä Keski-Suomessa (Keuruu, Vilppula, Mänttä) ei kovin positiiviselta näytä. Lehti ei osu telineessä silmään, ehkä uudistus jouduttiin tekemään liian hätäisesti.

Jälkiviisaana sanon että Paksu olisi pitänyt sulauttaa Punaiseen Pelikaaniin, sen ilmestymistiheyttä lisäämällä. Rautakirjan myyntipalkkioon vaikuttaa erityisen voimakkaasti lehden ilmetymistiheys. Se on uutta, ja olen pyytänyt asian tutkintaa kilpailuvirastolta. Rautakirjan toiminnassa on nyt vakavia ongelmia.
6. Olavi Kivalo6.6.2009 klo 10:05
Kaksitähtiset ovat luultavasti parhaimmillaan, kun ne ovat lähempänä kolme- kuin yksitähtisiä. Pettymys on tuolloin vähemmän todennäköistä.

Tuoreimmassa kaksitähtisessä, jonka juuri ratkoin läpikirjoittamalla (vessassa), kaksitähtisyys rakentui yhden piilokirjaimisen sanan varaan, joka ei ollut suomea vaan ranskaa. Tuloksena olisi ollut erinomaiinen yksitähtinen, jos konkarilaatija olisi nähnyt hieman vaivaa ja hylännyt kyseisen sivistyssanan, jota meillä aniharvoin käytetään. Mutta tilauksessa taisi olla kaksitähtinen? Luulenpa, että juuri tähditys aiheutti tässä pikkupettymyksen. Kyseinen sana olisi ollut eri roolissa yksitähtisessä ja kokonaisuus helpommin hyväksyttävissä.
7. RA7.6.2009 klo 14:00
Muutamia haja-ajatuksia:

- Ristikkolehdissä vaikuttaisi usein siltä, että samankin vaikeusasteen ristikot on vielä laitettu keskinäiseen vaikeusjärjestykseen. Lehden lopussa on lehden vaikein kolmitähtinen. Perusteluna on kai se, että asteikkoa ei ole haluttu moniportaisemmaksi, mikä onkin ihan järkevää. - Onko etukäteen vaikeimmaksi arvioitu myös ratkojalle vaikein, riippuu tietysti ratkojasta ja hänen tottumisistaan eri laatijoiden laadinta- ja vihjeitystyyliin.

- Vaikeusasteen arviointiin vaikuttanee ratkaisuun vaadittava TIETÄMYS ja OIVALLUS; Tietämys onkin konstikas arvioitava. Jos ristikossa on paljon ristikkofakkeja, lasketaanko ne mukaan vai oletetaanko, että ratkoja ne ilman muuta tietää. Alkaako vaikeusaste nousta vasta muusta vaadittavasta (yleis)tiedosta. Minusta fakit pitäisi laskea mukaan. - Oivalluskin on konstikas arvioitava. Jotkut oivallusvihjeet ovat kuitenkin suht suoria synonyymejä tms., on vain älyttävä jonkun sanan monimerkityksisyys. Jotkut oivallusvihjeet vaativat useamman ajatuskiepin tai pitemmän assosiaatioketjun. Näiden paljous ristikossa sitten tekee liukuman helposta kovikseen. Sekä se, miten oivallusvihjeet ristikossa sijoittuvat, onko sinne tänne ripoteltu helppoja alkuunpääsy-vihjeitä vai onko ristikko täynnä "kolmikieppisiä" ja erilaisia kikkailuja.

- Hyville ratkojille melkein kaikki ristikot ovat helppoja. Pallotus tai tähditys ikään kuin menettää merkityksensä. Kokemattomammille vaikeusasteen määrityksellä on merkitystä. Kun ratkonta ei suju, on hyvä tietää, että ristikko on jo etukäteen arvioitu helpoista helpointa vaikeammaksi. Voisin jopa kärjistää, että heille - heitä ajatellen - nuo luokitukset kannattaa tehdä. Ja silloin tulee tärkeäksi, että vaikeusaste ei ole arvioitu ainakaan alakanttiin.
8. JTak7.6.2009 klo 15:37
Sanasepoissa on mielestäni toimiva vaikeustason määrittelysysteemi, kun on erikseen määritelty kirjatiedon ja oivaltamisen tarve. Jos ristikko on täynnä fakkisanoja, niin kirjatiedon tarve on 5, oivaltavuuden tarve 0, jos skaala siis olisi 0-5. Jossain huippuvisaisessa kirjatiedon tarve voi olla 0 ja oivaltavuuden tarve 5. Yhdistelmä 5-5 olisi taas jo niin paha, että aika harva saisi ristikkoa ratkottua...
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *