KESKUSTELUT > RISTIKOT > YÖ ON VAIN NÄENNÄISEN RAUHALLINEN

3155. Yö on vain näennäisen rauhallinen

Eki15.12.2006 klo 02:02
Kun katsoin äsken ulos, sää muuttui juuri kovaksi myrskyksi. Sade piiska nyt rajusti ikkunoita.

Aivomyrskyjä esiintyy Jyväskylässä ja Revonlahdella. Ensin mainitussa väännetään vuoden vaikeinta ristikkoa kuin viimeistä yötä ja jälkimmäisessä Avun Ristikkoringin kuukauden vaikeinta.

Helsingissä aivoviima pöllyttää tämän kirjoituksen jälkeen Krypto Pelikaanin pääkirjoitusta.

Ristikkotuuli puhaltaa yölläkin. Tällä saitilla yö on kuitenkin näennäisen rauhallinen.
2. JPQ15.12.2006 klo 02:16
Eki: Minäkin laadin usein öisin.
3. Ritu15.12.2006 klo 08:37
Säätiedotus povaa varmaankin tuon aivomyrskyn leviävän koko Suomeen loppuvuodeksi. Tosin ihan pyörremyrskyiksi asti yltyvät tuulet puhaltelevat vain paikallisesti ja rajoittuvat monta kertaa neljän seinän sisälle. Voi meitä, mitä tuleman pitää. Tiedossa valvottuja öitä ja paljon hikeä ja raskasta henkistä työtä ;)

Mutta jottei masennus iske oman osaamattomuuteni takia, niin asetan tavoitteet realistiselle tasolle: jos nyt pari t-kirjainta saisi paikalleen...... ;)
4. kp15.12.2006 klo 08:43
alitajuinen laadinta on kivaa siinä, että saa pitää silmät kiinni...
5. kp15.12.2006 klo 08:49
Onko ylläoleva sana "alitajuinen laadinta" tuttu? Että mitä se on?
6. Ritu15.12.2006 klo 08:50
Tuosta tulikin kp mieleen, että ratkontaa tapahtuu alitajunnassa. Edellisillan kinkkinen kohta ristikossa ratkeaa seuraavana aamuna kuin ei mitään ongelmaa olisi koskaan ollutkaan.

Kokeeko laatijat tuota samaa ilmiötä laadinnassaan, että joku kohta laatimuksessa ei tunnu hyvältä, mutta kun seuraava aamu koittaa, niin tuohon kohtaan löytää vaihtoehtoiset sanat, jotka ovat laatijankin mielestä hyviä?
7. kp15.12.2006 klo 08:50
tai onhan ´tuossa kaksi sanaa...
Eki ei taidä olla sanaseppojen määritelmässä?
8. kp15.12.2006 klo 08:54
Ritu
Onhan tuo tuttu. Kinkkistä paikkaa kun tutkailee ennen maata
mennessä, niin jos ei herätä yöllä, niin heti aamulla on pantava paperille.
9. Eki15.12.2006 klo 09:09
kp: "Eki ei taidä olla sanaseppojen määritelmässä?"?
10. kp15.12.2006 klo 09:23
päivän hyvät naurut.
11. Eki15.12.2006 klo 09:24
Aivomyrskyjen tulokset olivat muuten saapuneet sähköpostiini 8:33 ja 7:45. Nyt niitä sitten ryhdytään tsekkaamaan ja tekijät taitavat olla muissa maailmoissa, jos ovat vielä saaneet unen päästä kiinni.
12. kp15.12.2006 klo 09:29
Paha puoli tuossa alitajuisessa laadinnassa on se, että siinä ei synny sellaista jälkeä jonka voi lähettää mihinkään....
Kuka keksii sellaisen vempeleen, joka ajattelun lähettää...
13. Ritu15.12.2006 klo 09:29
Varmistuakseni kysäisen, että edellisyö taisi olla vaan kyseisten ristikoiden takaraja niiden laatijoille?Vai syntyvätkö nuokin vain yhtenä myrskyisänä yönä?
14. kp15.12.2006 klo 09:30
Jos oli, niin täpärälle meni...
15. Ritu15.12.2006 klo 09:34
Oli takaraja, mutta kyseiset myrskyilijät ovat sellaisia, että välillä takarajoja tarvitsevat. Lisäksi vaikeita tehdessä laatijat usein haluavatkin miettiä viimeiseen asti, että tulisi vielä muutama heureka. Toisaalta esim. Toni on sanonut, että mitä nopeammin pitää tehdä, sitä vähemmän tulee niitä kaukaa haettuja juttuja.

