KESKUSTELUT > RISTIKOT > ONKO SELLAISTA SANAA KUIN ISOISUUS?

4136. onko sellaista sanaa kuin isoisuus?

JPQ9.8.2008 klo 16:16
onko sellaista sanaa kuin isoisuus? kaikkeahan ne toimittajat jne käyttelee jopa keksimiään mutta laatijan ei sovi. ja tarkoittaisi siis nyky valossa sen asian nimeä jota isoset ovat (rippukoulun isoset siis).
2. kp9.8.2008 klo 16:31
kyllä tuo on jokun ite keksimä--- isoisesti on sana...
3. 9.8.2008 klo 17:06
on
4. RA9.8.2008 klo 17:20
On ISOISUUS ihan oikea sana.

ISOINEN = varsinkin tärkeistä, vaikutusvaltaisista henkilöistä, isokenkäinen; myös rippikoululeirin tm. ryhmänjohtajista.
5. iso S9.8.2008 klo 23:19
"Isonen on luterilaisen kirkon järjestämien rippikoulu- sekä muiden leirien keskeinen hahmo, jonka tehtäviin kuuluu papin ja nuorisotyönohjaajan avustaminen ..."
fi.wikipedia.org/wiki/Isonen

Riparin isoseksi (mielleyhtymät kielletty ainakin alle 18 vee) voi päästä pienikenkäinenkin?
6. RA9.8.2008 klo 23:42
Tuo iillinen muoto eli ISOINEN löytyy Pesosesta. Olen sen nyt kymmenisen kertaa tarkistanut, että siinä on varmasti tuo I.

OK... katson vielä kerran... kyllä... ISOINEN.
7. RA9.8.2008 klo 23:48
Eikun hetkinen... onko siihen liiskautunut vain hyttysen jalka... ei... kyllä se raaputuksen jälkeenkin on ISOINEN.
8. jepsjuu10.8.2008 klo 00:12
Aiheesta otsikolla 'isonen vai isoinen' löytyy aivan mielenkiintoinen kirjoitus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta (Taru Kolemhmainen).

Rinnastaisin isosen kuin muutkin tuon tyyppiset sanat, kukkanen, matonen, koska isonen ei ole varsineisesti iso, vaan ison ehkä pienehkö versio isosta.

Noo, tuossa kirjoituksessa aavistellaan, että seuraavaa painosta odotellessa Pesonenkin hyväksynee molemmat muodot.
9. RA10.8.2008 klo 00:16
Tarkoitin vain, että kun... JPQ kysyy, että "onko sellaista sanaa kuin isoIsuus"... niin että on.
10. PP10.8.2008 klo 08:41
Minna Canth kirjoitti Hanna -teoksen v. 1896. Sen IV luvussa
hän kertoo:

"Salin ylhäinen isoisuus painoi Hannalta kaiken rohkeuden alas; hän tunsi itsensä nyt mitättömän pieneksi eikä halveksinut enää herra Wiikiä, joka liikkui luontevalla varmuudella tämän komeuden keskessä."

Hänellä siis ISOISUUS = suuruus. Vanha sana ja käytössä
yhä isonen/isoinen -yhteydessä vaihtoehtoisena, ei tosin suuruutta merkitsevänä. Isoisuus tarkoittaisi isoisena olemista. Comsi comsa.
11. jepsjuu10.8.2008 klo 09:06
Juu, isoisuus viittaa isoiseen. Varmaan vähän samalla tapaa kuin kukkainen - mutta tuon kukkaisuuden keskellä voi olla pieni kukkanen.
Isosesta oli vain hyvä kirjoitus ja siksi, kun se esille täällä otettiin niin siksi kirjoittelin aiheeseen lisävalaistuksen tapaista.
12. PP10.8.2008 klo 09:35
Niin minäkin, jepsjuu. Mielenkiintoinen kysymys jälleen suomenkielestä, jonka oikkuja ei aina tahdo oikein käsittää.
Aina tulee eteen noita kysyttäviä ongelmia, joita ei muuten tule ajatelleeksikaan.

Tuo sinun toteamuksesi 'kukkaisuuden keskellä voi olla pieni kukkanen' toi mieleeni saman iso -versiona: 'isoisuuden keskellä voi olla pieni isonen'. :-)
13. iso S10.8.2008 klo 12:17
RA, isoisuuden olemassaoloa en halua kiistää enkä isokenkäisistä puhuttaessa isoisesta iitä riistää. Vain kommenttisi loppuosasta ("myös rippikoululeirin tm. ryhmänjohtajista.") olen eri mieltä. En ole missään yhteydessä aiemmin nähnyt rippikoululeirien ryhmänjohtajista käytettävän nimitystä isoinen. Aina se on mielestäni ollut isonen, kuten Wikipediakin antaa ymmärtää.

Toki Wikipedia on ihmisten kirjoittamaa tekstiä ja siellä on virheitä, ja jossain päin Suomea saatetaan puhua rippikoulujen isoisista. Jos näin on niin pyydän lopettamaan heti moisen :-)

Jos ei tarkkuus lisäänny niin on vaara että se vähenee, jolloin saattaa käydä niin että ei osata tehdä eroa isoisen, isosen ja iso S:n välillä. Se olisi perin onnetonta!
14. RA10.8.2008 klo 13:05
isoinen S, tuo teksti eilen 17:20 oli suoraan Pesosesta. Että jos ei missään päin muualla Suomea ripari-apureista käytetä isoinen-nimitystä, niin Pesosessa ainaskin käytetään.

Kuuklessahan ISONEN hakkaa ISOISEN mennen tullen;
- ISONEN n. 10700
- ISOINEN n. 870
15. iso IS10.8.2008 klo 14:01
Vielä kai osataan tehdä ero isoisien ja isoisien (iso-isien) välillä.
16. iso S10.8.2008 klo 14:04
Nostan käteni, valkean lipun ja tilini tyhjäksi Timbuktun menolippua varten. Pesonen hakkaa auktoriteettina Googlen kevyesti. Hyvä että selvisi!
17. Matti10.8.2008 klo 14:32
Asiasta en ymmärrä, mutta hanttiin panen. Se on kyllä isonen, sanoi Pesonen ihan mitä tahansa. Ei Pesonen mikään viimeinen auktoriteetti ole. Auktoriteetti on puhuttu kieli. Siihen on Pesosenkin tyytyminen. Kuten on täälläkin todettu, jos kartta ja maasto eivät pidä yhtä, maasto on oikein.

Ai mistä sen puhutun kielen mukaisen muodon sitten tietää? No Googlesta.
18. RA10.8.2008 klo 15:17
Jee jee, kuten jepsjuu tuolla yllä jo ennakoi, Pesonenkin taipunee enemmistön edessä. Jahka seuraava painos ilmestyy.
19. Libero10.8.2008 klo 15:19
Katsoin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sanastosta tätä isosasiaa. Aamenesta öylättiin -sanastossa on ainoastaan isonen-sana, joka tarkoittaa rippikoulun ryhmänohjaajaa.

On syytä uskoa, että kirkollisissa piireissä sanan kehittelijät ovat jättäneet tarkoituksellisesti i-kirjaimen pois. Isoiset ovat kirkossakin aivan eri tehtävissä kuin isoset.

Myös Kielosessa isoisella on kakkosmerkityksenä RA:n mainitsema 'rippikoululeirin tm. ryhmänjohtaja'. Sanakirja on tässä kohtaa mielestäni mielivaltainen. Ryhmänjohtaja-sana ei liioin vastaa isosen toimenkuvaa.

Kielitoimiston sanakirjaan olisi tarkoituksenmukaista ottaa isonen-sana omaksi hakusanakseen, samoin sanat isostoiminta ja isoskoulutus kuuluisivat Kieloseen. Kirkon sanastosta ilmenee, että esimerkiksi vuonna 2004 isoskoulutukseen osallistui lähes 25 000 nuorta.

Kyseessä ei ole vain puhutun kielen sana, vaan se on omassa asiayhteydessään vakiintunut ja virallinen ja esiintyy myös kirjoitettuna. :)
20. Olavi Kivalo10.8.2008 klo 15:21
Se on muuten Pesoinen. Katsokaa vaikka Pesoisesta.
21. HT10.8.2008 klo 20:31
RA: "Pesonenkin taipunee enemmistön edessä. Jahka seuraava painos ilmestyy."

Olen siinä käsityksessä, oikein tai väärin, ettei Pesosesta julkaista enää uusia painoksia, Kielonen kai on tarkoitettu korvaamaan se. Yllä mainitussa artikkelissaan "Isonen vai isoinen" Taru Kolehmainen sanoo lopuksi: "Niin tai näin, seuraavaan sanakirjamme versioon on päätetty ottaa isoisen rinnalle myös isonen."
22. Libero10.8.2008 klo 21:17
Luin Taru Kolehmaisen artikkelin äsken, kiitos HT:lle. Harmi, etten huomannut jepsjuun viittausta siihen.

Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 26.8.2007. Onkin mahdollista, että isonen jo on sähköisessä Kielosessa, koska sanakirjasta on tänä vuonna tullut uusi päivitetty versio.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *