KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > MENEE HAASKUUN?
4605. Menee haaskuun?
Eki15.2.2009 klo 14:23
Frasier-sarjassa todettiin juuri: "... muffinit menevät haaskuun..."Muffinin kirjoittaminen suositeltavammalla tavalla oli positiivista, mutta jäin miettimään tuota jälkiosaa, mistä se voi tulla. Jos pohjasana on haaskuu, pitäisi mennä haaskuuhun tai paremmin olisi jopa haaskuuseen. Mitään muuta haaskuu-sanan lähisanaa, josta tavan voisi johtaa, ei sanakirjoista löytynyt.
Katsoin Googlesta "haaskuun" ja kyllähän se "mennä haaskuun" tuntuu olevan käytetty muoto. Onkohan tässä nyt "lausetapa, jolla ei ole mitään kieliopillista pohjaa"?
2. Marco Poloinen15.2.2009 klo 15:49
Mahtaisiko 'haaskuun'- taivutuksen yleistyminen johtua sen vertautumisesta 'haaskio' -> 'haaskioon'- ilmaukseen. Maallikkona saattaisin näin kuvitella. Pikkuisen huvitti kun Kotus kertoo, että 'haaska'- sanan kantasana on 'hauska'. Myö savolaisethan se on tiedetty aina! ;-D
_http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2691
3. RA15.2.2009 klo 16:16
Olisiko taustalla verbit haaskata (tuhlata, hävittää) tai haaskaantua ja haaskautua (mennä hukkaan, tuhlautua) ja jonkin sortin kielellinen blendi haaskuu- ja haaska-sanasta. Haaskahan tarkoittaa eläimen raatoa tai elähtänyttä naista (paitsi savossa), mutta siitä saattaisi samankaltaisuutensa vuoksi olla lainattu tuo haaskuun-taivutus.
4. HT15.2.2009 klo 16:22
Haasku-nominatiivilla ja sen haaskuun-illatiivilla on murretausta. Satakunta, Pohjois-Hämeen länsilaita, Hinnerjoki, Paimio, Sauvo, Teuva, Isojoki ja Nivala mainitaan Suomen murteiden sanakirjassa alueina, joissa haasku-sanaa tiedetään käytetyn. Merkitys 2 on kirjassa "haaskuun, haaskuulle = pois heitettäväksi, hukkaan". Esimerkkejä on viljalti. "Haaskuun ne (ruoantähteet) mennee kaikki konnei elävääkään oo" (Vammala); "Sen (pilaantuneen ruoan) täytyy pan haaskuun" (Nakkila); "Palastella ne pittää tehtaan sokerimpalaset, haaskulle ne ne mennee jossei niitä pienitä" (Virrat).
5. HT15.2.2009 klo 16:37
Lipsahti näemmä ylimääräinen u-kirjain kakkosmerkityksen määrittelyyn. Kirja siis sanoo "haaskuun, haaskulle" = pois heitettäväksi, hukkaan".
6. Hakro16.2.2009 klo 14:30
Minun kielikorvassani haasku on aina kuulostanut paremmalta kuin haaskuu (vaikka Nykänen tunteekin vain jälkimmäisen) - vähän samalla tavalla kuin kaivu ja kaivuu.
7. Aksu16.2.2009 klo 14:36
Sanaparista kaivu ja kaivuu tuli mieleen piisku ja piiskuu.Ne tosin tarkoittavat ihan eri asoita.
8. Matti16.2.2009 klo 16:47
Kainu asuu Kainuussa.
9. HT16.2.2009 klo 20:21
Kaivuu-sanan ovat sanakirjat Nykäsestä alkaen torjuneet huonona, pitää kuulemma olla kaivu. Asiassa on oltu aktiivisia jo ennen Nykäsen ilmestymistäkin: Jokioisissa pidettiin vuonna 1946 "ojankaivuukilpailut", ja kohtapa riensi Kielitoimisto kertomaan usean lehden yleisönosastossa, että oikea muoto on kaivu eikä kaivuu.
10. Hakro16.2.2009 klo 21:03
HT: Juuri tätä tarkoitin. Mielestäni myös haasku on "oikeampi" muoto kuin haaskuu.Voisin myös ajatella, että haasku ja haaskuu on kaksi hiukan eri asiaa: Haasku on haaskauksen tulos, haaskuu on haaskauksen tekemistä.
11. Eki16.2.2009 klo 21:50
Kaivu/kaivuu ja haasku/haaskuu eivät minusta ole keskenään vertailukelpoisia, kaipu/kaipuu olisi eli kaivata/haaskata.
12. HT16.2.2009 klo 21:52
Osmo Ikolan toimittama Nyksuomen käsikirja selittää kaivuu-sanan huonoutta sillä, että johdin -uu liittyy vain supistumaverbeihin, joihin kaivaa-verbi ei kuulu. Evätä - epuu, hakata - hakkuu, kaivata - kaipuu, kehrätä - kehruu, kerjätä - kerjuu, palata - paluu, siinä muutama kirjan mainitsema esimerkki.
KOMMENTOI