Eikö siitä alitajunnasta ollutkaan siis apua, kp? Kyllä minulle on. Mutta mikään alitajunta tuskin auttaa minua löytämään päivän hyviä nauruja.
16. Eki15.12.2006 klo 09:35
Sori, edellinen Ritu oli Eki. vastasin Ritulle.

Täpärälle? Ehei...
17. kp15.12.2006 klo 09:44
Eki
Ei alitajunta naurattanut, sehän on mainio keksintö. Olen monta ristikkoa sillä pelastanut...
Tämä lause nauratti:"Eki ei taidä olla sanaseppojen määritelmässä?"
Tarkoitin siis Eki, ei taida "alitajuinen laadinta" olla sanaseppojen määritelmässä?

Sekavaa, vai mitä. Mitä enemmän selittää, sitä sekavammaksi tulee.
18. Eki15.12.2006 klo 09:51
kp, ei olisi tarvinnut selittää, kun olisit lisännyt sen pilkun.
19. iso S15.12.2006 klo 10:14
En kiistä alitajunnan merkitystä mutta epäilen että joskus se saa ansaitsematonta arvonnousua. Ristikko voi ratketa aamulla paremmin ihan sen takia että aivot ovat levänneet. Pelkkä tauko ilman nukkumistakin saattaa riittää. Kun siirtää ajatukset välillä muualle niin ongelmaa voi lähestyä kuin uutena. Siiloin sitä saattaa tarkastella hieman toisesta näkökulmasta kun ajatukset eivät ole juuttuneet kiertämään samaa kehää.

Vähän sama juttu kuin jos yrittää vääntää pulttia tai korkkia mikä ei ole oikeilla jengoilla. Potkii vastaan eikä mene kuin väkivalloin ja vahinkoa tuottaen. Kun ottaa uuden alun niin jengat voivat osua kohdalleen ja homma hoituu kevyesti.

Alitajunta on ollut työssä silloin jos herää valmis ratkaisu mielessään tai näkee unta missä on oikea ratkaisu.
20. Jukkis15.12.2006 klo 10:39
Kokeiles iso S tehdä tämä testi ja sitten annat alitajunnan hoitaa loput:
http://grundtvux.internetix.fi/fi/sisalto/liitteet /aidinkieli/harjoituksia/jokavaimika1.htm
21. iso S15.12.2006 klo 11:08
Tein tuon testin ja alitajuntani ihmettelee mitä/jota sen nyt pitäisi tehdä. Lisäksi se ihmettelee mikä/joka on tännä ("Matkustan tännän Tallinnaan").

Oletettavasti vihjaat hienovaraisesti että edellisessä viestissäni oli vähintään yksi mikä/joka-virhe. Tosi on, olen nukkunut kielioppitunnilla tuon kohdan ja kielikorvani on jäänyt niiltä(kin) osin sokeaksi. Testin tulos oli 70% mikä/joka on sentään vähän parempi kuin kruunalla ja klaavalla keskimäärin saatava tulos.

Testin jälkeen olisi toivonut saavansa nähdäkseen selkeät ja kattavat säännöt. Kysymyskohtaisista kommenteista jää mieleen sellainen epäilys että esimerkit eivät välttämättä kata kaikkea. Kysymyksien 4 ja 6 (ne arvasin oikein) kommentit tuntuvat jopa/mipä ristiriitaisilta. Jos ensin vastaisi kysymykseen 6 niin sen perustelua saattaisi soveltaa kysymykseen 4 jolloin/milloin ratkaisu menisi metsään.

Tämä on luultavasti minulle yhtä mahdotonta kuin oppia muistamaan Matista ja Teposta kumpi on jompi.
22. jupejus15.12.2006 klo 11:16
Tuohan on tutkittu juttu, että levänneet aivot ovat monin kerroin tehokkaammat. Öinen ajattelu on usein tehotonta, vaikka moni kokee sen juuri ansiokkaaksi.
Väsyneenäkin. jos aivoja pakotetaan voimakkaaseen ajatteluun, voi ikään kuin paniikissa saada aikaan oivallsiakin niksejä aikaan, mutta myös valheellisia, jotka aamulla sitten avautuvat.

Jos on päivän kiireessä, niin illalla voi tulla rauhallisempi, raukeampi olaotila - ja sekin pieni hetki voi antaa aivoille syvällisempiä ajatussignaaleja. Mutta levätnneet aivot sanotaan olevan joka tapauksessa tehokkaimmat.

Kp> ei ole keinoa millä ajatukset siirrettäisiin? Eikös sitä sanota telepatiaksi. Voihan joku laatija ajatella asian valmiiksi ja telepatialla siirtää sen toiselle laatijalle, joka ottaa viestit vastaan ja hän se vuorostaan totetuttaa ja pistää paperille.
23. Jukkis15.12.2006 klo 11:22
No kyllä iso S sinun kyvyilläsi tuo relatiivipronominiasia selkenee, kunhan hiukan perehdyt asiaan.

Nuo toistuvasti vääriin paikkoihin tulevat mikä-pronominit vaan ottaa teksteissäsi niin pahasti silmään, kun se teksti muuten on useimmiten niin mukavaa luettavaa, että rohkenin asian ottaa esille.
24. Lauri Kultti15.12.2006 klo 11:23
Joskus palaan vuodenkin verran vanhaan ristikkoon, jota en aikanaan saanut säällisessä ajassa valmiiksi. Ja usein joudun sitten kovasti ihmettelemään, missä ja miksi minulla silloin aikanaan takkuili, kun ko. ristikko tuntuu pitkän tauon jälkeen ratkeavan melko iisisti. Tällöin varmaan kyseessä iso S:n uumoilema seikka, että ajatukset eivät enää kierrä tiettyä urautunutta (virheellistä) rataa.

P.S. "Pakko" ilmoittaa Jukkiksen testin tulokseksi täydet 100 % oikein ensi yrittämällä.
25. Ritu15.12.2006 klo 12:17
Minä en kiinnittänyt lukiessani minkäänlaista huomiota tuohon iso S:n tekstissä olevaan kielioppivirheeseen. Johtunee varmaan siitä, että omassa äidinkielen kieliopin hallinnassa on melkoisia puutteita. Tuon testin jälkeen vaan osasin päätellä, että mihin Jukkis viittasi ja mistä lähteä tuota mainittua kielioppivirhettä etsimään.
En pitänyt tuota testiä mitenkään erityisen vaikeana, joskaan en kaikkien kohdalla olisi arvauksieni takia laittanut rahojani likoonkaan. Olen itse pitänyt iso S:n kirjoituksia monesti lähes napakymppeinä (niin sisällöllisesti kuin kieliopillisestikin), mutta tuohon napakymppiin on sitten riittänyt aiheen osuva ja mielenkiintoisesti kirjoitettu teksti. Ja niin kuin nyt, jos ensi lukemisen jälkeen minulta olisi kysytty, että mikä virhe iso S:n tekstissä oli, niin en olisi osannut vastata.
Mutta kai ne kieliopin vaikeudet ovat eri ihmisillä eri asioissa. Kun päällimmäisenä mielessä velloo ajatukset siitä mistä on kirjoittamassa, niin kieliopin miettiminen katkaisee joskus ajatuksen pahasti, jos nuo kielioppiasiat eivät ole luonnostaan hallinnassa.

Minulle tuottaa usein vaikeuksia eri sanojen yhteen tai erilleen kirjoittamiset. Moni kommentti on jäänyt myös kirjoittamatta sen takia, kun minulla on tunne, että kirjoittamassani on jotain outoa, mutten osaa korjata tai löydä sille uutta muotoa, miten sen voisi sanoa toisin.
Joskus kun yrittää sitä tekstiään korjata parempaan muotoon, niin sitten siinä käy niin, että se koko teksti on jo ihan uusi. Sitten tuota lähetä-namiskaa ei tulekaan enää painettua, kun se kommentti on jo niin paljon muuttunut, ettei se enää olekaan alun perin tarkoitetun kaltainen.
26. Jaska15.12.2006 klo 12:33
Mikä pro joka on puhekielessä niin yleistä, että en kiinnittänyt siihen mitään huomiota lukiessani iso S:n tekstin. Pilkkujen puuttuminenkaan ei häirinnyt, vaikka joskus olen niitä täälläkin "lempinyt". (Siiloin? Siilon avulla? Ellei asia muuten avaudu, kiipeä siiloon sitä pohtimaan! Nauroitko hervottomasti?) iso S:n asia tuli ymmärretyksi ilman ponnistuksia, mikä ei aina onnistu saitin jokaisen kirjoittajan osalta. Kaikki tekevät joskus kirjoitusvirheitä.
27. airisto15.12.2006 klo 12:46
Kokeile Ritu täällä yhdyssanoja:

http://grundtvux.internetix.fi/fi/sisalto/liitteet /aidinkieli/harjoituksia/yhdyssanaharjoitus1.htm
28. Ritu15.12.2006 klo 13:02
Havahduin Jaskan uuden kommentin myötä siihen, että voiko sitä tosiaan olla näin sokea kirjoitusvirheille. Olihan tuolla iso S:n tekstissä tuo siiloin, jonka kaiketi olen lukenut oikein.
Mahtaakohan sitä ihminen lukea tekstiä niin, että ei välttämättä seuraa yksittäisiä kirjaimia, vaan kun asia on muuten selkeästi kirjoitettu, niin omassa mielessään tuon tekstin "lukee" ihan oikein, vaikka kirjoitetussa tekstissä kirjoitusasu olisikin puutteellinen?
Nimittäin tuosta olisin jo melkein mennyt lyömään vetoa, ettei iso S:n tekstissä mitään siiloin-sanaa esiintynyt ;)

Airisto, tein testin. Jos sen perusteella jotain pitäisi päätellä, niin ei minulla kummoisia yhdyssanaongelmia olisi. Mutta kun tiedän itse, että on. Ne tulevat liiankin usein vastaan. Tuolla edellisessä kommentissanikin jouduin pitkään pohtimaan, että miten tuo ALUN PERIN pitäisi kirjoittaa. En lähtenyt sitäkään mistään tarkistamaan. Mutta se näytti näkömuistini mukaan vieraammalta yhteen kirjoitettuna, niin sen takia kirjoitin sen siihen erikseen.
Tuon antamasi linkin satavuotias oli minulle vaikein. Sata kirjoitettuna luvulla + väliviiva on tutumpi. Yhtä hyvin voisin kirjoittaa sata vuotias kuin satavuotias. Ei minun mikään kielikorva tai -silmä sitä erota ja kun en ole jaksanut ulkoa opetella kaikki sääntöjä. Kai tuokin jonkun kieliopin säännöistä löytyy.
29. iso S15.12.2006 klo 13:03
Olen sitä mieltä että kieliopin hienoudet eivät ole niin oleellisia kuin sisältö, jos osuu sen verran lähelle oikeaa että tarkoitus tulee ymmärretyksi. Ymmärrän kyllä senkin että karkeat toistuvat virheet voivat ärsyttää jos itse hallitsee kyseisen asian. Esimerkkinä itseäni lievästi jurppivasta virheestä on "ketä" kun pitäisi olla "kuka". Ketä löi?

Toisaalta, ärsyttämään pystyy myös kieliopillisesti oikeallakin tekstillä :-(

Omassa päässäni sääntö oli suunnilleen sellainen että joka liittyy ihmisiin ja mikä muuhun, mutta jotain ihmeellistä hienosäätöä korvani käskee joskus tekemään tähän perusjakoon.

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/ymmarrasuomea/s1 4-gram.htm

antoi minulle ne kaipaamani säännöt. Relatiivipronominien käyttö:

"Joka viittaa yhteen sanaan (korrelaattiin), joka tarkoittaa asiaa, ihmistä tai eläintä.

Sain syntymäpäivälahjaksi korun, jota olin toivonut jo kauan.
Se mies, jolle Pekka lainasi rahaa, on kadonnut.

Mikä viittaa koko edelliseen lauseeseen, superlatiiviin tai asiaa tarkoittavaan pronominiin.

Eilen paistoi aurinko, mikä oli todella ihanaa.
Se oli paras elokuva, minkä olen nähnyt.
Heillä on kaikkea, mitä ihminen voi toivoa."

Yksinkertaista, vai onko? Testin tehtävä 4 ja sen kommentti:

Matkustan tännän Tallinnaan, ..... aion jatkaa huomenna Pärnuun.
Oikein! Pronomini viittaa tietyyn paikkaan (Tallinna).

Eihän säännöissä puhuttu mitään paikasta! Sivuasia on se että kielioppitehtävältä toivoisi hiukan parempaa tarkkuutta. Kirjoitusvirhe sekä tehtävässä että kommentissa ei tunnu oikein vakuuttavalta.

Ongelma voi olla viittaussuhteiden ymmärtämisessä. Viittaako ensimmäisessä esimerkissä joka "korrelaattiin", "sanaan" vai "yhteen sanaan"?

Entäpä esimerkki "tarkkailija antoi asiallista palautetta sanasokealle miehelle joka erottui muusta joukosta relatiivipronominien harhaoppisen käytön vuoksi." Mielestäni tässä viittauksen täytyy kohdistua "sanasokeaan mieheen", joka ei ole yksi sana eikä koko lause. Joukossahan on luultavasti muita miehiä ja sanasokeita naisia joihin palaute ei kohdistu. Säännöt eivät kata tätä tapausta joten huomauttaminen on sääntöjenvastaista? :-)

Entäpä se koruesimerkki, eikö se ole huono? Jos olenkin aina toivonut saavani syntymäpäivälahjaksi korun, minkä tahansa korun, eikö pronomini silloin viittaa koko edelliseen lauseeseen ja pitäisi olla mikä eikä joka? Tämä on siinä tapauksessa esimerkki siitä että väärän pronominin käyttö muuttaa lauseen merkityksen. Selvyyden vuoksi voisi sanoa "sen korun" jos on haaveillut juuri siitä korusta minkä sai eikä olisi niin väliä vaikka sen olisi saanut joululahjaksi.

Oli miten oli, huomautus oli hillitty, asiallinen ja aiheellinen. Se sai minut tutkimaan asiaa. Ehkä opin jotain ja ehkä maailma on taas vähän parempi. Älkää kuitenkaan pidättäkö hengitystänne, minulla on armottoman kova pää.
30. iso S15.12.2006 klo 13:20
Jaska: pilkkusäännötkään eivät ole minulla täydellisesti hanskassa mutta varsinkin pilkkujen poisjättäminen on usein tahallinen teko. Jotkut ovat sitä mieltä että sääntöjenmukainen pilkkujen käyttö tekee tekstistä töksähtelevämpää.

Tätä voisi verrata puhekielen ja puheenpitämisen väliseen eroon. Etenkin karjalaisen puheessa sanoja virtaa sekä ulos- että sisäänhengityksen aikana eikä esimerkiksi että-sanan edessä jarrutella. Juttelutyylisessä kirjoituksessa voi vastaavasti jättää pilkkuja pois. Silloin tekstin "kuulee" sillä tavoin kuin sen olisi suullisesti esittänyt.

Kaikenlaisia siiloja pääsee joskus läpi kun oikoluku unohtuu. Tuo on yksi minun tyypillisistä kolmisormitekniikan virheistäni: väärä kirjain kahdentuu. Muitakin virhetyyppejä esiintyy ja niitä passaa bongailla. Joskus kirjoitusvirheistä syntyy jotain hauskaakin ja sehän on hyvä, nauru pidentää ikää.
31. matts15.12.2006 klo 13:23
Tuosta aivomyrskystä vaan vielä. Kun avasin tänään aamulla työkoneeni ja roskapostien lisäksi selasin krapulaisena (eilen oli pikkujoulut) viestejäni, niin tällainen oli tullut eräältä työtoverilta:

Kaikki käyttäjät
AIVOSSA tehdään asennusta tänään 15.12 klo 9-12 välilllä , Älä käytä AIVOA

Olin itseasiassa ihan samaa mieltä ja jätin aivot narikkaan vaikka tässä nyt olikin kyseessä eräs työpaikallamme käytettävä sovellus.
32. airisto15.12.2006 klo 16:08
Lisää kieliopista. (Lainattu toisesta säikeestä.):

"...tulee niin kummallinen kerakkeeseen (konsonanttiin) päättyvä sana että liekö löytyy Nykysuomen sanakirjasta."

Niin, että löytyneeköhän Nykäsestä sana "liekö"? ;)
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *