KESKUSTELUT > RISTIKOT > POIKKEAVIA POIKKEAVILLE

3207. Poikkeavia poikkeaville

Eki13.1.2007 klo 14:53
Tällä palstalla laatijat voivat kertoa erikoisuuksista, jotka kenties eivät saavuta sellaista yleisöä, minkä voisivat.

Tuli vain mieleeni, että kun koneella toteutettuja ristikoita joskus arvostellaan, niin piirrän edelleen itsekin yhtä ristikkoa käsin. Kun Metsästys ja Kalastus -lehti ei vieläkään halua värillistä ristikkoa, teen pääosan siitä huopakynällä printille, siis tekstejä ja kuvia, mutta saatan jopa jotakin siihen liimata (liimaa tarvitsee entiseen verrattuna nykyisin niin vähän, että on tarvittaessa usein vaikea löytää tarttuvaa liimaa). Printtaan kyllä mukaan valmiita tekstejä ja koneella olevia piirroksiakin. Kun ulkoasu on valmis, se kuitenkin skannataan ja menee lehteen sähköisesti.
2. Olavi Kivalo13.1.2007 klo 23:32
Säikeessä 3184 keskusteltiin, tulisiko alle nelikirjaimiset sanat hyväksyä. Oikein hyvä aihe. Useakin keskustelija suhtautui kysymykseen avoimesti ja asiallisesti. Kysymyksessä on poikkeaminen vakiintuneesta käytännöstä (jopa säännöstä), mikä ymmärrettävästi herättää myös tunneperäisiä reaktioita. Olen itse ollut lähes fundamentalistisesti sitä mieltä, että sanojen tulee olla vähintään nelikirjaimisia ja perusmuodossaan. Heitin sekaan kuitenkin seuraavan herjan : « Haluaisinpa nähdä minkälaisia argumentteja heitellään, kun klassisen ristikkokulttuurin toinen kivijalka kyseenalaistetaan: se, että sanojen on oltava perusmuodossaan. » No, argumentteja ei ole toistaiseksi ilmaantunut. Ehkä tästä säännöstä luopuminen ja jo sellaisesta keskusteleminen on useimmille liikaa.

Heitin kevyesti sekaan myös seuraavan perustelun: « Toisaalta, mikä ristikkosanojen rikastuminen siitä seuraisikaan, kun suomenkielen kaikki taivutusmuodot sallittaisiin, ja mitä uusia mahdollisuuksia se antaisi vihjeille! » En tiedä, mistä tuo tuli, mutta se synnytti itsessäni idean tällaisen « epäristikon » laatimisesta. Ristikko on nyt laadittu. Kuvittelin, että laadintaprosessi olisi helpompi, mutta ei ollut. Yllätyksekseni tuloksena syntyi ihan kunnon tuote, josta olen suorastaan innostunut. Se on uusi tuotetyyppi, joka antaa laatijalle uusia mahdollisuuksia ja ratkaisijalle uudenlaisia elämyksiä.
3. Eki13.1.2007 klo 23:40
Kuulostaa kiinnostavalta. Mistä ja milloin sitä pystyisi makustelemaan?
4. Olavi Kivalo13.1.2007 klo 23:50
Kysymyksessähän on julkaisematon tuote, mutta harkitsen sen koeratkontaa jollakin foorumilla kunhan piirtäjäni viimeistelee muutamat vihjeet. Täältähän sitä saisi ehkä monipuolisimman palautteen.
5. jepsjuu21.1.2007 klo 15:47
Kun Olavi Kivalo selvästikin haluaa saada osviittaa muiden lukijoiden ennakkoasenteista hänen taivutusmuotoajatukseen, niin rohkenen muutaman ajatuksen heittää. Hän itse sanoi suhtautuneensa lähes fundamentalistisesti (mitä sitten tarkoittaneekaan) kolmekirjaimisien sanojen paitsioon, niin kömpii tietenkin kysymys mieleen tässä, että mistä herää sitten moinen avarakatseisuus taivutusmuotoihin.

