KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > MIKÄ ON HENGETÄR

3217. Mikä on hengetär

Kaija18.1.2007 klo 20:12
Kertokaa mikä on usein ristikoissa esiintyvä hengetär?
2. Jukkis18.1.2007 klo 20:22
Nykysuomen sanakirjan mukaan hengetär on haltijatar, suojelushenki, henki, genius, mutta sitä, mikä tuo usein ristikoissa oleva hengetär on, en osaa sanoa.
3. iso S18.1.2007 klo 20:29
Useimmiten Ajatar tai Unetar, joskus Erato tai Klio.
4. Muse18.1.2007 klo 21:28
Onko runotar tai muusa sama asia?
5. RA18.1.2007 klo 21:48
On. Toisaalta "muusa" nimitystä käytetään myös (arkisemmin?) jonkun taiteilijan työtä innoittavasta / edesauttavasta naisesta.
6. iso S18.1.2007 klo 22:54
Muusat eli runottaret ovat antiikin Kreikan mytologiaa, taiteiden ja tieteiden haltijattaria ja kuvaannollisesti taiteilijoiden innoittajia. Yhdeksän muusaa: Calliope (kaunopuheisuus ja kertova runous), Clio (historiallinen ja sankari runous), Erato (rakkaus ja eroottinen runous), Euterpe (musiikki, ilo ja nautinto), Melpomene (murhenäytelmät), Polyhymnia (pyhät hymnit ja tanssi), Terpsichore (tanssi ja kuorot), Thalia (komedia ja paimenrunous) ja Urania (tähtitiede ja astrologia).

Ei liene suuri yllätys että Erato esiintyy ristikoissa useammin kuin vaikkapa Terpsichore.
7. HT19.1.2007 klo 09:25
Kun pohjana kerran on Kreikka ja kreikan kieli, pantakoon näkyviin myös alkukielen mukaisia versioita, jotka mainitaan meikäläisissä hakuteoksissa: Kalliope/Kalliopeia; Kleio; Terpsikhore.
8. iso S19.1.2007 klo 12:22
Minun listani (18.1.2007 klo 22:54) oli plagioitu sankari runouksineen sivulta
http://www.sporttikuva.net/sivut/muusa.htm

Siellä mainitaan myös että muusien määrä on aikojen kuluessa lisääntynyt:

"Muusat olivat kreikkalaisia jumalattaria jotka suosivat tieteitä ja taiteita. Heidän uskottiin innoittavan kaikkia taiteilijoita, erityisesti runoilijoita, filosofeja ja musikantteja. Muusat olivat Zeuksen ja Mnemosynen (muistin jumalattaren) tyttäriä. Muusien määrä on vaihdellut aikojen kuluessa. Aluksi oli vain yksi, mutta myöhemmin mainitaan kolme: Melete, Mneme ja Aoede."

Lisäsin sulut muistin jumalattaren ympärille. Alkuperäisteksti oli mielestäni muuten hämärä. Siitä ei saanut tolkkua oliko Mnemosynen muistilla jumalatar vai Mnemosynella muistin jumalatar. Erityisesti ei käynyt ilmi kuka oli Mnemosyne paitsi muusien äiti.

Olisi olettanut että muusien lisääntyminen olisi tarkoittanut uusien muusien syntymistä mutta tässä näyttää käyneen niin että yksi nimetön on korvattu kolmella nimellisellä ja nämä yhdeksällä uudella. Varsinainen soosi.

Euterpesta käytetään myös nimitystä Ilotar. Kenties hengettäriin voitaisiin laskea myös pyhä Lucia (Valotar). Muita kandidaatteja ovat esimerkiksi Surutar, Kuutar, Aallotar, Ilmatar, Terhenetär, ...

Tulitikkuja lainaamassa -kirjassa on leski Kaisa Karhutar. Vatasen Jussi vonkasi tuota nuoruudenihastustaan itselleen kodin hengettäreksi mutta se on eri juttu.
9. HT19.1.2007 klo 13:07
Muusia katsottiin aluksi olevan kolme, mutta määrä lisääntyi ajan mittaan neljään, viiteen, seitsemään ja yhdeksään. Tuo yhdeksän mainitaan ensimmäisen kerran Homeroksen Odysseiassa. Ensimmäisten tehtäkenttiä ei ollu määritelty erityisemmin, tarkka toimenkuva on myöhempää perua.
10. Jukkis19.1.2007 klo 13:57
Tää on kyllä jännää, että tämmöinen keskustelu syntyy, kun joku esittää kysymyksen, josta ei edes saa selvää, että mitä siinä kysytään.

En minä ainakaan ymmärrä, mitä tuo Kaijan kysymys oikeasti tarkoittaa. Kysyykö hän, että mitä tarkoittaa sana "hengetär". Vai että mikä on "usein ristikoissa esiintyvä hengetär". Jos jälkimmäinen, niin mikä tuollaiseen kysymykseen innoitti? Onko jossain ristikossa ollut vihjeenä "usein ristikoissa esiintyvä hengetär"? Vai onko jossain tietokilpailussa kysytty, että "kuka hengetär esiintyy usein ristikoissa"? Vai onko hänellä iso kasa täyttämättömiä ristikoita, joissa on kaikissa vihjeenä "hengetär"? Vai jotain muuta.

Ja jos tämä menee vanhan kaavan mukaan, niin Kaija ei enää koskaan palaa tänne selventämään kysymystään tai kommentoimaan saamiaan vastauksia.
11. HT19.1.2007 klo 14:00
Sen verran monipuolista on jatina ollut Nykäsineen kaikkineen, että kysyjä lienee saanut haluamansa tiedon.
12. pekka26.1.2007 klo 20:43
Mikä tekee muusasta naisen?
Voihan se olla vaikka androgyyni, vai olenko väärässä?
13. Antti Viitamäki27.1.2007 klo 16:31
Monenlaiset laitteet voivat tehdä ihmisistä muusia, valitettavasti.
14. RA27.1.2007 klo 16:44
Muusasta tekee naisen sanakirjamääritelmä. :-)
15. pekka27.1.2007 klo 22:02
Onko joku sanakirja ylitse muitten?
En usko, että nykänen on ainut oikea.
Historia ja kokemus kertoo, että muusa voi olla vaikkapa aasi tai kana.
16. HT27.1.2007 klo 22:20
Eipä ole tainnut kukaan esittää täällä Nykäsen määritelmää muusasta, RA puhui vain sanakirjasta.

Tottahan kuka tahansa voi nimittää mitä tai ketä tahansa miksi tahansa, vaikkapa siis kanaa tai aasia muusaksi. Sanojen vakiintuneet merkitykset ovatkin sitten toinen juttu.
17. RA27.1.2007 klo 22:56
Ymmärtääkseni sanojen merkitykset ovat iän kaiken olleet sopimuksenvaraisia asioita.

Karkeasti tapahtumaketjuja lyhentäen: On tietty sana (äännähdys, merkki tms.) ja sitten sovitaan että se "tästä lähtien" tarkoittaa tiettyä asiaa. Tai toisinpäin: On tietty asia, ilmiö, jolle ei ole sanaa. Ja sitten keksitään, millä sanalla tuosta asiasta jatkossa voisi puhua.

Sanakirjoihin on tallennettu tällaisia "sovittuja" merkityksiä. Sopimus on saattanut syntyä aikoja sitten jossakin kielessä, murteella, jollakin alueella JA sanakirjan tekijät kielialan asiantuntijoina ovat sanakirjaa tehdessään päättäneet "vahvistaa" sopimuksen: "tämä sana = tämä äännejoukko = kirjainyhdistelmä tarkoittaa tätä". Ei kai se tuon mystisempää ole?

Kaikissa minulla olevissa sana- ja tietosanakirjoissa MUUSA on määritelty naiseksi. Vähän samaan tapaan kuin sanat vaimo, akka, täti, tyttö, ämmä. Mutta eihän tuo "sovittu" perusmerkitys tietenkään sido käyttämästä sanaa myös muissa merkityksissä.

Onhan miehissäkin NS. ämmiä.
18. pekka27.1.2007 klo 22:58
No sitten RA:lle Mikä sanakirja?
Joillekin Isä Aurinkoinen oli muusa, toisille UKK.
Antiikin Kreikan Muusat ovat vain yksi Muusa laji.
Muusa on yleisnimitys innoittajalle nykyajassa.
19. RA27.1.2007 klo 23:05
Pakko tarkentaa: MM, tuo viimeinen lause ei millään muotoa ollut tarkoitettu sinulle.
20. RA27.1.2007 klo 23:12
OK, Pekka. Olkoon sitten niin. Hyvä tietää.

Uusi "sananmerkityssopimus" on siis jossakin vaiheessa ilmeisesti syntynyt sanasta MUUSA. Minä, kirjani ja viimeaikaisen kirjoitetun sanan käytön lueskeluni ei tuota ollut vielä huomannut.
21. HT28.1.2007 klo 00:40
Olisi hyvä kuulla esimerkkejä siitä, milloin ja missä muusa-sanaa on käytetty miespuolisesta henkilöstä vaikkapa jossain painotuotteessa sekä jonkinlainen arvio, kuinka yleiseksi tällainen käytäntö on muodostunut verrattuna sanan vakiintuneeseen käyttöön.
22. RA28.1.2007 klo 01:02
Toivottavasti SM-ristikot on jo tehty. Niin, ettei niistä (vielä)löydy vihje-ratkaisusanaparia: MUUSA = URKKI.

Voi nääs olla, ettei heti kytke. Paitsi tietysti esim. Pekalla.
23. Kravattimies28.1.2007 klo 03:24
> Olisi hyvä kuulla esimerkkejä siitä, milloin ja missä muusa-sanaa on käytetty miespuolisesta henkilöstä vaikkapa jossain painotuotteessa



Ulkomailta löytyi ainakin Elizabeth Hand:

"Muusa! Pelkkä ajatuskin taiteilijan muusasta on tullut niin vanhanaikaiseksi että hieman nolottaa ..."

"En osaa sanoa, sopiiko sellainen minulle paremmin kuin miespuolisille kollegoilleni, mutta totean tässä, että olen käyttänyt laajalti hyödykseni muusia, aina miespuolisia, omissa töissäni ..."



"A muse! The very notion of an artist's muse has become so unfashionable as to be faintly embarrassing ..."

"I can't say if I'm better adapted than my masculine counterparts, but I'll state here that I have made ample use of muses, always male, in my own work ..."

http://www.elizabethhand.com/beckoning.shtml
24. Marko28.1.2007 klo 09:50
Luin Taskufaktan Mytologian sanakirjasta, että muusat eli runottaret ovat kreikkalaisessa mytologiassa Zeuksen ja Mnemosynen tyttäriä sekä tieteiden ja taiteiden jumalattaria. Hesiodos on vakiinnuttanut käsityksen yhdeksästä muusasta. Hellenistisellä ajalla kukin Muusista sai oman tehtävänsä.

Lieneekö johtunut ajasta ja kirjailijoista, että Muusat ovat naisia, koska nykypäivänä voisi esimerkiksi Innoittaja olla riittävän sukupuoleton sana kuvaamaan ko. hahmoa?
25. Libero28.1.2007 klo 15:38
Säikeen alkupuolella iso S ja HT loihtivat mielenkiintoisen muusakatsauksen. Minulle oli uutta, että Mnemosyne, muistin jumalatar, oli muusain äiti. Antiikin jumalaistarusto, jota tunnen pintapuolisesti, on siinä määrin kiehtova, etten ryhtyisi siitä kieleemme siunaantuneiden sanojen merkityksiä väkisin muuksi muuttelemaan. Kaunokielisiä sanoja, kuten muusa, kannattaa vaalia sellaisenaan latistamatta niitä arkipäiväisiksi.

Sanakirjojen - myös Kielosen - kuvaukset sanojen merkityksistä perustuvat pohjimmiltaan Pekan mainitsemiin "historiaan" ja "kokemukseen" ( 27.1. kello 22.02). Muusat, taiteiden ja tieteiden haltijattaret kuuluvat myytistöön ja sillä tavoin historiaan. Kun nyky-Suomessakin on taiteilijoita ja muita luovia persoonia, jotka puhuvat nimenomaan naisesta työnsä innoittajana ja muusana, niin tämä kaikki edustaa monen ihmisen todellista kokemusta, vaikka se olisi miten vanhanaikaista tahansa.

Kun suomenkielinen sana muusa on kreikaksi mousai ja latinaksi musae, niin kielitieteilijät ovat joskus jossakin sopineet sanan suomalaisesta kirjoitusasusta mutteivät sanan eri merkityksistä. Merkitykset ovat olleet olemassa jo ennen suomen kielen sanakirjoja. Tässä yhteydessä Pekan tulkinta siitä, että joku sanakirjoista olisi "ylitse muitten", tuntuu minusta vieraalta.

Ajattelen niin, että kaikki muusat ovat innoittajia ja naisia, mutta kaikki innoittajat eivät ole muusia eivätkä naisia. Kielosessa on sanasta innoittaja mielestäni tavattoman onnistunut esimerkki: "Rakastettu taiteilijan innoittajana." Rakastettu voi olla nainen tai mies, siis ihminen, hevonen tai koira, siis eläin.

Jos joku luova persoona kiintyy aasiin tai kanaan niin syvästi, että hän tuntee saavansa aasiltaan tai kanaltaan innoitusta luomistyöhönsä, niin siihenhän tuskin kenelläkään on mitään sanomista. "Kanani - rakastettuni, innoittajani."
26. Jaska28.1.2007 klo 15:47
Tallirenki ammentaa hevosista innoitusta luovaan työhönsä...
27. iso S28.1.2007 klo 18:12
Sanat ovat symboleja ja ne tarkoittavat sitä mitä niiden sovitaan tarkoittavan. Sopiminen voi olla virallista (joku taho määrittelee) tai epävirallista (yleinen käytäntö muodostaa sanan merkityksen).

Sanakirjat ja tietosanakirjat antavat muusalle eityismerkityksen, antiikin yhdeksän muusaa ja kuvaannollisen merkityksen, innoittaja. Osittain edellisestä syystä ja osittain historiallisista syistä yleinen käsitys on se että muusa on naispuolinen.Historiallisilla syillä viittaan siihen että vahva enemmistö tunnetuista taiteilijoista oli miehiä ja kaksinaismoraali esti puhumisen naistaiteilijoiden mahdollisista miespuolisista innoittajista.

Oli miten oli, minun mielikuvassani taiteilijan muusa on henkilö joka innoittaa taiteilijaa sielunsa ja/tai olemuksensa sulokkuudella plus myötäsukaisella suhtautumisella taiteeseen. Tähän ei tarvitse siältyä mitään fyysistä kanssakäymistä ja jos sisältyykin niin se on varsinaisen toimenkuvan ulkopuolella. Joka tapauksessa muusana oleminen edellyttää läsnäoloa. Pelkkä teeveestä tuttu ihastus ei ole muusa.

Tämä tulkintani, joka ei välttämättä ole oikea, ei sulje pois kanaa eikä hevosta, mutta tekee Isä Aurinkoisen aika epätodennäköiseksi. Hänen ei oikein voi kuvitella istuvan taiteilijan jalkojen juuressa palvova katse silmissään? Hui, nyt näen hevosen tekevän tuota, pitää mennä ottamaan lääkkeet...
28. Kaija28.1.2007 klo 19:26
Kiitos vaan kaikille keskusteluun osallistuneille. Kysymykseni oli huonosti aseteltu, olen pahoillani. Haen vastausta ristisanatehtävissä usein esiintyvän vihjeeseen "hengetär". Jatketaan jutustelua, Kaija
29. Matti28.1.2007 klo 23:22
Kaija, älä pyydä anteeksi, innoitithan tänne hienon säikeen.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *