KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > UUDET TERMIT VANHENTUNEIDEN TILALLE

3482. Uudet termit vanhentuneiden tilalle

Eki6.7.2007 klo 20:48
Tapanani on usein edelleen sanoa, että "nauhoitan" jonkun ohjelman, mutta yhä useammin olen muistanut sanoa, että "tallennan ohjelman kovalevylle". Nyt olinkin ilahtunut, kun näin näyttelijä(ym.) Janne Virtasen sanovan Nyt-liitteessä, että jos hän ei voi katsoa tiettyä lempiohjelmaansa suorana, "se pitää ehdottomasti panna kovalevylle". Taisi olla ensimmäinen kerta, kun tuon lehdestä luin.

Tässä samalla voisimme muistella, mitkä muut termit, joita edelleen sitkeästi käytämme, ovat oikeastaan vääriä.
2. Jukkis6.7.2007 klo 21:04
Miksi se kovalevy pitää mainita? Entäs sitten kun ohjelma tallentuukin puolijohdemuistiin? Tai optisesti? Tai se tallentuu jotakin vielä monimutkaisemmin nimettyä muistiteknologiaa käyttäen? "Tallennan ohjelman Josephson-tekniikkaa käyttävään tunnelointi-kvantti-spintroniseen hologrammihyperkuutioon".

Ja minusta "nauhoittaa" on ihan pätevä sana edelleen.
3. Antti Viitamäki6.7.2007 klo 21:14
Niin, kaipa siihen vähintäänkin hyvin riittäisi tuo yleispätevä "tallentaa".

Tallentaa nauhalle = nauhoittaa
->
Tallentaa (kova)levylle = levyttää?

:-)

Itse ei osaa millään muuttaa sitä tapaa, että kun teatterissa ajetaan musiikkia ja ääniä, niin aina ne mokomat tulee ajettua nauhalta. Ja sitä kiihkeästi treeneissä odotellaan, että mikä päivä se taustanauha saadaan.

Minäkin kuitenkin olen SEN VERRAN nuori, ettei minun aikanani ole juuri enää kasetteja teatterissa käytetty. Seedee tai minidiski siellä on pyörinyt. Kohta kai tulevat tietokoneelta tai mp3-soittimesta.
4. HT6.7.2007 klo 21:22
Kielonen: " ' Panna puurokattila, perunat tulelle', sähkö- tm. liedelle kypsymään". Oikeastaan väärin, tuo "tulelle", mutta ei sittenkään, vaan vakiintunut sanonta. Tämän tulijutun mainitsi suomen opettaja jo 60-luvun alussa.

Voiko sähköauton kuski painaa kaasua?

Nauhoittamisesta en enää puhu, jos mitään ei mene nauhalla, vaan äänittämisestä ja tallentamisesta. Mutta ei ole tarvetta pyrkiä ohjailemaan muiden käyttäytymistä tässä suhteessa.
5. Eki6.7.2007 klo 22:05
Saamani vastakaiun ansiosta jäin oikein miettimään, miksi tuota kovalevyä olen korostanut.

Sanon vaistonomaisesti "otin nauhalle", jolloin silloin tällöin tulen korjanneeksi "tai oikeastaan kovalevylle".

Tallentaminen on hyvä yleisverbi, kunhan sen puheessa saa pikaisesti valittua.
6. Hakro6.7.2007 klo 22:52
Tallentaminen on mielestäni ylivoimaisesti paras sana tähän tarkoitukseen.

Toiseksi paras olisi äänittäminen, mutta se ei tietenkään käy esim. elokuvan tallentamiseen.

Nauhoittaminen oli jo alunperin huono sana - sehän tarkoittaa nauhoilla varustamista. Äänittämiseen käytettiin samaan aikaan myös lanka- ja levylaitteita, tosin vähemmässä määrin kuin nauhavehkeitä.

Muistaakseni äänitystä käytettiin silloin, kun puhuttiin vielä magnetofonista. Tämän kamalan sanan tilalle piti keksiä suomalainen termi, ja jostain syystä päädyttiin nauhuriin (koska se naukuu ja hurisee, kuten joku koiranleuka vitsaili). Tämän seurauksena äänittäminen vaihtui nauhoittamiseksi, mikä oli mielestäni virhe, kuten edellä totesin.
7. HT6.7.2007 klo 23:20
Nykysuomen sanakirjan alkuperäisversio ei tunne nauhuri-sanaa, mutta tuntee nauhoittaa-verbistä myös tallennukseen viittaavan merkityksen: "ottaa magnetofonin nauhaan; vrt. levyttää, äänittää". Nauhuri-sana pääsi vasta lisäyksiin. Senhän lanseerasi Terho Itkonen vuonna 1961, ja Tekniikan Maailma ilmoitti vastustavansa moista, piti sanaa "koomillisena".

Nauhoittamisen merkitys "varustaa nauhoilla" ei sellaisenaan ole mielestäni este sanan käyttämiselle myös äänitystä tarkoittamassa. Seinä voidaan levyttää (= varustaa levyillä), mutta niin myös ääntä.
8. Hakro7.7.2007 klo 01:27
Joo, onhan levyttämisellä muitakin merkityksiä. Kun joku makaa sammuneena, sen sanotaan levyttävän.

Voi hyvinkin olla, että muistin nauhuri- ja nauhoittaa-sanojen käyttöönottojärjestyksen väärin. Silti olen edelleen sitä mieltä, että ei ole mitään järkeä käyttää nauhoittamista äänittämisen sijasta; tosin se saattoi olla väliaikaisesti tarpeen videotallennuksissa, kun sanaa tallennus ei ollut vielä keksitty.

Uudissanojen ongelma on yleensä siinä, että niitä keksivät tekniikan ja markkinoinnin ihmiset, joilla useinkaan ei näytä olevan laajemmin ymmärrystä kielen rakenteesta, johdoksista yms. Ison mainoskampanjan turvin uusi termi iskostetaan kansalaisten mieliin, ja siellä se sitten on. Sana tuntuu oikealta, koska sitä näkee niin usein (mainoksisssa). Mainoksista sen omaksuvat myös kritiikittömät toimittajat, ja näin alunperin virheellisesti muodostettu termi vakiintuu yleiskieleen. Siinä sitä sitten ollaan.
9. HT7.7.2007 klo 10:36
Äänittäähän voi monella tavalla. Nykyään panen yleensä piuhan radion ja tietokoneen väliin, joskus käytän MP3-soittimen "FM-radioäänitys"-toimintoa, ja jos nyt pitäisi yhtäkkiä saada radion ääntä talteen, painaisin radionauhurin REC-nappia, jolloin kyseessä olisi nimenomaan nauhoittamalla tehtävä äänitys. En näe mitään järjetöntä siinä, että termejä on paitsi yleisluontoisia myös tarkempia.

Kun kerron kaverille, että olen nauhoittanut futiksen MM-loppuottelun, hän tietää, että kyse on videonauhasta ja pystyy päättelemään, voiko ottelun katsoa hänen laitteillaan. Jos sanon, että olen tallentanut pelin, asia vaatii lisäselvityksiä. Niin, voinhan sanoa, että olen tallentanut nauhalle, mutta en sano, koska nauhoittaa-verbissä ei ole mitään virheellistä.

"Uudissanojen ongelma on yleensä siinä, että niitä keksivät tekniikan ja markkinoinnin ihmiset, joilla useinkaan ei näytä olevan laajemmin ymmärrystä kielen rakenteesta, johdoksista yms." Aivan totta, ja ensimmäiseksi nousee mieleen "aterimet", joka kai tuli julkisuuteen 80-luvulla Hackmanin lanseeraamana (paremmin muistavat oikaiskoot). Kieli-ihmiset kurtistelivat kulmiaan ja sanoivat soo soo, mutta sitten annettiin periksi, niin että suomen kielen lautakunta päätti 18.1.1988 hyväksyä tuon kummajaisen.

Nauhoittaa-verbi erään sortin äänitystä merkitsemässä ei ole tekniikan ja markkinoinnin ihmisten keksimä, vaan sen nikkaroi, kuten tuli edellä mainituksi, Terho Itkonen, yksi tunnetuimmista kielimiehistämme. Tosin hän oli siihen aikaan vasta lisensiaatti, ei siis vielä tohtori ja professori, mutta silti arvelen, ettei tässä keskusteluryhmässä kenenkään pätevyys riitä "oikaisemaan" Itkosta ja todistamaan hänen kehitelmäänsä virheelliseksi. Jos sana ei miellytä, se ei miellytä eikä asialle voi mitään, mutta virheellisyys on toinen asia.
10. HT7.7.2007 klo 18:52
Näkyy olleen ajatukset muualla edellistä kirjoittaessani, niin että sekoilin. Itkonenhan kehitteli nauhuri-sanan, kuten taannoin tuli todetuksi, mutta onko hän nauhoittaa-verbin uudemman merkityksen isä missään määrin, sitä en tiedä. Mutta kokeillaas tällaista todistelua: jos "nauhoittaa" olisi jotenkin epälooginen tai kielenvastainen, kaipa asiasta olisi jossain vaiheessa kuultu kitinää pätevän kieliväen suunnalta (kielilautakunta, Kielitoimisto jne.) eikä sanaa olisi otettu Nykäseen ilman huomautusta hylättävyydestä tms.
11. Hakro7.7.2007 klo 22:00
Sikäli kuin olen nähnyt ja kuullut, Kielitoimisto ei ole kitissyt juuri mistään asiasta muutamaan vuosikymmeneen.
12. HT7.7.2007 klo 23:02
Olkoon sitten rutinaa se moitittavista asioista huomauttaminen, jota Kielitoimisto muun askartelunsa ohella harrastaa.
13. Hakro7.7.2007 klo 23:26
Nimenomaan sitä moitittavista asioista huomauttamista ei ole aikoihin juuri nähty. Ei edes Kielikellossa, saati laajemmin leviävissä julkaisuissa.
14. JPQ8.7.2007 klo 02:45
ja filmata ainakin harhaan johtava sana kun emme puhu valokuvauksesta/elokuvauksesta. Ja sekin minusta väärin
kun sanotaan ohjelmoin nauhotuitus ajan videoihin. Ja
jotkut kun sotkee ohjelmoijan ja ohjelmoitsijan. Olen kuullu
ihmisistä jotka luulee 2viikossa oppii ohjelmoimaan.:)
15. sivullinen13.7.2007 klo 11:40
Kyllä studiossa musiikkia pistetään narulle ihan tänäkin päivänä.

"Uudissanojen ongelma on yleensä siinä, että niitä keksivät tekniikan ja markkinoinnin ihmiset, joilla useinkaan ei näytä olevan laajemmin ymmärrystä kielen rakenteesta, johdoksista yms." ... "Kieli-ihmiset kurtistelivat kulmiaan ja sanoivat soo soo"

Hih, jos "kieli-ihmiset" olisi keksitty ennenkuin kieli, puhuisimme varmaan kaikki kuin Kaurismäen elokuvissa.
16. Jaska13.7.2007 klo 11:53
Kaurismäen elokuvien menestys ulkomailla perustuukin siihen, ettei suomea taitamaton voi tajuta replikoinnin teennäisyyttä.
17. JPQ25.7.2007 klo 15:41
sivullinen: niin pistetään jossain on vieläkin kelanauhurit tosin naurua ei nekään medianaan käytä.
18. Ieno Lieno26.7.2007 klo 03:26
Ennen syötiin tapolaa, nyt mustaa makkaraa.
Ennen slaageri oli slaageri, sitten iskelmä, hitti, hittibiisi,
mikä lie nyt?
Tällä hetkelläkin joku kyntää vakoa tietämättäkään , mitä puuhaa se on.
Joku heittää veivinsä. Olisipa yrittänyt käynnistää autoa talvipakkasilla?
Oli ennen kirjahylly, sittemmin hyllykkö, missä reliifinä joku näyttävä kirjasarja ja loput "tallenteita".
Oli ennen ristikkolehtiä, nyt vain läjä sudokuita.
Köyhää, ah niin köyhää!
19. Eki26.7.2007 klo 09:41
Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta yhtään ristikkolehteä ei ole lopetettu sudokujen takia, päinvastoin. Hyllyissä on kyllä yhdelle tuotteelle vähemmän tilaa kuin ennen.
20. Olavi Kivalo26.7.2007 klo 23:28
Sen jälkeen kun rakas naapurini, nihilismistäkin ammenteleva Pirjo siirtyi Kielitoimiston johtoon alkoi "kaikki käy"-vaihe. No miksei sekin käy. Vastuu vain siirtyy meille muille.
21. Hakro26.7.2007 klo 23:45
Olen täsmälleen samaa mieltä, O.K.

Herää vain kysymys, mitä virkaa Kielitoimistolla enää on, kun vastuu tiettyjen kielen arvojen säilymisestä on tavallisilla kansalaisilla.
22. Ari8.8.2023 klo 10:40
Metsää on kaadettu: avohakkuu, metsän hakkuu, metsä on hakattu...

Siis oikeastiko joku on käynyt kirveen kanssa heilumassa?
Epäilen kuitenkin että on sahattu joko metsäkoneella tai moottorisahalla tai koneella leikattu kuten ohuita puita näin kaadetaan. Pitäis varmaan puhua leikkaamisesta kun siitä todennäköisimmin on kuitenkin kyse eikä minkäänlaisesta hakkaamisesta.
23. Jaska8.8.2023 klo 11:22
Kirves, saha tai metsäkone, puiden kaatamista yhtä kaikki. Kyseessä siis metsänkaato. Se on usein avokaatoa, jota kaataja voi ottaa evääksikin, kun hän metsähän menevi.
24. Funny8.8.2023 klo 11:42
Vanhojen sanojen merkitys usein laajenee ja muuttuu, eihän siinä ole mitään uutta tai ihmeellistä. Jos sana hakkuu pannaan pannaan, silloin joudutaan aika monia tekstejä muuttamaan.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *