KESKUSTELUT > RISTIKOT > SANOJEN SALONKIKELPOISUUS
3179. Sanojen salonkikelpoisuus
,-viilari30.12.2006 klo 14:56
Jotkut julkkikset ovat tunnettuja siitä, että he ovat tunnettuja.Mahtaakohan näin olla usean ristikkosanankin kohdalla? Esim Tampereen akaupunginosat Atala ja Ikuri kummittelevat jatkuvasti lehtien sivuilla, mutta kenen kohdalle on sattunut Lappeenrannasta Kaukas, Tirilä tai Hakali? Taannoin asiaa ihmetellessäni joku laatija vastasi, että kyseisten sanojen rakenne tekee ne suvaittaviksi.Mielestäni kuitenkin rakenne ja kelpoisuus ovat kaksi eri asiaa. Löytyyhän esim. postinumeroluettelosta mielenkiintoisia paikkoja, kuten Unaja, Utula, Uskali, Alpua tai Talus. Hyvä rakenne, mutta eipä kukaan lie uskaltanut niitä vielä käyttää.
Mistä siis syntyy sanan ristikkokelpoisuus?
2. Eki30.12.2006 klo 15:02
Kaikki oikeat sanat ovat tietysti ristikkokelpoisia. Eri asia on, mitä kukin ratkoja mistäkin sanasta tykkää.Se nyt vain on niin, että Atalan laatija hyväksyy herkemmin kuin Utulan ensiksikin, koska sen tietää ja muistaa paremmin, mutta kyllä kai sitä hieman ajattelee, että "onhan ratkojista suuri osa kuitenkin sen jo oppinut".
Vaikea se on sanoa, miten kunkin ristikon sanat valikoituvat laatiessa. Päämääriä ovat mm. huonoimmat sanat mahdollisimman hyviksi, parhaat sanat mahdollisimman hyviksi ja mukaan myös pitempää sanastoa, nämä noin sananvalinnan pohjana. Rakenteelliset vaatimukset sitten erikseen.
3. iso S30.12.2006 klo 15:14
Kaukas, Tirilä ja Hakali ovat minulle antifakkeja: tuttuja tosielämästä mutta eivät ristikoista. Näistä Kaukas olisi mielestäni lähimpänä oikeaa ristikkokelpoisuutta, perusteena Oy Kaukas Ab. Hyväksi sitä ei kuitenkaan voi sanoa kun eivät aikanaan ottaneet minua kesätöihin.Muitakaan ehdokkaita en muista nähneeni ristikossa mutta vannomaan en mene. Unaja olisi sikäli hyvä että kyltti löytyy ison tien varrelta (tekee tunnetummaksi) ja sana olisi helppo vihjeyttää (päätön hunaja). Itse olen joskus miettinyt että siitä voisi saada hauskan pääkuvan: joku seisomaan Unaja-opasteen U:n vasemmalle puolelle jolloin olisi mahdollista kehittää joku hunaja-aiheinen päälause.
Utulasta tulee mieleen se tapaus kun veli näki Nuijamaalla oudon näköisen koiran mikä ei näyttänyt miltään hänen tuntemaltaan rodulta ja sentään aikoinaan käytiin ahkerasti Lappeenrannan pääsiäiskoiranäyttelyssä (koiranleuoille tiedoksi: se oli suuri näyttely missä oli paljon muutakin kuin pääsiäiskoiria). Isäntä kertoi koiran olevan Utulan erikoinen.
4. Eki30.12.2006 klo 15:23
Unajaa muistaakseni kerran käytin "hätäratkaisuna", kun en tiennyt, että sitä oikein toivotaan.Utulasta minulla tulee mieleen Katri Utula, joka muistaakseni on tehnyt MTV3:n Viihdeuutisiin raportteja. Utulaa en lie koskaan vielä laatimukseen saanut.
5. Aulikki Nenonen30.12.2006 klo 16:59
Kotikylästäni Pohjalankilasta lähdettiin lapsuudessani "ulkomaille Utulaan", kun mentiin jonnekin Pohjalankilaa kauemmaksi. Tosin kuulemma Imatraltakin päin lähdettiin "ulkomaille Utulaan", ja sanonta kuuluu olevan vieläkin käytössä. Utula sijaitsee Ruokolahdella. Siellä oli ennen oma koulu kuten kaikissa muissakin kylissä. Muistelen Pekan käyttäneen joskus Utula-sanaa ristikossaan, mutta voi olla niinkin, että hän on vain maininnut tietävänsä kyseisen paikan olevan olemassa.
6. JTak3.1.2007 klo 23:47
Törmäsin ristikkoon, jossa kyseltiin kuningas Saulin isää, ja vielä toinen kirjain nelikirjaimisesta ratkaisusanasta oli piilokirjaimena.
7. Taata3.1.2007 klo 23:57
Saulin isää on kysytty ristikoissa vuosikymmeniä. Itse opin sanan varmaan jo 1960-luvulla.
8. JTak4.1.2007 klo 00:03
Osasit kiteyttää ongelman hyvin noihin lauseisiin.
9. Taata4.1.2007 klo 00:31
Alpuan kylä Vihannissa on meikäläiselle tuttu. Se on entisen Lampisaaren kaivoskylän naapurissa. Taluskylä on Alavieskassa.
10. Taata4.1.2007 klo 00:36
Lampinsaari on oikeamuoto tuosta kaivoskylästä, joka onvieläkin elävä kylä kaivoksen lopettamisesta. Ratakin on purettu. Vihannin asemalta etelään menee pääradan varrella vielä jonkun matkaa. Puhuttiin myös Ristoahon kaivoksesta.
11. Pekka Harne4.1.2007 klo 14:58
Saulin isän nimeä ei pitäisi enää viljellä ristikoissa, sillä sen nykyinen (Pyhä Raamattu 1992) kirjoitusasu on KIS eikä näitä kolmikirjaimisia sanoja käytetä ristikoissa. Annetaan hänen siis jo levätä haudassaan...
12. jupejus4.1.2007 klo 17:12
Mulla on käytössä 1900-luvun alun Raamattu ja siinä näyttää olevan Kiis. Ei auta kuin yhtyä siihen, miten usein Kirjassa noteerataan kirjanoppineita... että kaikkeen ne kirjanoppineet kerkiävät kuin Kiisin muuttamaan Kisiksi.Minusta se on vain ollut hienoa, että noin kolmetuhatta vuotta sitten elänyt varakas mies, joka patisti poikaansa Saulia etsimään kadonneita aasintammoja on elänyt suomalaisten sanaristikoiden ratkojien tietoisuudessa.
13. iso S4.1.2007 klo 17:59
Nimen oikea muoto pysyy paremmin mielessä nyt kun se on yhdenmukaistettu lorun kanssa: Kis, Kis, kippurahäntä!
14. Timppa4.1.2007 klo 23:46
Nyt meillä taitaa olla ongelma: Saulin isän nimisiä> Kiisit/Kisit. Molemmat löytyy kirjoista...:D
KOMMENTOI