No se sivuseikka. Yksi vahvimpia kulmakiviä ratkojien tietoisuudessa varmaan on se, että sanat ovat perusmuodoissaan (tai sitten monikoissa ja partisiippimuodoissa tai sellaisissa vastaavissa), muttei kuitenkaan varsinaisesti taivutettuna. Lauseissa on juttu erikseen, olivat ne lyhyitä tai pitkiä. Samoin lauseita voi olla ristikkoa kohden useampiakin, mutta yleensähän ne erikseen on merkitty.

Sen sijaan pelkkiä taivutusmuotoja ei ole ristikoissa ainakaan vielä näkynyt. Eihän edes ole ollut hyväksyttävää käyttää omistusmuotoa yhdyssanojenkaan osana (jos sanalla ei ole muuta irrallista merkitystä).

Tuollainen kokeilu, yksittäisillä sanoilla taivutettuna, sinänsä voisi ollakin mielenkiintoinen, mutta onko siinä vaara, että eräs sanaristikon peruskivi murenee. Jos akkusatiivimuodot sallitaan yhteen ristikkoon niin miksei sitten useampaankin - ja sitä kautta kaikkiin.
Selkeyttääkö tuo esimerkiksi aloittelevan ratkojan ristikon sisälle pääsyä, jos ratkaisusanat voivat olla vihjeiden sanelemassa muodossa. Ja minne asti kikkailu noissa puitteissa voi mennä. Aloittelevalle pelkään, että se olisi kaaos, mutta kehittyneille ratkojille pelkästään haastava.

Herättelin tuossa kysymyksiä, mitä luulen Kivalonkin pohtineen laadintaa tehdessään. Enkä suinkaan halua estää hänen taivutusmuotoristikkonsa julkaisua. Päin vastoin. Ennakkoasenteet saavatkin olla väärässä mahdollisesti tapahtuvaa todellisuutta vastaan. Mutta kuitenkin äkkiajatuksena kammoksuisin sanoja yksittäisinä taivutusmuodoissa sanaristikoissa ja juuri sen vuoksi, että muuan ratkojien perustieto sekottuisi.
6. Olavi Kivalo24.1.2007 klo 16:03
Yllä oleva kannanotto on harkiten laadittu ja jepsjuu selvästikin pyrkii asenteettomuuteen, mikä on oikein hyvä. Olen jo sopinut koeratkonnasta toisella foorumilla. Täällä kiinnostus on ollut laimeaa.
7. Jyrki24.1.2007 klo 19:27
Enpä tullut itsekään ottaneeksi kantaa taivutusmuotojen käyttöön, vaikka taisin kirjoittaa alle nelikirjaimisista. Taivutusmuotojen käyttö oli ehkä sen verran uusi tai ainakin sulattelua vaativa ajatus, että ei tullut vastattua sillä erää. Mutta nyt jotain voisin sanoa.

En vastusta kokeilemista, yleensäkin minusta erikoisia ideoita kannattaa kokeilla. Esimerkkinä voisin mainita Kirppu-lehden, jossa on muistaakseni nimellä Sanapiilot erilaisia ei-ristikkomuotoisia sanatehtäviä. Yksi niistä on sellainen, jossa vastaussanat ovat taivutusmuotoisia. Olen pitänyt sitä ihan mukavana tehtävätyyppinä ratkaista, vaihtelua tavallaan yksitotisiin, vain perusmuotoisia sanoja sisältäviin "normiristikoihin".

Nyt siis Olavilla oli kysymys ristikoista. Olen selkeästi sitä mieltä, että kiinnostaisi kokeilla tuollaisen erikoisuuden ratkontaa ja miettiä siinä samalla, miten onnistunutta vihjeityksestä on saatu. Mahtoiko vihjeistä tulla pääsääntöisesti samansijaisia/samantempuksisia/jne. kuin ratkaisusanoista, vai onko vihjeityksessä merkittävästi uutta valinnanvaraa verrattuna nyky"normeihin"? Tarkoitan siis sellaista vihje-ratkaisu-sidonnaisuutta kuin rakennukseSSA>taloSSA, sotI>taistelI jne. Eli vaikka taivutusmuodot nyt ovat käytettävissä, niin tuleeko vihjeityksestä tavallaan silti yksioikoista (sillä jotenkinhan ratkojalle lienee tarpeen kertoa, mitä taivutusmuotoa vastaukseen odotetaan)? Voisi jopa käydä niin, että taivutusmuotoristikossa vihjeityksessä olisi jopa jossain määrin VÄHEMMÄN valinnanvaraa kuin perusmuotoristikossa: perusmuotoristikossa ratkoja tietää vastauksen tulevan perusmuotoisena riippumatta vihjeessä käytetyistä taivutuksista, mutta kun taivutusmuotoristikossa vaadittava taivutusmuoto on siis jotenkin ilmaistava ratkojalle, niin sitooko se oikeastaan vihjeitystä aiempaa enemmän?

Tuo edellä oleva koski vaikeudeltaan helppoja tai keskitasoisia ristikoita. Vaikeista voisin kuvitella, että taivutusmuotoristikoiden koviksista voisi tulla vielä kovempia kuin perusmuotoristikoiden, koska taivutusten kirjo on todella laaja, ja kieroilla vihjeillä oikean taivutusmuodon ratkaiseminen voin olla ihan oma tuskansa - siis sen lisäksi, että ensin jo vihjeessä haetun perussanan keksiminen on ollut kovistasoa.

Tässä päällimmäiset mieleen tulleet (varmaan vaikeasti selitettynä).
8. Libero24.1.2007 klo 20:46
Olavi Kivalo 24.1.2007 klo 16:03:

"Olen jo sopinut koeratkonnasta toisella foorumilla. Täällä kiinnostus on ollut laimeaa."

Ymmärsin, että kyseinen ristikko on uusi tuotetyyppi. Jäin asenteellisen asenteettomana odottamaan, milloin tällä palstalla kirjoittavat ratkojat pääsevät siitä keskustelemaan. Mielestäni on melko hankalaa ottaa kantaa uuteen tuotetyyppiin, olipa se mikä tahansa, mikäli siitä on vain niukasti tietoa ja kokemusta vielä vähemmän.

Mainitset, että kiinnostus on ollut laimeaa. Itse olen joka päivä katsonut, onko Poikkeavia poikkeaville -säikeeseen ilmaantunut jotakin uutta, mutten ole jättänyt silmäilyistäni merkintää. Nyt olen pettynyt, koska olin lukevinani aiemmasta kommentistasi (13.1.2007 klo 23:50) jonkinlaisen lupauksen.

Olisin kovin mielelläni nähnyt, millaiselle ratkojakunnalle olet poikkeavan ristikkosi laatinut. Se nimittäin kertoo laatijan omasta asenteesta jotakin olennaista: haluaako laatija lähinnä asiantuntijapalautetta vai käykö hänelle myös harrastelijapalaute.

Varauduin hengessäni jo siihenkin, että uudentyyppinen ristikko olisi ylettömän vaikea ja saattaisi jäädä minulta sen takia ratkomatta ja kommentoimatta. Aloittelevien ja hyvin, hyvin kokeneitten ratkojien välimaastossa on kuitenkin paljon porukkaa, joka ajattelee - jos ei muuta, niin ainakin ristikoita.

Tämä kaikki varautuminen on siis ollut turhaa.
9. Eki9.2.2007 klo 00:18
Avun ristikkoringissä on nimen Tammi 4 alla muutama sanaristi.
10. Olavi Kivalo20.3.2007 klo 00:09
Mainitsemani "uuden sukupolven" ristikko on nyt koeratkottu. Se on myös julkaistu osoitteessa:

http://webzoom.freewebs.com/veikkolaverkko/Kylanra itti1/KR1-2007_s14-28.pdf

Ristikko osoittautui joillekin hankalaksi, mutta epäselvää on vielä, johtuuko se poikkeavuudesta vai siitä, että se on muuten vaikeahko.
11. alex21.3.2007 klo 08:39
Tuli täytettyä. Ristikko olisi varmaan ollut vaikea jos ei tiennyt taivutusmuotojen esiintymisestä. 1½ täplää antaisin vaikeustasosta. Ensihätään tuntuu, että jos kuitenkin pysyttäisiin perusmuodoissa. Älköön laatija loukkaantuko, mutta mielestäni vihjeytys oli jotenkin vanhahtavaa ja liiankin monisanaista. Meni kuitenkin välipalana. PS: ainakin tällä koneella sivusto latautui aika hitaasti.
12. iso S21.3.2007 klo 12:53
Pdf-tiedostot tuppaavat tulemaan hitaahkosti joka tapauksessa ja tietysti hitauteen vaikuttaa sekin että ristikon kylkiäisenä tuli 14 sivua Veikkola-lehteä pyytämättä ja tilaamatta.

Ristikko oli ulkoasultaan siisti ja siinä oli upeasti pitkiä sanoja. Pääkuva ja sen ratkaisusana olivat hauska yhdistelmä.

Pari vihjettä oli sellaisia lässähtäviä. Ei ole kiva jos ratkaisusana mainitaan vihjeessä sellaisenaan tai taivutettuna (poikkeuksena hyvät kätkövihjeet). Siis hienoa => hieno ei ei ole minusta kovinkaan hienoa. "Hameen helmoista" jättää käsittääkseni piilokirjaimelle kaksi vaihtoehtoa. Toisenlaisella vihjeellä ratkaisu olisi määrittynyt yksikäsitteisesti.

Varsinainen kuuma peruna on sanojen taivuttaminen. Tästä voidaan olla jyrkemmin tai loivemmin kahta mieltä ja minä olen varsin jyrkästi sitä vanhaa mieltä että "mielivaltainen" rajoittaminen perusmuotojen käyttöön on hyvä. Peleissä pitää olla säännöt. Hyvät laatijat ovat osoittaneet että mielenkiintoisia ja monipuolisia ristikoita voi laatia tuosta rajoituksesta huolimatta. Ratkojallakin on turvallisempi olo kun tietää että ihan mitä tahansa ei voi tulla vastaan.

Jos ryhdyttäisiin vapaamieliksi niin ryhdyttäisiin sitten kunnolla:

- Kaikenkielisiä sanoja saa käyttää vapaasti. Esimerkiksi urdun rajaaminen pois on mielivaltaista ja loukkaisi kaikkia urduntaitajia.

- Lyhenteitä saa käyttää vapaasti. Esime on ihan hyvä esimerkin lyhenne. Lyhenteen voi napata myös sanan lopusta ja keskeltä Esimerkiksi eske ja eltä ovat kelvollisia keskeltä-sanan lyhenteitä.

- Yhdyssanoja saa muodostaa vapaasti. Jos suurenmoinen ja sikamainen sallitaan niin pitää sallia myös suurenmainen ja sikamoinen.

- Verbien sortaminen pitää lopettaa. Niitä pitää saada käyttää yhdyssanoissa: kirjoittaaeräs.

- Anagrammit sallitaan vihjeissä joten ne pitää sallia myös ratkaisusanoissa. Merkkijonon ei tarvitse sellaisenaan tarkoittaa mitään, kunhan sen anagrammi on oikea sana (mahdollisesti taivutettu) jollakin kielellä, esimerkiksi klingoniksi.

- Pitää olla johdonmukainen. Jos sallitaan sekä A että B, pitää sallia myös niiden yhdistelmä. Siis mikä tahansa merkkijono on kelvollinen jos se on muodostettu kahden tai useamman lyhenteen yhdistelmästä. Esimerkiksi sana "enteiste" on muodostettu sanojen "lyhENTEiden yhdISTElmä" vapaamielisistä lyhenteistä.

Tämä viimeinen oivallus antaa jo yksinään riittävän vapaat kädet kun käytetään yksikirjaimisia lyhenteitä. Laadinnasta poistuu tuska ja vaiva, paukut voi suunnata vihjeiden keksimiseen.

Makuja on monia ja säännöistä poikkeaminen silloin tällöin voi olla piristävää. Säännöt on kuitenkin hyvä olla olemassa ja ne on syytä hallita jotta niitä voi tarkoituksella ja nautittavasti rikkoa.

Taivutusmuotojen hyväksymistä vain sillä perusteella että "tuollainen syntyi poikittaisista ja onhan se suomea" eli laatijan porsaanreikänä en kannata. Tässä tapauksessahan laatija on täysin tietoinen säännöistä ja tarkoituksellisuus toteutui. Tämä mainittiin erikseen eikä sitä tarvinnut päätellä rikkomuksen toistumisesta. Nautittavuus jää makuasiaksi eikä estä muiden maksaa riemuitsemasta vaikka minulta jäikin ekstaasi kokematta.
13. Libero21.3.2007 klo 21:34
Olavi Kivalo 20.3.2007 klo 00.09:

Oli kivaloa saada tämä ristikko ratkottavaksi. Siinä oli useita vihjeitä, jotka onnistuivat kutkuttamaan huumorintajuani oikein todella. Ristikko, joka paikka paikoin hymyilyttää, on aina piirun verran parempi kuin ihan totinen. :) Pääkuva ratkaisusanoineen tuotti mukavan elämyksen.

Vihjeistä saattoi johdonmukaisesti päätellä, miten ratkaisusanat oli määrä taivuttaa, joten taivutusmuodot eivät juurikaan ratkontaa vaikeuttaneet. Idea toimi parhaiten Tarzanille (?) rasvaa -vihjeessä, koska se yllätti. Hauska oli myös Matkit Räikköstä pienenä -vihje vastauksineen.

Uuden sukupolven ristikon idea mietitytti. Olen aivan liian tyytyväinen nykyiseen käytäntöön, jossa suomen kielen rikkaudelle näyttäisi olevan runsaasti tilaa. Taivutusmuotoisissa ratkaisusanoissa ei ehkä sittenkään olisi riittävästi potkua ristikkokulttuurin veret seisauttavalle muutokselle.

Virkistävän vaihtelun sijaan ratkoja saattaisi huomata elävänsä Villissä lännessä tai - hmmm - nykyajassa, jossa jo melkein kaikki muu on rajatonta ja säännötöntä paitsi ristikot (ja eräät seurapelit ja urheilulajit!). Ristikkokulttuuriin kuvitteellisesti ujuttautuvan anarkian erilaisia ilmenemismuotoja iso S kuvasi yksityiskohtaisin esimerkein.

Idean heikkoutena pidän muun muassa sitä, että lähes kaikki vihjeet ovat pakostakin sanallisia ja enimmäkseen monisanaisia. Kuvallisia vihjeitä tässä näyteristikossa on vain kymmenkunta. Jos uuden sukupolven ristikot olisivat sananmukaisesti sanaristikkoja, niin niistä olisi menneisyyteen miltei lyhyempi matka kuin tulevaisuuteen. Höyryristikot tulivat nimittäin väistämättä mieleen. Myös taivutusmuotoisissa ristikoissa kuvalliset vihjeet voisi jättää vallan pois ja pitkähköt sanalliset vihjeet sijoittaa ruudukon ulkopuolelle. Sieltä ne olisi helpompi lukea kuin lievästi tukkoisen ruudukon sisäpuolelta.

Veikkola-lehden uutuusristikko sopisi tyypiltään omaan ohjelmaani silloin tällöin. Olisi kiinnostavaa lukea, mitä veikkolalaiset ratkojat ovat ristikosta tuumineet.
14. Olavi Kivalo2.4.2007 klo 10:00
Seuraavassa lyhennetty yhteenveto tähänastisesta palautteesta.

Päällimmäisenä on ratkojien vaikutelma, että kyseessä ei ole kummajainen vaan aivan normaali ristikko. Tämä on samalla tärkein ja myönteisin palaute. Se pyyhkäisee kerralla sivuun mahdolliset pelot kaiken sortumisesta, koska sanojen perusmuotovaatimus ei olekaan suomalaisen ristikon kivijalka.

Jossain määrin mielenkiintoista on se, että ainoat pelokkaat asenteet nousivat esiin tällä foorumilla. Tosin en jaksa uskoa, että maalaillut anarkistiset kauhukuvat olisivat muuta kuin parodiointia muutosvastarinnasta. Tiedossa on, että kaikkina aikoina vanhaan paradigmaan jämähtäneet ovat katsoneet, että on varminta vastustaa periaatteellisista syistä, kun uusi näkökulma nousee esille. Tänä päivänä naureskelemme hurskasteluille luistelutyylin tai V-tyylin rappeuttavista vaikutuksista kunniakkaisiin urheilulajeihin. Hiihto ja mäkihyppy eivät ole muuttuneet kummajaisiksi vaan ovat edelleen aivan normaaleja ja kunniakkaita talviurheilulajeja sen lisäksi, että ne ovat tulleet rikkaammiksi tyylimuutosten ansiosta. Se, mikä lajien kivijalkaa rappeuttaa, ei ole aiempien tekniikoiden kyseenalaistaminen, vaan doping, vähän samoin kuin googletus rappeuttaa parhaillaan ristikkoharrastusta.

Palaute on saatu yhdestä ainoasta koeristikosta, joten johtopäätökset muusta kuin ratkojien vaikutelmasta on tehtävä varoen. Olen tässä ristikossa kokeillut samalla hieman uudentyyppistä sanallista vihjeytystä, jossa vihjeet olisivat osin toisiinsa kytkettyjä, monisanaisia ja tarinanomaisia ikäänkuin muodostaen laajempia kokonaisuuksia. Tällä vihjetyypillä ja sanallisten vihjeiden suurella osuudella ei ole yhteyttä siihen, että ratkaisusanat voivat olla taivutettuja. Myöskään se johtopäätös ei ole oikea, että vihje voidaan muotoilla vain niin, että ratkaisusanan taivutuspääte olisi siitä suoraan pääteltävissä.

Taivutettujen ratkaisusanojen esiintyminen ristikossa koetaan siis luonnollisena. Ja miksei koettaisi, onhan kysymys kirjakielen sanoista, joita käytämme luontevasti joka päivä kaikessa kommunikoinnissa. Vihjeytyksen alueella on vielä paljon ideoita löydettävänä.
15. RA2.4.2007 klo 15:07
Joillekin meistä (laajemminkin kuin vain ristikoissa) samanlaisuus ja pysyvyys ovat arvoja sinänsä ja äärimmillään se saattaa vaikuttaa niin, että silloinkaan, kun jollekin uudistukselle olisi hyvät perusteet, sitä ei mieluusti hyväksytä. - Joillekin meistä uusi, erilainen ja muutokset ovat arvo sinänsä ja se puolestaan voi johtaa siihen, että pitää uudesta silloinkin, kun vanha toimisi paremmin.

Kuitenkin: Vanhaa ei kannata säilyttää vain säilyttämisen vuoksi, eikä muutosta tehdä pelkästään muutoksen vuoksi. Tarvitaan uskottavia perusteluja, mm. siitä, mitä hyötyjä saavutetaan säilyttämisellä tai muuttamisella.

Ratkottuani tämän kokeiluversion jäin miettimään perusteluita ja hyötyjä. Ajattelin, että "OK, muutetaan juttua näin kuin tässä on tehty - millä lailla ristikot ovat parempia (ratkojalle)?"

Tämän kokeiluversion perusteella ei (ainakaan vielä) tullut sellaista tunnetta, että näin olisi mahdollisuus hyödyntää suomen kielen rikkautta (millä ymmärtääkseni ideaa on perusteltu). En ymmärrä, kuinka esim. HUKKAKAURAKO tuo kielen rikkautta esille sen enempää kuin perusmuotoinen HUKKAKAURA; hieno vihje SUDENPENNUN AAMUPUUROSSA? => HUKKAKAURA toimii mielestäni täsmälleen yhtä rikkaasti ja nautittavasti. Tai mitä kielen rikkautta tuo esille se, että esim. ISÄT-sanan paikalla on ISÄÄN. Tai miksi RISTIKUULUSTELI on jotenkin parempi kuin RISTIKUULUSTELU?

Ymmärrän hyvin, että kyseessä oli todellakin kokeilu ja alkutesti. Mitä kaikkea taitava laatija tästä ideasta kehittää, jää nähtäväksi. Mutta kuten sanottu, ainakaan vielä perustelu mahdollisuudesta käyttää näin kieltä rikkaammin ei vakuuta tai ei ainakaan riitä ainoaksi perusteeksi.
16. iso S2.4.2007 klo 15:22
Onnistumisen testaamisessa voisi olla hyvä ajatus testata vain yhtä muutosta kerrallaan. Jos sanaston ja vihjetyylin muutokset ovat toisistaan riippumattomia niin kannattaisi ehkä testata niitä erikseen. Muuten mielipiteet toisesta värittävät suhtautumista toiseen.

Tietenkin jotkin muutettavat asiat ovat sellaisia että ne vaativat muutosta myös johonkin toiseen ominaisuuteen ollakseen mielekkäitä, mutta tässä koeristikossa näin ei ole: kivalon omin sanoin "tällä vihjetyypillä ja sanallisten vihjeiden suurella osuudella ei ole yhteyttä siihen, että ratkaisusanat voivat olla taivutettuja."

Myönnän olevani jämähtänyt sellaiseen parafiiniin että mielestäni on parempi pitää sanat perusmuodossa. Minusta on kuitenkin aika rohkeaa tehdä sellainen oletus että olen peloissani. Ei ole kylmä hiki otsalla, polvet eivät lyö loukkua, sydänparka ei lyö kuin lampaansaparo. Mitään pelon oireita ei uskoakseni voi havaita nettiteitse.

Tekstin perusteella tehdyt johtopäätökset kirjoittajan mielentilasta voivat mennä pahasti metsään. Mistä sen tietää, jospa kaikki kirjoittamani onkin taitavaa hämäystä ja todellisuudessa olen täsmälleen päinvastaista mieltä itseni kanssa? Silloin totuuden näkijän täytyy olla jämähtänyt paranormaaliin.
17. tonimikael3.4.2007 klo 00:03
Siinä missä isoS on paranormaali, jag är bara normal. Johtunee kyynisestä ristikkosilmästäni, mutta näin laatijana minä näen tuossa kokeilussa laatijan laiskuuden. Onhan se paljon helpompi laatia ristikko, kun mikä tahansa taivutusmuoto käy. Laadintavaiheessa pyyhekumin käyttö jää hyvin minimiin, aukiot kasvavat ja sanojen keskipituudella ei näy mitään rajaa.
Jos en olisi ammattilainen (eli olisin avoin ja nöyrä), suhtautuisin tähän kokeiluun varmaankin oikein mukavasti, että mikäpä siinä, kiva ristikko. :)
18. Eki23.7.2009 klo 21:40
Yleensä meillä ja olettaisin että muuallakin laatija tekee piirtäjälle vihjeet. Piirtäjällä on toki mahdollisuus toteuttaa itseään laajasti ja monella tavalla eli kyllä ulkoasu on vähintään yhtä lailla piirtäjän kuin laatijan aikaansaama.

On muutamia tietämiäni poikkeuksia tästä säännöstä (mutta en tässä kerro muista kuin Sanaris-kuvioista).

Avun joka kolmannessa numerossa (ei säännöllisin välein)Toni Pitkälä toimittaa Heli Kärkkäiselle vain laatimuksen ja Heli tekee kaiken teksti- ja piirrosvihjeiden ideoinnin.

Samoin Pekka Tuomiston palattua Pelikaani-laatijaksi päätettiin kokeilla sellaista, että Päivi Vesanto suunnittelee ristikon pelkän laatimuksen perusteella.
19. Hakro23.7.2009 klo 22:19
Mielenkiintoista! Olenkin aina pohdiskellut laatijan ja piirtäjän välistä yhteistyötä. Tosin on myös joitakin esimerkkejä (tai ainakin yksi) siitä, että laatija osaa myös kuvittaa ristikkonsa taitavasti, hauskasti ja ovelasti. Tiedätte varmaankin, ketä tarkoitan.
20. RA23.7.2009 klo 22:23
Kari Päivärinta!
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *