KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > LINNUNTUNNISTUSONGELMA

4240. Linnuntunnistusongelma

Mummi27.9.2008 klo 13:35
Osaisiko joku neuvoa mistä netistä löytäisin apua ei-suomalaisen linnun tunnistamiseen? Näin pihallani kerrassa oudon linnun ja mikään Wikipediakaan ei mua nyt auta hädässä. Mielellään suomenkielistä...
2. Ari27.9.2008 klo 14:06
Linkkejä:
_http://www.luonnossa.com/Lintulajit/
_http://edu.taivalkoski.fi/tk-koulut/lukio/linnust o/alku.html

Olisko näistä apua?
3. Mummi27.9.2008 klo 15:47
Kiitos toinen ei toimi ja toinen arvuuttelee talitinttiä
4. Ari27.9.2008 klo 15:48
Alempiko ei toimi? Siinä tapauksessa se johtuu siitä että se on kahdella rivillä jotka molemmat pitää liittää yhteen peräkkäin hakukenttään.
5. Matti27.9.2008 klo 16:09
Tästä tuli mieleeni: olen hukannut sivun, jossa oli linkki kymmeniin linnunnimiin. Linkkiä painamalla tuli sen linnun laulua. Mistä löydän?
6. Ari27.9.2008 klo 16:11
Mummille vielä lisää:
Tuo alaviiva pitää myös poistaa linkin edestä jotta se toimisi.

Lintunimistö:http://www.birdlife.fi/lintuharrastus /nimisto/
_http://www.kolumbus.fi/pekka.t.makela/
_http://www.biomi.org/linnut/lintukuvia.html
_http://www.tarsiger.com/home/index.php?lang=fin
7. Täyttäjä27.9.2008 klo 16:42
Täältä voisi löytyä

-http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/
8. Mummi27.9.2008 klo 16:59
Kaikkea on kokeiltu ja pistin lopulta viestiä BirdLifeen, jos ne vastaavat minulle niin ehkä kerron...
9. Täyttäjä27.9.2008 klo 17:58
Olen jostakin kopioinut lintunimet. Niitä on noin 8000. MM kysyi joskus, onko E-kirjaimella olevia linnunnimiä. Onhan niitä, vaikka edvardjärven bulibuli esimerkiksi
10. Mummi27.9.2008 klo 18:19
Voipi olla vaikka Edvardjärven bulibuli. Birdlifen sivulla on maailman lintujen uudet nimet, niitä on noin tsiljoona. Kuvat puuttuu!
11. Olavi Kivalo27.9.2008 klo 20:45
Mikset mummi kertoisi lintusi tuntomerkkejä. Pantaisiin kunnon arvuuttelut pystyyn.

Käytän itse eniten lähdettä, jonka löydät Googlesta hakusanalla oiseaux. Siellä on kaikki maailman linnut.
12. Mummi28.9.2008 klo 11:50
Okei! Tässä muistilappuni jota kirjoitin katsellessani ötökkää. Kamerakännykkä ei tietenkään ollut mukana!
Lintu (rastas?)

pe 26.9.2008

n 20 cm pituus vähän räksää isompi, kai
tummahko – harmaahko vaalearaitava rinnasta ja pari raitaa selän puolella
leuan alla punertavaa päälaki tumma
siivet lyhyemmät kuin räksällä
pyrstö lyhyehkö lennossa leviävä jotenkin kaksiosainen sulanpäät valkoiset
kaula pitkähkö profiili jotenkin eksoottinen
nokka pitkänlainen tai iso
jalat pitemmät kuin räksällä, hyppelee
lento vähän sorsamainen
hyppeli pitkin pihamaata, pyrähteli puiden alaoksille, sieppasi jonkin ison hyönteisen lennossa ja söi sen kivellä nokkien

ei kuulune Suomen linnustoon, mietin jotain afrikkalaisia tai aasialaisia rastaita
13. Mummi1.10.2008 klo 13:26
Eikö kukaan keksinyt mikä lintuseni on. Tutkin kasan lintukirjoja: Pähkinähakin siperialainen alalaji Nucifraga caryocatactes marcorhynchos
14. Olavi Kivalo2.10.2008 klo 12:41
Pähkinähakki ei ole ihan huono arvaus, koska se on kotimainen laji ja moni luonnehdintasi istuu siihen aika hyvin. Myös siperialainen 'sembrahakki' vaeltaa jo tähän aikaan vuodesta. Näitä kahtahan ei juuri pysty erottamaan.

Tein tuttavuutta pähkinähakin kanssa ensi kerran talvella 50-luvulla ja tapaus on jäänyt mieleen elämyksenä. Lennossa pähkinähakki muistuttaa mielestäni lähinnä närheä, mutta lyhyt pyrstö on silmiinpistävä. Läheltä katsottuna huomio kiintyy erityisesti ruskeaan valkopilkulliseen höyhenpukuun (pilkut ovat riveittäin) ja suhteellisen pitkään nokkaan, eikä sitä voi sekoittaa mihinkään muuhun lajiin.

Jos lintusi oli pähkinähakki, niin huomio hyönteisen pyydystämisestä on kiinnostava. Lintuhan on siemensyöjä, ja syö vain satunnaisesti isoja hyönteisiä ja nilviäisiä. Tosin hakki ei juuri pyrähtele eikä sieppaile lennosta, koska se on liikkeiltään melkoisen raskaan- ja kömpelönoloinen. Sorsamainen lento on aika osuva ilmaisu, koska siivenisku on närheä nopeampi ja pyrstön lyhyys saa kaulan näyttämään suhteellisen pitkältä.

Voit hyvin pitää lintua pähkinähakkina kunnes teet uuden havainnon. Se ei pähkinähakin kohdallla ole lainkaan mahdotonta.
15. Mummi2.10.2008 klo 13:56
Pähkinähakki! Millään en löydä parempaakaan selitystä. Huomiotani kiinnitti linnun kookas olemus, se hyppeli maassa kuin räksä, kaula pitkänä, ja sen profiili näytti todella eksoottiselta. Kuvio oli pähkinähakin, mutta se näytti niin suurelta! Ja se ampiaisen nappaaminen! Lentopyrähdykset olivat vähän meluisia. Ja mikä hauskinta: Närhi, läheinen sukulaislaji, seuraili outoa vierasta kunnioittavan välimatkan päästä.
16. bongari2.10.2008 klo 14:14
Laittamalla googlen kuvahauksi sanan
pähkinähakki tai Nucifraga caryocatactes
Löytää suuren määrän tämän linnun kuvia.

-http://images.google.fi/images?gbv=2&ndsp=18&hl=f i&q=Nucifraga+caryocatactes&start=0&sa=N
17. marjuko2.10.2008 klo 17:16
Tänäaamuna olin menossa parvekkeelle, kun huomasin parvekeoven ikkunalaudalla ulkopuolella istuvan pienen harmaan pörröisen linnun. Sen päälaella oli musta U:n muotoinen kuvio, jonka sisäpuolella keltaista. Silmät olivat kiinni ja se hytisi hiljaa. En olisi halunnut sitä häiritä, mutta oli käytävä parvekkeella. Varovasti avasin ovea, se avasi silmänsä ja katseli minua, mutta ei lähtenyt pois. Menin hiljaa sen ohi, hain kastelukannun ja palasin sisälle.

Kun olin taas palaamassa parvekkeelle, lintu istui ja käänsi vain päätään, ei liikkunut. Katseli, kun kastelin kukkia. Siihen se jäi, kun olin tullut sisään, katselimme toisiamme kotvan aikaa lasin läpi.

Oliko se edes täysikasvuinen lintu. Ilmeisesti ei muuttolintu tähän aikaan. Meillä on runsaasti lintukirjoja ja lintuharrastusta perheessä ainakin kolme sukupolvea. Minä olen likinäköinen ja tunnistan ehkä 10 tavallista lintua. Kirjoista etsimällä en nyt kyllä löytänyt sopivaa noihin tuntomerkkeihin. Tietysti se on joku ihan tavis, jota en vain hoksaa.

Tuli vain hassu tunne, että sillä oli jotain asiaa minulle, jotakin muuta kuin että on vähän kylmää täällä ulkona sateisena aamuna. Se oli poistunut sillä aikaa kun olin poissa kotoa.
18. Olavi Kivalo2.10.2008 klo 18:29
Se oli ikkunaan törmännyt hippiäinen.

Pitkän tauon jälkeen hippiäisiä on nyt ollut paljon liikkeellä. Veikkaanpa, että sillä ei ollut mitään asiaa, kunhan yritti selvittää päätään. Noin juuri ikunaan törmänneet pikkulinnut käyttäytyvät.
19. marjuko2.10.2008 klo 19:25
Kiitos tiedoista. Etenin sitten etsimään kuvia kirjoistani ja parhaan löysin Nordens fåglar-teoksesta, jossa hippiäisestäkin oli kaunis koko sivun (21x29,5 cm) värigrafiikka merkinnällä "Cederquists Graf." Siinä lintu oli varmaan pesimäpuuhissa männyssä, jonka oksissa oli punaiset emikukat. Kuvassa oli varmaan uros, koska sillä oli oranssia keltaisen keskellä; tämä minun tuttavani taisi olla tyttö, pelkkää keltaista.

Opin - muistin - taas senkin, että se on Suomen pienin lintu. Ruotsinkielinen nimi "kungsfågel" on etymologisesti mielenkiintoinen.

Ruotsinkielisen kirjan suomennos sille oli hippiainen; muitakin "sinnepäin"-nimiä on mm. laulurarlas, räkittirastas ja pyrstotiiainen.
20. Jaska2.10.2008 klo 19:37
Havaitsin 2005 syyskesällä Lammaslammen rantamalla n. 15 metrin etäisyydellä puun oksalla pällistelevän linnun, pituus arviolta 25-30 cm. Vatsapuoli oli kellertävä, selkäpuoli epämääräisen harmaanruskeahko. Nokka oli suora, vankahko, pituus n. 5 cm. Erityisesti jäi mieleen siiven kaksi valkoista (tai hyvin vaaleaa) poikkiraitaa. Varpuslintuihin se selvästi kuului. Olinkin varma, että näillä tuntomerkeillä löydän lajin jostain lintukirjasta, mutta enpä vain muutamasta kotimaisesta löytänyt. Toista havaintoa ei ole tullut. Saattoi olla kaukainenkin vieras? Ahistava mysteeri.
21. RA2.10.2008 klo 20:07
Jaska, tuon on pakko olla siperiankurppa! ;-)
22. Olavi Kivalo2.10.2008 klo 21:20
Olen samaa mieltä. Se oli siperiankurppa. Mutta täytetty. Ei se muuten olisi pysynyt puussa.
23. Jukkis2.10.2008 klo 22:18
Minä näin taannoin noin puolen kilometrin päässä jonkun linnun lentävän. Se näytti mustalta pisteeltä. Mistään lintukirjasta en ole löytänyt samanlaista mustaa pistettä. Mikähän ihme se oli?
24. Ari2.10.2008 klo 22:32
Jukkis, oliko se tämän näköinen:


­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ ­ .



(Kuvaa ei ole zuumattu.)
25. Jukkis2.10.2008 klo 22:38
Täsmälleen. Sää oot nähny selvästi saman linnun! Voisko se olla patagonianlehmänsuoliturpiaali?
26. RA2.10.2008 klo 22:40
Melkoisella varmuudella just se.
27. Ari2.10.2008 klo 22:44
Varmaankin, jos sitä ei kerran ole missään lintukirjassa! ;)

Vai olisko sittenkin ollut Musta tai Paksu pelikaani?
28. RA2.10.2008 klo 22:51
No, musta pelikaani voisi olla. Mutta tuskin paksu. Vai kuinka kaukaa tuo Arin kuva on otettu?
29. Ari2.10.2008 klo 22:54
Puolen kilometrin päästä.
30. RA2.10.2008 klo 23:01
Sama etäisyys kuin Jukkiksen havainnossa? En kyllä silti usko, että tuo voisi olla paksu pelikaani.
31. Jaska3.10.2008 klo 00:26
Sanoin havaintoni kuuluvan varpuslintuihin, passeriformes. Jos tämä totuus ei ole teille passeli, suksikaa kurppinenne Siperiaan ja pysykää siellä.
32. RA3.10.2008 klo 00:48
Elähän nyt Jaska kiivastu! JOS voisimme sopia, että se oli sittenkin siperiankurppa, niin se (meidän lintuharrastajien slangilla) olisi ainaskin (maa)sponde!
33. marjuko3.10.2008 klo 16:59
Korjaan aikaisempaa kuvaustani hippiäisen pesäpuusta: ei se kuvassa ole mänty vaan kuusi. Mitähän lienen ajatellut. Lisäksi mieleeni tuli, että miespuoliset linnut eivät taida olla uroksia vaan koiraita.
34. Olavi Kivalo3.10.2008 klo 23:36
Hippiäisen nimen etymologia on tosiaan kiinnostava. Useimmat nimeäjät eri maissa ja kautta aikojen ovat saaneet innoituksensa linnun pienenpienestä koosta ja päälaen värikuviosta, joka muistuttaa kruunua. Tästä päästään pikkukuninkaaseen, latinaksi regulus, joka on tavallisen hippiäisen tieteellinen sekä suku- että lajinimi. ’Regulus’ on saanut eri muotoja eri kielissä kuten ruotsin kungsfågel, ranskan roitelet ja suomen hippiäinen. Hippiäinen? Mikä sen yhteys on pikkukuninkaaseen? Tämä on kiinnostavaa. Selitystä ei löydy edes professori Kaisa Häkkisen Suomen linnunnimien 400-sivuisesta etymologiasta. Olisiko kellään selitystä tarjolla. Minulla on omani. Tosin hatara.
35. Jaska4.10.2008 klo 00:12
Hippiäinen puikkelehtii vikkelästi oksistossa. Siispä mahdolliselta tuntuu teoria, että nimi juontuu verbistä hipata = kulkea kepeästi, hypähdellen. Yhtä hyvin nimi voisi olla hyppiäinen!
36. Olavi Kivalo4.10.2008 klo 11:55
Tosiaankin, eräs varhaisista nimiehdotuksista on pensaspyöri vuodelta 1745. Se, kuten ei hyppiäinenkään, juonnu pikkukuninkaasta, kuten hippiäinen mielestäni tekee, ellei nyt pikkukuninkailla ollut yleisesti tunnettua tapaa pyöriä pensaissa.
37. Antti Viitamäki4.10.2008 klo 14:22
Jotain hauskaa on jopa ihan tuossa sanassa regulus, jos noin etymologisesti ajatellaan. Kyseessä on ilmeisesti samakantainen sana kuin regularis, joka tarkoittaa tavallista tai normaalia. Eli regulus 'kuninkaallinen' ja regularis 'tavallinen'.

Kantasanana on rex 'kuningas', josta saadaan muunnos reg- eri johdannaisten alkuosaksi. Yksi johdannaisista on regula eli 'sääntö' tai 'laki', minkä toki vielä hyvin ymmärtää kuningas-sanasta johdetuksi. Regula-sanasta taas on luontevaa johtaa regularis, siis 'säännönmukainen' eli 'tavallinen'.

Eli niin kuin Olavi Kivalo tuossa kirjoittikin: "Tästä päästään pikkukuninkaaseen, latinaksi regulus, joka on TAVALLISEN hippiäisen tieteellinen nimi."

Hauskaa on kieli.

Englannin kielessä kuninkaaseen tai kuninkaalliseen viitataan mm. sanoilla king, royal ja regal. Kaksi jälkimmäistä ovat aiemmin mainittua latinalaista juurta, royal tulee vain ranskankielisen muuntuman kautta (roi 'kuningas'). Reg-juurta taitaa olla myös ruler 'hallitsija' (rule 'sääntö, laki' < regula).

Sana king on puolestaan germaanista perua, samaa kantaa kuin saksan König, ruotsin kung (tai konung) ja suomen kuningas.

Vaikka tämä on lintusäie, niin hetki vielä kuninkaallisia: sana queen 'kuningatar' on myös germaanisista kielistä, ja kantasana on sama kuin ruotsin sanalla kvinna 'nainen'. Sen sijaan ruotsin kielessä kuningatarta tarkoittava sana drottning on feminiininen muoto sanasta drots 'ihmisjoukon herra, ruhtinas, drotsi' ja onkin alunperin tarkoittanut vain herratarta, drotsin puolisoa.

Ja takaisin lintuihin. Tässä pari bongausta Euroopan kaupunkikierrokseltani. Kuka ehättää nimeämään ensimmäisenä? :-) Hirveän vaikeita ei pitäisi olla.

-http://web.me.com/viitama/Netti/Lintuja.html
38. Olavi Kivalo4.10.2008 klo 15:13
Harmaahaikara ja kanadanhanhihan ne siinä. Molemmat bongattavissa täälläkin varsinkin kun kannat ovat nousseet.
39. Jaska4.10.2008 klo 22:41
Vielä siitä havainnostani 2005. Väritys oli sen verran hailakkaa ja epämääräistä, että kellertäväksi pikaisesti tulkitsemani saattoikin olla vihertävä. Vatsapuolen muistelen edelleen olleen hieman vaaleampi. Siiven kaksi poikkiraitaa saattoi olla yksikin. Olin ilman rillejä, jolloin näen pienistä kohteista herkästi kaksoiskuvia noinkin läheltä

Näin puoliväkisin pääsinkin aika lähelle naaraskuhankeittäjän (PP kysyi, keittääkö se vain naaraskuhia) tuntomerkkejä. Sitä on kuulemma aika vaikea havaita. Oisko tämä ollut sitten poikkeusyksilö tai eksynyt muuttoporukasta. Siinä oksalla se kuitenkin ihan avoimesti pällisteli. Olisin jatkanut tutkailua pitempäänkin, mutta Osku päätti toisin.
40. Olavi Kivalo5.10.2008 klo 09:09
Mielenkiintoista, että ehdokas, joka tuli minulle heti mieleen oli juuri kuhankeittäjä, naaras tai sen kesän nuori yksilö. (RA vain johdatteli muille raiteille.) Voisiko kahden henkilön päätyminen samaan toisistaan tietämättä olla riittävä todiste. Toisaalta miljoona samanmielistä kärpästäkään ei välttämättä riitä, vaikka joskus niin väitetään. Muistikuvani mukaan Lammaslammen rannat olisivat sopiva ympäristö tämän lajin harjoittamalle syksyiselle pällistelylle.
41. TJV5.11.2008 klo 20:22
Kahdeksan joutsenta näytti olevan matkalla juuri Porkkalan
suuntaan. Se siis lienee myös yömuuttaja. Tunnistusongelma
on siinä, etten tässä valaistuksessa tiedä, olivatko kyhmy-
vai laulujoutsenia. Äänikään ei taida sitä kertoa.
42. iso S5.11.2008 klo 21:32
Wikipedia vahvistaa sen että laulujoutsen voi muuttaa yöllä, vaikkakaan ei ole varsinainen yömuuttaja. Kyhmyjoutsen taas ei ole periaatteessa muuttolintu ollenkaan.

Ääni kyllä kertoo kummasta on kysymys, jos jotain ääntä kuuluu. Kaulan asennostakin voi näköjään yleensä tunnistaa.

Laulujoutsenet muuttavat parvissa, joissa on lintuja muutamasta yksilöstä muutamaan kymmeneen. Joutsenilla ei tavata sellaisia satojen yksilöiden muuttoparvia kuin kurjilla. Parvet muuttavat auramaisena muodostelmana tai jonona pääasiassa aamulla ja aamupäivällä, mutta myös yöllä ja hämärissä. Avomerellä parvet lentävät usein lähellä vedenpintaa.

Laulujoutsenen "laulu" on kuin vaskipuhaltimen tai ison urkupillin ääni, syvä töötötys, joka on selvästi melodisempi kuin hanhien tööttäily. Sen lentäessä ei kuulu samanlaista voimakasta viuhuvaa ääntä kuin kyhmyjoutsenella.

Kyhmyjoutsen ei ole varsinainen muuttolintu, mutta vesistöjen jäätyminen pakottaa osan populaatioista siirtymään sulan veden alueille.

Kyhmyjoutsen pitää pitkää kaulaansa tavallisesti S-mutkalla, kun taas muut Suomessa tavattavat joutsenlajit pitävät kaulaansa suorana. Lentävän kyhmyjoutsenen siivistä kuuluu suhiseva ääni, muuten linnun ääntely rajoittuu sihinään ja murahteluun.
43. TJV5.11.2008 klo 21:53
Kiitos perusteellisesta vastauksestasi, iso S. Vaikka pää näin
kirkkaana iltana onkin kenossa, ei koko taivasta näe kerralla.
Se vaskipuhaltimen äänihän se sai katseen kääntämään.
44. Olavi Kivalo6.11.2008 klo 15:51
Palaisin hippiäiseen (Regulus regulus) ja sen suomalaisen nimen alkuperään. Ehdotan, että nimi tulee sanasta hippi. Tätä sanaa ei ole etymologisessa sanakirjassa 'Suomen sanojen alkuperä', mutta kirjassa 'Suomalainen nimikirja' sukunimelle Hippi ehdotetaan itäistä alkuperää. Hippi tällöin periytyisi Kreikan kielen sanasta hypatios = ylin, korkein. Hippiäinen olisi tällöin melkein suora suomennos sanalle regulus (sananmukaisesti siis pikkukuningas). 'Hippiäinen' tuli käyttöön 1872. Sitä ennen, vuodesta 1849, hippi-sana esiintyi linnun nimessä muodossa hippikerttunen.
45. TJV12.4.2009 klo 12:15
Tiedotustoiminta pihalla ja ympäristössä reviirien rajoista
kuulostaa jo näin Pääsiäisenä runsaalta. Laulajien kokoon
nähden myös varsin äänekkäältä. Kaikki meteli ei kai silti johdu
vain tarpeesta määritellä omaa aluetta. Luultavasti jokin
riemuhormoni myös syynä moiseen.

En ole paljon haeskellut netistä, josko sieltä saisi lintujen
ääninäytteitä. Olisiko jollakulla lukijalla opastusta?
46. Marco Poloinen12.4.2009 klo 12:40
Tällä sivustolla voinee vetää senverran "kotiinpäin" (=Sanasepot)kertomalla, että ongelmasi ratkeaa ottamalla yhteyttä evp. puheenjohtaja Hannes Tiiraan. Häneltä löytyy mm. äänite, jossa on yli sadan linnun ääninäytteet tietoineen.
47. PP12.4.2009 klo 13:03
TJV:
Googleta 'oppiminen yle.fi linnunlaulu.

Kuuntelin juuri punarintaa ja kulorastasta.
48. TJV12.4.2009 klo 17:14
Marco Poloinen ja PP,

Kiitos paljon tiedoista. Katselin pihallani juuri punarintaa. Se
on nimeltään Matti. Aina uudelleen se osaa perille, kiva juttu.
49. Ari19.3.2011 klo 10:37
Tuohon Jukkiksen 2.10.2008 klo 22:18 linnuntunnistusongelmaan tuli apuja tuolta savon suunnalta ja nyt taidankin tietää mikä lintu on kyseessä! ;-)

Arvaako joku tästä vinkistä?
50. Marco Poloinen20.3.2011 klo 20:58
Joo, arvaa. Se on tunnettu savossa hamasta siitä asti, kun pyyntihommissa siirryttiin paljain käsin linnustuksesta lingon käyttöön.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *