KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > RIKAS ÄIDINKIELEMME
3141. Rikas äidinkielemme
,-viilari8.12.2006 klo 15:28
Äsken ratkoessani Ekin Treffi-liitteen ristikkoa bongasin sieltä vihjeen LYÖMISIIN ja jäin pohtimaan verbien lyödä ja iskeä vivahde-eroja.Laine lyö, salama iskee,ammukset iskevät kohteeseensa, nyrkkeilijät myös,hetki lyö, kumppanin voi iskeä,mutta lyömään häntä ei pidä ruveta!
Käsittääkseni on niin, että lyöminen kuvaa toimintaa, liikettä,mutta iskemisessä on kohde mukana. Lienevätkö muut samoilla linjoilla?
2. Marianna8.12.2006 klo 15:59
Voihan lyömiselläkin olla kohde, esim. Ilves löi meidät eilen iloisesti ällikällä lyömällä Jokerit lyömällä seitsemän maalia Jokerien lyötyä vain kaksi.
3. iso S8.12.2006 klo 16:05
Tiedä häntä, kyllä minusta lyömiselläkin yleensä on kohde ja toisaalta voi iskeä ohi. Salama voi iskeä pilvestä toiseen jolloin kohde on vähintäänkin epämääräinen. Kellon lyödessä ajatellaan yleensä tulosta (ääni) eikä varsinaista toimintaa, missä nykyaikana ei tarvitse välttämättä olla minkänlaisesta fyysisestä lyömisestä kysymys.Nyrkkeilijä voi lyödä vastustajaa kuin vierasta sikaa tai iskeä hänet kanveesiin (tässä ,-viilari epäröikin). Joku voi olla kuin salamanlyömä. Sama toimija voi turvautua molempiin verbeihin mutta täytyy myöntää että jostain syystä toinen tuntuu melkein aina osuvammalta kuin toinen. Vaikka syytä ei tiedä niin kielikorva haistaa oikean.
Minusta näissä on pikemminkin sävyero. Lyöminen on jotenkin raskaampaa, massiivisempaa, leveämmällä osumalla tapahtuvaa. Iskeminen on nopeampaa, terävämpää, pistemäisempää, sanalla sanottuna iskevämpää!
4. ,-viilari8.12.2006 klo 18:06
Tarkkaa analyysiä! Todellakin iskeminen on pistemäisempää. Mailapeleissä lyödään palloa,mutta tässä on oleellista pallon matkaansaattaminen.Lentopallossa on peräti iskulyönti. RUK:n ajoila muistelen seuraavantapaista käskyä: "iske kohtaan n ja lyö siellä oleva vihollinen", ei milloinkaan toisinpäin!Rumpua lyödään, mutta tanssi tapahtuu iskujen tahdissa. Piiskaniskut läjähtävät kun hevosta lyödään.
Mielenkiintoinen kieli tämä suomi!
5. Libero8.12.2006 klo 22:47
Miten käy päiden, kun lyödään viisaat päät yhteen?Sanonta "Älä lyö lyötyä!" viittaa siihen, että lyöminen on ollut kohdennettua ja tuloksekasta moninaisin lyömäasein.
Teräsbetoni laulaa: "Taivas lyö tulta yläpuolellamme, / kaikuu kallioilla ääni totuuden."
6. iso S8.12.2006 klo 23:36
Mitä lyömistä sellainen on missä ei ole kohdetta? Enimmäkseen tyhjän huitomista mikä ei ansaitse tulla lyömiseksi kutsutuksi.Varjonyrkkeilyssä ei ole tarkoituskaan osua mihinkään mutta kyllä siinäkin mallataan todellisia liikkeitä missä on vastapeluri kohteena.
Kellon ja hetken lyöminen lienee kuvaannolliseksi muuttunut ilmaisu minkä taustalla on kirkonkellon tyyppisen ajanosoittajan konkreettinen lyönti.
Kortinlyömisestä puhutaan ja kyllä siinä usein laput isketään pöytään sellaisella innolla että lyömisestä voi hyvinkin puhua.
Juoksija voi lyödä toisen loppukirissä. Tässäkin lienee otettu sana kuvaannolliseen käyttöön ja taustalla kummittelee todellinen kamppailu missä lyödään oikeasti.
Kun joku vielä selvittää miksi vetoa lyödään niin alkaa olla aika monipuolisesti esimerkkejä siitä että lyömisellä on kohde, joko konkreettisesti tai kuvaannollisesti. Jos ei ole niin silloin ei lyö vaan on lyövinään?
7. pekka9.12.2006 klo 02:00
Niin tässä tullaan niihin selityksiin, joihin tarttuu vain urpot.Istua sanaan tullakseni.
Mikäli istuu paskalla,voi istua vaikka hesarin ristikon päällä, tai sitten rikkinäisellä tuolilla tahi itse porsiilinipytyllä.
8. JPQ9.12.2006 klo 16:37
Tämä kyllä mielenkiintoinen vihade ero juttu mutta myös nyt tajusinmiten kuvaava sana veturi on.
9. airisto9.12.2006 klo 17:03
Kenelle on tuttu sana: PAATERE? Siis kylmiltään, tarkistamatta opuksista tahi "hakukoneista".
10. RA9.12.2006 klo 18:12
Ihan outo.
11. jupejus9.12.2006 klo 19:35
Vai onko se paader...paatere..noo, monikossa kumminkin paatereet, mutta on vissiin muoto paaterokin - lieko se tarkoittaa samaa.
12. Eki9.12.2006 klo 20:35
Samoja ovat kaikki, mitä jupejus luettelee, ja paatereen on airisto melko varmasti löytänyt minun ristikostani.
13. Taata9.12.2006 klo 20:42
Ja Ekin Ristisanakirjasta näköjään myös löytyy.
14. RA9.12.2006 klo 20:43
No niin, nyt kun tietämättömyys on tunnustettu, saanee jo doupata; PAATERE = paader, paatero, paasi, kivenlohkare.
15. airisto9.12.2006 klo 20:52
Lienee-sanan käyttöön apuverbinä (jupejus: "lieko se tarkoittaa samaa" (o po. ilm. ö) törmää nykyään usein. Lieneekö se kieliopillisesti oikein?Mielestäni lienee on olla-verbin potentiaali ja itse käyttäisin ilmausta: "tarkoittaneeko(han) se samaa." Täällä jotain tietoa potentiaalista:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html
16. airisto9.12.2006 klo 21:03
"ja paatereen on airisto melko varmasti löytänyt minun ristikostani."Kenen muunkaan ristikosta voi tuollaisia sanoja löytää? ;)
17. Eki9.12.2006 klo 21:09
Tekemällä yhden pykälän sinne yläreunaan olisi saanut pois. Olisi kai pitänyt sitten niin tehdä. Tähän otsikkoon liittyen olisin tosin ehkä tehnyt väärin.
18. JPQ10.12.2006 klo 01:45
Eki: mitä olisi tullut tilalle se ratkaisee teitkö väärin vai oikein.
19. JPQ10.12.2006 klo 01:46
Eki: mitä olisi tullut tilalle se ratkaisee teitkö väärin vai oikein.
20. tero11.12.2006 klo 12:17
Hyvä sanahan tuo on, jos se nyt sitten on oikea sana, en tiedä kun ei ole tullut muualla vastaan. ;)Yleisemmin: minusta olisi hienoa jos ristikoissa olisi enemmän tuntemattomiakin suomen sanoja ja vähemmän sitten niitä itäafrikkalaisia sivupuroja. Oikein jos venytän niin sallisin kaikki murresanatkin, jopa väärinkirjoitetut, koskapa murteille ei (onneksi) ole oikeinkirjoitusoppaita. Ristikoiden sanasto kymmenkertaistuisi hetkessä, ja fakkisanat voitaisi unohtaa kokonaan. Näin ei tietenkään kaikissa ristikoissa, ettei ratkojakunta vähenisi samaa vauhtia. :)
KOMMENTOI