KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > KERTOLASKUA!?!
3376. Kertolaskua!?!
Laakso PMK25.4.2007 klo 17:38
Kertoisiko toimittaja Timo Paukku sen, "Kuinka lähellä ( se ) on, silloin kun se on 14-kertaa lähempänä kuin Maa on Aurinkoa"???2. Jaska25.4.2007 klo 23:07
Mahdollisesti kertoisikin, jos lukisi tätä palstaa. Mutta kun ei lue, otan valtuudet paljastaa, että ilmaisulla tarkoitetaan yhtä neljättätoista osaa. Olkoon ko. eksoplaneetan etäisyys auringostaan x ja Maan (Tellus) etäisyys omastamme y. Saadaan x = 1/14*y = vajaat 11 miljoonaa km. Vastaavasti y = 14x = n. 150 miljoonaa km. - HS:n jutun mukaan eksoplaneetan aurinko on punainen kääpiötähti. Aamun tv-uutisissa olin kuulevinani ankkurin sanovan punainen jättiläistähti, mutta vika saattoi olla minun kuulossani.
3. iso S26.4.2007 klo 08:54
Tämä on vakiovalitus joka pulpahtaa säännöllisen epäsäännöllisesti esille (olen itsekin urputtanut vastaavasta) ja valituksen teho on sama kuin jos kaataisi hanhen veden selkään.Hyvällä tahdolla tuon voi kuvitella tarkoittavan sitä että eksoplaneetta näyttää aurinkonsa pinnalta katsottuna yhtä suurelta kuin Maa jota katsotaan Auringon pinnalta 14 kertaa suurentavalla kiikarilla. Vertaus ontuu sikäli että planeetat eivät ole samankokoiset. Varmaan katsojakin ontuisi, koska ainakin päiväsaikaan Auringon pinnalla seisovalta kärähtäisi jalkapohjat.
Jos sanonnan kääntäisi toisinpäin niin pitäisi vielä tietää onko Maa "14 kertaa kauempana kuin eksoplaneetta" vai "14 kertaa niin kaukana kuin eksoplaneetta".
Vastaava virhe esiintyy usein silloin kun jokin on x kertaa pienempi kuin jokin muu. Luulisi että koko menee nollaksi jo silloin kun x=1.
Joskus aikoinaan Chilessä oli niin paha inflaatio että rahan arvo putosi (uutisen mukaan) vuodessa 1700 prosenttia. En ole ekonomi mutta luulen että sen jälkeen kun arvo oli pudonnut yli 100 prosenttia oli taloudellisesti kannattavaa antaa rahaa pois.
HS:n mukaan kyseinen eksoplaneetta on sikäli mielenkiintoinen että se sijaitsee ns. "elämän vyöhykkeellä". Punainen kääpiö on niin paljon Aurinkoa viileämpi että tuolla etäisyydellä olevalla planeetalla voi esiintyä vettä nestemuodossa. Maan lisäksi ei aiemmin ollut löydetty tällaisia planeettoja. Niitä voi olla runsaastikin mutta kirkkaampien tähtien liepeiltä niitä on vaikea löytää vaikka miten silmiään siristelisi.
4. airisto26.4.2007 klo 11:03
Eikö sitä voisi jo koulussa opettaa, ettei mikään voi olla pienempi kuin 1xpienempi (=0). Samoin suurennettaessa: 2xsuurempi ei ole sama kuin puolet suurempi. Silloin tällaiset "14-kertaa lähempänä kuin Maa on Aurinkoa"-ilmaukset särähtäisivät jo toimittajan korvaan.
5. ö26.4.2007 klo 11:11
Iso S: "Maan lisäksi ei aiemmin ollut löydetty tällaisia planeettoja."Kyllähän on. Mars on sellainen. Tämän päivän Aamulehdessä vähän ihmetelläänkin, miksei Marsista ole löydetty elämää.
6. Olavi Kivalo26.4.2007 klo 12:52
Ongelmat syntyvät siitä, että meillä on määritellyt yksiköt suuruudelle (suureille), mutta ei pienuudelle (jotain poikkeusta lukuunottamatta). Meillä on standardoidut yksiköt (m ja s) paikalliselle ja ajalliselle etäisyydelle, mutta ei läheisyydelle. Kun A ja B lähestyvät toisiaan, etäisyys menee nollaan, mutta läheisyys äärettömäksi. Tästä syystä, jos pienuutta käytetään mittana, sen tulisi olla kääntäen verrannollinen vastaavaan suuruuteen, eli läheisyyden yksiköiden tulisi olla 1/m ja 1/s samaan tapaan kuin hitauden (massan) yksikkö (kg) on kääntäen verrannollinen nopeuteen (m/s). Ongelmat nousevat kun verrataan etäisyyksiä, mutta mitataan läheisyydellä. On vielä aivan turvallista sanoa, että A on äärettömän paljon lähempänänä C:tä kuin B on D:tä silloin, kun A:n etäisyys C:stä on nolla tai lähes nolla, ja B:n etäisyys D:stä on selvästi suurempi. On aivan oikein sanoa, että A on 14 kertaa lähempänä C:tä kuin B on D:tä, mutta tällöin kuulijan täytyy oivaltaa, että tässä operoidaan läheisyyksillä voidakseen konvertoida tuloksen etäisyyksiksi: A:n ja C:n välinen läheisyys on 14 kertaa suurempi kuin B:n ja D:n välinen läheisyys; siis B:n ja D:n välinen etäisyys on 14 kertaa suurempi kuin A:n ja C:n välinen etäisyys.
Vielä hämärämpi on ilmaisu tyyppiä 'a on puolta pienempi kuin b', jossa itse asiassa verrataan a:n ja b:n suuruuksia (a:n suuruus on puolet b:n suuruudesta). Sillä tarkoitetaan samaa kuin 'a on kaksi kertaa pienempi kuin b', jolloin taas verrataan a:n ja b:n pienuuksia. Todellinen sotku on ilmaisu 'a on puolta suurempi kuin b', joka ei oikeastaan tarkoita mitään.
7. airisto26.4.2007 klo 12:58
ö : "Iso S: "Maan lisäksi ei aiemmin ollut löydetty tällaisia planeettoja."Kyllähän on. Mars on sellainen. Tämän päivän Aamulehdessä vähän ihmetelläänkin, miksei Marsista ole löydetty elämää."
Jos vielä saivarrellaan, niin Maahan ei sijaitse ns. punaisen kääpiön ns. "elämän vyöhykkeellä". Ei myöskään Mars.
8. matts26.4.2007 klo 14:01
Tuo eksoplaneetta kiertää aurinkonsa (tähtensä) 13 päivässä, joten meikäläiset vuodenkierron mukaan elävät kasvit eivät oikein ehtisi edes lehteä tehdä kun pitäisi jo ruskistaa se. Jos aikakäsitys olisi siellä sama kuin meillä niin hiihtolomallakin tulisi hoppu, tuskin samoilla voiteilla montaa kilsaa ehtisi taivaltaa ennenkuin kelit muuttuu! Jos samat vuosiloma-oikeudet siirtyis "vanhan työntekijän" oikeutena mukana sinne, niin matkalaukun pakkaus alkaa jo. Monelta sukkula lähtee?
9. iso S26.4.2007 klo 16:02
ö: niinpä, tarkoitukseni oli sanoa että "aurinkokuntamme ulkopuolelta ei ollut löydetty" eikä "Maan lisäksi".airisto: en ymmärrä mistä sait aiheen saivarrella sijainnista elämän vyöhykkeellä. En huomaa että kukaan olisi väittänyt että ns. Maa tai ns. Mars sijaitsisi n. kääpiön ns. vyöhykkeellä.
Elämän vyöhykkeellä tarkoitetaan (ainakin artikkelin kuvaamassa yhteydessä) sitä etäisyyttä tähdestä jolla voi esiintyä vettä. Liian lähellä molekyylit eivät pysy kasassa ja liian kaukana eivät hytkähtele tarpeeksi. Vyöhykkeen sijaintietäisyys riippuu luonnollisesti siitä kuinka paljon tähti säteilee lämpöä eli Auringon ja punaisen kääpiön elämänvyöhykkeet ovat eri etäisyydellä ja syvyydeltäänkin lienevät erilaiset.
Jos saivarrellaan niin saivarrellaan: Marsia ei tarvinnut löytämisen yhteydessä mainita koska se ei ole hukassa ollutkaan. Maa on sen sijaan joskus kadonnut eli hävinnyt jalkojen alta :-)
[Ainakin meilläpäin tunnetaan sanonta "mitäs löysit" kun joku kaatuu rähmälleen. Kompuroija on silloin löytänyt Äiti Maan.]
10. Kravattimies27.4.2007 klo 02:24
Euroopan eteläisen observatorion teleskoopin sijaintipaikka on La Silla, Chile. GL581c on pienin niistä 229 planeetasta, jotka on löydetty aurinkokuntamme ulkopuolelta. Sitä kutsutaan nimellä Super-Earth (Super-Maa) englanninkielisissä uutisissa. Elämän vyöhykkeestä puolestaan käytetään nimeä Goldilocks Zone (Kultakutri-vyöhyke). Onkohan tällä nimellä mitään tekemistä saman nimisen satuhahmon kanssa?
Planeetta on vain 20,5 valovuoden päässä Maasta. Sen verran kaukana se kuitenkin on, ettei löytäminen onnistunut millä tahansa "lasilla", vaan siihen tarvittiin "La Silla".
11. Olavi Kivalo27.4.2007 klo 07:49
Meidän aurinkomme planeettoineen on syntynyt supernovaräjähdyksessä, joka takaa koko alkuainekirjon esiintymisen myös maassa. Pelkkä lämpötila ei vielä takaa, että Gliese 581c olisi sopiva elämälle, koska planeetan on syntetisoitava molekyylinsä niistä alkuaineista, jotka sillä on.
12. matts27.4.2007 klo 13:39
...sopiva elämälle...Tässä voidaan puhua ehkä toistemme ohi, jos ei hieman tarkenneta.
Meillä elämää lienee kaikki se joka koostuu molekyyleistä ja hengittää (mikä sitten milläkin tavalla). Näin käsitettynä elämän vyöhyke voi olla varsin syvä keskustähden ympärillä. Auringon kyseessä ollen se saattaa siis ulottua vaikkapa Saturnuksen Titanille saakka! Mutta elämä voi toki olla sellaista, jota emme tunnistaisi nähdessämme tai sitä voisi olla (jossakin muodossa) ihan lähellämme rinnakkaismaailmankaikkeudessa. Jos e l ä m ä rajoitetaan koskemaan meidän kaltaisen esineen olemassa oloa ei liene kovin suurta mahdollisuutta että sellaiseen törmäisimme tällä kulmalla Linnunrataa, josko siinä ollenkaan. Toisaalta - fysikaalisessa todellisuudessa, jos aikaa on äärettömästi, kaikki mahdolliset tapahtumat tapahtuvat ja siksi meidän kaltainen oliokin on saattanut olla tai saattaa joskus ilmestyä johonkin, kuka tietää...
Silloin sanon; No Moro!
13. matts27.4.2007 klo 13:41
no joo, en jaksa korjata, kai tuosta selvään saa.
14. Olavi Kivalo27.4.2007 klo 14:18
Tarkoitin ilmaisulla 'sopiva elämälle' sellaisten makromolekyylien olemassaoloa, joihin sisältyvä informaatio on riittävä, jotta molekyyli voi itse kontrolloida omaa synteesiään.
15. matts27.4.2007 klo 14:30
Sellainenkin elämä sijoittunee ns. elämän vyöhykkeen ulkopuolelle, kultakutrit heiluen :).
KOMMENTOI