KESKUSTELUT > RISTIKOT > MUTTA MITEN OIKEIN?

392. mutta miten oikein?

jupejus15.10.2003 klo 17:20
En kerran eksyin tänään tuollaiseen kohtaan tällä foorumilla kuin "ristikkosanat".
Tuo oli kyllä hyvä idea, tehdä selonteko "tyypillisistä" ristikkosanoista, mutta... ja toisen kerran mutta...

Nuo selitykset jättävät auki kohdan, mikä muoto on sanalle oikea, mikä suositeltavaa käyttää tai mikä on jo kerrassaan väärin käyttää.
Atair - todettiin täällä jossain keskustelussa jo, ettei sen sanamuoto ole ollenkaan oikea ja slov. yrityskin on jo niin ja näin.
Sellaiset sanat, joiden käytössä on hapuilua, voisi myös kirjata selvemmin "oikealla ja väärällä" -tapaa samaiseen luetteloon - ja molempiparempi -tapa myös, jos sanalla on useampi kirjoitustapa.
akasia - akaasia
taro - taaro
tiara - tiaara
atair - altair
stola - stoola
aaloe - aloe
jne..
silloin tulisi hyvä hyvä lähdesanasto.
2. Pena15.10.2003 klo 17:46

Niin, kyllä se varmasti selkeyttäisi teidän laatijoiden työtä. Itse ratkojana en oo niin tarkka onko siinä taarossa yksi vai kaksi aata. Tai stoolassa yksi vai kaksi oota. Atairkin menee tähtenä ihan täysillä. Mutta--------"tämä on vain minun mielipiteeni".

(=.)
3. ile16.10.2003 klo 15:07
Ristikkoja tarkastaessani olen pari kertaa törmännyt (auts!) laadintaan, jossa ratkaisusanaksi on valittu ITUISA.

Nykäsen mukaan hyvin itävä on yhtä kuin ITOISA , ja samaa tietoa tarjoaa Ristisanakirjakin.

Molemmilla kerroilla olen ituisan hyväksynyt, mutta mitä sanoo tähän ristikkoväki? Oikein vaiko eikö? Olisi näet yksi ituisa taas tarkastettavien joukossa tyrkyllä.
4. Jouni16.10.2003 klo 15:18
Kyl käyp.

Miten Eino Leino tyylittelikään: runot kaikki Luojalle kelpaavat, jos runo on muuten hyvä.
5. jupejus16.10.2003 klo 15:19
Eikös tuo tarkoita eri asiaa.
Itoisa on lajikemäärite. Hyvin itävä laatu, itoisa pottu.
Ituisa on jo hyvin itänyt. Paljon ituja potussa.
6. ile16.10.2003 klo 15:21
Hyväksytään, kiitos!
7. iso S16.10.2003 klo 15:31
Niin että itse asiassa itoisalle on tavallaan väärä vihje, jos piirtää potun, missä on monta itua. Itoisuus tarkoittaa sitä, että kapallisesta pottuja liki jokainen tulee itämään, ei sitä, että yksi niistä on tuottanut tukun ituja.

Jos ja kun Ilen puheissa on itua, onko Ile lapsiensa kannalta katsottuna ituisä?
8. jupejus16.10.2003 klo 17:20
Lapsensuussa voi olla; "ituitä".

Tuossakin on vaihtuvuutta eri puolella Suomeam miten sanotaan:
Kylvää pottuja.
Istuttaa perunoita.
Panna vakoon.
Mullata pottuja. (joka tarkoittaa myös multaamista toiseen kertaan)
9. jupejus16.10.2003 klo 20:17
Mietin, miten se nyt olisi. Eihän se sinänsä ole väärin, jos "itoisa" on piirretty ituisena, koska silloinhan peruna on ollut itoisa. Mutta luulen, että tuo itoisa tarkoittaa nimenomaan hyvinitävää, runsaasti ituja tuottavaa lajiketta. Koska perunalajikkeita on tyypiltään erilaisia eri tarkoituksiin, niin itoisalla siemenellä halutaan korostaa sen ominaisuutta.
Ituisa on sama kuin ituinen.
10. Arskis22.11.2009 klo 23:10
TS-Extran 21.11.2009 ristikossa "hyvin kasvavan" (ei siis "hyvin itävän") ratkaisuksi muodostui "itoisa".
11. Heikki25.11.2009 klo 09:25
Olisin kysynyt, kelpuuttaako arvoisa ristikkoväki sanan 'olvi' monikkomuodoksi 'olvet'. Sanakirja sanoo, että sana taipuu nykyisin 'olvit', mutta vanhahtavassa ja runokielessä esiintyy olven, olvea. Entäpä sitten sana 'ölvi', joka sekin oli eilisissä ristikoissa, onko olemassa. Muistan, kun samalta laatijalta oli aikaisemmin 'lieri'-sanan monikko muodossa 'lieret'. Kysyin oikein kielitoimistolta, josta vastattiin, että oikea muoto on 'lierit'. Samantapaiset toiset sanat eivät tässä ole avuksi. Vieri-sanasta tulee viereen, mutta lieri-sanasta lieriin. Samoin polvi-polvet, mutta olvi-olvit.
12. Eki25.11.2009 klo 09:56
Ölvi oli minun ristikossani, joten kerron, että Nykäsen mukaan se on leikillisesti olut tai olvi ja kansan kielellä rauhallinen, tyyni.

Minäkö sitten olen käyttänyt muotoa lieret. Nykäsessä se kyllä on suluissa vaihtoehtona, mutta muistan oppineeni jo 70-luvulla oikeamman muodon lierit, kun kielikorvani sanoi lieret. En usko sen koommin käyttäneeni lieret-muotoa. Olvi-sanasta Nykänen sallii runokielisen muodon olvet. En ollut ennen huomannutkaan, ja vaikka en itse sitä ristikoissa aio käyttää, ei kai sitä kokonaan kieltää voi.
13. Heikki25.11.2009 klo 10:42
Paljastetaan sitten lieret- ja olvet-muotojen käyttäjä: Jorma Kemppainen, jonka ristikkoja on paikallislehdissä. Hän käyttää myös 3-kirjaimisia sanoja, joista en myöskään pidä.
14. RA25.11.2009 klo 11:06
Vaikka samantapaisten sanojen taivuttelu ei aina kerrokaan oikeaa muotoa, niin on se kuitenkin hyvä arkikikka aina, kun on epävarma ja epäilee omaa kielikorvaansa; Kun hakee useampia samantapaisia sanoja ja jos niissä jo huomaa vaihtelua, niin herääpähän ainakin tarkistamaan, miten se tietty sana tarkkaan ottaen taipuu.
15. HT25.11.2009 klo 12:32
Onko olemassa ölvi-sanaa: mainitaan ainakin Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa. On sen mukaan ollut käytössä olutta merkitsevänä 50-luvulta 70-luvun loppupuolelle. Epämiellyttävää, vastenmielistä, tyhmää ja kömpelöä on tarkoittanut 40- ja 50-luvulla.
16. jpq27.11.2009 klo 21:21
HT: minusta vuokilan ristikkosanastokin tuntee ölvin. Tarkoitan ristikkorenkiä siis ja löytyy sieltä. Tosin oluen lisäksi merkitys oli toinen mitä kirjoitat.
17. iso S7.3.2011 klo 17:04
Täällä on pariin otteeseen taivutettu ja monikoitu nimeä Anitta, mutta lopullista totuutta en ole havainnut syntyvän.

362. Syysseppo saapunut on
6.10.2003 klo 11:41

"Ratkaisusana 'ANITTAT'. Olen melko varma, että Anitta kirjoitetaan monikossa vain ja ainoastaan muodossa Anitat. Siis ei tuplateetä. Vertaa: Pentti, Pentit."

319. Laadintaennätykset
10.10.2003 klo 08:40

"Kritiikkiä saa ja kuuluukin antaa, mutta Jupejuksen kritiikeistä olen valmis hyväksymään ainoastaan Anittan monikkomuodon, joka tosiaankin taitaa olla Anitat."

Minusta tuo jälkimmäinen kommentti on hauska: se hyväksyy Anittan monikoksi Anitat, mutta ilmeisesti ei genetiiviksi Anitan. Eiköhän t-määrän pitäisi olla molemmissa sama.

_http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.htm lhttp://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.htm l
siteeraa aiheeseen liittyen kahta lähdettä:

Osmo Ikolan toimittama Nykysuomen käsikirja tiivistää ja perustelee hyvin, miksi ihmisellä ei ole oikeutta määrätä nimensä taivutuksesta: "Kolmas periaate, jota kuulee puollettavan, on se, että nimen haltija itse saisi mää­rä­tä, miten hänen nimeään taivutetaan. Niinpä on tunnettua, että presidentti Ryti aikoi­naan halusi nimensä taivutettavaksi astevaihteluttomana: Ryti : Rytin. Tä­män­kin peri­aatteen noudattaminen johtaisi mahdottomuuksiin, koska saman nimen halti­joita tavallisesti on useita. Tultaisiin siihen, että samaa nimeä olisi tai­vu­tet­ta­va eri tavoilla sen mukaan, ketä nimen haltijoista tarkoitetaan. Ehkäpä pitäisi nimen taivutus ilmoittaa jo virkatodistuksessa. Jokaisen on näin ollen tyydyttävä siihen tosi­asiaan, että hänen nimensä on kielen aines, joka taivutettaessa seuraa kielen sääntöjä; nämä säännöt eivät kuitenkaan ole joka kohdassa samat kuin ne, jotka koskevat appellatiivien taivutusta."

Sirkka Paikkala kirjoittaa Kielikellossa 2/2010: "Ohjeet ovat kaikille samat ja kohtelevat kaikkia nimenkantajia tasapuolisesti. Siksi yksittäisen nimenkantajan mieltymystä, joka poikkeaa yleisen sukunimen vakiintuneesta taivutustavasta, ei julkisessa viestinnässä ole tarvis eikä syytäkään noudattaa."

Korpela itse ottaa kantaa: "Kaksoiskonsonantit kk, pp ja tt ovat suomalaisissa nimissä aina astevaihtelussa.

Markku : Markun
Joskus halutaan, että esimerkiksi Markko-nimeä taivutettaisiin Markko : Markkon, jotta se eroaisi Marko-nimestä. Tämä on kuitenkin aika lailla suomen kielen järjestelmän vastaista, sillä kaksoiskonsonantit ovat astevaihtelussa kaikissa suomen kielen sanoissa.

Vieraskielisiä nimiä taivutetaan kuten vieraita sanoja yleensä, vaikka asianomainen henkilö olisi suomenkielinen. Joskus on tulkinnanvaraista, onko nimi 'suomenkielinen', etenkin jos kyse on sepitetystä nimestä tai jos nimi esiintyy samassa kirjoitusasussa eri kielissä."

Asia näyttää ratkenneen Anitan eduksi, mutta

_http://fi.wikipedia.org/wiki/Anitta

"Anitta on espanjalainen ja italialainen muoto Anna-nimestä. Anittan puhuttelumuotoja voivat olla esimerkiksi Ani, Nitta ja Niitta."

Siis, jos Anitta tulkitaan ulkomaiseksi lainaksi, ei astevaihtelu päde. Silloin voi hyväksyä Anittat.

Olen edelleen epävarma.
18. matts7.3.2011 klo 17:27
Espanjassa taitaa Ana -nimen diminutiivi olla Anita.
19. HT7.3.2011 klo 19:42
Kielikellossa pohdiskeltiin asiaa myös numerossa 2/2003. Pirjo Mikkonen, "Erisnimiäkin taivutetaan":

"Melko sitkeästi on vallalla käsitys, ettei erisnimiä saa taivuttaa niin, että niiden sanavartalo muuttuu. Oletetaan, että etu- ja sukunimet ovat kivettyneitä äännejonoja, joiden perään voi korkeintaan liittää suomen kielen lauseissa tarvittavia taivutuspäätteitä. Tällainen käsitys pohjautuu ehkä niihin poikkeustapauksiin, joissa nimiä ei todellakaan mukauteta suomen kielen sanojen yleisiin taivutusmalleihin. Ne ovat siis poikkeuksia. Yleissääntö on, että nimiä taivutetaan niin kuin muitakin sanoja."
- - -
"Tutuissa suomalaisissa nimissä sääntö on ehdoton: Marjatta : Marjatalle, Anitta : Anitalle (nimen Anita taivutusmuoto on siis samannäköinen: Anitalle). Vieraammissa nimissä käytäntö joko horjuu tai kaksoiskonsonantti säilyy aina riippuen nimen tuttuudesta ja yleisyydestä suomalaisessa ympäristössä: Janette : Janetelle tai Janettelle, Merette : Merettelle."
20. sanoittaja8.3.2011 klo 06:54
Iso S on kaivanut esille vuonna 2003 kirjoittamani "Kritiikkiä saa ja kuuluukin antaa, mutta Jupejuksen kritiikeistä olen valmis hyväksymään ainoastaan Anittan monikkomuodon, joka tosiaankin taitaa olla Anitat."
Enköhän ole ensimmäisellä Anittalla viitannut (ontuvasti) pikkuristikkoni sanaan Anittat ja toisella Anitalla myöntänyt olevani väärässä.
Nykytutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että Anittat onkin ollut oikein. Varsinkin kun ristikossani ei ollut vihjeenä "Niemen nimisiä". Itse asiassa siinä ei ollut vihjeitä ollenkaan.
Samassa vuoden 2003 kirjoituksessani olen näköjään hyväksynyt ristikkooni sanat avaava ja avaajat. (Luultavasti)en (ehkä) hyväksyisi (mahdollisesti) enää.
21. Matti8.3.2011 klo 10:34
Ristikossa oli Ilveksen johtama>Viro. Eikö pitäisi olla Ilvesin? Eihän tuo sukunimi suomea ole. Vai?
22. Eki8.3.2011 klo 10:36
Onko tämä Sanarisin, Sanariksen vai jonkun muun yritysin tai yrityksen tuottamassa ristikossa?
23. Jukkis8.3.2011 klo 10:43
_http://www.kotus.fi/?i=555&s=2761#faq_555

Siis Ilveksen.
24. Yksi outous8.3.2011 klo 12:30
KESKIKSESSÄ (IS) 17.1.-11 oli pääkuvan vieressä vaakaan vihje: NOTKEIDEN TEKEMIÄ. Vastaukseksi olisin mielelläni kirjoittanut
spagaatit. Sanan kanssa risteää kuitenkin yläriviltä alas vihje: TALOLLA. Vastaukseksi oisin kirjoittanut rakennuskustannukset.
Nyt joko spagaati on k:lla tai rakennus g:llä.
Ei kai spagaati voi olla spakaati?
Kertokaa, mitä mieltä? Kiitos
25. Yksi outous8.3.2011 klo 12:33
Nyt huomasin, että oli säie: Is-arki. Olisi ehkä kuulunut sinne tuo
pohtimani. Sori.
26. Kielitoimiston sanakirja8.3.2011 klo 12:41
spakaatti = spagaatti
27. Yksi outous8.3.2011 klo 13:57
Jos on noin, on se noin. En ollut milloinkaan kuullut
vaihtoehtoa.
Kiitos oikaisusta. Opinpa taas lisää.
28. Matti8.3.2011 klo 15:32
Noudatetaan siis Jukkiksen esilletuomaa Suomen kielen lautakunnan suositusta ja sanotaan Ilveksen.

(En muista missä ristikossa Ilvekseen törmäsin, mutta ei kai ollut Sanarisin. Saattoi olla Iltalehdessä, mutta en ole varma.)
29. Eki8.3.2011 klo 15:34
Yksi outous: spakaatissa ja spagaatissa on siis kummassakin kaksi teetä.
30. Yksi outous9.3.2011 klo 16:42
Kiitos Eki. Huomattiin, huomattiin.
Hyvä, kun tuli sekin korjattua. Hassua sinänsä, että sitä spagaattia muinoin balettitunnilla väännettiin vuosia, muttei silloinkaan tullut tutuksi tuo toinen muoto.
No, nykyään ei taivu kumpaankaan enää:)
31. Wexi9.3.2011 klo 23:23
Viihteeks, kuomaseni, viihteeks.
32. kari kämäräinen11.3.2011 klo 19:23
Ei liity mitenkään ristikoihin, mutta juuri äsken MTV3:n uutisissa Helena Petäistö (se Ranskan kirjeenvaihtaja vai mikä hän nyt onkaan) kertoi Japanissa tapahtuneesta tsunamista, että mm. Suomen ulkoministeri Alexander Stubb esitti valituksensa Japanille tsunamin johdosta. Onko se oikein sanottu?
33. öhöm11.3.2011 klo 19:42
osanotto on oikea sana
34. öhöm11.3.2011 klo 19:47
Jos Stubb todella käytti sanaa valitus, niin hänen mainostettu kielitaitonsa saa piiitkän miinuksen. Pääministeri olisi voinut esittää Jutalle valituksensa huonosta sananvalinnasta. Koko jupakka ja demareiden siveellinen närkästys hukkuu tsunamin hyökyaaltoon.
35. Marco Poloinen11.3.2011 klo 19:52
Vähän vaikea väittää täysin vääräksi, mutta tökerölle vaikuttaa. Kyllä kai yleiskieleen on vakiintunut ko. tarkoituksessa 'valittelu'-sana.

Joskus olen kuullut käytettävän surunvalitteluna 'valitan'-sanaa 'otan osaa' -sanojen sijasta.

Todennäköisesti Petäistön, ei Stubbin moka.
36. pelaaja11.3.2011 klo 21:14
.. tai 'olen pahoillani'. Valittamisesta tulee mieleen, että "valitan mutta näin se vaan nyt on".
37. HT11.3.2011 klo 21:47
Sanottakoon selvyyden vuoksi, että kuten aiheesta aloittanut totesi, valittamisesta puhui nimenomaan Petäistö, ei Stubb: "Myös ulkoministeri Stubb esitti täällä valituksensa" ja tämän jälkeen ruutuun ilmestyi Stubb: "Me lähetämme totta kai surunvalittelut kaikille tsunamin uhreille, heidän omaisilleen ja läheisilleen."

Lähetys on nähtävissä Maikkarin Katsomossa.
38. kari kämäräinen11.3.2011 klo 22:04
Nimenomaan virheen pistinkin Petäistön piikkiin. On sen verran pitkään tainnut Ranskassa olla, että kielitaito alakaa pikkasen ruostua. Mutta silti tuo kielimoka on kyllä meleko vaatimaton tuon Japanin tuhon rinnalla.
39. O11.3.2011 klo 22:07
Kyllä HT tietää! :)
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *