KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > TAATAN KIOSKI

3114. Taatan kioski

Taata22.11.2006 klo 21:17
Taatan kioski avataan nyt entrattuna, kun 30.09.2006 avat-
tua edellistä kioskia ei nyt tulipalo polttanut, mutta kuitenkin
tuli kyti sen verran pahasti, että ei kioskia tohtinut näin kynt-tilöiden aikaan sellaisenaan avata. Nyt tierna-aikana voi lä-
hetellä tänne vaikka kakkureseptejä, joulutervehdyksiä, sa-
tuja tai mitä nyt sylki suuhun tuo, mutta noitumista ja hais- tatteluja sekä kiukunpuuskia tulisi kuitenkin välttää.
2. Hyvä kysymys22.11.2006 klo 21:41
Ku-
ka
on
Taa-
ta?

I-
loi-
sin

jou-
lun-
a-
lus-
ter-
vei-
sin

HK
3. Taata22.11.2006 klo 21:50
Näyttää siltä, että tunnemme kysyjän kanssa jo toisemme.
Joulunalusterveisiä sinnekin HK:lle!
4. Hessu22.11.2006 klo 22:32
Etkö, Taata, ymmärrä sitä, että tavuviivojesi takia monet näkevät tekstisi kauheana sekasotkuna? Yleensäkään tietokoneella kirjoittaessa ei saisi koskaan laittaa sekaan tavuviivoja ja rivinvaihtoja. Ne vain sekoittavat tekstin ja aiheuttavat monenlaisia hankaluuksia. Pitää antaa koneen hoitaa tavutus ja rivinvaihdot.

Esimerkiksi jos joku hakee hakukoneella sanoja "Avat" tai "Tua", hän löytää nyt aivan turhaan tämän sivun.
5. RA22.11.2006 klo 22:43
Älähän nyt riehu, Hessu!

Taatalle (ymmärtääkseni) riittää se, että ITSESTÄ on kivan näköistä.
6. Hessu22.11.2006 klo 22:49
Joo, tuli nyt varmaan opetettua ja kivitettyä ja savustettua ja muuta kamalaa. Anteeksi. Haen takkini.
7. Taata22.11.2006 klo 22:49
Näillä uusimmilla peleillä ei näytä olevan tuollaisia ongelmia.
Yritän säästää tilaa ja kirjoittaa täysiä rivejä. Tämä on aika
vaikea asia, että miten soveltuisi meikäläiselle. Voisin yrittää
kirjoittaa mahdollisimman täysiä rivejä ilman tavuviivoja
vaikka sanajärjestystä muuttamalla. Kiireessä sitten pukkaa
noita tavuviivoja vanhasta muistista.
8. Juhani Heino23.11.2006 klo 01:23
Etkö Taata ole huomannut, että voit kirjoittaa kappaleen ihan yhteen pötköön, välittämättä rivinvaihdoista lainkaan. Sitten vasta kun haluat vaihtaa kappaleen, painat ENTERiä.
Silloin "kone hoitaa" koko homman.
Eipä silti, lyhyemmät rivit parantavat hieman luettavuutta, silloin kun ne pysyvät kasassa kuten nyt viimeisimmässäsi. Mutta se ei mielestäni ole ylimääräisen vaivan arvoista. Etenkään jos jotain menee pieleen kuten avauksessasi.
9. Jyrki23.11.2006 klo 07:30
Muutama havainnollistus. Ensiksi teksti, johon olet kirjoittanut sekä tavuviivat että rivinvaihdot:

Tällaiselta teksti näyttää sellaisen käyttäjän kuvaruudulla, jolla tämä tekstipalsta näkyy tavallista kapeampana:

Taatan kioski avataan nyt entrattuna, kun 30.09.2006
avat-
tua edellistä kioskia ei nyt tulipalo polttanut, mutta
kuitenkin
tuli kyti sen verran pahasti, että ei kioskia tohtinut näin
kynt-tilöiden aikaan sellaisenaan avata. Nyt tierna-aikana voi lä-
hetellä tänne vaikka kakkureseptejä, joulutervehdyksiä,
sa-
tuja tai mitä nyt sylki suuhun tuo, mutta noitumista ja
hais- tatteluja sekä kiukunpuuskia tulisi kuitenkin
välttää.


Seuraavaksi esimerkki, miltä tekstin oikea reuna näyttää niillä käyttäjillä, joilla tämä tekstipalsta näkyy tavallista leveämpänä (tästä on jätetty vasemmasta reunasta merkkejä pois, jotta oikea reuna tulisi näkyviin sellaisena kuin se joillakin käyttäjillä näkyy):

...nyt entrattuna, kun 30.09.2006 avat-
...nyt tulipalo polttanut, mutta kuitenkin
... asti, että ei kioskia tohtinut näin kynt-tilöiden aikaan
...tierna-aikana voi lä-
... kkureseptejä, joulutervehdyksiä, sa-
... uuhun tuo, mutta noitumista ja hais- tatteluja sekä
...tenkin välttää.


Sitten toinen tekstisi, jossa olet ehkä sovitellut sanojen pituuksia ja käyttänyt rivinvaihtoja rivien lopuissa. Tällaisena se näkyy niillä käyttäjillä, joilla tekstipalsta näkyy tavallista kapeampana:

Näillä uusimmilla peleillä ei näytä olevan tuollaisia
ongelmia.
Yritän säästää tilaa ja kirjoittaa täysiä rivejä. Tämä
on aika
vaikea asia, että miten soveltuisi meikäläiselle.
Voisin yrittää
kirjoittaa mahdollisimman täysiä rivejä ilman
tavuviivoja
vaikka sanajärjestystä muuttamalla. Kiireessä sitten
pukkaa
noita tavuviivoja vanhasta muistista.


SIIS: Vaikka kuinka käyttelet tavuviivoja ja rivinvaihtoja joka rivin lopussa ja sovittelet sanajärjestyksiä, niin teksti näkyy hyvän näköisenä VAIN sinun ruudullasi ja niillä käyttäjillä, joilla sattuu olemaan täsmälleen samanlaiset ominaisuudet mikrollaan kuin sinulla. Monilla muilla tekstisi näkyy tavalla tai toisella sekavana eikä siis ollenkaan hyvän näköisenä.

Mutta jos lopetat huolehtimisen rivien pituuksista eli et käytä sen enempää tavuviivoja kuin enteriä rivinvaihtoihin rivien lopuissa, niin tekstisi näkyy KAIKILLA käyttäjillä keskimäärin siistinä. Silloin kunkin käyttäjän mikro siis sovittaa tekstisi juuri niin leveäksi kuin se hänen mikronsa näytöllä on mahdollista. Vain tällä tavalla teet oikeasti palveluksen KAIKILLE lukijoille, kun taas rivipituuksia itse säätelemällä saat vain itsesi tyytyväiseksi omaa kuvaruutuasi katsellessasi, mutta aiheutat monille lukijoille turhaa hankaluutta.
10. corona23.11.2006 klo 09:24
Sähköposti: Olen saanut takaisin lähettämiäni sähköposteja varsin kummalliseen muotoon muuttuneena. Toivottavasti ne eivät näy samanlaisina vastaanottajalle kuin ne näyttävät takaisin tulleessaan.

Missä mättää? Omassa päässä vai siellä toisessa päässä?
11. Eki23.11.2006 klo 10:35
Minä saan eräästä paikasta tämännäköistä tekstiä:

T䭤 It䭐irkanmaan juhlaristikon kuva oli j䤤䠬䨥tt䭤tt䬠vaikk a lehti menee painoon...

Tuossa eivät vain ä:t ja ö:t ole menneet sekaisin vaan usempi niihin liittynyt kirjain.

Jyrki havainnollisti hyvin sen, mitä moni muukin on pyrkinyt täällä sanomaan. Taata pääsisi tosiasiassa vähemmällä ja voisi editoida tekstiään (jos olisi aikaa) kirjoittamisen lopussakin. Itse sitä paljon teen (jos on aikaa).
12. Sakke23.11.2006 klo 10:49
Minä taas olen kuullut tyypistä, joka on saanut postia rouva rock'n'rollilta.
13. Juhani Heino23.11.2006 klo 11:38
Corona, oliko siinä ns. homoääkkösiä, eli oliko jotain tämännäköistä: =E8
(en muista tarkkaan mitkä koodit ääkkösille tulevat)
Silloin posti on Quoted Printable -muodossa. Sillä on historialliset syyt, mutta nykyään siitä on yleensä vain harmia. Asia ratkeaa jos toisen osapuolen ohjelmaan saa muutettua ettei enää lähetetä siinä muodossa, tai jos saat oman ohjelmasi tulkitsemaan oikein. Yhdelle kaverille jouduin vaihtamaan toisen postiohjelman, koska Balsaan en ainakaan löytänyt sellaista mahdollisuutta.
14. Jyrki23.11.2006 klo 11:44
Taata:
Vielä varmuuden vuoksi sanon, että viestissäni käyttämäni isot kirjaimet tarkoittavat tässä samaa kuin lihavointi tai alleviivaus (niillä palstoilla joilla nuo ovat mahdollisia). Niillä on vain tarkoitus painottaa olennaista sanaa. Ne eivät siis ole ns. huutamista tai tölvimistä.

Lisäksi koko viestini on todella tarkoitettu vain havainnollistamaan asiaa. Koska luonnollisesti et näe noita ongelmia omalla ruudullasi viestejä kirjoittaessasi (sinullahan teksti näkyy sellaisena millaiseksi sen asettelet), niin ajattelin niiden havainnollistamisen ehkä valaisevan hiukan konkreettisemmin, mistä tässä asiassa on kyse useiden lukijoiden kannalta. Olen käyttänyt vastaavia esimerkkejä toisinaan työpaikallani näyttäessäni joillekin pääosin itseoppineille tekstinkäsittelyn käyttäjille, miksi rivien lopuissa ei saa käyttää Enteriä ja/tai tavuviivoja - varsinkaan jos tekee dokumentteja, joita lähettää muillekin kommentoitaviksi, täydennettäviksi ja jatkokäytettäviksi.
15. corona23.11.2006 klo 12:53
JH: Kävin tuossa vilkaisemassa paria Re:postia ja se näyttää olevan tekstin osalta kunnossa. Ainoastaan rivityksissä on outoa hyppelemistä.

Esim.:
Yhdyssana on hajonnut kahteen epämääräiseen osaan toiselle riville yksinään ja yksittäinen sana on itsekseen yhdellä rivillä ja sitten pitkä pötkö ok tekstiä ja sitten hyppyä jne.

Tuollaista tekstiä olisi ikävä saada vastaanottajana. Taidanpa postata kavereille ja kysyä asiaa miltä tekstini näyttää. Heidän tekstinsä ovat priimatavaraa ulkoiselta olemukseltaan.

Ja sitten sellainen omituinen juttu, joka liittyy nettiin. Välillä tarvitsen informaatiota ja koska en pidä ruudulta lukemisesta, tulostan materiaalin. Pdf-tiedostot onnistuu hyvin, mutta esim. joissakin tapauksissa doc/rtf/txt -formaattiin tehdyt julkaisut ovat juuri tuota epämääräistä koodausmuotoista sekamelskaa sisältäen siellä täällä olevaa, luettavaa, asiatekstiä. Harmittaa, koska en voi hyödyntää materiaalia mitenkään. Kopioimisestakaan ei ole hyötyä, sillä yrittäessäni sitä, saan vain ensimmäiselle riville koodiryppään.


Onko siihen olemassa poppaskonsteja? Itselläni on käytössä Opera ja jos se on selainongelma niin ainakaan IE:tä en ota käyttöön; muita saattaisin harkita.
16. Jukkis23.11.2006 klo 13:09
Sano jonkun tuollaisen netissä olevan doc/rtf/txt -julkaisun osoite, niin meillä muilla on jotain mahdollisuuksia edes yrittää miettiä, mistä voisi olla kyse.
17. corona23.11.2006 klo 13:20
Uusille kioskinpitäjille, Taatalle ja koopeelle, kukoistavaa tulevaisuutta. Toivottavasti saatte hyviä ja pitkäaikaisia asiakkaita.

Niin se vain on, että vaihtelu virkistää ja kirvoittaa mielen ja kielen ja ilman paineita. Kiittäkäämme siis tästä kioski-ideasta Eki-setää.

Kiitos.
18. corona23.11.2006 klo 13:26
Jukkis:

Ensimmäinen vastaan tullut julkaisu tai mikä lie. Ei liity alaani.

http://www.uku.fi/sbi/ehv_julkaisut.doc
19. Juhani Heino23.11.2006 klo 13:32
OpenOffice ainakin avasi tuon ihan siististi.
Coronan sähköpostin rivityksistä: itsellenikin tulee usein hyppivää tekstiä, mutta en ole pitänyt sitä ongelmana. Lähinnä se syntyy ns. lainauksessa eli kun lisätään kulmasulku rivien alkuun: eri ohjelmat käyttävät eri rivinpituutta ja merkkien lisäämiseksihän kappaleet pitää jakaa eri riveiksi.
20. iso S23.11.2006 klo 13:36
Näyttää olevan selainongelma tai ongelma selaimen/koneen asetuksissa. IE:llä aukeaa ilman sekoiluja ja tulostuu OK (printtasin vain 1. sivun mutta eiköhän se riitä todisteeksi).

Ongelman mahdollisesta syystä ja lääkkeestä saavat viisaammat kertoa.
21. corona23.11.2006 klo 13:47
JH ja iso S: Kiitos palauttesta. Yritänkin nyt paneutua ko. ongelmaan, koska vika näyttää olevan omalla koneellani.
22. Taata23.11.2006 klo 18:17
On tullut viestiä, että teksti näkyy oikeinkin, vaikka käytän tavuviivoja ja rivinvaihtoa. Kuinkahan paljon nykyään on käytössä tuollaisia "höyrykoneita"? Olisi kiva tietää jakauma koneiden ja koneiden välillä, koska on ilmeisen vaikeaa oppia käyttämään automatiikkaa rivienvaihdossa ja rivien täyttämisessä, koska kirjoittaa nopealla kymmensormitekniikalla. Nyt taisi sitten tulla nysärivi, kun kirjoitan automatiikalla enkä käytä tavutusta ja rivinvaihtoa. Minulla tuli näytölle tumppirivi, koska oli pitkä sana eikä tämä nyt näytä painokelpoiselta tekstiltä. Kun lähtee sutta pakoon, niin näyttää tulevan karhu vastaan. Sananlaskut ja aapisen jutut tulevat mieleen. Onneksi kirjoissa on täydet rivit. Kirjoittaminen näin tuntuu tosi hankalalta ja häiritsee kovasti keskittymistä itse aiheeseen. Onko kehitys aina kehitystä? Minä vaan kysyn. En nyt yrittänyt tahallaan tehdä pätkärivejä. No, jatketaan harjoitusta.
23. airisto23.11.2006 klo 18:28
Katso tästä, miltä se todennäköisesti näyttää useimmilla muilla:

http://members.tiscali.fi/322316/taata.png
24. mor23.11.2006 klo 18:34
Taata, minäkin kirjoitan nopealla kymmensormijärjestelmällä ja automatiikka vain lisää nopeutta. Ei tarvitse turhaan pohtia rivien loppuja ja tavutuksia, kuten ennen kirjoituskoneiden aikaan.
Tässä tapauksessa kehitys on minusta todellakin kehitystä.

Edellinen viestisi muuten näkyi erittäin selkeänä. Rivien pieni epätasaisuus ei häirinnyt yhtään.
25. Taata23.11.2006 klo 18:39
Airistolla näyttää olevan leveämpi palsta kuin täällä, mutta muste vähissä, kun jotkut kirjaimet näkyvät suurennettuna tosi huonosti. Tämä on yleinen ongelma esim. kaupan kassoilla, kun eivät ehdi tai raaski vaihtaa nauhaa. Kuittien tietojen häviämisestä kuiteista ajan mittaan kyllä puhutaan, mutta ei noista himmeistä kuiteista niinkään. En nyt viitsi tästä asiasta kassoilla useinkaan huomautella. Nyt jouluostosten aikaan suosittelen asiakkaille, että tarkastavat kuitit huolellisesti.
26. RA23.11.2006 klo 18:45
Taata 18:17: "Kirjoittaminen näin tuntuu tosi hankalalta ja häiritsee kovasti keskittymistä itse aiheeseen."

Niinpä näyttää häiritsevän. Entisestäänkin. :-)
27. Jyrki23.11.2006 klo 18:54
Taata 23.11.2006 klo 18:17:
On tullut viestiä, että teksti näkyy oikeinkin, vaikka käytän tavuviivoja ja rivinvaihtoa. Kuinkahan paljon nykyään on käytössä tuollaisia "höyrykoneita"?

Niin, olennaista tuossa on, että "teksti näkyy oikeinKIN". Kuten sanoin aiemmin, niin niillä joilla mikron asetukset ovat samat kuin sinulla, näkymä on samanlainen kuin sinulla. Mutta se ei tarkoita, että kaikilla olisi samoin.

En aivan ymmärtänyt "höyrykone"-sanomaasi. Jos tarkoitat sitä, että joidenkin koneet ovat vanhanaikaisia, kun niissä teksti näkyy eri tavoin kuin sinulla, niin se on aivan väärä oletus. Eri koneilla on yksinkertaisesti erilaiset näytön resoluutioasetukset ja mahdollisesti eräät muut koneen ominaisuudet, ja sen vuoksi tämä tekstipalsta näkyy eri käyttäjillä eri levyisenä riippumatta siitä, onko kyse vanhasta vai uudesta koneesta, yhdestä tai toisesta käyttöjärjestelmästä jne. Juuri siitä syystä kannattaisi kirjoittaa niin, että tekstin lukeminen ei kellään olisi turhaan hankalaa, vaan kunkin lukijan kone saisi sovittaa tekstin koneen asetusten määrittämään leveyteen. Minusta oikean reunan ns. liehuminen on aivan toisarvoinen tavoite tähän verrattuna.

Kirjoissa rivit saadaan tasapituisiksi muuntelemalla kirjainvälien leveyttä koko rivin alueella niin, ettei lukija yleensä edes huomaa kirjainvälien olevan hitusen erisuuruisia eri riveillä. Kun tällä viestipalstalla tuo välien variointitoiminto ei ole käytössä, niin liehuva oikea reuna on aivan hyväksyttävää.
28. airisto23.11.2006 klo 18:57
Voi Taata, Taata, kuva on screenistä otettu. 72 dpi, turha sitä on kovin paljon suurennella.
29. Jukkis23.11.2006 klo 19:02
Tämän ketjun aloitusviesti näkyy minun puoli vuotta sitten ostetulla höyrykoneellani näin:

http://www.angelfire.com/pe2/jkks/taata.html

(Sieltä se mainosten seasta löytyy.)

Tosi ilkeä lukea tuollaista.
30. Jyrki23.11.2006 klo 19:02
Edelliseen viestiini korjaus:
"Minusta oikean reunan ns. liehuminen on aivan toisarvoinen tavoite tähän verrattuna."
p.o.
"Minusta oikean reunan ns. liehumisen vältteleminen on aivan toisarvoinen tavoite tähän verrattuna."
31. Taata23.11.2006 klo 19:06
Nyt sitten muilla palstoilla saattaa olla erilaiset systeemit,
kun ei ole valituksia tullut eikä täälläkään kuin Ekiltä vasta
joskus syksyllä. Suurempi ongelma on se, kun ylipitkä kirjoitus häviää taivaan tuuliin suomatta entrausmahdollisuutta. Tuollainen nyt ottaa päähän varmaan muitakin kuin meikäläistä, kun kohdalle sattuu ja minulle on sattunut useita kertoja.
32. Jyrki23.11.2006 klo 19:08
Jukkis, tuo koneellasi näkyvä muoto näkyy olevan tasan sama kuin ensimmäinen havainnollistamani tapaus viestissäni 23.11.2006 klo 07:30. Eli sinulla koko palsta näkyy hiukan kapeampana kuin esim. minulla.

Olisi mielenkiintoista nähdä airistolta kuva, millaisena tuo Taatan ensimmäinen viesti näyttää hänen ruudullaan. Sen perusteella, mitä katsoin Taatan tekstin rakennetta tekstinkäsittelyyn kopioituna, niin luulenpa, että vielä pahemmalta kuin Jukkiksen näkymä.
33. airisto23.11.2006 klo 19:11
tässäpä se:

http://members.tiscali.fi/322316/taata%202.png
34. Jukkis23.11.2006 klo 19:17
No minulla tuo ulkoasu johtuu siitä, että käytän selaimessa aika usein yhtä tai jopa kahta pykälää isompaa fonttikokoa kuin oletusarvo. Firefoxissa sitä on niin kätevä säätää Ctrl-plus ja Ctrl-miinus -näppäilyllä, että sitä tulee ihan oikeasti säädeltyä, kun monella saitilla on tekstikoko laitettu väkisin niin pieneksi, että eihän sellaista viitsi lukea. Tällä saitilla teksti on oletusarvokoossakin ihan luettavaa, mutta joskus tuo suurennus jää päälle vaikka ei olis niin tarvettakaan.
35. Jyrki23.11.2006 klo 19:17
Taata, kaikki eivät viitsi valittaa, vaikka monilla ongelma näkyisikin kuten tässä nyt on kuvailtu. Mutta kun asia on tässä tullut puheeksi, niin yritämme vain ystävällismielisesti saada sinulle havainnollistettua, miksi se mitä sinä näet omalta ruudultasi ei välttämättä ole ollenkaan yhtä siistiä ja kaunista monilla lukijoilla, ja että nimenomaan sinulla on mahdollisuus korjata asiaa vaihtamalla tekstinkäsittelytapaasi.

Jollet halua ymmärtää tätä etkä muuttaa tapaasi, niin ei sitten, se on niin yksinkertaista. Mutta sitten joku aina silloin tällöin huomauttaa asiasta, luultavasti joku uusi kirjoittaja, kun vanhat tietävät ettei huomautus vaikuta asiaan.
36. Arska II23.11.2006 klo 19:18
Minun koneeni ei hallitse tuota tavutusta, se tavuttaa esim. kaivos-aukon väkisin kaivo-saukoksi (en ymmärrä miksi???), siksi käytän varmuuden vuoksi tavuviivoja.
37. Jyrki23.11.2006 klo 19:20
airisto, suunnilleen tuollaista oletinkin. Tosin odotin, että jokin rivi olisi vain alle 10 merkin pituinen, mutta ihan niin huonosti ei sinun näyttöasetuksillasikaan osunut.
38. Ari23.11.2006 klo 19:21
Olisiko kaikkien kirjoittajien koneilla kirjoitettaessa ja toisten lukiessa parasta, että ei paineta rivin lopuksi rivinvaihtoa?
Itse kirjoitan pötköön ja lauseen lopussa painan rivinvaihtoa.
Taatalla ja minulla taitaa näkyä samalla tavalla.
39. iso S23.11.2006 klo 19:26
Arska II, olet ehkä syöttänyt koneellesi saira-seläkettä. Sellaisen kylkiäisenä tulee monenlaisia vaivoja!
40. RA23.11.2006 klo 19:28
Kirjoissa tai lehdissä on täydet rivit siksi, että niissä on käytetty toimintoa, joka tasaa myös oikean reunan. Joko kirjainväliä vähän muuntelemalla (kuten Jyrki jo kirjoitti) tai sanojen väliä muuntelemalla.

Tällainen kaunistus tapahtuu hetkessä aina, kun jutut on kirjoitettu tavuttamatta ja rivinvaihtoa käyttämättä (paitsi uuden kappaleen merkiksi).

Sen sijaan aina, kun kirjoittaja itse on yrittänyt "taittaa" juttuaan, on melkoinen homma poistaa ensin kaikki tavuviivat ja rivinvaihdot, jotta tekstin pääsee oikeasti palstoittamaan ja/tai taittamaan tasasivuiseksi.
41. Jyrki23.11.2006 klo 19:29
Arska, tarkoitat ilmeisesti jotakin tekstinkäsittelyohjelmaa, esim. Wordiä? Automaattitavutus ei tosiaan aina hoida hommaansa täysin oikein. Mutta kannattaa opetella käyttämään ns. tavutusvihjeitä sen sijaan, että löisi pelkän tavuviivan. Tavutusvihje on muistaakseni ctrl-näppäin pohjassa lyöty tavuviiva. Se tulee tavuviivana näkyviin vain silloin, kun sen paikka sattuu rivin loppuun. Muulloin se ei näy, esim. silloin kun sana jonkun toisen koneella ei osukaan rivinvaihdon kohdalle. Silloin vältytään tuollaisilta muotoa

'hais- tatteluja'

olevilta tapauksilta teksteissä.
42. airisto23.11.2006 klo 19:35
Ylläpidollakin on osuutta asiaan (syöttölaatikko):

http://members.tiscali.fi/322316/Kuva%202.png
43. Taata23.11.2006 klo 19:47
Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että ongelma on laajempi eikä vain
minulla. Varmaan täällä on sellaisiakin lukijoita, joiden tekisi
mieli kirjoittaa, mutta eivät uskalla, kun pelkäävät töppäävänsä paitsi asiassa niin myös näissä tietokoneasetuksissa ja laajemminkin tietokoneenkäytössä tällä saitilla. Siksi on hyvä, että Taata on taas liossa ja RA:lla lystiä näin joulun alla ja hymiöillä kevennettyä keljuilua tulee kuin opettajilta ikään. En ole pitkään aikaan ihmetellyt, että miksi USA:ssa ja nyt Saksassa entiset oppilaat tunkeutuvat kouluihin ammuskelemaan. Viimeisimmässäkin tapauksessa syyt oli lehdissä selvästi präntättynä. Tämä on psykologiaa!

Mutta pysyn kuitenkin asialinjalla ja jatkoa seuraa aiheesta varmaan, kun tuntuu täällä sitä piisaavan näistä tietokonejutuista. Ikkunasta näkyi äsken Tiernakaupungin ilotulitusta rannasta. Tämän viimeisen tavuviivan pisti kone, kun siirsin uuden rivin toisen jatkoksi eli näinkin voi käydä. Tässä tuli nyt konkreettinen esimerkki. Ja jatkossa sitten vuorostaan poisti. Että sitä rataa!
44. Jyrki23.11.2006 klo 19:50
Harvoin tekstien syöttökentät lomakkeilla vastaavatkaan sen palstan leveyttä, jolle teksti tulee näkyviin. Monesti fonttikoko ja jopa fonttilajikin ovat syöttölaatikossa erilaisia kuin julkaisussa. Tämäkin on yksi syy jättää käyttämättä omia tavutuksia ja rivinvaihtoja.

Kaksi rivinvaihtoa pitää kuitenkin tietysti laittaa kappaleen vaihtuessa, jotta kappale päättyy ja tulee yksi tyhjä rivi väliin. Sen sijaan joka virkkeen loppuun eli pisteen jälkeen ei ole tarkoitus laittaa rivinvaihtoa niin kuin Ari esitti (vai tarkoititko kuitenkin kappaletta etkä lausetta?)

Jotkut lyövät kappaleen loppuun vain yhden rivinvaihdon. Silloin joidenkin lukijoiden koneilla voi tulla tilanne, että edellisen kappaleen viimeinen sana on oikeassa reunassa ja seuraava kappale alkaa heti seuraavan rivin alusta, jolloin kappaleen vaihtumista ei lainkaan huomaa. Kappaleiden väliin kuuluu siis tyhjä rivi, ja mm. tällä palstalla se edellyttää kahta rivinvaihtoa. Joissain tekstinkäsittelyissä vaoi olla asetuksena, että rivinvaihto aiheuttaa automaattisesti tyhjän rivinkin, eli vain yhden rivinvaihdon lyöminen riittää.

Nämä sanomani eivät ole tarkoitettu huomautteluiksi tai saarnaamiseksi, vaan vinkeiksi, jos jotakuta kiinnostaa.
45. Taata23.11.2006 klo 19:56
Nyt tuli tietoa, että tekstiin pystyy jälkeenpäin lisäämään puuttuvia sanoja ohjelmien menemättä sekaisin eli rivit säilyisivät luettavina. Jälkientrauksia voi siis suorittaa vai kuinka? Tästä oltaneen yksimielisiä.
46. Hessu23.11.2006 klo 20:00
Ei ole Taata ainoa tavuviivan käyttäjä. Katsotaanpa miten käy, jos etsin Googlella suomenkielisiltä sivuilta vaikkapa sellaisia lohikaloja kuin nelmat:

http://www.google.fi/search?hl=fi&safe=off&q=nelma t&btnG=Hae&meta=lr%3Dlang_fi

Löytääkö joku kaloja?

-----

Etkö muuten, Taata, ikinä kopioi omaa tekstiäsi ohjelmasta toiseen? Jos vaikka kopioit tämän sivun ensimmäisen tekstisi johonkin teksturiin, se näyttää varmasti sinunkin koneessasi aika huonolta. Ennen kuin sillä tekee mitään, siitä pitää poistaa kaikki väärissä paikoissa olevat tavuviivat ja rivinvaihdot. Hankalaa on se.

Entäpä jos näiden sivujen ulkoasua joskus muutetaan? Muiden tekstit löytävät muotonsa uusissakin kehyksissä, mutta Taata ihmettelee, että miten sitä on oikein tullut tavuteltua.
47. Jyrki23.11.2006 klo 20:00
Ongelma ei ole laajempi, vaan kiinni kirjoittajasta, tässä tapauksessa itsestäsi. Jos haluaa ymmärtää asian olemuksen, niin ongelma poistuu kun muuttaa hieman toimintatapaansa. Et toisaalta ole ainoa, joka rivinvaihtoja käyttää, myös muistaakseni JPQ näyttäisi käyttävän niitä.

Tässä näyttää käyvän kuten joidenkin muidenkin kanssa joskus, että kaikki asiallisetkin neuvontayritykset otetaan keljuiluna, eikä auta edes vaikka moneen kertaan sanottaisiin, ettei tarkoitus ole ilkeillä vaan havainnollistaa, mistä ongelmassa on kyse.
48. Taata23.11.2006 klo 20:05
Minulla on muuten naapurina täällä entinen konekirjoituskoulunpitäjä. Enää ei noita taitoja varmaan joidenkin mielestä enää tarvita, vaikka toisaalta tarvittaisiinkin esim. kymmensormijärjestelmää, joka on muuta kuin, että yhdeksän tai kahdeksan sormea lepää ja yksi tai kaksi kirjoittaa. Eli koettakaa ymmärtää sellaisetkin näitä ongelmia, jotka ette ole kuuna kullan valkeana konekirjoitusta harrastaneet ja nopeuskoetta suorittaneet. Tahtoo tulla tavuviivaa meikäläisellä automaattisesti kuin myös rivinvaihtoa, joita koetan nyt malliksi ja mieliksi kytätä ja karsia pois. Hidastaa melkoisesti vauhtia!
49. airisto23.11.2006 klo 20:08
Uusia sanoja nelmojen lisäksi:

"[PDF]
Untitled
Tiedostomuoto: PDF/Adobe Acrobat
nelmat. 125 -126. Koneet. ja laitteet. 127. Kalusteet. 128. Muut aineel-. liset. hyödykkeet. 130. Käyttö-. omai-. suusarvo-. paperit. YHTEENSÄ ...
www.laaninhallitus.fi/.../files/ 157EF4EF3700E91FC2257164004D7867/$file/Tilinpaatos asiakirja_2004.pdf - Samankaltaisia sivuja"

Google on Google :)
50. Taata23.11.2006 klo 20:13
Tuli minullakin mieleen JPQ tässä yhteydessä, vaikka Jyrki nyt minua tyrkkiikin, mutta hyvä, että itse hoksasi nyt mainita eli en ole ainoa kerhon jäsen ja tulihan tuossa aiemmin muitakin tapauksia ilmi ja paljonko jää vielä pimentoon.

Minä en kopioi omiakaan tekstejä muistaakseni vaan kirjoitan aina aitoa tekstiä. Näin ainakin muistelen.
51. Jyrki23.11.2006 klo 20:17
Huokaus.
52. kari kämäräinen23.11.2006 klo 20:19
Entisenä konekirjoittajana (lyöntinopeus 11.000 lyöntiä puolessa tunnissa akustisella kirjoituskoneella) totean, että tämä systeemi ei ainakaan hidasta vauhtia! Eli tavuviivat hemmettiin...
53. Hessu23.11.2006 klo 20:21
Vinkiksi kuitenkin Taatalle, että jos haluat pitkiä tekstejä kirjoittaa, niin kannattaa kirjoittaa ne ensin teksturilla ja kopioida sitten tänne. Sillä tavoin ei teksti pääse katoamaan, ja kirjoittaminenkin on helpompaa kuin tähän pieneen laatikkoon.
54. kari kämäräinen23.11.2006 klo 20:25
Jyrki: Nyt joku ei halua tai sitten ei älyä ymmärtää yskääsi! ;)
55. Hessu23.11.2006 klo 20:26
"Google on Google :)"

Google löytää tasan sen, mitä ihmiset kirjoittavat. Jos ihmisten mielestä raken- nelmat, tun- nelmat ja u- nelmat ovat suomalaisia sanoja, niin minkäs Google sille voi? ;-)
56. Taata23.11.2006 klo 20:29
Minusta ongelma on laitteissa, jos King joutuisi muuttamaan kirjoitustyyliään koneen vuoksi esim. että muisti olisi niin pieni, että Stehphenin teksti ei mahtuisi sinne tai jotain muuta tietokonetekniikkaan liittyvää. Tekniikan kuuluisi olla apuväline eikä se saisi ruveta liiaksi määräilemään kirjailijoita ja kirjoittajia, mutta muiltakin tekniikan aloilta löytyy massoittain esimerkkejä siitä, että kuinka etäällä insinöörit ja kuluttajat ja käyttäjät voivat olla toisistaan. Esimerkiksi merkinnät laitteissa ovat niin pieniä ja huonosti sijoitettuja, että niistä ei tahdo saada lampun allakaan selvää, kun ovat vielä samanväristä muovia. Viime sunnuntaina tuo taas nähtiin tuon uuden digikameran kanssa. Tuollaista kameraa jos kovasti käyttäisi niin varmaan ei kestäisi vuottakaan kuten eivät nämä uudet kännykätkään kuin juuri ehkä takuuajan umpeen. Ajat ovat nyt vaan tämmöiset. Laadusta ja käyttäjistä viis veisataan!
57. Taata23.11.2006 klo 20:29
Minusta ongelma on laitteissa, jos King joutuisi muuttamaan kirjoitustyyliään koneen vuoksi esim. että muisti olisi niin pieni, että Stehphenin teksti ei mahtuisi sinne tai jotain muuta tietokonetekniikkaan liittyvää. Tekniikan kuuluisi olla apuväline eikä se saisi ruveta liiaksi määräilemään kirjailijoita ja kirjoittajia, mutta muiltakin tekniikan aloilta löytyy massoittain esimerkkejä siitä, että kuinka etäällä insinöörit ja kuluttajat ja käyttäjät voivat olla toisistaan. Esimerkiksi merkinnät laitteissa ovat niin pieniä ja huonosti sijoitettuja, että niistä ei tahdo saada lampun allakaan selvää, kun ovat vielä samanväristä muovia. Viime sunnuntaina tuo taas nähtiin tuon uuden digikameran kanssa. Tuollaista kameraa jos kovasti käyttäisi niin varmaan ei kestäisi vuottakaan kuten eivät nämä uudet kännykätkään kuin juuri ehkä takuuajan umpeen. Ajat ovat nyt vaan tämmöiset. Laadusta ja käyttäjistä viis veisataan!
58. Eki23.11.2006 klo 20:31
Onnittelut Taatalle, kioskisi meni juuri "suosiossa" minun kioskini ohitse.
59. corona23.11.2006 klo 20:31
Jos täällä olisi käytössä Esikatsele-toiminto, niin kaikki huolet olisi pyyhitty samalla kertaa. Siinä sitä voisi hieroa tuntikaupalla omaa tekstiään - ulkoasua ja sisältöä.
60. airisto23.11.2006 klo 20:33
"Uutinen 20.11:

Hakukone Google osaa tunnistaa tauteja oireiden perusteella, vakuuttavat australialaistutkijat.

Hangwi Tang ja Jennifer Hwee Kwoon Ng Brisbanen Princess Alexandra -sairaalasta valitsivat tutkimukseensa New Journal of Medicinessä 2005 julkaistut potilastapaukset, joista kustakin he valitsivat 3-5 hakusanaa. Niiden perusteella Google tarjosi oikeaa diagnoosia 15 tapauksessa 26:sta.

Kaksikon mielestä Google voikin olla asiantuntijalle erinomainen apu erityisesti vaikeissa taudinmäärityksissä. He kuitenkin muistuttavat, että maallikkojen omat haut eivät välttämättä tuota oikeaa tulosta. Oireista on osattava poimia juuri olennainen yhdistelmä Googlen etsittäväksi.

Tutkimuksen julkaisi British Medical Journal."

Tiede-lehti

On se hieno se google. ;)
61. Taata23.11.2006 klo 20:35
Tekniikka näkyi pettäneen, kun lähettäminen kesti niin kauan ja taisin vahingossa painaa uudelleen lähetysnappia tiimalasin loistaessa enkä ole edes varma painoinko. Ja juuri kun pääsin puhumasta asiasta. Tämä oli nyt sitä tahatonta
kopiointia, josta olen ennenkin puhunut. Silloin taisi tulla parihymistelyt. Muuta kopiointia en muista harrastaneeni juuri kuten tuossa aiemmin mainitsinkin.
62. Taata23.11.2006 klo 20:42
Coronan mainitsema esikatselu tuntuisi hyvältä ominaisuudelta ja sopivalta meikäläisellekin.

Ei ollut Eki tarkoitus ajaa kopiolla ohi.

Tavallisella koneella sitä minäkin olen nopeuskokeet aikoinani suorittanut. Enpä juuri sähkökirjoituskonetta ehtinyt välissä käyttää, kun jo tietokoneen näppistä tapailin.
Tuskin täällä kaikki kymmensormijärjestelmää käyttävät?
Epäilen vahvasti.
63. Taata23.11.2006 klo 20:48
Oliko se Eki niin, että minä mainitsin toisen otsikon alla kioskini ja löin lapun luukulle ja sinä avasit sitten omasi vai mitenpäin se oikein menikään? Vai ehdit avata, kun minulla oli vielä putiikki auki?
64. Hessu23.11.2006 klo 21:16
Taata: "Minusta ongelma on laitteissa"

Hyvinhän laitteet toimivat, jos niitä käyttää oikein. Kyllähän ruuvimeisselilläkin voi vääntää ruuvinkannat muusiksi, mutta ei se ole sen meisselin vika.
65. Hessu23.11.2006 klo 21:22
Corona, kyllä siihen esikatseluikkunaankin voisi tavuviivoja ja rivinvaihtoja syöttää, ja luulla, että kaikki muut näkevät tekstin samanlaisena.
66. Taata23.11.2006 klo 21:26
Halavalla kiinalaisella kun vääntää ruuvia, niin ei aina tiedä, että kumpi murenee ensin. Ei meinannut Misu raskia millään ostaa yhtä kunnon meisseliä niin, että saadaan mööbelit koottua. Näin lastulevyaikakautena kaikki pitää itse koota.
Kympillä pitää olla antaa minulle asentajalle kunnon työvälineet niin, että ei tarvitse minun aina omia käyttää.
Niin, että kyllä se Hessu riippuu vähän laitteestakin.
67. corona23.11.2006 klo 21:31
Hessu: Tuota, tuota niinpä kai, jos niistä tavuviivoista tykkää. Rivinvaihto voi olla myös tehokeino.

Koska en ole asiantuntija, joten en väitä vastaan. Perustelen Esikatselu-toiminnon paremmuutta sillä olettamuksella, että teksti näyttää siinä juuri sellaiselta miltä se näyttää loppullisena versiona eikä siltä, mitä pikkulaatikkoon on saanut survottua.
68. Hessu23.11.2006 klo 21:33
Siinäpä se, Taata, onkin, että pitää osata valita sopiva työkalu ja sitten vielä osata sitä käyttää. Sinulla on sitten ilmeisesti halpa kiinalainen tietokone?
69. Hessu23.11.2006 klo 21:42
Corona, ei se auta, jos näkee miltä teksti lopullisena versiona näyttää omalla koneella. Ei sitä kuitenkaan tiedä, miten kaikki muut sen näkevät vähän erilaisilla koneilla ja selaimilla.

Sen takia teksti pitää vain syöttää niin kuin atk-tunneilla opetetaan. Yhteen pötköön ja kappaleen jälkeen tyhjä rivi. Silloin kaikki koneet ja kaikki ohjelmat osaavat näyttää tekstin nätisti, mihin ikinä se sitten joutuukin.
70. corona23.11.2006 klo 21:48
Hessu: Kerropa sitten, miksi se on aika monen keskustelupalstan vakio-ominaisuutena! Kaikissa ei ole tekstin muokkaukseen tarvittavia toimintoja, joten siihen ei kannata vedota.
71. Taata23.11.2006 klo 21:55
Esikatselua tulisi varmaan käytettyä ja siinä tarkistettua ja tarvittaessa entrattua tekstiä. Olisi oikein passeli siihen.
72. Hessu23.11.2006 klo 21:56
Onhan se esikatselutoiminto hyvä olemassa, en minä sitä kieltänyt. Onhan sen kanssa helpompi tarkistaa, mitä tuli kirjoitettua. Minäkin tykkään sitä monella palstalla käyttää. Voi esimerkiksi tarkistaa, toimivatko tekstiin liitetyt linkit ja hymiöt.

Se vain ei auta yhtään mitään tässä säikeessä käsiteltyyn ongelmaan. Pitää joka tapauksessa osata kirjoittaa niin kuin tietokoneella kuuluu kirjoittaa, ilman tavuviivoja ja rivinvaihtoja joka rivin lopussa.
73. corona23.11.2006 klo 21:57
Hessu: Voi että mä olen tyhmä. Sorry.
74. Taata23.11.2006 klo 21:59
Niinpä Corona, tuli minullakin nuo tehokeinot aikoinaan mieleen, vaikka mitään tietämättömänä saitin säännöistä tänne kirjoittelin tavuviivoja ja rivisiirtoja tein. Sitten hoksasin, että olisi oiva keino erottua massasta enkä välittänyt sitten vaikka Eki jonkun aikaa sitten huomautteli asiasta. Taisin erottua liikaa tai sitten halusi vain opettaa minua. Nyt pitänee totutella asiaan.
75. Eki23.11.2006 klo 22:03
"Taisin erottua liikaa tai sitten halusi vain opettaa minua."

Etkö Taata vieläkään ymmärrä, mistä tässä on kysymys. Keräsin rohkeutta pitkän aikaa ja sitten yritin olla avuksi.
76. Taata23.11.2006 klo 22:05
Minulla on useampi tietokone, mutta tällä hetkellä ei taida löytyä kiinalaista varastosta. Myös reikäkortit ovat vissiin päässeet loppumaan, mutta tilataan lisää.
77. Taata23.11.2006 klo 22:09
Kyllähän täällä Eki on ongelma käsittelyssä ja prosessoinnissa kaiken aikaa, mutta ei passaa hättäillä sen kanssa. Triviaaliratkaisut eivät ole aina parhaita. Kiitos avusta ja yrityksestä. Minä saatan olla jästipää joskus.
78. corona23.11.2006 klo 22:22
Taata: Omien tavuviivojen syöttö ei ole toivottavaa, koska se häiritsee luettavuutta. Ja se on tosi kuin vesi. Jos niitä sitten sattuu olemaan vielä runsaanpuoleisesti, se häiritsee tekstin sujuvaa lukemista. Täällä käytetään toisenlaisia tehosteita mm. tällaista > .... tämä tavutusasia on _perusongelma_ ...

Mutta se seikka, ketä mikäkin häiritsee, on subjektiivista. Monta samanmielistä subjektia muodostaa vastarintaliikkeen voidakseen lukea tekstejäsi. Muussa tapauksessa ne saattavat jäädä yksinäiseen lokerikkoonsa. Asiat eivät aina ole niin mustanpuhuvia kuin ensi alkuun itsestä saattaa tuntua.
79. Taata23.11.2006 klo 22:35
Ei ole tainnut tulla nyt syötetyksi eikä juotetuksi yhtään tavuviivaa vahingossakaan, kun olen ollut niin varpaisillani ja vahannut herkeämättä ruutua. Töisevältä tämä vielä tuntuu.
Tässä taitaa olla vierotusoireet toisinpäin kuin tupakkalakossa eli tulevat heti eikä viidestoista päivä. Tosin en ole koskaan polttanutkaan, mutta olen kuullut puhuttavan. Voi olla, että lakko pitää kuten köpeillä. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Ei kai tässä tilanteessa muutakaan voi, mutta se on aivan varma, että kyllä se tavuviiva vielä joskus lipsahtaa kuin väärä entiseltä lukkarilta.
80. RA23.11.2006 klo 22:41
Uuden oppiminen on monesti vaikeaa, vaikka itse opittava asia ei sitä olisikaan.

Vaikeaksi uuden oppimisen tekee mm. oppijan oma asenne uutta asiaa tai sen opettajaa kohtaan. Monesti oppimista estävissä asenteissa on taustalla jokin (uuden oppimisen mahdollisuuden kannalta) kielteinen ajatus tai uskomus ko. asiasta tai asian opettajasta;

- Minä osaan tämän parhaiten
- Olen aina tehnyt tämän näin
- Tuo neuvoo = Se yrittää samalla pompottaa muutenkin
- Tuo neuvoo = Yrittää mitätöidä minun osaamiseni ja taitoni
- Tuo kritisoi = Se ei yhtään huomaa, mitä osaan
- Nuo neuvovat = Yrittävät vain keljuilla, koska eivät kestä taitavuuttani
- tms.

Itse kukin voi keksiä lisää esimerkkejä, kuinka ja millä selityksillä on helppo torjua fiksujen ihmisten hyvät neuvot.
81. Taata23.11.2006 klo 22:55
Nyt sitten otetaan vinkistä vaari ja ruvetaan tosissaan keksimään ja panemaan hanttiin. Kerkiääkö RA lisävinkit antaa myöhemminkin, kun olisi muita hommia nyt ja kauhea kiire kohta? Taidan kuitenkin odotella vielä josko fiksuja ja filmaattisia ilmaantuisi muitakin. Ei tarvitse välttämättä olla TV:ssä piipahtaneita eikä elokuvassa olleita. Leonardo da Vinci olisi kova nimi, mutta Vinski ja Lapatossukin käyvät, mutta di Caprio ei mielellään, kun on niin nuori. No, ei oteta kuolleita sieluja vaan valkataan elävien joukoista tai ei valkata, koska luonnonvalinta antaa kuulemma parhaan tuloksen ja saa tulla itse kukin, jos siltä tuntuu ja vaikka ei tuntuisikaan. Sattumakin voi sanella jotain tai näytellä joltistakin roolia tässä. Tervetuloa! Hyvät yöt ja hauskaa tierna-aikaa!
82. Eki23.11.2006 klo 23:58
Historian kertaus (jos oikein muistan):

Taata alkoi ensimmäisenä puhua kioskeista ja nimitti aloittamaansa säiettä kioskiksi ja minä taas olin ensimmäinen, joka perusti oman säikeen kioskin nimellä, sana kioski oikein otsikossa. Isiä on siis vähintään yhtä paljon kuin isällä nisiä.
83. RA24.11.2006 klo 00:11
Tuo Taatan 22:55 kyllä mykisti niin, että suljen suuni. Ei niin mitään lisättävää mihinkään (= pihalla :-)
84. corona24.11.2006 klo 19:39
Tässä opettavainen tarina totuuden etsijöille kokeellisen tutkimuksen keinoin. Teksti sisältää voimakkaita kohtauksia ja siksi sitä ei voi suositella eläinaktivisteille.

Tutkija opetti kirpun hyppäämään komennolla ”hyppää!”. Kun kirppu oli oppinut tämän taidon, tutkija poisti kirpulta yhden jalan ja sanoi: ”Hyppää!” Kirppu hyppäsi. Tutkija poisti toisen jalan ja edelleen kirppu hyppäsi käskettäessä. Mutta kun tutkija oli poistanut riittävän monta jalkaa, kirppu ei enää hypännytkään. Johtopäätös: kun kirpulta poistaa riittävän monta jalkaa, kirppu tulee kuuroksi
85. Taata25.11.2006 klo 12:05
Aulis pisti eilen aika mahtavan ristikon, mutta tuo yksi loppupiilo tuolla vasemmassa alakulmassa heikensi hieman kokonaissuoritusta. Sammuin vissiin sen takia ristikon ääreen mikä ei näin tierna-aikana ole kummakaan, kun oli niin kiire päivä. Illalla vielä joulupukinkamppeissakin paikallisessa liikkeessä. Pitää yrittää nyt päivällä jossain välissä katsoa, että saisiko tuon ratkaistua ja entrattua vielä loppupiilon pois. Onko muilla kokemuksia sammumisesta ristikon ääreen? Onko muistissa mahdollisesti, että kuka on suosikkisammuttaja tai miksi yleensä sammuu kuin saunalyhty? Onko käsillä olevalla ristikolla mitään yhteyttä sammumiseen vai johtuuko se muista ulkoisista tai sisäisistä syistä? Työkiireisiin tai kiireettömyyteenkin on helppo vedota siinä kuin tehtävän tylsyyteen. Johtuuko sammuminen edes koskaan tehtävästä vaan onko aina löydettävissä ns. muut syyt? Esimerkiksi ylensyönti tai -juonti voivat pysäyttää ratkonnan? Minä esimerkiksi eilen vihdoin kotiin päästyäni söin kovasti ja päälle popsin vielä suklaalevyn jälkiruoaksi ja sitten tempaisin Auliksen eteeni ja eihän siitä enää mitään tullut vaan kohta nukahdin istualleni. Siitä sitten vaivoin viereiseen sänkyyn, josta Misu myöhemmin kovalla vaivalla sai minut toimitetuksi eteenpäin. Niin että kertokaapa kioskin vierailijat tätäkin puolta näin pikkujoulujen aikaan.
86. Jyrki25.11.2006 klo 14:07
Useinkin sammunut ristikon ääreen, ja kyse ei ole ristikon tylsyydestä vaan siitä että ratkonta saa unohtamaan huolia, jotka muutoin valvottaisivat. Tosin joskus vaikean tehtävän ratkominen aiheuttaa piristymistä, ja uni ei tulekaan, kun alkaa harmittaa ettei keksi ratkaisua.

Pimeään vuodenaikaan sammumisessa ristikon tai kirjan ääreen on ollut sellainen ongelma, että valo jää palamaan, ja sitten kun herää sitä sammuttamaan, ei ehkä saakaan unta. Sitten valo on taas sytytettävä ja jatkettava ratkomista/lukemista.

Vähän aikaa sitten hankin siihen ratkaisun: ns. turva-ajastin, joka sammuttaa sähkölaitteen 40 minuutin kuluttua. Nyt saa rauhassa sammua ensin itse, ja lamppu seuraa jonkin ajan kuluttua perässä. :)

Tämä ei siis ole kellokytkin, jolla lamppu syttyisi ja sammuisi taas seuraavana iltana itsekseen (kellokytkimeen säädetyn ajan käyttö olisikin hankalaa, kun joka ilta ei käy samaan aikaan nukkumaan). Tästä painetaan ajastus päälle ja sitten kun virta katkeaa, niin uudelleen sen saa päälle vain painamalla taas ajastuksen käyntiin.
87. Taata26.11.2006 klo 00:26
Auliksen ristikko ratkesi nyt virkumpana eli ei kannata työstä tai mistä hyvänsä väsyneenä ryhtyä tuollaista suurristikkoa ratkomaan vaan säästää se otollisempaan hetkeen. Nyt tierna-aikana täällä taas raketit paukkuivat taivaalla. Ikkunasta näkyi tämäkin ilotulitus hyvin. Kioskinpitäjä on valitettavasti ollut passiivinen, vaikka aiheita olisi tyrkyllä vaikka kuinka, mutta eipä ole tullut kommentoijia tuohon aikaisempaan alustukseeni kuin Jyrkiltä. Minä odottelen vielä siitäkin keskusteltavan enkä räväytä uusia takuuvarmoja aiheita tiskiin.
88. Ritu26.11.2006 klo 00:38
Kerrankos sitä Taata ollaan herätty lyijykynä selän alla. Silloin kun ratkoo vähän vaikeampaa eikä ruudukkoon saa sanaa sinne eikä tänne, niin sitä monta kertaa ajattelee laittavansa vain hetkiseksi silmät kiinni ja sen nyt sitten tietää miten siinä käy.

Ihan samanlailla kuin tv:tä myöhään katsellessa, että kun sulkee silmänsä mainoskatkon ajaksi niin se mainoskatko kestääkin aamuun saakka, jollei sitä ennen herää telkkarin sähinään tai siihen, että niskat on ihan puuduksissa sohvan liian korkeasta käsinojasta. ;)
89. Taata26.11.2006 klo 00:53
En suosittele kuulakärkikynää täyttämiseen, vaikka ristikko näyttäisi kuinka helpolta tahansa, sillä se suttaamispaikka väijyy aina lähellä. Varman päälle pitää pelata aina lyijykynällä, jos suinkin on kynä käsillä ratkoi sitten junassa tai kampaamossa. Ritulla oli tämä asia oikein, mutta pään asennossa näyttää olevan korjaamista kuten minullakin tai ainakin hyvä tyynyt pitäisi ehtiä hommata ennenkuin nukahtaa käsinojaa vasten. Parempi lyijykynä selän alla kuin kuulakärkikynä, vaikka terä katkeaisikin.
90. jösse26.11.2006 klo 01:01
Minä olen käyttänyt kuulakärkikynää koko elämäni, enkä pysty vaihtamaan; ihan mahdotonta; itku tulee, jos pitää vaihtaa.
91. Taata26.11.2006 klo 01:12
Mikä siinä on niin mahdotonta? Onko tottumus tosiaan toinen luonto? Varmaan jösse olet ehtinyt jo käyttää ainakin useampaa kuulakärkikynää tähän mennessä? Ennen ostettiin kuulakyniin aina kirjakaupasta uusia säiliöitä, mutta nykyään meikäläinenkin käyttää mainoskyniä muualla kuin ristikkojen ratkonnassa. Jotkut pelkäävät tosiaan lyijykyniä, kun terä voi katketa teroitettaessa ja sotkee itsensäkin, vaikka heikoilla kuulakärkikynillä voi sotkea vielä enemmän. Ennen kun oli suurilla säiliöillä varustettuja kuulakyniä, niin lopussa sai olla paperi toisessa kädessä pyyhkimistä varten, jotta ei suttaisi kirjoituspaperia pilalle. Meillä oli tarkka ruotsinopettaja, kun pojan piti tunnilla mennä ostamaan hänelle uusi lyijykynä muutaman sadan metrin päästä kirjakaupasta. Sitten veistossa hyvä poika meni kaivertamaan siihen känen nimikirjaimensa ja teroittamaan kynän. Auta armias, jos siinä olisi töpännyt. Lyijykynästä vielä sen verran, että ei pidä pyyhkiä lyijyisellä kädellä kasvoja ettei tule finnejä. Tämä on Taatan väite, mitä tiede ei varmaan vieläkään ole pystynyt todistamaan oikeaksi tai vääräksi?
92. jösse26.11.2006 klo 01:15
leikkiähän minä...
93. Taata26.11.2006 klo 01:21
No, arvasinhan minä, mutta tällä kioskilla myös leikinlasku on sallittua tai oikeastaan sitä pitää ollakin. Minä vastasin kuitenkin ikäänkuin aitoon kysymykseen ja tuli tuota juttua sitten mieleen hieman enemmänkin enkä minä löysiä päästellyt vaan tosipohjalta kirjoittelin. On ehtinyt noita kaikenlaisia juttuja tulla eteen niin paljon tähän ikään.
Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu...
94. jösse26.11.2006 klo 01:29
taatalla taatan tavalla...
95. corona26.11.2006 klo 12:10
Havannointiin perustuva ristikkokemus ennen lopullista sammumista:

Kirjaimet muuttuvat harakanvarpaiksi.
Vihjeet muuttuvat käsittämättömiksi.
Ratkaisusanat eivät mahdu sille varattuun tilaan.
Kynä on hävinnyt mystisellä tavalla.
96. Ritu26.11.2006 klo 12:31
Nuo coronan luetteloimat asiat tuntuivat hyvin tutuilta. Vielä sellainen huomio, että helpompia ristikoitahan ratkoo niin, että käsi kirjoittaa vielä edellistä vastaussanaa, kun silmät taas tutkailevat jo seuraavaa vihjettä.
Väsyneenä tuohon tulee sellainen erikoisuus lisää, että kun kirjoittaa sitä edellistä vastaussanaa, niin siihen loppuosaksi tuleekin jo siitä uuden silmäilyn vihjeen vastaussanasta osa.
Sitten kun seuraavan kerran tutkailee kyseistä ristikkoa, niin saakin vähän aikaa hoo moilasena ihmetellä, että mitähän sitä on tullut kirjoittaneeksi. ;)
97. Taata26.11.2006 klo 12:37
Mikä on lyijykynä? Onko puuvarren sisällä lyijyä vai "lyijyä"?
Paljon ristikkoja ratkova voi saada lyijymyrkytyksen kuten lännen elokuvissa? Lentääkö länkkäreissä todellakin lyijy?
Anaksia ei saa vissiin enää ampua lyijyhauleilla, kun syövät niitä saaden myrkytyksen. Siis säästyneet änkyt. Onkisiimaan laitettiin lyijypaino. Joko tämä on kielletty penskoilta vai tullaanko kieltämään? Venetsian dogien palatseissa pantiin vankeja lyijykammioihin. Meillä on lyijyakkuja, -kaapeleita jne. Bensaan ensin lisättiin lyijyä ja sitten poistettiin. Lyijyttää tarkoittaa plombittaa tai plombeerata. Näistä puhuttiin täälläkin jossain säikeessä jonkin aikaa sitten. Lyijyke on plombi eli lyijysinetti, jota käytetään sinetöimiseen. Lyijyä siellä ja lyijyä täällä. Aika
monipuolinen alkuaine ja ah niin vaarallinen tämä lyijy.
EU varmaan kohta kieltää sen tykkänään?
98. Ritu26.11.2006 klo 12:44
Tuossa ristikkosanastossa, jossa hakusana löytyy kahden viimeisen kirjaimen mukaan, on sen ensimmäselle sivulle painetusta alkusanoista jäänyt mieleen viittaus kynään.

" Sanojen kaikkia merkityksiä ei ole kauttaaltaan haalittu mukaan, vaan tavallisimmat on sivuutettu. Esim. sanalle "kynä" on mainittu kaksi merkitystä, kumpikaan niistä ei liene se tavallisin."

Olisiko muuten täällä tiedetty, mitä nuo muut, ei niin tavalliset merkitykset sanalle kynä ovat?
99. Taata26.11.2006 klo 12:50
Kourua ja kuurnaa tarkoittaa sekä sulan tai höyhenen ruodon onttoa alapäätä. Piti katsoa kirjasta. En olisi muistanut tai tiennyt muuten. Kertaus on opintojen äiti.
100. jupejus26.11.2006 klo 13:34
Ainakin se tuhlausta ratkoa ristikoita mustekynällä.
Mutta mitä tulee lyijykynän vaarallisuuteen, niin eiköhän se kynän pureskeleminen ole vaarallisempaa, vaikkei lyijyyn asti pääsisikään. Lieneekö se keltainen väri vaarallista sen vuoksi, jotta olsisikohan siinä käytetty kadniumia (vaikka kallista ainetta onkin). Tietääkö tuota asian puolta Taatakaan kioskissaan äkkiseltään sanoa. Onko tutkimuksia tehty laboratoriossa?
101. kp26.11.2006 klo 13:39
Onneks olkoon sadan täyttymisestä
102. corona26.11.2006 klo 13:52
Pidin esitelmän lyijykynän valmistuksesta oppikoulussa ollessani. Kimmokkeen aiheeseen sain Pikkujättiläisestä, mikä oli lempilukemistoani mielenkiintoisten artikkelien vuoksi. Yhtä omaperäisenä valintana pidän myös tervanpoltosta tekemääni esitelmää. Tunnustettakoon etteivät luokkatoverini olleet valitsemistani aiheista järin kiinnostuneita ja siksi heiltä saamani kommentit olivatkin sangen musertavia ja itsetuntoani nakertavia. En lannistunut, vaan kokosin itseni ja pidin loistavan esitelmän Pablo Picassosta ja hänen tuotannostaan. Ainoaksi ongelmaksi tuli lukuisten kysymysten tulva ja totaalinen tietämättömyyteni paljastui siinä vaiheessa.

Yhteenveto:
Kopioiminen on helppoa, mutta asian sisäistäminen on jo sitten toinen juttu.
103. Taata26.11.2006 klo 13:59
Yhteen aikaan lyijykynissä oli merkintä myrkyttömyydestä.
Ei taida olla enää muotia? Jupejus tarkoitti ilmeisesti kadmiumia? Onhan noita lyijykyniä ollut matkan varrella jos
minkä värisiä. Ennen suosin sinistä, jossa oli mustapää ja sitten punaista, jossa oli mitta-asteikko. Misulla on täällä myös punaisia ja minulla, kun löysin Helsingissä kesällä ratikan lattialta muutaman. Ei näissä kuitenkaan mitään pituusmitta-asteikkoa enää ole. Koulussa jotkut olivat kovia pureskelemaan kyniä. Sitten niihin laitettiin moniin kumeja päihin, mutta olivat yleensä niin kovia, että ei niillä mitään virkaa ollut. En nyt tässä kioskissa ole pitänyt varastossa myytäviä kyniä.
104. Taata26.11.2006 klo 14:07
Coronan esitelmä voisi olla aivan mielenkiintoista kuulla. On minullakin itselläni vissiin yksi Pikkujättiläinen jossain päin hyllyssä. Tervahautojen polttoa olen ehtinyt seurata Tiernakaupungin Lammassaaressa kouluaikoina ja sitten tuolla Oulujokivarressa Turkansaaressa myöhemmin. Ostettiin meidänkin luokalle pieni tervatynnyri. En muista enää kenen ja minkä hyväksi tuotto meni.
105. corona26.11.2006 klo 14:48
Taata: Koulu on ohi ja kaikki siihen liittyvä aineisto on tuhoutunut. Ainoastaan muutama kansakoulun aikainen kouluvihko ja muutama kirja on tallessa. Muistaakseni lähestyin aihetta loogisesti, alkaen puun kaatamisesta. Seuraavaksi kerroin kaadetun puun monivaiheisesta matkasta lyijykynätehtaaseen jne. (Ei ihme jos pitkästyivät!)

Muistattekos vielä sellaista kynää kuin kosmoskynä? Kostutus kilenpäällä ja simsalabim ja tämän jälkeen sillä pystyi luovaan toimintaan. Valitettavasti kosmoskynällä ei edennyt kovin pitkää matkaa, vaan lukuisia kertoja piti sama rituaali toistaa sillä seurauksella, että suun ympäristö kielineen päivineen tuli aika ikävän näköiseksi ahkeralla raapustelijalla.
106. Taata26.11.2006 klo 14:59
En tykännyt kosmoskynistä ja maistuivatkin pahalle. Varmaan myrkyllisiä, kun Misun mummolla meni terä pohkeeseen kynän oltua taskussa ja piti lääkärin leikata se pois jalasta. Ei taida olla tallessa minulla yhtään kosmoskynää?
107. corona26.11.2006 klo 15:09
Taata: Mausta en muista mittään, mutta todennäköisesti se ei maistunut niin pahalta, koska käytin kynää useamminkin kuin kerran.

Myrkkyä!

Siitäköhän johtuu, että vieläkin tuppaa tuon kosmoskynän myrkyn jättämät jäljet näkymään kirjoitelmissani. En siis syytäkään pirullisista teksteistäni itseäni, vaan ja ainoastaan kosmoskynää!
108. Ritu26.11.2006 klo 15:40
En tiedä muistanko kyseistä kosmoskynää, mutta oliko se sellainen, jossa toinen pää oli usein sininen ja toinen punainen?
Saatan kyllä pahasti sekoittaakin sen johonkin toiseen kynään.
109. corona26.11.2006 klo 16:57
Opettajat käyttivät sinipunakynää ahkerasti kokeita tarkastaessaan ja niihin merkintöjä laittaessaan ja ainakin omista viritelmistä löytyi enemmän punaista kuin sinistä. Kyniä on myytävänä edelleen.

Muistaakseni kosmoskynän varsi oli pyöreä muodoltaan ja puuvarren värinä ruskeankeltaiseen vivahtava sävy. Kynän lyijyosa oli karkearakeisempi verrattuna lyijykynään ja sen värissäkin oli musteensinistä häivähdystä. Taata puhui kynän pahasta mausta, jota en muistanut, mutta muistelen ettei kynästä lähtenyt tuoksu ollut miellyttävä. Kosmoskynillä oli varmasti oma paikkansa toimistovälineinä joskus 40- ja 50-luvulla, mutta ne syrjäytyivät mustetäyte- ja kuulakärkikynien vallattua sen reviirin.
110. Ritu26.11.2006 klo 17:11
No tuohon coronan mainitsemaan kynään sitten sekoitinkin tuon kosmoskynän. Olisitte heti sanonu, että se oli vuonna yks ja kaks, eihän meikäläinen vielä tuolloin ollut kuin pilke isukin silmäkulmassa. ;)
111. corona26.11.2006 klo 17:32
Ritu: Kosmoskynä on katoavaa kansanperinnettä. Onneksi Taata viritteli sopivan aiheen ja sain kuin sainkin pelastettua jotakin arvokasta jälkipolville. Voidaankin ajatella, että tunnetut ja tunnustetut kulttuurielämän vaikuttajat olivat kotiutuneet Kosmos-ravintolaan juuri rakkaimman työkalunsa, kosmoskynän, ansiosta.
112. Taata26.11.2006 klo 17:35
Kosmoskynä oli kuin lyijykynä eli se piti teroittaa samalla lailla kuin lyijykynä. Sitä piti nuolaista, että kosmos levisi (aniliinia sisältävä). Jälki oli violetin väristä kunnon jälkeä, jolla esimerkiksi paragonkuitit kirjoitettiin. Se ei lähtenyt kumilla pois. Inventaariossa Misun mummolla kaupassa katkesi työtakin taskussa terä ja tunkeutui polven sisäpuolelle ja piti leikata pois myrkyn takia. Paikkaan jäi loppuelämän ajaksi violettiarpi. Suoritin tässä maakuntaan puhelinhaastattelun asiasta tietävälle taholle. Tuohon opettajien sini-punakynään ei ole mitään lisättävää.
113. corona26.11.2006 klo 17:51
Hyvät ystävät, kosmoskynän tunnettavuusasiaa on käsitelty myös alla olevassa säikeessä.

http://sanaristikot.net/keskustelut/index.php?p1=v ast.php&p2=info_3.php&id=118&alku=1155&t=k2
114. Taata26.11.2006 klo 18:40
Minäkin muistelin, että olisi joskus käsitelty kosmosta ennenkin ja nyt tuossa säikeessä oli hieman sitten, mutta ei mitään erikoista nyt käsiteltyyn verrattuna, kun oli noinkin suppea säie. Kosmos lähti keskustelussa vetämään lyijyä paremmin näköjään. No olipa kynä millainen tahansa, niin ristikon ratkonnassa sitä kuitenkin tarvitaan, koska sillä voi tehdä muutakin kuin kirjoittaa, jos on oikein kinkkinen kohta täytettävänä. Tuolla Hesarin ristikossa oli nyt tuo valuuttajuttu kirvottamassa toisaalla vilkkaan keskustelun niin, että tällekin pimeälle ja sateiselle päivälle on jotkut säikeet vetäneet kirjoittajia, vaikka tässä ei nyt mitään oikein raflaava ole yritettykään viritellä. Taatalle nuo aiheet tulla tupsahtavat esille jos ovat tullakseen sen enempiä suunnittelematta, mutta usein toiset kirjoittajat antavat sen ratkaisevan sysäyksen, joka saa lyytin kirjoittamaan eli täten kaikkinainen vuorovaikutus on meikäläisellekin tärkeää eikä auta aliarvioidea kirjoittajien asioiden tärkeyttä. Mikä on toiselle simppeliä, niin voi olla toiselle vaikeata ja pitäisi aina kuitenkin kehdata ottaa asia pilkankin uhalla esille.
Miten se sanonta menikään, että kelle sai nauraa? Vanhoille ja huppanoille vai miten? Nyt unohtui, auttakaa Taataa!
115. corona26.11.2006 klo 19:14
Taata: Minä taidan olla myös sillä tavalla rakennettu, että välistä tekee mieli puhua ja pölpöttää niitä ja näitä. Kyllä tällainen vapaavalintainen aiheiden sulosointu piristää kummasti harmaan päivän . Iästähän se johtuu, että nuoruusvuodet pukkaavat päälle ja niitä kaihoten muistelee. Kyllähän näille muisteluille pitäsi löytää oma fooruminsa, ettei haaskaisi täällä muiden kallisarvoista aikaa jonnen joutavien jutustelujen tutkailuun. Ja ymmärtäähän sen sanattomasta vinkkelistä katsoen, ettei personoitua otsikkotyyppiä hyvällä katsota. Nyt joku älähtää, ja vaatii perusteluita. En anna. Turha luulo.
116. Taata26.11.2006 klo 19:46
Kun on tämmöinen mahdollisuus annettu, niin tokihan tätä pitää sitten käyttää. Jospa kymmeniäkin vuosia sitten olisi ollut tällaisia mahdollisuuksia, niin ei olisi itse kunkin tällä saralla tarvinnut yksin hapuillen vaeltaa. Tässä on monen laatijan kanssa keskusteltu ja monet ovat yksikseen kulkeneet kokeillen ja päätellen saman tien. Harvoilla on ollut neuvojia ja auttajia, kun eivät ole tohtineet edes kysellä. Kokeilun ja erehdyksen tietä on kuljettu. Ekihän on kertonut omasta puolestaan asiaa toisaalla. Myöskään ratkojatkaan eivät voineet vinkkejä kysellä kuin korkeintaan naapureiltaan ja tuttaviltaan. Kerran minäkin sain yhden piilokirjaimen sillä lailla selville ja voitin sillä ristikolla. Oli mielestäni tosi vaikea ristikko se.
117. Marko26.11.2006 klo 20:05
Sen verran palataan vielä Kosmoskynään, että se elää edelleen ja voi hyvin, tosin lehden nimenä, mitä julkaisee Suomen Tieteiskirjoittajat ry, eli merkitys taitaa vähän muuttua ;-)?
118. corona26.11.2006 klo 20:25
Onhan tämä saitti tullut tarpeeseen. Sitä en kiellä. Aiheitakin on monenmoista, puhumattakaan niiden kirjoittajista. Ristikoita en tällä hetkellä ratko, sillä niistäkin menee maku kun niitä liikaa harrastaa. Tuohon pisteeseen päästyä onkin parempi pitää ristikkosabattia ja palata harrastuksen pariin kun siltä tuntuu. Nyt muut asiat ovat mielenkiintoisempia, joista voisi mainita vaikkapa tieto- ja elämänkertakirjojen lukemisen.

Tällä hetkellä olen täällä enemminkin sanojen kuin ristikoiden inspiroimana ja siksipä tuonne Ekin kioskiin kirjoitin, kun tuli niin mukava sana vastaan lukemassani kirjassa.

Ja sitten ihan muuta. Katsoin Miami Vice'a ja huomasin tekstityksessä modernin suomennoksen. Joko minä olen nukkunut 20 vuotta ja skipannut sanat 'bilettää' ja 'sössiä'. Että sellaista.
119. corona26.11.2006 klo 20:41
Jaahas, lause jäi puolitiehen. No otetaan uusiksi.

... Joko minä olen nukkunut 20 vuotta ja skipannut sanat 'bilettää' ja 'sössiä' tai sitten olen oikeassa. Ja mielelläni olen oikeassa.
Että sellaista.
120. Taata26.11.2006 klo 20:59
Olen kuullut, että sarjoja tekstitettäisiin uudelleen nykyisiä
uusintoja varten kääntäjäoikeudellisista syistä. Pitääköhän paikkansa?
121. corona26.11.2006 klo 21:43
Taata: Arvailusi voisi hyvinkin pitää paikkansa.

Pitäisikö vanhojen sarjojen käännösten perustua siihen kielimaisemaan, mitä alkuperäisessä tekstityksessä käytettiin? Katsoisivatko uuden polven edustajat sen ajan tekstityksillä varustettuja sarjoja "vakavalla naamalla" vai ottaisivatko he vanhat muotisanat ja -sanonnat hihitellen vastaan?

Onko jollakulla omakohtaisia havaintoja tai kokemuksia edellä olevasta aiheesta?
122. jupejus26.11.2006 klo 23:05
Niin, eihän Taatan kioskissa varmaankaan niin tarkoin tarvitse pidättäytyäkään ristikoiden taikaan... ja kun on vielä lisäksi kulman takana tämä sijaintikin. Tuossa bb:n asukkeja toisinaan huvittuneena seuranneena täytyy todeta, että onneksi tuo vilpittomän iloinen Sarplandian neitokainen sai asumusluvan vielä tällekin viikolle. Hänhän on tuonut tuon vanhan kuuluisan "siansaksan" lausumistaidon yllättäen esille, jopa vielä laulun muodossa. Olisi varma nakki jollekin levytuottajalle tehdä levy Sarpan laulutaidolla, joka on enemmän hauska kuin nuotillaan.

Mutta tuohon kirjoittamisen jaloon taitoon. Vanhaan aikaan, kun preivit olivat muotia, niin kirjoittamisen taso oli korkea, niin aiheiltaan kuin käsialoiltaankin. Sitten tuli 60-luku, joka mullisti kaiken kaikilla kulttuurin aloilla. Kansalaisten oletettu kirjoittamistaito ja innokkuus romahti likimäärin kahdeksankymmentäkahdeksan prosenttia. Osaksi syynä oli ehkä tv. Sillä se tarjosi vain katsojille vastaanotettavaksi ohjemaa, johon katsoja ei voinut itse osallistua. Se passivoi.

Nyt kun tuli uusi aika ja netti valtasi kodista kuin kodasta ainakin yhden nurkkapöydän, niin se herätti ihmiset myös osallistumaan. Netti on saattanut kansalaiset uudelleen sanan ja sanomisen ääreen. On lukemattomia keskustelupalstoja ja jokaisille riittää sakkia jos jonkinmoista. Se takaa ilmaisuvoiman lisääntyvää rikkautta. Vaikka netti pitääkin suurelta osin sisällään pelkkää humpuukia, niin silti sen plussapuoli on vahvasti aktivisuuden lisääminen kirjoitttelun taholle.

Kynät ovat jääneet sivuosaan, mutta näppäimistöjä naputellaan kohtapa jo sanoman levittämisen muodossa enemmän kun sanoilla puhuen. Siinä missä taksikopit ja nakkikioskit ovat hiljastuneet päivän puheenaiheiden keskipisteinä - niin tällaiset kioskit sen kun porskuttavat.
123. Taata26.11.2006 klo 23:32
Se hyvä puoli jupejus näissä kioskeissa on nakkikoppeihin verrattuna, että ei saa turpiinkaan kuin korkeintaan sanallisesti liikkui täällä mihin aikaan vuorokaudesta hyvänsä. Tuolla öisillä nakkikopeilla sattuu yhtä ja toista ei niin mukavaa, mutta se nyt on toisen laulun väärti. Onhan noista kokemusta aikaisemmilta vuosilta.
124. RA27.11.2006 klo 00:05
Minä kyllä tunnen jo melkein lapsuudesta asti hyvin nämä nakki-asiat. Vuonna 1963 muutti naapuriini perhe, jossa oli neljä poikaa ja joista yhtä sanottiin Nakiksi. Ihmettelin sitä muutaman minuutin, koska pojan nimi oli Osmo, mutta sitten jo heti ymmärsinkin, että Nakki-nimi johtui Osmon pituudesta ja laihuudesta. Myöhemmin tuosta Osmosta tuli sen verran tunnettu henkilö, että voisi laittaa vaikka sanaristikkoon "Ex- Nakki". On se tosin nykyään vantterampi, eikä siinä mielessä enää nakki. Ehkä enemmänkin lenkki, mutta miksipä vanhaa hyvin tunnettua nimeä pitäisi kaihtaa, vaikka ajat ovatkin muuttuneet. Nakit silmillä Osmo ei ole koskaan ollut ja asioissaankin varsin varma nakki, että siinä mielessä sopii vihjeeksi ja esikuvaksi kenelle ja koska tahansa. Kyllähän tällaisilla asioilla ja sanoilla voi halutessaan laittaa muut ihmiset vaikka minkälaisiin nakkeihin kuin hiiret loukkuihin, mutta minusta parempi on pelata avoimin kortein nakkia, (talous- tai grillinakkia) ja helppoja nakkejahan on helppo löytyy myös muusilla. Että kokemusta on.
125. RA27.11.2006 klo 00:19
Nyt meni nakit ja muusit sillä lailla sekaisin, että tuon "helppo nakkeja" -lauseen piti kuulua: "... ja helppoja nakkejahan löytyy myös muusilla." Lisään vielä, että myös perunasalaatti on oiva nakkivalinta. Ja joissakin paikoin tarjottava Nauravat nakit.
126. Taata27.11.2006 klo 00:20
RA:lle kevytnakit muusilla ja kaikilla mausteilla kioskin tapaan ja ristikolla höystettynä! Olkaapa hyvä!
127. corona28.11.2006 klo 10:43
Disco-illan päätteeksi tuli piipahdettua nakkiputkalla ja tilattua porilainen jos toinen ja hyvää oli. Tuumailutta vaan, että mistäköhän tuokin on nimensä saanut, tuo nakkiputka? - Eilen tuli kokattua prinssinnakkikastiketta keitettyjen perunoiden kera ja hyvää oli. Arveluttaa vaan, että mistäköhän tuokin on nimensä saanut , tuo prinssinnakki?
128. Eki28.11.2006 klo 10:47
Vastaan omasta puolestani, vaikka olenkin kollegan kiskalla.

Nakkiputka on minulle aivan vieras sana.

Minulle termi kuuluu prinssinakki, joka voittaakin prinssinnakin googletuksessa 2440-127.

Kielonen ei tulle -nakkia mutta prinssimakkaran.
129. corona28.11.2006 klo 11:30
Eki: Jaa, että se olikin prinssinakki. Nyt tässä taisi käydä niin, että mieli ja kieli olivat vastakkain ja mieli voitti. (btw: Se on ollut voitolla aika usein ennenkin!)

Siis, kun prinssille tarjoillaan prinssinakki, siitä nakin pikkuveljestä tulee vasta sen jälkeen prinssin nakki. OK.
130. Taata28.11.2006 klo 15:57
Minun täytyisi nyt nakin sijaan puhua tuosta kärkkäristä, joka juttu muistaakseni katosi taivaan tuuliin aiemmin syksyllä enkä viitsinyt siihen palata, kun olin varmaankin väärässä ketjussa tai väärällä kioskilla. Minulla on nyt kuitenkin niin haipakkaa, että jätän sen myöhäisempään ajankohtaan tai vaikka viikonlopuksi.
131. Jyrki28.11.2006 klo 17:50
Nakkiputka on juuri tuollaisena yhdyssanana minullekin luullakseni uusi, mutta sinänsä sanan muodostamisessa ei minulle ole mitään kummallista.

Putka-sana tulee suomeen venäjän sanasta budka, joka on yksinkertaisesti koppi, koju. Suomessa se vain on erikoistunut tarkoittamaan lähes yksinomaan pidätysselliä, josta taas joskus käytetään myös nimitystä koppi, tai myös häkki (jotka kai voivat tarkoittaa myös varsinaista vankilaselliä).
132. corona28.11.2006 klo 18:30
Jyrki: Suurkiitos sinulle tuon mystisen 'putka' -sanan alkuperästä. Ilmeisesti nakkiputka-sana on ollut käytössä vain siellä täällä ja siksi sen tunnettuvuus on huonompi kuin osasin olettaa. Mielestäni sana on kuitenkin maininnan arvoinen siinä missä nakkikoju ja nakkikoppikin.
133. Taata28.11.2006 klo 18:59
Täällä tunnetaan putka ja korttikaari. Putkan päällä pelattiin kouluaikoina koripalloa vanhan poliisilaitoksen voimistelusalissa, joka oli putkien päällä. Sinne oli kuitenkin oma rappu. Täällä on sitten sellainen laulu, jossa puhutaan muistakin Tiernakaupungin oudoista sanoista, joista useat on väännetty ruotsinkielestä, jota täällä ennen osattiin käsityöntaitajienkin toimesta. Nyt tierna-aikana tuntuvat vanhat sanat ja asiat olevan taas muodissa. Tiernasakin viidennestä eli kyypasta tekisi vähällä vaivalla vaikka köpin, mutta tämä taitaisi olla majesteettirikos?
134. Jukkis28.11.2006 klo 19:03
Nakkiputkasta en ole kuullut. Poliisiputkan lisäksi putka-sanan olen nähnyt vain sanassa "kusiputka". Mahtaako sellaisia enää olla olemassa, oli kyllä karmea paikka käydä tarpeillaan.
135. RA28.11.2006 klo 19:22
Pesonen antaa myös PUTKAlle merkityksen KOJU tai KOPPI; Työmaalle kyhätyt putkat. Ruoka-, työkaluputka.
136. Jyrki28.11.2006 klo 19:56
Venäjästä on paljon enemmän sanoja suomen kielessä kuin moni varmaan tietää. Monet niistä ovat aivan kirjakielen sanoja, mutta aika monet myös slangi- tai muutoin arkityylisiä. Tässä muutamia, ensin virallinen käännös ja suluissa venäjän sanasta tullut suomen sana, jos se ei ole täsmälleen virallinen käännös. Aloitetaan vaikkapa putka-teemasta:

tjurmá = vankila (tyrmä)

vor = varas (voro)

lavka = laitos, rakennus (lausutaan lafka, josta siis lafka)

zavtrak = aamiainen (lausutaan zaftrak, josta safka)

progúl = poissaolo (rokuli)

ponját/ponimát = ymmärtää (bonjata)

znat = tietää, osata (snaijata)

vsjo rovnó = yhdentekevää, sananmukaisesti "kaikki tasan" (soromnoo)

hotét = haluta ("on hótset" = hän haluaa, josta hotsittaa)

kon = urheilu- tai šakkihevonen (koni)

tšai = tee (tsaju)

vanna = kylpyamme (vanna)

varít = keittää (vari)

vahta = vahti, vartio

sapóg = saapas

remén = remmi, hihna, nahkavyö

remónt = korjaus (remontti)

Jne. olisihan noita paljon lisää.
137. corona28.11.2006 klo 21:05
Jyrki: Niin se on, että harvemmin sitä miettii mistä ko. sanat ovat kieleemme tulleet, koska kuulostavat mukavan kotoisilta. Mutta erityisesti 'lafka' ja 'safka' yllättivät alkuperällään.
138. Taata29.11.2006 klo 20:13
Yritin taannoin puhua kärkkäristä, joka on tiernakaupunkilainen herkku, jota myydään yhdellä ainoalla kioskilla Oulussa Höyhtyän ostoskeskuksen grillillä ja jonne
kärkkäritoivioretkeläiset tekivät joskus syksyn alussa oikein onnikalla retken ja Kalevassa oli kuvien kanssa juttu tästä maistelutilaisuudesta. Kalevan lehtitalo on muutaman sadan metrin päästä tästä grillistä. Aidon kärkkärin valmistaa Kotivara Oy, jonka tuotantolaitos on vanhan nelostien varressa ennen Äimäraution ravirataa. Aiemmin se toimi Raksilassa niin lähellä, että melkein näkisin ikkunasta, jos olisi vielä olemassa eikä olisi näin pimeä ja vesisateinen ilma lämpötilan ollessa noin +6,5 astetta. Tämä on hieman nurkkakuntaista ajattelua kuten tuo rössypottuasiakin, joka on levinnyt Rössypottuseuran myötä laajemminkin julkisuuteen ja pääkaupunkiseudullekin. Kärkkäri on veteen
tehty tavallinen makkara, mutta salaisuus on sitten tuossa
rasvassa käristämisessä, jotta saadaan rapea ja hyvän
makuinen kuori. Suosittuja olivat aikoinaan muiltakin kioskeilta ostetut pitkään paistuneet kärkkärit, jotka olivat jo vetäytyneet pienemmiksi ja niitä sai usein alennuksellakin.
139. Jyrki30.11.2006 klo 00:38
Taata: Äläs nyt oio mutkia ja ns. muuta velkoja saataviksi. Minä yritin kysyä, mutta sinä et yrittänyt vastata, ainakaan kysymykseeni ;) ;).

corona: Veikkaisin, että jos venäjää osaamattomilta suomalaisilta kysyttäisiin esim. lafkan, safkan ja monien muiden vähän samantyyppisten vanhojen slangisanojen alkuperää, niin useimmat varmaan arvailisivat, että ne tulevat jostain ruotsin sanoista. Stadin slangissa on paljon ruotsalaisperäistä sanastoa, mutta runsaasti myös venäläistä juurta.

Tuli vielä mieleen (ja aksenttimerkki muuten tarkoittaa tässä painollista vokaalia, itse venäjässä ei aksenttimerkkejä käytetä toisin kuin esim. ranskassa):

túfli = kengät (tohvelit)

botínki = kengät (lausutaan batínki, josta patiinit)

lóžka = lusikka

ljuk = luukku

própusk = lupa, sananmukaisesti "läpipäästö" (proopuska)

ili = tai, eli

borodá = parta (lausutaan baradá)
140. Taata30.11.2006 klo 01:02
Tiernasakin viides nykyään puuttuva jäsen oli Kyyppä eli
Köppä, josta saisi nykyaikana helposti tämän meidän nyt
tunteman Köpin. Pannaan nyt joulunodotuksen kunniaksi isolla kirjaimella sekin. Minä muuten olen tuntenut ainakin yhden Köpiksi muuten kutsutun kaverin Tiernakaupungin Heinäpäästä, josta monet lätkän perässä luistelevat ovat tulleet maailmankartalle. Sitäpaitsi tiernaporukoissa on ammoisina aikoina ollut porukkaa enemmänkin. Kyyppä olisi muka kotoisin Kiinanmaalta. Nykyään väännettäisiin sekin vielä kyyppariksi eli tarjoilijaksi, vaikka hänen tehtävänsä oli toisten lähteiden mukana vahtia vaatteita talojen eteistiloissa porukan esiintyessä. Kyyppä yritti myös pyytää kolikoita kippoonsa ennen esitystä. Kumma kun ei tähteen kynttilänpätkää!
141. Taata1.12.2006 klo 19:05
Tuli mieleen, että kuinka tärkeänä ratkojat näkevät ns. puoliorporuutuproblematiikan?
142. iso S1.12.2006 klo 19:25
Tuskin kovinkaan tärkeänä, jos et kerro mistä siinä on kysymys! Joku isätön tai äiditön oululainen haluaisi mennä jonottamaan kärkkäriä mutta ei osaa valita kahdesta vapaasta pysäköintiruudusta?
143. Taata1.12.2006 klo 19:38
Täällä nyt illalla taas raketit paukkuivat kovasti tuolla etelätaivaalla. Siellä saattoi olla marketilla pysäköintiruutuongelmia, mutta tarkoitin nyt ristikoissa olevia puoliorpovihjeruutuja. Ilotulitus taisi olla peräti Kaakkurissa asti, mutta kuitenkin Höyhtyän kärkkärikioskista paljon eteenpäin. Lehdissä on niin paljon mainoksia, että eipä niistä enää yksittäisiä ilotulituksia pistä kuin sattumalta silmään ja nyt ei pistänyt. Nyt puhutaan siis vaihteeksi ristikoista, vaikka nyt vielä pitää näköjään lähteä shoppailemaankin vaikka viimeksi eilen käytiin. Nuo kauppiaat noilla tarjouksilla juoksuttavat sitten kovasti.
144. Taata1.12.2006 klo 21:02
Puoliorpoja löytyi markettikierroksellakin lisää sekä muutama täysorpokin.
145. Taata1.12.2006 klo 22:57
Lainaan tähän hieman Ekin Sanaristikot- kirjaa sivulta 56.
"Orporuutu on vihjeruutu, jonka reunasta ei lähde ratkaisusanaa."

"Jos orporuudun oikeasta reunasta lähtee pystysana tai alareunasta vaakasana, voidaan tällainen puoliorporuutu hyväksyä."
146. Taata2.12.2006 klo 11:20
Tuolla toisessa säikeessä kirjoitetaan otsikolla ristikon parantelun filosofiasta ja jonkun mielestä kaikki kirjoittajat puhuvat asian vierestä. Oikeastaan tuo asia sopisi tähän orporuutuaiheeseenkin kuin nyrkki silmään, mutta näin pikkujouluaikaan ei näytä kirjoittajia olevan oikein liikkeellä joten en enää odota keskustelua siitäkään syntyvän jotten turhaan pettyisi ja turhautuisi.
147. kari kämäräinen2.12.2006 klo 11:30
Hyvää pikkujoulua!
148. kp2.12.2006 klo 11:49
Siitäkös tämä hiljaisuus johtuu(nee), että (koko)kansa on
juhlimassa. -Kun en harrasta näitä rientoja, niin ihmettelin
suu pyöreänä, josko kuolleet kaikki?
149. Taata2.12.2006 klo 12:48
On osa ollut varmaan saattamassa isäntää satamassakin ja
unohtunut laivaan matkaan?
150. Jukkis2.12.2006 klo 13:18
Yksi mahdollinen syy hiljaisuuteen:

http://jkks99.googlepages.com/kissalelu.jpg
151. Taata2.12.2006 klo 13:31
Ovatko kyllästyneet ristikoihinkin? Minulla on tässä uusi Hesarin Aulis edessäni, mutta taidan laittaa minäkin sivuun.
Soittelin tuossa äsken joululauluja pianolla, kun Misu ja anoppi lähtivät shoppailemaan. Olen nyt ollut kahtena iltana peräkkäin shoppailemassa ja eilinenkin oli jo liikaa. Ei ole lunta maassa, mutta lahjoja vaan ostellaan. Ei pääse pukki ajelemaan porolla. Hyvää pikkujoulua Jukkiksellekin! Aivan
mukava kissalelu. Minä möin varmaan oman peltisen koiralelun kirppistapahtumassa liian halvalla.
152. iso S2.12.2006 klo 22:33
No niin, puoliorporuutu sai tuntomerkit. Ymmärrän tilanteen siten että tuo pelastava sana on sellaisenaan ristikkokelpoinen sana ja samalla pitemmän sanan loppuosa, esimerkiksi ratkaisusanan Kakola 3. kirjaimen vieressä on orvoksi jäämässä oleva ruutu mutta siitä pelastaudutaan laittamalla vihje sanalle kola.

Itse hyväksyisin tämän vain hätätilassa. Orporuutu huomataan viime tipassa, lehti on menossa painoon eikä kunnollista entrausta ehditä tekemään. Ristikossa kuitenkin on sellaisenaan mahdollisuus pelastautua puoliorvon avulla tai sellainen paikkaus saadaan syntymään. Onhan tämä parempi kuin ei ristikkoa ollenkaan mutta jonkinlainen tahra laatijan kilpeen.

Sitä en hyväksy että puoliorpo jätetään tietoisesti laadinnan edetessä "kun siihen näyttäisi sellainen kätevästi tulevan".

Sitä ei hyväksyne Erkkikään että puoliorvon ratkaisusana olisi pätkä "isäntäsanan" keskeltä. Yhteinen loppu pitää olla että se olisi onnellinen.

Samalla kriteerillä (ristikko + kauneusvirhe tai ei mitään ristikkoa) pitäisi kai sitten hyväksyä myös täysorpo? Miksipä ei? Tahra olisi vain hiukan tummempi.

Asiaa sivuavan mielipidekysymyksen johdattelua: esimerkiksi eilisessä Hesarissa on vasemmassa reunassa vihje VLADIMIRKI. Siitä ei lähde ratkaisusanaa suoraan oikealle eikä alas, vaan vihjeruudun yläpuolelta olevasta ruudusta oikealle, tietysti apunuolella osoitettuna. Tästä "kaakkoon" on vihjealue missä ei ole kysymys puoliorvosta mutta vihjeen "Sveitsiä" ratkaisusana lähtee vihjeruudun oikealla puolella olevasta ruudusta alas. Joskus näkee ja olen sortunut itsekin käyttämään rakennetta missä sana lähtee vihjeruudun vasemmalta puolelta alas, tietysti nämäkin tapaukset apunuolella ohjattuna. Nämä ovat ymmärtääkseni täysin sallittuja tilanteita, vaikka varsinkaan yläpuolelta ja vasemmalta lähteminen ei ole mitenkään suositeltavaa.

Jos näin on niin miksi sellainen puoliorpo ei olisi sallittu missä orporuudun vasemmasta reunasta lähtee pystysana tai yläreunasta vaakasana? Kasautuuko tässä liikaa ei-toivottuja ominaisuuksia?

Entäpä sellainen puoliorvon ratkaisusana missä rikotaan sanan toistumisen kieltoa (sama sana ei saa esiintyä kahdesti, ei edes yhdyssanan osana)? Kakolan kola ei siis kelpaisi pelastajaksi jos ristikossa olisi muualla vaikkapa lumikola? Entäpä jos toisto tulisi sanassa itsessään? Ratkaisusanan Lappeenranta loppuosa 'ranta' olisi puoliorvon ratkaisusana?
153. Taata2.12.2006 klo 23:22
Menetin vaihteeksi tekstini nyt, kun nettiyhteys oli huomaa-
mattani katkennut.
154. Taata3.12.2006 klo 21:40
Kakolan suhteen pitäisi suorittaa täydellinen entraus, vaikka kolaa ei muualla ko. ristikossa olisikaan. Jos on hirveä kiire, niin eipä siinä sitten ehdi suorittaa mitään kovin radikaaleja entrauksia. Täytyisi vain toivoa, että kelpaisi sellaisenaan.

Nuo puoliorpojen vasemmalta alas ja ylhäältä oikealle lähtevät sanat eivät tunnu niin pahoilta. Jos laatija lykkää pokstaavinsa orporuutuun, niin tämäkään käytetty idea ei tunnu enää kovin sopivalta. Onko enää muita vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi? Tietysti ristikkoa voisi parannella lähes loputtomiin, mutta johonkin on vedettävä raja.
155. Taata4.12.2006 klo 19:27
Asiat kiertävät ihmeellisesti kehää, kun tuolla toisessa säikeessä virisi jälleen keskustelu köpistäkin. Ekin matkailu avarsi aiheen oikein kuvan kanssa uusiin ulottuvuuksiin.
Kuva oli vissiin Hampurista eli ainakin melkein sieltä mistä
Irwin Goodmankin lauloi tunnetussa kappaleessaan. Köpi
siellä ja täällä, köppä siellä ja täällä ja kohta ollaan sitten
taas kärkkärissä kiinni. Kärkkärihän tarkoittaa muuten ei niin oikeaoppista potkaisuakin kengänkärjellä ainakin täällä Tiernakaupungissa. On potkupallossa niin arvaamaton ja häijy veto, että siinä saa yksi ja toinen manageri raivokohtauksen, kun sellaisen potkaisun esittää. Meillä ainakin "kärsy" oli tuomittava teko ja veto.
156. Taata4.12.2006 klo 21:56
Kyllä on Aulis joulukuun kuukausiristikossa vetäissyt taas
paljon sanoja yhdestä yksinkertaisesta kuvasta eli peräti yksitoista kappaletta vieriviereen joka suuntaan. Nyt lähtee sitten vihjeruudun yläpuoleltakin oikealle ja vasemmalta alas. Ikäänkuin tässä ei olisi kylliksi niin kuva jatkuu sitten vielä pienemmässä koossa vähän matkan päässä aiheeltaan samana. Luminen rinne muuttuu nyt äskeisen alasviettävän vastamaaksi ja siitäkin lähtee alas rintarinnan neljä sanaa.
Laatija on ottanut taas haastetta totuttuun tyyliinsä. Ainoastaan kolme loppupiiloa löytyy ja niistäkin olisi kaksi saanut entrattua heti pois, kun monikkojen t-kirjaimet ovat piilossa. Tuo kolmas olisi sitten vaikeampi tapaus eikä selviä ilman radikaalia ja perusteellista entrausta. Ristikko ratkeaa varsin sutjakkaasti ilman kirjojakin, mutta ratkonnan nopeuttamiseksi voisi joitain kohtia vilkuilla kirjoista ja yhtä kartastakin.
157. Taata4.12.2006 klo 22:22
Hesarin kuukausiliitteen ristikko ratkesi nyt ilman suuria ponnisteluja ja pinnistelyjä. Pari kertaa taisin vilkaista Nykysuomen sanakirjaa sekä muutaman nimen huvin vuoksi
väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta. Karttaa tässä ei lopulta tarvinnutkaan. Piilokirjainten vähyys helpotti ratkaisua sekä se, että pääkuvista lähtevät lukuisat sanat olivat tällä kertaa helppo keksiä. Kovin outoja sanoja tässä ristikossa ei ollut sukunimien lisäksi. Yhden itsestään tulleen varmistin vielä googlauksella ja löytyi sieltä välittömästi.
Yllekirjoittanut esiintyi jälleen Auliksella ja nyt monikossa ja oikein kuvan kanssa. Siitä spesiaalikiitokset, vaikka Tiernakaupunki olikin nyt paitsiossa.
158. Taata4.12.2006 klo 22:42
Orpo- ja puoliorporuutukeskustelu taisi jo tyrehtyä joten
siirrän nyt tästä työpöydältä Ekin Sanaristikot- kirjan hieman etäämmäksi hyllyyn. Aiheesta olisin odottanut enemmän kommentteja, mutta ei väännetä väkisin, sillä kyllähän tässä kioskinpitäjällä jutunjuurta riittää muutenkin. Varmaankaan näin pikkujouluaikaan ei kovin filosofiset kysymyksetkään jaksa innostaa tarttumaan kuin korkeintaan sukkapuikkoihin,
vaikka ulkona sataa nytkin vettä kuin heinäkuussa joskus ennen muinoin, jos joku vielä sattuisi muistamaan niin kauas.
159. Jyrki4.12.2006 klo 23:12
Taatalle: Tämä(kin) kysymys on ihan aito, ei vinoilua:

Ennen tätä viestiäni tierna-sana esiintyy sinun viesteissäsi tässä säikeessä 15 kertaa (plus pari kertaa viestiesi lainauksissa), ja sen lisäksi varmaankin useimmissa muissakin säikeissä, joihin olet kirjoittanut. Onko tierna-aiheen toistoon jokin erityinen syy, paitsi että lähestytään tulevaa joulua?

(Ja pyytäisin vastaamaan tähän joko kertalaakilla tai sitten ei ollenkaan, jotta vältyttäisiin "kärkkäreiltä" ;))
160. Taata4.12.2006 klo 23:27
Nyt eletään tierna-aikaa ja siinä on syytä kerrakseen.
Mutta minä käytän tiernakaupunkia kaupungin nimen sijasta vaihtelun vuoksi muulloinkin, kun Helsinki on varastanut meiltä Pohjolan Valkean kaupungin nimen joskus ammoin.
Tämä on myös markkinointikysymys nykyään, kun muualla tiernapoika- eli tähtipoikaperinne ei ole säilynyt niin elinvoimaisena ja se on otettu nyt erityiseksi markkinointiteemaksikin. Täällä on tiernasäätiökin ja tiernapoikien laulukilpailut. Ne olivat ennen yleisradiossakin nimenomaan Oulun tiernapojat, jotka joulun aikaan lauloivat. Meidän koulustakin Pokkitörmältä lähti sakki Helsinkiin esiintymään ja levylle laulamaan eikä silloin päässeetkään kaikki noin vain levylaulajiksi. Tuomisen Jamppakin, kun Heinätorin kansakoululla kajautteli juhla/voimistelusalissa, niin jokainen heti tiesi, että siinä on todellinen luonnonlahjakkuus laulajaksi. Valitettavasti Heinäpään poika koki niin surullisen lopun vieraalla maalla.
Jamppa oli muuten jalkapalloilijakin, mutta ei puhuta sitten kärkkäristä, koska lukija ei halua. Jampasta voisin puhua pitempäänkin.
161. jupejus5.12.2006 klo 00:00
Tuo on kyllä tosi, että milloin ja koska se Pohjolan Valkea Kaupunki -käsite liitettiin Helsingin imagoon. Pohjolan Valkea kaupunki oli kirjallisuudessa ja kaikessa ennen liitetty Ouluun, tervaporvareiden, kauppiaiden ja tiernapoikain kaupunkiin.
Mutta niin vain tulevat euroviisutkin nykyään pohjolan valkeaan kaupunkiin ja mitäpä sillä muuta tarkoitetaan kuin Helsinkiä. On se kumma. Mikähän siellä Helsingissä on niin valkeaa.
162. Taata5.12.2006 klo 00:03
Laitan tähän vielä Tiernakaupunkia koskevan osoitteen, josta löytyy asiasta lisää, mutta en saa linkkiä toimimaan tässä, vaikka muuten on oikein ja toimii.

www.tiernakaupunki.fi
163. Taata5.12.2006 klo 00:13
Kirjailija Matti Hällillä, Tuiran pojalla on Oulu-aiheinen trilogia: Valkea kaupunki, Kosken kuuluvissa ja Lassinkallio.
Hälli asui myöhemmin Helsingissä, mutta laittoi kesäasunnon Hailuotoon osittain setäni väeltä hankkimaalle maalle. Tuli
sitten Hailuoto- trilogia: Isä Jumalan ilveilijä, Ruottinojan aurinko ja Meri-Heikin perintö sekä muita pienempiä teoksia. Hälli haudattiin kuoltuaan Hailuotoon, missä taisi loppuaikoina asustellakin pysyvästi. Kotitalo on muistaakseni Tuirasta entisen vapaan Oulujoen seutuvilta
Lassinkallion kohdalta purettu joitain vuosia sitten.

Linkki näyttää toimivan sittenkin.
164. jupejus5.12.2006 klo 00:14
Komea sivu Taatan kioskin ikkunassa.

Juolahti mieleen miettiessä, että mikä siellä Helsingissä olisi niin valkeaa. Voisiko se olla? Onko se mahdollista? Olisiko se se valkea valhe?
165. Jyrki5.12.2006 klo 07:02
Jo aikanaan koulukirjoissa 70-luvulla Pohjolan valkeaksi kaupungiksi nimitettiin Helsinkiä, enkä ole koskaan tiennytkään, että se on aiemmin tarkoittanut Oulua.

Ymmärtääkseni Helsingistä puhuttaessa tuo valkoisuus viittaa Senaatintorin ja kauppatorin alueiden rakennusten vaaleuteen, ja nuo rakennuksethan näkyivät ensiksi ulkomaalaisille, jotka tulivat laivalla kaupunkiin. Nykyisin matkustajasatamia on muissakin kohdissa, mutta aiemmin Helsingin satama oli kauppatorin tienoolla ja siitä sekä Eteläsatamaan että Katajanokalle päin.

Lisäksi valkoisuus viitannee talven lumeen, jota aiemmin Helsingissäkin oli enempi kuin yleensä nykyään, mutta tuo valkoisuus voisi tietysti olla minkä tahansa Suomen paikkakunnan teemana. Liekö sitten vain kerrytetty pääkaupungille noita epiteettejä, jotta on mitä mainita kun muillakin pääkaupungeilla niitä tuppaa olemaan.
166. Jukkis5.12.2006 klo 07:51
Johan Katri-Helena 60-luvulla lauloi suunnilleen että "Helsinki on Helsinki, Pohjolan valkea kaupunki".
167. jupejus5.12.2006 klo 11:50
Helsinki, on Helsinki ja Pohjolan valkea kaupunki. Helsinki, on Helsinki ja kelpaa se muillekin malliksi. Helsinki, on Helsinki, kylllä Kustaa Vaasa teki viisaasti...

Sellainen kuva, että myös Oulu olisi ollut Kustaa Vaasan silloisen kaupunkien perustamisaallon seurauksena syntynyt, mutta varmapa en ole. Kioskinpitäjä tiennee.

Helsingistä vielä, että Helsinki-letkiksen jatkuessa mainitaan; "ristitty Itämeren helmeksi" iloisen Katri-Helenan ja aidon äänen voimalla. Katrin parhaat laulut kyllä ajoittuvat noihin aikoihin (jos saanen omankin mielipiteen ilmaista tässä sivussa).

Josko tuo Helsinki-letkis olisi ollut käännekohta valkean kaupungin merkitykselle Helsinkiä silmällä pitäen. Mutta Snellmannin aikoihin ja historian sivujen havinassa Oulu on mainittu Valkeana kaupunkina.
168. Taata5.12.2006 klo 19:02
Kustaa Vaasan poika kuningas Kaarle IX perusti Oulun vuonna 1605. Kirjallisuudesta löytyy mainintoja Oulusta
Pohjolan Valkeana kaupunkina paitsi Hälliltä myös V.A. Koskenniemeltä. Tuo tuntemani Helsinki-letkis on noita
1960- luvun letkisvillityksen tuotteita, joita syntyi Puhelinlangas laulaa- kappaleen seurauksena kuten Minne tuuli kuljettaa ja pelkkä Letkis. Onhan stadionin torni Helsingissä valkoinen, mutta tuo Nikolainkirkko näkyy kauas
merelle Vironniemeltä. Oulua on mainittu paljon kauemmin
Pohjolan Valkeana kaupunkina ja syistä saa käsityksen, jos
googlaa vaikka noita oululaisia kirjailijoita. Helsingillä on noita muita lempinimiä, mutta Oulu on se oikea Pohjolan
valkea kaupunki. Kesäyön kuulaus ja Ainolan ja Hupisaarten valkeat sillat, jos jätetääm rakennuksien luetteleminen.
Engelin jälki näkyy molemmissa kaupungeissa tuomiokirkoissa ja asemakaavassa.
169. Jyrki5.12.2006 klo 21:10
Mahtuisikohan Suomeen kuitenkin kaksikin Pohjolan valkeaa kaupunkia... ;) Jospa niistä Oulu toimisi vaikkapa itäisen ja Helsinki läntisen Suomen valkeana kaupunkina.
170. singer6.12.2006 klo 07:09
Oulun tiernapojat vuodelta 1960 laulavat radio suomessa tällä samaisella hetkellä.
171. Taata6.12.2006 klo 13:29
"Tiernapoikaperinteellä on eurooppalaiset juuret" kirjoittaa
Pauliina Sirviö Tierna-aika-lehdessä tehtyään esiselvitystä aiheesta. Tästä jutusta voisi lainata hieman muutamia kohtia. Ajassa pitää palata taaksepäin aina 1500-luvulle saakka, jolloin Saksassa katolisen kirkon piirissä vakiintui tapa kristillisinä juhlapyhinä esittää ns. mysteerinäytelmiä.
Myös joulunaikaan alkoi vakiintua papiston esittämä harras näytelmä kolmen itämaan tietojän matkasta Jeesus-lapsen luo. Tapa levisi kansan pariin ja sitä alkoivat esittää köyhät koululais- ja käsityöläispojat, jotka näin keksivät tavan kerätä rahaa opiskelua varten. Valistuksen aikana näytelmän
esittäminen ja talosta taloon kiertäminen kiellettiin, mutta perinne ei kuollut.

Meillä Tiernakaupungissa rahan sijasta kelpasi myös tähteen kynttilänpätkä. Sanoja ja näytelmää on tietysti yritetty muutella ja modernisoida menneinä vuosinakin, mutta huonolla menestyksellä. Meidän sakki osti kirjakaupasta aikoinaan painetut sanat, joista opettelimme laulut ja olihan tuota tietoa muutenkin siihen aikaan saatavilla eikä tarvinnut vielä sekoilla näiden uusittujen sanoitusten ja sävelten kanssa. Tiernapoikasakeilla oli ovat reviirinsä eikä
kahakoilta aina vältytty esim. nakkikoppien seutuvilla.

jatkuu...
172. Taata6.12.2006 klo 14:33
Nyt kun monien mielestä olemme EU:n myötä menettäneet itsenäisyytemme, niin voidaan todeta, että tiernapoikaperinteelläkin on eurooppalainen ulottuvuus.
Lainaan tähän nyt seuraavan kappaleen Pauliina Sirviön kirjoituksesta.

"Tänä päivänä voimme todeta, että kolmen kuninkaan näytelmä on ollut ja on edelleen menestys, sillä vuosi toisensa jälkeen se on edennyt alueelta ja maasta toiseen. Kolmen kuninkaan perinteeseen lukeutuvat näytelmät, joita talosta taloon kiertämällä esitetään, tunnetaan hyvin monessa Euroopan maassa vielä nykyisinkin. Näytelmän edetessä se rikastui ja sai vaikutteita muista perinteistä.
Jokaisessa maassa tiernapoikaesitys on säilynyt hieman oman tyyppisenään, täysin spontaanina "tiernalla" kulkemisena kuin myös järjestettyinä tapahtumina. Meille perinne kantautui Ruotsista, jossa tiernapoikajoukkio on hyvin erilainen kuin Herodeksen, Murjaanien kuninkaan, Knihdin ja Mänkin muodostama tiernapoikaryhmä."

Taatan kommentteja: Meilläkin ryhmän koostumus on aikojen kuluessa muuttunut. Kiistelty hahmo on ollut varsinkin tuo viides hahmo, jolla on monta nimeä kuten
Kyyppä Kiinanmaalta ja Köppä. Täällä muisteltiin miehissä Köpän hävinneen jo 1900-luvun aivan alussa, mutta sitten
yksi taata muisti, että heillä oli sakissa Köppä, tämä joukon pienin, joka vahti vaatteita eteisessä ja hääräili muutenkin apuna. Aika yllättävä tieto putkahti nyt vasta esille.

Historoitsija Markus H. Korhosen lähteiden tiedot kertovat ykskantaan, että Oulun tiernapoikakuvaelma on peräisin 1860-80-luvuilta. Tähän voi todeta, että jos olisi ollut aikaisemmilta vuosilta, niin varmaan oululaiskirjailija Sara Wacklin (1790-1846) olisi siitäkin kirjoittanut esim. teoksessaan Satanen muistelmaa Pohjanmaalta.

Oulun pommitusten aikaan ei haluttu ylistää Venäjän keisaria ja siksi keisari Aleksanteri vaihdettiin Mannerheimiin Tauno Kokon toimesta varmaankin Marsalkan itsensä tietämättä asiasta mitään. Tämä koskee sitä yhtä laulua.

Taata ei olisi taata, jos ei toisi omaa näkökulmaa tähän kolmen kuninkaan mysteeriin. Koska näytelmässä aiemmin mukana olleet Itämaan tietäjät häipyivät, panee se epäilemään taas jotain poliittista tai muuta peliä ja petosta.
Kenties Itämaan kolme viisasta miestä olivat itse kuninkaita
ja koska olivat viisaita, niin olivat sen ajan oppien mukaan astrologeja tai heillä oli palveluksessaan astrologeja ja kuninkaat tunsivat ennustukset ja siksi osasivat "seurata" tähteä, joka "kulki" edellä Beetlehemiin.
Näin ratkeaisi tämäkin ikuisesti jankutettu Beetlehemin joulutähden seuraamisjuttu ja mahdollisuus seurata tähteä.

Eikä Knihti ollut kuningas Mänkistä puhumattakaan!
On tämä mysteeri! Mihin on yksi kuningaskin häipynyt?

jatkuu...
173. Taata6.12.2006 klo 15:07
Alan nyt lainata Rauno Myllylän kirjoitusta "Oululaisen tiernapoikaesityksen alkuperä" Tierna-aika-lehdestä.

Oulun tiernapojat valloittaneet koko Suomen

Suomalaiseen joulunviettoperinteeseen kuuluu nykyisin eräänä keskeisenä osana Oulun tiernapoikien esittämä joulunäytelmä. Se on sekä radiosta että televisiosta kuultuna että painettujen näytelmätekstien välityksellä tullut laajalti tunnetuksi niin kotimaassa kuin myös ulkosuomalaisten parissa eri puolilla maailmaa.

Keskiaikaiseen, Saksassa noin vuonna 1560 painettuna tavattavaan Kolmen kuninkaan laulantaan perustuvia tähtipoikanäytelmiä on aikaisemmin esitetty myös muualla Suomessa. On kuitenkin huomattava, että ne poikkeavat
sekä näytelmätekstin että lauluosuuksiensa puolesta täysin nykyisestä, runsaan sadan vuoden ikäisestä Oulun tiernapoikanäytelmästä. Muut tähtipoikanäytelmät ovat tätä nykyä lähes tyystin hävinneet suomalaisesta jouluperinteestä. Tiernapojat-nimitystä on tähtipoikanäytelmästä käytetty alun alkaen vain Oulussa ja sen lähiympäristössä.

Ensimmäiset Suomen tähtipojat

Tähtipoikanäytelmä siirtyi 1600-luvulla Saksasta Tanskan kautta Ruotsiin. Ensimmäiset tiedot "tähtilaulannasta" Suomessa ovat vasta 1800-luvun alkupuolelta. Pohjoismaiden ensimmäinen nimeltä tunnettu tähtipoika on
ruotsalaistutkija Hilding Celanderin mukaan J.L. Runeberg.
Hänen elämäkerrallisissa muistiinpanoissa kerrotaan, että runoilija oli kuusivuotiaana pikkupoikana vuonna 1810 mukana synnyinkaupunkinsa Pietarsaaren tähtipoikajoukkueessa. Vielä viimeisenä joulunaan ennen kuolemaansa Runeberg muisteli iloisen leikillisesti saaneensa rahaakin tähden mukana kulkemisesta "uta´tusan".

Sakari Topeliuksen päiväkirjamerkintöjen perusteella tiedetään, että tähtipoikaesitykset olivat hyvin yleisiä myös Uudessakaarlepyyssä jo vuoden 1820 tienoilla. "Loppiaisaatto ja tiernapojat meillä. Hauskaa!", merkitsi Topelius päiväkirjaansa. Samuli Paulaharju puolestaan kertoo kirjassaan "Wanha Raahe" yksityiskohtaisesti oikein nimeltä mainiten 1860-70-luvun "säärnäpojista" Raahen kaduilla. Poikia oli joukkueessa viisi tai kuusi ja esityskielenä oli ruotsi.
174. Taata8.12.2006 klo 00:12
Tiernatarinointi jatkuu taas ajan salliessa onhan tässä jouluunkin ja Nuutin päivästä puhumattakaan aikaa vielä melkoisesti. Taata-tontulla on nyt ollut muitakin kiireitä.
Tässä välillä tonttukin ihmettelee, että ristikoissa pyörii varsin varttuneita henkilöitä vuosikymmenestä toiseen, mutta koneisto näyttää jarruttavan uusien nimien vakiintumista ristikoihin. Ovat kasvaneet jo isoiksi ja saavuttaneet vaikka minkälaista kuuluisuutta, mutta eipä vain Taata-tonttu löydä heitä ristikoista, vaikka kuinka ahkerasti yrittäisin ratkoa ristikoita silloin, kun on aikaa hieman hengähtää. Tonttu ihmettelee tätä, kun ovat merkintöjeni mukaan monet olleet hyvin kilttejäkin muulloinkin kun näin joulun alla jolloin heille lahjoja värkkäilen pukin apulaisena. Taas täytyy mennä...
175. Taata8.12.2006 klo 21:31
Mikä kaupunki?

On jo niin totuttu siihen, ettei kaupungista X löydy mitään positiivista, että x-läiset pian itsekin hyväksyvät sen selvänä
asiana. Täällä ei ole kulttuuria, onpahan vain komea ja kallis teatteritalo, täältä lähtevät pois kulttuuripersoonat, nuorisoa sorretaan ja kaiken huipuksi pimeimpänä aikana tapahtuu murhia aivan Bostonin tyylillä.

Tässä on erään jutun alku yhdestätämän kioskin lehdestä, jota tässä parhaillaan selailen tosin erikoisesti aivan ristikkoasian merkeissä.
176. Taata9.12.2006 klo 00:16
Vastaus ei ole Tiernakaupunki. Täällä loistavat näköjään tietäjät poissaolollaan. Osallistujat ovat vähissä eikä kukaan uskalla arvatakaan. Väsyneitä ovat ihmiset kaiken jouluhössötyksen keskellä. Joko nykyinen elämänmuoto on kohta tiensä päässä? Taata keskittyy joululauluihin ja ristikoihin, kun ei leikkimieltä tunnu enää palstoilta löytyvän
ja ilo on kaikonnut ties minne. Säälittävää!
177. Jukkis9.12.2006 klo 10:38
No kun
http://jkks99.googlepages.com/taata2.jpg
178. Eki9.12.2006 klo 10:48
Käykää kansa minun kioskillani tuolla toisella puolella. Siellä ei haukuta asiakkaita, kuten Taatan ja kp:n putkissa.
179. Taata9.12.2006 klo 12:26
Kyllä Ekin kioskillekin pitäisi antaa potkua, kun on valunut ties minne asti listoilla. Taatan kioskin valikoimat ovat laajentuneet ja laajenevat kaiken aikaa. Välillä pitää kuitenkin pitää toistenkin säikeitä pystyssä eikä jouda koko aikaa tiskin takana seisomaan. Kyllä tierna-asiat tähän vuoden aikaan kiinnostavat ihmisiä, mutta kaikki eivät vain tule palstoille ilmaisemaan mielipiteitään. Onhan tämä ennenkin nähty. Jukkista kiinnostaa näköjään enemmän tuollaiset pohdiskelevat matematiikkaan vilahtavat tehtävät
kovisten ohella. On tainnut kyllästyä sudokuihin? Mutta
hyvä, että jonkin sortin musiikki näyttää myös kiinnostavan
sekä tietysti tuo korttien lähettely muulloinkin kuin joulun alla. Ajattelin vetää kovan ristikkonimen tiskiin tutkittavaksi, mutta taitaa olla ajanhaaskausta. Täällä ole asiakkaita haukuttu kuten kilpaileva kioskinpitäjä sanoo, kun luukulla ei sielläkään ole tungosta näköjään. Taitaa johtua ilmoistakin tämä hiljaisuus, kun sätissäkään ei ole vipinää.
180. Taata9.12.2006 klo 12:40
Tuli mieleen, että ennen tosiaan oli sellaisiakin kauppiaita, jotka tosiaan saattoivat haukkua asiakkaat pataluhiksi niin, että eivät ne opettajat ainoita haukkujia olleet. Heti tulee
mieleen kaksi nimeä hakematta Tiernakaupungista. Tullista tullut ainakin toinen oli. Olivat kuuluja kovasta komennosta.
Ekikin taitaa muistaa tällaisia tapauksia? Ei hymistelty asiakkaita, jos nämä olivat liian oma-aloitteisia.
181. Taata9.12.2006 klo 12:45
Minulla olisi pari mojovaa kärkkärijuttua tarjouksessa, mutta kun eräs asiakas täällä ei taas tykkää niistä. Tämä on joskus vaikeaa tämä tuotevalikointi, kun kaikkia pitäisi yrittää miellyttää demokraattisen tasa-arvoisesti ja EU-määräysten mukaisesti eikä kenellekään aiheuttaa edes lievää närästyksen orastavaa tunnetta.
182. Jukkis9.12.2006 klo 12:54
Jos minä olen se "eräs asiakas", niin älä minusta piittaa. Pistä kärkkäriä vaan. Tuloshan on luultavasti tämä tuttu:
http://jkks99.googlepages.com/taata3.jpg
183. Taata9.12.2006 klo 13:15
Se on Jukkis toinen kranttu asiakas, joka ei tykkää kärkkäreistä. Oikein kiva kuva Jukkis nyt taas. Alan tuntea itseni kohta Mikael Agricolaksi tai vähintään Aleksis Kiveksi.
Tämä voi nousta hattuun. Nelinkuorsaus kuvassa menossa.
En saa selvää onko taaimmainen misu vai taata vai Jukkis itse? Mainio kuva. Täytyy oikein hymistellä nyt Jukkista.
Ainoa tekniikan mies, joka ei ole liian yksitotinen vaan osaa
myös filosooferata. Köpi ja hymistely ainakin puuttuvat
puhekuplasta. Tulostin kuvan ja panen seinälle innoittajaksi.
Pitänee etsiä raamit varastoista.

Tulostin tuon toisenkin, mutta valitettavasti minulla ei ole väritulostinta. Muita en ole tähän mennessä tulostanut.
Valitettavasti. Taitavat olla hukassa jo.
184. Taata9.12.2006 klo 15:34
Lainaan tähän Tiernalehdestä edelleen Rauno Myllylän kirjoitusta "Oululaisen tiernapoikaesityksen alkuperä".


Ensimmäiset tiernapojat Oulussa

Ensimmäinen tunnettu maininta tiernapoikaesityksistä Oulun seudulla on Oulun Wiikko-Sanomissa vuodelta 1873: Niinsanotut "tiernapojat" owat tänäkin talwena, kuten tawallisesti ennenkin joulujuhlina, ahkerasti pyörineet ihmisten owilla temppujansa näyttelemässä. Tuota tapaa emme juuri tahtoisikaan moittia, kun waan heidän käytöksensä muutoin olis semmoinen kuin sen olla pitäisi. Mutta kun kuulee mitä ilweitä, niinpä häwittömyyksiäkin he kuljeskellessaan harjoittawat, niin olisipa suotawa, että heidän retkeilemisensä wasta tulisi estetyksi ja joulujuhlain pyhyys ja puhtaus ainakin sille suunnalle suojelukseen otetuksi.
(Oulun Wiikko-Sanomat 11.1.1873)


Jouluilweilyä

Oulun Wiikkosanomien tekstissä huomio kiintyy lauseeseen "tänäkin talwena, kuten tawallisesti ennenkin joulujuhlina" sekä kuvaukseen "n.s. tiernapoikien" käyttäytymisestä. Voidaan päätellä, että tiernapoikaesityksiä oli kuultu Oulussa jo useiden vuosien ajan. Tuona aikana tiernaperinne oli päässyt mahdollisesti myös rappeutumaan. Toisaalta sanalla "ilweet" ei välttämättä tuohon aikaan tarkoitettu mitään sopimatonta.
Olihan ensimmäinen suomenkielinen laulusävelmät sisältävä tähtipoikanäytelmä-vihkonen nimeltään "Tähtipoikain jouluilveilyt vanhan kansantraditsioonin mukaan sovitetut koulujen joulujuhlia varten". (B. Estlander, 1902) Estlanderin vihkosessaon neljä laulua ja ne "lauletaan kuten Loviisassa 1840-luvulla": Hyvää iltaa, hyvää iltaa miehet, naisetkin tääll´!, Laps´syntynyt on Betlehemin kaupungissa, Keisarin kunniaa veisaamme korkiaa ja Nöyrimmästi me kiitämme teitä lahjoista.

jatkuu...
185. Taata9.12.2006 klo 16:04
Jenny Elfvingin tähtipoikanäytelmä

Estlanderin sommittelemasta sävelmistöstä ei löydy sinällään yhteisiä aineksia tutuille ja myöhemmin painetuille Oulun tiernapoikien lauluille. Sen sijaan niissä on tekstiensä ja sävelmiensä puolesta yhtymäkohtia ruotsinkielisille tähtipoikanäytelmille. Sitä kautta löytyy joitakin vähäisiä heijastumia myös ensimmäiseen painettuun oululaiseen tiernapoikalaulujen sävelmistöön, jonka toimitti Jenny Elfving vuonna 1923.

Jenny Elving kävi koulua "Tipalassa" ja asui Oulussa vuoteen 1908. Hän oli Ester Ståhlbergin sisar. Hänen perustamansa yhdistys "Koteja kodittomille lapsille" (nykyisin Pelastakaa lapset ry) julkaisi tämän Jenny Elfvingin "sommitteleman" Tähtipoikanäytelmän. Tähtipoikien esittelyssä mainitaan, että näytelmä on "sommiteltu oululaisen kansantraditsion mukaan muistista ja eri lähteitä käyttäen".


Taatan kommentaarit: Ester Elfving kirjailijatar Vaasasta
oli Suomen tasavallan ensimmäisen presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin toinen vaimo. Hänen aloitteestaan perustettiin Pelastakaa Lapset ry vuonna 1922.

Ståhlberg syntyi Suomussalmella kappalaisen poikana, mutta kävi Oulussa lyseota kuten kaksi muutakin presidenttiä eli Kyösti Kallio ja Martti Ahtisaari. Siellä sitä
Taatakin rivissä seisoi, kun kaksi ensimmäistä laattaa koulun seinässä paljastettiin ja kun presidentti Ahtisaaren laatta sitten paljastettiin, niin olin kameroineni paikalla filmaamassa tapahtumaa aika kehnossa säässä.

Nämä Elfvingit tulevat Taatalle sukuun. Jouluaattona on ollut tapana vuosikymmeniä viedä Ouluun haudattujen Elfvingien haudoille kynttilöitä. Sisko on keskittynyt enemmän Ester Ståhlbergin kirjallisuuteen ja muiston vaalimiseen. Minulle Jennyn tiernapoikavihkonen on vielä nytkin tuntematon, vaikka olen seurannut perinnettä ja meilläkin oli vihkonen, jonka tekijää en muista. Tässä olisi tarkistettavia asioita maakuntamuseosta ja kirjastosta. Tierna-asiaa olen aiemmin sivunnut historoitsija Markus H. Korhosen vetämässä Oulu Päivien museokierroksella ja se on nimeenomaan tämä viides tiernapoika Kyyppä eli Köppä Kiinanmaalta, joka aiheutti kyselyjä, kun tietokilpailussa minulta vietiin pointsit, kun kysyjä ei tuntenut tätä viidettä
tiernapoikaa, mutta kuitenkin oli asetellut kysymyksen niin,
että neljä ei ole oikea vastaus kysyttyyn alkuperäiseen tiernapoikien lukumäärään. Nyt hänkin on sen oppinut.
186. Taata9.12.2006 klo 21:32
Taata jatkaa Tierna-lehdestä Rauno Myllylän jutun "Oululaisen tiernapoikaesityksen alkuperä" lainausta.


Ilmari Kianto ja Aukusti Simelius

Vaikka tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, voidaan aikaisemmin mainitun Oulun Wiikkosanomia-lehden tietojen ja varhaisimpien kirjallisuudessa esiintyneiden kuvausten perusteella kuitenkin päätellä, että tiernapoikaperinne oli kotiutunut Ouluun viimeistään 1860-luvun loppupuolella. On merkille pantavaa, että oululaiskirjailija Sara Wacklin (1740-1846) ei mainitse kirjoituksissaan sanallakaan tiernapoikaperinteestä.

Ilmari Kiannon teoksessaan "Papin poika" kuvaama tiernapoikaesitys on vuodelta 1882. Siinä on mukana vielä Itämaan tietäjät, joita ei tavata enää myöhemmissä kuvauksissa Oulun tiernapojista. Sen sijaan Itämaan tietäjät ovat kuuluneet olennaisesti ruotsinkielisiin tähtipoikaesityksiin. Tämä osaltaan antaisi aiheen olettaa tiernapoikanäytelmän tulleen Oulun seudulle alun alkaen ruotsinkielisessä muodossa. Samaa todistavat edellä kerrotut yhteiset vähäiset sävel- ja rytmiaiheet. Niinpä vielä 1890-luvun alkupuolella tiedetään Oulun tiernapoikien laulaneen Aukusti Simeliuksen tiernapoikanäytelmän mukaan ruotsiksi myös näytelmän kiitoslaulun:
"Haaffen dak, haaffen dak, för eedors shenk,
Eedors shenk, eedors shenk vaari kuuti petenk."

Aukusti Simelius kertoo merkinneensä tämän "tiernapoikain" esittämän näytelmän muistiin 1890-luvun alussa sellaisena kuin hän oli sen viimeksi kuullut Haukiputaalla. Näytelmä julkaistiin vuonna 1913 Otavan Kuvallisessa Kuukausilehdessä. On huomattavaa, että ruotsinkielisen kiitoslaulun teksti ei esiinny missään muussa oululaisessa painetussa versiossa. Sen sijaan myös oululainen tiernatutkija Kalevi Rousti kertoo haastattelujensa pohjalta tiedon, että Oulun tiernapojat lauloivat kiitoslaulun ruotsiksi vielä 1880-luvun lopulla. Myöhemminkin Oulun tiernapojat ovat saattaneet laulaa näytelmän ylimääräisenä lauluna samaa juurta olevaa lasten lorulaulua "Haapentaa, haapentaa, oja varu lääpentää".
187. Eki9.12.2006 klo 21:55
Minua porasi viime viikolla Elfving, mutta minä en silti porannut.
188. RA9.12.2006 klo 22:02
Ihan tuossa naapurissa asuu pari Elfvingiä. En ole minäkään itkenyt.
189. Taata9.12.2006 klo 22:06
Sukkelasti sanottu Eki! Sanoilla on monia merkityksiä kuten taas tästä huomaamme. Sanaseppoilua tulee vastaan turuilla, toreilla ja jopa kioskeilla. Ei panna kuitenkaan alennusmyyntiin eikä juoksuteta ihmisiä olemattomilla erikoistarjouksilla kuten nyt näyttää olevan tapana joulumarkkinoilla. Misukin oli torstaina pahalla päällä, kun tavara oli ehtinyt loppua. Myyjien ei auttanut muu kuin lymytä varaston puolella, ettei tule heti köniin. On niin tuhti tämä "pesistyttö".
190. Taata10.12.2006 klo 11:40
Lainaan nyt tiernatutkija Rauno Myllylän esityksen lopun tähän ja siirryn sitten myöhemmin muihin tiernatutkimuksiin.


Oulun Tiernapojat-näytelmä on syntynyt Oulussa


Oulun tiernapoikanäytelmän nimi tulee ruotsinkielen tähteä tarkoittavasta stjärna-sanasta, mahdollisesti vielä sen vanhemmista stiarna- tai stiärna-muodoista. Nimi viittaa siihen, että näytelmän esikuva on jokin Oulun seudulle kulkeutunut ruotsinkielinen tähtipoikanäytelmä. Nykyinen Oulun tiernapoikanäytelmä on todennäköisesti syntynyt siten, että 1880-luvun alun tienoilla joku Pohjois-Pohjanmaalla vaikuttaneista arkkiveisuntekijöistä on kääntänyt osia ruotsinkielisestä tähtipoikanäytelmästä ja sepittänyt siihen lisäksi omia "oululaisia aineksia". Kaunokirjallisuudessa ja sanomalehdistössä olleet varhaisimmat kuvaukset ovat kuitenkin niin niukkoja, että
niiden perusteella ei Oulun tiernapoikanäytelmälle voi esittää tarkkaa syntyhistoriaa.
191. Taata10.12.2006 klo 16:19
TIERNATUTKIMUKSESSA UUSI LÄPIMURTO!
KYYPPÄ LÖYTYI TIERNAPOIKAPOSTIKORTTIKOKOELMASTA!
OLIKO EKI TIERNAPOIKIEN JALANJÄLJILLÄ HAMPURISSA?
192. Taata10.12.2006 klo 16:47
Kyyppä nähty 1900-luvun alussa

- Oululaisessa tiernapoikaperinteessä esiintyjien määrä on vakiintunut neljään.

- Kyyppä Kiinanmaalta oli todennäköisesti mukana joissakin oululaisesityksissä 1900-luvun alussa.

- Kyypän tai Kypän nimi saattaa juontua kyyppari-sanasta, joka tarkoittaa muun muassa tarjoilijaa, laajemmin sen voi ajatella tarkoittavan myös jonkinlaista avustajaa.

- Muun muassa Savonlinnassa on tiernajoukon mukana kiertänyt aikoinaan kyttyräselkäinen Murjaanien kuningas ja Kotkassa kyttyräselkäinen Juudas. Vaasan Herodeksella oli puolestaan kyttyrä.

- Tiernaesityksessä on ollut mukana aikoinaan toistakymmentä erilaista hahmoa, muun muassa Neitsyt Maria, Joosef, muita itäisen maan tietäjiä sekä paimenia.


Lähde: Pohjois-Pohjanmaan museo ja Sanomalehti Kaleva



Jatkuu...
193. Taata10.12.2006 klo 16:57
KIINANMAAN KYYPPA LÖYTYI POSTIKORTISTA

Tiernapoikien historiaa ei ole vielä tutkittu tarpeeksi
Kati Ronkainen
Kaleva


Näin tierna-aikaan on Oulussa ihmetelty, missä piilee salaperäinen viides tiernapoika, Kiinanmaan Kyyppä. Oululainen Irmeli Pääkkönen löysi tiernapoikapostikorttikokoelmastaan harvoin nähdyn hahmon. Saksan Hampurin kirkossa kumarainen Kyyppä oli mukana jouluseimiasetelmassa puettuna kiinalaiseen asuun.

Kauan sitten kadonneesta Kyypästä tai Kypästä liikkuu monenlaisia tarinoita. Kyyppä oli ainakin vielä 1900-luvun alussa myös Oulun tiernapojissa usein hahmona mukana. Kyyppä oli näytelmässä lähinnä statistin roolissa; hänellä ei tiettävästi ollut lainkaan vuorosanoja. Hän oli jonkinlainen apupoika, jonka tehtäväksi saattoi langeta lanttien kerääminen esityksen jälkeen.


jatkuu...
194. Taata10.12.2006 klo 17:13
Toisessa Pääkkösen säilyttämässä postikortissa kuvataan kolmen kuninkaan kumarrus Jeesus-lapselle saksalaisen Albrecht Dürerin (1471-1528) maalauksessa vuodelta 1504. Kortin oikeassa alareunassa kyyristelee portaiden edustalla hahmo rahapussin näköisen pussukan kanssa. Olisiko hahmo juuri Kiinanmaan tai Kaanaanmaan mystinen Kyyppä?

Kyyppä on kuvattu tiernapoikajoukon pienimmäksi ja vähäisimmäksi hahmoksi, jota saatettiin jopa kiusata ja pilkata. Toisaalta hän saattoi olla porukan hellyttävin hahmo. Mauri Kunnas piirsi Kyypän hahmon vuonna 2000 ilmestyneeseen lastenkirjaansa Koiramäen Martta ja tiernapojat. Kunnas kuvaa kirjassaan Porvoon tiernapoikaperinnettä. Kunnaksen kirjassa Kyyppä on pienin ja kumarin tiernapojista. Hänen selkäänsä on kiinnitetty kyttyrä ja kädessä on keppi.

Jatkuu...
195. Taata10.12.2006 klo 17:24
Kyyppä ehkä Joosef


Yhden teorian mukaan Kyypän rujo hahmo olisi edustanut Joosefia, kertoo Tiernasäätiön hallituksen puheenjohtaja Tuure Holopainen. "Aikoinaan, kun oululainen tiernapoikaperinne ei ollut vielä vakiintunut, joukossa kiersi tukku erilaisia henkilöhahmoja", Holopainen kertoo.

On arveltu, että Kyppä Kiinanmaalta olisikin Joosef Kaanaanmaalta. Hahmo olisi tehty tahallaan rujoksi ja jopa narrimaiseksi, koska haluttiin osoittaa, että Joosef ei ollut Jeesuksen isä.

Tiernapoikien historiaa on tutkittu jonkin verran esimerkiksi pro gradu-tutkimuksissa, mutta Holopaisen mukaan tutkittavaa vielä riittää.

Holopaisen mukaan viides hahmo on tervetullut myös Rotuaariin tiernapoikakisaan. "Kyyppä voisi olla hauska lisä, vaikka se ei olekaan varsinaisesti aktiivinen hahmo. Tiernasäätiö ei millään tavalla halua ohjailla esiintyjiä tässä asiassa. Kyllä kilpailussa Kyypällekin on tilaa."


Kalevan juttu loppu tähän. Lähdetiedot jutun alussa.
196. jupejus10.12.2006 klo 17:55
Tuohan on mielenkiintoinen juttu, että vanha kuva kyypästä olisi löytynyt. Kyllä se varmaan paikkansa löytää uudelleen.

Kioskinpitäjä, kun on huumorimiehiä, niin en malta olla liittämättä tähän linkkiä toisenlaisesta kyypästä.
http://groups.jyu.fi/syrinx/arkisto/voiceorgan/199 9/kyyppa.html
197. Taata10.12.2006 klo 18:07
Hyvähän tämä jupe on, että tulee lisää tiernatutkijoita kentälle uusine raikkaine ajatuksineen ja näkökulmineen.
Vieläkö niitä Sumiaisten poikamiespäiviä vielä vietetään siellä Keski-Suomen erämaa-alueella? En muista, että minkä ötökän siellä näin, kun oli niin kiire.
198. Taata13.12.2006 klo 22:56
TULOSSA TÄLLÄ KIOSKILLA:

KYYPPÄ ELÄÄ JÄLLEEN! KYYPÄLLE KEKSITTY VÄRSSY!
TULOSSA UUTTA TIETOA KYYPÄSTÄ!
199. Taata14.12.2006 klo 17:48
Kaleva 13.12.2006
Pekka Tuomikoski


KYYPPÄ HYPPÄÄ ESILLE YK-JOUKOISTA
Kyssäselkäinen kummajainen karsiutui pois tiernapojista ja rahankeruu siirtyi Knihtille


Salaperäinen viides tiernapoika Kyyppä tipahti tähtipoikaperinteestä jossakin vaiheessa historian sammioihin.

Mutta kummajaiseksi leimattu hahmo ei painunut lopulliseen unohdukseen. Kyyppä löytyy yhä yllättäviltäkin tahoilta - ja tietysti Kansanrunousarkistosta.

Kirjailija Samuli Paulaharju on nähnyt "livenä" vuosisadan alun tiernapoikaesityksiä, joissa mukana on ollut Kyyppä.

Paulaharju on teoksessaan Kuva sieltä toinen täältä kautta Suur-Suomen (1944) kertonut tarkoin oululaisesta tiernapoikaperinteestä.

"Joskus on vielä viidentenä, joukon jatkona, pikkuruinen kyssäselkäinen vikkelä nallikka Kyppä Kiinanmaalta. Kiinanmaan Kypän ominaisuutena on takin alle työnnetystä tyynystä selkään laitettu kyppä."

Kypän rooli oli Paulaharjun mukaan minimaalinen. Hän kuvailee pikku-ukkoa seuraavalla tavalla:

"Mutta Kyppä Kiinanmaalta astuu muiden poistuttua esiin ja pyytelee pikku lantteja omaan pussiinsa."

Onkohan Kyyppä kärvötellyt pöydän takana piilossa koko esityksen ajan? Täytyikö raasun juosta säälilantit kerättyään muut kiinni seuraavaan taloon?

lainaus jatkuu...
200. Taata14.12.2006 klo 17:59
Kyyppä YK-joukoissa

Onpa Kyyppä vieraillut myös sotajoukoissa. Anja Kauranen
(nyk. Snellman) kuvailee kirjassaan Arabian Lauri (1997) Kyyppää, joka on päässyt YK-joukkojen mukana sodan runtelemaan Jugoslaviaan saakka.

Kauranen kuvailee, kuinka mustaviittainen hahmo ojentelee kaulaansa ja aukoo suutaan, heiluttaa ryhmykeppiään ja lyö kämmeniä reisiinsä samalla nauraa hohottaen.

"Miksi niitä on viisi?" kirjassa ihmetellään ja vastaus kuuluu: "Ettekö ole koskaan kuulleet Kaanaanmaan Kyypästä?"

Kertomus jatkuu: "Mustaviittainen kohotti kasvojaan kaapunsa alta ja irvisti, huitoi kepillään sumuista ilmaa, hypähti tähteään pyörittävän Mänkin viereen ja alkoi laulaa muiden mukana. Tämä kyssäselkäinen rahankerjuri on kyllä ollut mukana vanhoissa versioissa, mutta sittemmin kummajaisena karsittu."

Kauranen nimeää tyypin kirjassaan Kaanaanmaan Kyypäksi.


jatkuu...
201. Taata14.12.2006 klo 18:08
Alun perin viisihenkinen

Kansanrunousarkistosta löytyvä materiaali tukee myös viisihenkistä tähtipoikaseuruetta kyttyräselkineen. Alkulaulussaan Savonlinnan "seernapojat" kerskuvat: Mepä viisi viisast´miestä/Tämän seernan rakensin´/Jumalalle kunniaksi/sekä ihmisten iloks´.

Laulu todistaa ainakin itäsuomalaisia tähtipoikia olleen viisi. Heidän joukossaan oli kyttyräselkäinen oliokin, tällä kertaa Muriaani. Näytöksen lopussa Herodes "kuittaa" Muriaanille,
joka vastaa savolaisella aksentilla.

"Mistäs on hartees ryttyseks tullut?"

"Akka avantoon putosj, mie mänin auttamaa, niskat nyrskäht, takapuolj tyrskäht."

Kyttyräselkä näyttäisi kuuluvan muodossa tai toisessa tähtipoikien joukkoon. "Tyynyn" on aikojen saatossa saanut Juudas, Muriaanein kuningas tai Kyyppä.

Tämän lainauksen loppu.
202. Matti14.12.2006 klo 20:26
En malta olla näpyttelemättä seuraavaa Keski-Uusimaahan lähetettyä kirjoitusta.

"Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan rasismi on lisääntymässä Suomessa. Joulun alla olisi syytä muistaa ”perinnettä”, joka mielestäni kasvattaa suomalaislapsia rasismiin, tiernapoikien esityksiä. Tämä saattaa tuntua omituiselta, mutta tiernapoikien asennemalli on vanhanaikainen ja toista rotua syvästi halventava

Mustan rodun edustaja on pistetty kutsumaan itseään ”murjaaniksi”. ”Yksi herra ja kuningas Murjaanien maalta.” En usko, että yksikään mustan rodun edustaja nimittäisi itseään tai haluaisi tulla kutsutuksi murjaaniksi. Häntä käsketään nöyrtymään valkoisen miehen edessä: ”vaikka sinä olisit kuinka herra ja kuningas, pitää sinun kuitenkin kunnioittaa Herodesta ja lankeemaan hänen eteensä polvillensa”. Kun ”murjaanien kuningas” asiasta kieltäytyy, niin häntä uhataan väkivallalla ja hengen menettämisellä: ”sä taikka sun henkes!”

Pakon edessä taipunutta ”murjaanien kuningasta” pilkataan ja asialla kerskutaan: katsokaa te nyt tuota murjaanien kuningasta, kuinka sen pitää rukoileman Herodesta ja lankeemaan hänen eteensä polvillensa!” Jos tämä kaikki ei täytä rotusorron merkkejä, niin mikä täyttää? Jos tällä ei halvenneta mustaa rotua, niin millä halvennetaan? Tämä on pahempaa kuin neekeri-sanan tahaton käyttö. Tässä tietoisesti halutaan loukata ja lisäksi väkivalta hyväksytään toimintamallina. Ja kaikkea tätä me esitämme vuodesta toiseen jouluna, rauhan juhlana!

Koulujen Tiernapoikaesityksissä kilpaillaan siitä kuka saa olla se, ”joka saa nöyryyttää sitä murjaania”. Kukaan ei haluaisi olla murjaanien kuningas. Kouluviranomaisten pitäisi mitä pikimmin kieltää nämä halventavat esitykset Suomen kouluissa. Päättäjät katsokoot peiliin ja kysykööt itseltään, kutsuisivatko esimerkiksi Nigerian edustajia katsomaan tällaista esitystä? Miten heille selitettäisiin, että musta mies joutuu nöyrtymään miekan edessä jouluna? Joulu sentään on rauhan juhlista suurin!"

Lienee vedättämistä.
203. jupejus14.12.2006 klo 20:40
Murjaaneillahan tarkoitettiin kai mauretanialaisia (marokkolaisia tai jopa espanjalaisturkkilaisiakin - mutta kuitenkin joitain arabiheimoja nähtävästi) - sellainen kuva jostain jäänyt.
Mistä sana heille on tullut ja mikä on ollut sanan alkuperä. Onko se sanana muistuttanut jotain murjaani-sanaa ja kansalaiset ottaneet siitä nimityksen käyttöön kuvaamaan tietyn mielikuvan antamaa ihmistä.

Tuonpa asianlaidan kioskinpitäjä varmaan paremmin selvittänee - sinänsä mielenkiintoinen asia olisi tietää.
204. Taata14.12.2006 klo 21:04
Hyvää vetoapua ei ole koskaan kioskilla liikaa. On sitä ollut
näytelmään tunkuakin murijaanien kuninkaaksi, koska sai
noeta naamansa eniten ja se oli mieluista puuhaa joistakin.
Toisaalta jos oli ujo ja maalasi naaman oikein kovasti, niin ei kaikki tunteneet, että kuka siellä maskin takana oikein
lymyää eikä se ollut aina paha juttu.

Kyllähän Nykysuomen sanakirjakin kertoo, että mitä murijaaneilla tarkoitetaan. Toisaalta puhutaanhan sitä mustalaistenkin kuninkaasta, ainakin tuosta nyt vissiin edes menneestä täälläkin. Toisaalta historiallista näytelmää ei voi alkaa vesittää noin vain.

Herodes I Suuri hallitsi Rooman vasallikuninkaana Palestiinaa. Murhautti puolisonsa Mariamnen ja kolme poikaansa. Aloitti Jerusalemin temppelin jälleenrakentamisen.
Betlehemin lastenmurhat mainitaan Raamatussa hänen
yhteydessään.

Tuotteissa on vielä neekerien kuvia, vaikka nimet ovatkin
meillä jo muutetut. Mustat Pekatkin ovat nyt vain Pekkoja.
En tiedä sitä, että onko Musta Saara, maija ja variskin jo
muutetut ja mitä muita noita onkaan, mutta Englannissa
ainakin käy kohina ja kuhina vielä aiheesta.
205. airisto14.12.2006 klo 21:11
Luepa Taata tämä:

http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/1999/kielii1 999_3.shtml
206. Taata14.12.2006 klo 21:22
Hyvä linkki tuo, sillä kertoo näytelmän henkilöistä jotain mitä
en ole vielä maininnut.
207. Jaska14.12.2006 klo 21:34
Murjaani on tosiaan väännös maurista. Maurit olivat berberien ja arabien jälkeläisten sekakansaa, joka seemiläis-haamilaisena rotuna on negridirotuisiin verrattuna varsin vaaleaihoista nykyisten pohjoisafikkalaisten kansojen tpaan. Mur(i)jaanien kuninkaan naaman töhriminen pikimustaksi on siis historiallinen perusvirhe! Heroden oli puolestaan juutalainen, siis suunnilleen samaa väriskaalaa kyykytettävänsä kanssa. Se ei kuitenkaan ole niin oleellista kuin tiernapoikien juutalais-arabilainen rasismi! Valkoihoiset vain esittävät tätä arveluttavaa näytelmää, siis itse asiassa syyllistymättä negridisrotuisi, "murjaaneja" vastaan kohdistuvaan rasismiin.
208. jupejus14.12.2006 klo 21:36
Tuskin noilla ihmisten ulkonaisilla ominaisuuksilla mitään loukkaavaa haluttiin ilmaista vaan oli aivan luonnollsita, että sanat kehittyivät kertomaan jostain olennaisesta ominaisuudesta.

Tuossa netin kautta mielenkiinnon samuttamiseksi etsin juttuja murjaaneista ja löytyihän niitä. Hyvin erikoisia tapahtumia on maailman historiassa tapahtunut. Merirosvo Tarik ja jopa Giblartarkin liittyi samoihin kuvioihin (jos kaikkiin tarinoihin on sitten uskominen).

- Ei taivahassa kuolon vaaraa. Ei kyyneleitä, yötäkään. Näin lauloi kerran musta Saara, pien' neekerlapsi hyvillään...
Tuohan on yksi kauneimpia lauluja, jotka nykykielenkäsitysten mukaan pitäisi kai entrata.

Sanat on sanoja. Kieli muuttuu vain meidän ajatuksissamme ja käsityksissämme. Keltaisesta vaarasta ei kohta saa puhua, jos sillä halutaan ilmaista kiinalaisia (jos heissä mitään vaaraa onkaan - mutta se on sivuasia - pääasia on tuo 'keltainen' sana). Punanahat on pannassa, kun on olemassa intiaani-sanakin. Musta viitannee nykyään jo kaikki johonkin negatiiviseen. Vaikka valkoihoiset kuinka mielisivät tummentaa itseään melanoman uhallakin ja haluaisivat grillata ja keinotekoisesti solariumeissa itseään paahduttaa, niin silti loppuunpalaminen mustalle karrelle olisi mitä todennäköisemmin paheksuttavaa.

Tietenkin on muistettava, että asia on myös niinkin, että jos sanalle muodostuu jonkin uuden käsityksen mukaan "uudempi" merkitys, niin sanaa pitäisi vältää sen vuoksi, jos siitä joku loukkaantuu. Koska eihän sanoilla saisi olla loukkaavaa merkitystä, jos sillä sanan sanomisella ei haluta loukata.

Tiernapojat kaikkine henkilöitymineen ja laajoinen taustatarinoineen on uskomattoman mielenkiintoista näemmä, kun noihin historian pieniin hetkin perehtyy.
209. HT15.12.2006 klo 00:02
Taata:

-------------
Meidän koulustakin Pokkitörmältä lähti sakki Helsinkiin esiintymään ja levylle laulamaan eikä silloin päässeetkään kaikki noin vain levylaulajiksi.
-------------

On näköjään käyty samaa koulua. Muistuneeko mieleen seuraava tapaus vuoden 1960 paikkeilta:

Atte Miettisen valmentamien tiernapoikien piti esiintyä joulujuhlassa. Pojat viipyivät ja viipyivät, kunnes lopuksi tulivat lavalla "siviilivaatteissa", ilman mitään rekvisiittaa, murjaanien kuningaskin naama valkoisena. Jotain syystä kaikki tarvikkeet olivat kadoksissa, mutta esitystä ei ruvettu peruuttamaan.

Esitys oli harvinaisen hupaisa, tahatonta komiikkaa oli runsaasti. Karttakepit palvelivat miekkoina, ja keppi oli tähtikin, sitä kieputettiin keskikohdasta ympäri. Herodeksen "hoo, miksi olet noin musta" herätti yleistä hilpeyttä, koska murjaanin naama oli nokeamatta, kuten mainitsin. "Risti sun rintaas, miekka mun tuppeen" sanoi Herodes ja työnsi karttakepin vyönsä alle.
210. Taata15.12.2006 klo 01:29
Miettisen Aten nyt ainakin muistan hyvinkin HooTee, kun ostin hänen suosituksestaan nokkahuilun, joka on vieläkin tallella. Nykyään minulla taitaa olla jo kokoelmakin erivärisiä nokkahuiluja niitä kun tehdään muovista ja ties mistä raaka-aineesta, mutta silloin oli perinteellinen ruskea puusta sekä harja ja manteliöljyä. Eihän minusta nokkahuilutaiteilijaa
tullut vaan vaihdoin instrumenttia heti kohta.

Valehtelen, jos sanon tuon kohdan muistavani tiernapoikakuvaelmasta. Olen saattanut olla paikalla.
Tarpeeksi kun miettii, niin alkaa pikku hiljaa vaikuttaa tutulta.
Sitä näköjään eri henkilöt muistavat eri asioita ja niistä syntyy sitten kokonaiskuva tuosta kouluajasta.
211. HT15.12.2006 klo 09:15
----------------
Miettisen Aten nyt ainakin muistan hyvinkin HooTee, kun ostin hänen suosituksestaan nokkahuilun, joka on vieläkin tallella.
----------------

Kaiken varalta: minä olen siis HT, en se HooTee, joka myös näkyy täällä kirjoittelevan.
212. Taata16.12.2006 klo 01:22
Vähän kyllä tuotakin mahdollisuutta epäilin, kun se toinen sanoi toimineensa tiernapoikana Ylivieskassa, vaikka on tiernakaupungissa syntynyt. Mutta ajattelin sitten, että ei kehtaa kaikkia tunnustaa, kun on ehkä ujonpuoleinen eikä
tunnusta kaikkia tekemisiään ja on asunutkin monella paikkakunnalla. Että jos sittenkin olisi tullut tänne puolelle kirjoittelemaan, kun oikein muistaakseni yllytinkin. No, ei tämä nyt mittään haittaa vaan pikemminkin päinvastoin, sillä meitä on sitten enemmänkin täällä.
213. Taata6.1.2007 klo 10:51
TIERNAPOIKIEN SALAPERÄISESTÄ VIIDENNESTÄ JÄSENESTÄ UUTTA TIETOA!
SEURAA TAATAN KIOSKIA ASIAN TIIMOILTA!
214. Taata6.1.2007 klo 11:22
Sanomalehti Kaleva kirjoittaa tänään otsikolla KYPPÄ ONKIN JOOSEF salaperäisestä viidennestä tierna- eli tähtipojasta.
Asian tärkeydestä ja yllättävästä käänteestä johtuen lainaan tähän koko jutun, sillä onhan tässä ehditty suorittaa arvailuja suuntaan jos toiseen. Tämä tärkeä juttu on Jyri-Jussi Rekisen kirjoittama.


Kyppä Kiinanmaalta onkin raamatun historian Joosef, eli Jeesuksen isä. Kiinanmaa on puolestaan Kiinaanmaa, joka tulee Kaanaanmaa-sanasta.

Tämä tulee ilmi oululaisen Kalevi Roustin (1924-1975) tiernapoikatutkimuksista.

Roustin kirjoituksia on tutkinut oululaislähtöinen musiikin maisteri Rauno Myllylä. (lisäsin on-sanan, Taatan huomautus)
Hän kertoo, että Kypän juuret ovat aina olleet tiedossa. Ne jäivät vain jalkoihin ennen joulua olleen yleisen Kyppä-kohun aikoihin.

Rousti tutki kyttyräselkäisiä narrifigureja keskiajalta peräisin olevista tähtipoikanäytelmissä. Näissä narreina olivat muun muassa Joosef, Juudas ja Murjaanien kuningas. Roustin mielestä Kypän piirteet sopivat parhaiten Joosefiin.

"Alkuperäinen hahmo Kypän takana on selvästi Joosef. Kyseessä oli näytelmien vikkelä ja kyttyräselkäinen narrin hahmo. Kun Maria oli mukana näytelmässä, ei Joosef enää ollut narri", Myllylä tietää.

JATKUU


PS. Tässä vaiheessa yllättävien paljastusten vuoksi vedin herneiden asemasta ranskanleipää henkeen ja rupesi aivastuttamaan niin vietävästi.
215. Eki6.1.2007 klo 11:31
Jyri-Jussi Rekinen ei olekaan näillä sivuilla ensimmäistä kertaa tappina kyydissä, siitä on eräs toinen tiernakaupunkilainen pitänyt huolen.
216. Taata6.1.2007 klo 11:50
Kalevi Roustin mukaan Joosefia oli nimitetty hänen ulkomuotonsa mukaan ruotsiksi ukoksi: gubbe.

"Kun Oulun murteen kyppä tarkoittaa kyttyrää. Näytelmissä Joosef oli kyttyräselkäinen hahmo. Niinpä on nimen muunnos ymmärrettävä", Myllylä selvittää.

Ruotsalaisissa näytelmissä esiintyi ukko Kaanaanmaalta.

Jossakin vaiheessa historiassa gubbe vaihtui Kypäksi ja Kaanaanmaasta tuli Kiinaanmaa ja lopulta Kiinanmaa.


Taatan kommentaari:

Ilmankos Helsingissä mennään vieläkin kybällä ja vuoden 1997 asuntomessut järjestettiin Raision Kaanaassa ja Kaanaan moottoriurheilukeskus löytyy myös Tampereelta kuin myös Kissanmaa. Ainakin Porista löytyy myös Kaanaa,
mutta ilmeisesti siirrän jatkossa tiernatutkimukset kuitenkin Hämeen suuntaan, jos Tiernakaupungissa ei asia selviä
yskimättä ja aivastelematta. Tämä asia on sitten vaikea ja juonikas sekä monipolvinen päihittäen parhaat salapoliisikertomuksetkin kuten myös kärkkärin ja köpin mysteerit rössypotuista puhumattakaan.
217. Hui_hai6.1.2007 klo 12:04
Köpistäpä tulikin mieleeni, että törmäsin tuohon sanaan erään oululaiskirjailijan tekstissä. Tai oikeastaan Taatan mainostamaan sanaan selluköpi. Ari Paulow käytti selluköpi sanaa uusimmassa Jesse Hackman dekkarissaan ja tämä ainakin viittaisi siihen ettei selluköpi sana ole pelkkää Taatan huru-ukkoilua. Tosin edelleenkään en ole koskaan kuullut käytettävän sanaa köpi yksinään. Mutta on siis olemassa ainakin kaksi ihmistä, jotka ovat kuulleet sanan selluköpi oikeassa elämässä.

Pitänee kysyä asiasta seuraavan kerran Skiftesvikin Jonilta kun sattuu mies kohdalle. Josko hänellä olisi parempaa tietoa asiasta.
218. Taata6.1.2007 klo 12:07
Tähtipoikanäytelmän mysteeri on sitten ihmeellinen, kun uusia paljastuksia tulee, vaikka tutkija on kuollut jo vuonna 1975. Miten kummassa ukot ja taatat unohtavat asioita tällä tavalla? Sotkuja sotkun perään ja pienessä humussa ja sumussa tärkeät asiat unohtuvat? Kunpa Kalajoen Atte vielä eläisi!

Onko kyse yli-innostuksesta vai alavireisyydestä vai mistä? Asiaan on saatava joku tolkku semminkin kun nyt on jo esiintynyt tyttötiernojenkin Kyyppä. Voi aikoja voi tapoja!
Äkkiä täytyy nyt merkitä muistiin tämän syntyajankohta annaaleihin ja kalentereihin sekä muihin aikaa kestäviin muistiinpanovälineisiin, kun ensin on viskattu tietokoneet
Sontavälikköön.

Valtakunnassa pitäisi olla vain yksi taatojen taata eli ns. SuperTaata kerrallaan, jonka sana viime kädessä ratkaisee kaikki kinkkiset ja kiperät kysymykset. Jos Nato-Liisa sanoo, että mennään Natoon kuin myös ylipuhutut kansanedustajat ja ministerit, niin SuperTaata veto-oikeuttaan käyttämällä ratkaisee asian niin, että ei mennä Natoon eikä nataan ja asia on sillä selvä enempiä jankkaamatta.
219. Eki6.1.2007 klo 12:09
Taatalle tiedoksi: Kalajoen Atte elää. Siinä missä Esa Arrakin. Otan sen kunniaksi loppiais-arrakin.
220. Taata6.1.2007 klo 12:14
Joni nyt kyllä varmasti ainakin köpin tietää kuin myös Toriparlamentissa kaikki kuin myös erinäisissä kahviporukoissa eri baareissa. Joni Skiftesvik oli toimittajana Oulu-lehdessäkin ennen kirjailijauraansa ja meille Meri-Ouluun kirjoittanut näytelmiä. Kutsumanimenä Köpiä on käytetty ainakin Heinäpäässä, josta on tullut muun muassa merkittäviä raviohjastajia ja jääkiekkoilijoita valtakunnan huipulle. Nimiä Taatan tarvitsee tuskin tässä mainita.
221. Taata6.1.2007 klo 12:21
En ollut Kalajoen Aten hautajaisissa paikan päällä, mutta hän saavutti korkean iän säilyttäen luomisvoimansa melkein loppuun asti. Hänestä voisin tarinoida pitempäänkin. Aulis Lehto mm. vaalii hänen muistoaa ristikoissaan.
222. Taata6.1.2007 klo 13:08
Vaikka tässä nyt koko taata tärrää kuin misut palaisivat SLICK CHICKIssä, kun tulee tällaisia uusvanhoja tutkimustuloksia enkä nostanut kesällä tarpeeksi valerianaa eli rohtovirmajuurta Hietasaaresta, niin jatkan kuitenkin Kalevan tämän aamuisen tiernajutun lainausta.


"Myös Samuli Paulaharju kirjoitti Kyppä Kiinaanmaalta- hahmosta. Se oli kuitenkin jo kadonnut tiernapoikakuvaelmasta, kun Samuli Paulaharju kirjoitti teostaan Kuvat tuolta, toinen täältä kautta Suur-Suomen-teostaan (1944). (Tässä pitäisi olla Kuva tuolta, toinen täältä...Taatan huomautus, lehdessä pakkaa olemaan painovirheitä.)

Kyseinen kirja sisältää aikalaistietoa tiernapojista
"Paulaharju olisi varmasti kuvannut Kypän, jos hän sellaisen olisi tavannut", Myllylä muistuttaa.

Kypän katoamisajankohta ajoittuu 1850- ja 1960-luvuille, jolloin hahmo oli vielä mukana tiernapojissa.

"Tuolloin mukana oli vielä Neitsyt Maria ja itämaan tietäjiä.
Roustin mukaan 1880-luvulla tapahtui tiernapoikaryhmän voimakas supistuminen. Itämaan tietäjät, neitsyt Maria ja Kyppä jäivät pois", Myllylä huomauttaa.

Rauno Myllylä kirjoitti ensimmäisen kerran Kypästä kirjassaan Tähti se kulukeepi (1991/2003).

"Ehkä hahmosta pitäisi pian kirjoittaa oma kirjansa", hän suunnittelee."

LOPPU


Taatan kommentaarit: En voi mitään, mutta minua pakkaa naurattamaan tuota kirjoitusta lukiessani eikä se johdu siitä, että täällä paistaa aurinko. Ensin oli Neitsyt Maria näin isoilla kirjoitettuina, mutta sitten toisen kerran neitsyt Maria todella näin kirjoitettuna. Minkä vuoksi? Enää en uskalla tätä tekstiä entrata edes pilkkujen osalta, sillä niin on tarkan pelin aikaa tässä tähtipoikajoukkuen Kypän tai miten sen nyt kukin on historian aikana vääntänyt kanssa. Saattaa olla vaikka kaalimaalta, sillä tietääkseni kaalin on väitetty olevan vanhin Suomessa tunnettu vihannes ja pukki on kaalimaan itse oikeutettu vartija, vaikka on itsessään myös virhe.
Ehkäpä siksi ei nuuttipukkikaan ole hyvässä huudossa, mutta kohtahan tuo taas nähdään miten Hyvän Tuomaan tuoman joulun käypi?
223. Taata6.1.2007 klo 13:25
Kyselyjen varalta misujen osoite:

http://www.ipdb.org/machine.cgi?id=2208
224. Taata11.1.2007 klo 20:46
Kaleva kirjoittaa 11.01.2007:

Torin Nuuttirieha peruttu

Lauantaiksi 13. tammikuuta eli Nuutinpäiväksi kaavailtu nimikkorieha on peruttu. Torille kaavaillun tapahtuman oli määrä päättää Oulun tierna-aika. Vs. markkinointipäällikkö Pauliina Sirviön mukaan tarkoitus oli, että Nuuttiriehassa olisi käyty läpi talvisia jää- ja lumiaktiviteetteja koko perheen voimin.

Kun jäätä ja lunta ei ole, ei mitään voi oikeastaan tehdä, Sirviö harmittelee.
225. Eki11.1.2007 klo 21:09
Mutta tässä saitilla tierna-aika päättyy 13.1. ;)
226. Taata11.1.2007 klo 21:41
Vitsikästähän tämä on! Kuvitteleeko ne tosiaan, että minä jaksan ympärivuotisesti tierna-aikaa jatkoajalla pyörittää?
Tarkoitus oli Nuuttina lopettaa ja korkeintaan sunnuntain puolelle saatan lipsauttaa, jos ei Nuuttipukki kovin kärttyisäksi äidy. Kilpatehtävän vastauksenkin ajattelin Nuuttina esitellä eli moniko sakarainen on aito tiernatähti.
Onhan tässä muitakin aiheita tulossa.

Nyt tuolla taivaalla näkyykin sitten oikea Beetlehemin tähti, kun on tuo komeetta eli pyrstötähti menossa kiintotähteä eli aurinkoamme kiertämään. Ei tässä ehdi sen sakaroita laskea, jos sillä nyt niitä edes onkaan, mutta kirkas se ainakin on. Jos olisi keskellä yötaivasta, niin olisi melkoinen näytelmä kyseessä. Nyt on niin matalalla. Meidän maa on
vain pelkkä kiertotähti, mutta monenlaisessa liikkeessä me silti ollaan.
227. Eki11.1.2007 klo 21:48
Ainakin jaksat vastata, vaikkei kysyttykään.
228. Taata11.1.2007 klo 23:31
Itse asiassa vastasin näille tiernakaupunkilaisille, mutta ei se Eki mittään haittaa, vaikka löysit itsellekin sanomaa tästä.
Onhan se hyvä haistelee juttuja herkällä aistilla, jos sattuisi jotain jutun juurta löytymäänkin tai salapiikkiä, johon voisi vastailla. On se hyvä, että hajuaisti pelaa paitsi, että täällä Tiernakaupungissa on parina päivänä tuo yksi tehdas hiukan haissut ja ovat herkimmät päässeet rahanhajua valittelemaan. Entisinä aikoina ei tällaisista pikkupäästöistä olisi kukaan vaivautunut nyrpistelemään eikä ainakaan lehtiin kirjoittamaan. Itse asiassa Eki lainasit tuossa viimeksi RA:ta puoleksi.
229. kudos12.1.2007 klo 00:56
Taata hyvä,

ole ystävällinen ja siirrä tämä henkilökohtainen jaarittelublogisi johonkin ilmaiseen blogipalveluun (http://www.google.fi/search?q=%22free+blog%22). Jos tämän saitin lukijat haluavat lukea höpötyksiäsi, niin lukekoot tekstiäsi siellä. Me muut, joita jaarittelusi eivät kiinnosta, eivät joudu niitä edes silmäilemään.

Mikäli höpinäsi oikeasti liittyvät sanaristikoihin tai ristikkoihmisiä muuten kiinnostaviin juttuihin, blogisi lukijat (MUTTA ET SINÄ ITSE) varmaankin ilmoittavat siitä meille.
230. kudos12.1.2007 klo 00:57
Linkki ei tykännyt sulkumerkeistä?

http://www.google.fi/search?q=%22free+blog%22
231. mor12.1.2007 klo 17:55
Olen vähän eri linjoilla kudosin (kudoksen?) kanssa. En ole läheskään aina asioista samaa mieltä Taatan kanssa, mutta hänen jorinoitaan on ihan mielenkiintoista lueskella.

Taatalla on selvästi kaikenlaista tietoa kaikenlaisista asioista ja hän osaa pukea ne hyvin omannäköiseensä pakettiin. Miksei niitä siis saisi lukea tältä saitilta, sivutaanhan niissä kuitenkin ristikkoasiaakin aina välillä?

Annetaan siis Taatan pitää kioskinsa, eikä häädetä häntä ties minne. Eksyy vielä elämän rautateillä! :-)
232. eikka12.1.2007 klo 20:04
1. kertaa otan kantaa ko. kioskiin ;
pysytäänhän sitä sivuilla kun itselleen kirjoitellaan.
233. Taata12.1.2007 klo 21:47
Olenhan minä ollut muillakin areenoilla, mutta nyt ristikkoihmisenä pesiytynyt tänne. Eikö tämä kioskisysteemi olekin hyvä, kun tietää, että kenen jorinoita siellä ainakin on eikä siten tarvitse tänne tulla vahingossa? Olen ennenkin pannut merkille, että joillakin on taipumusta tulla kioskeilleni ja muillekin foorumeilleni vain sen tähden, että saisi moittia ja vaatia lopettamaan. Ei tämä ole minulle mikään uusi tilanne.

Toiset sitten haluavat lukea ja yksityisesti saan useasti hyvää palautetta ja on kehoitettu jatkamaan ja olla välittämättä yksittäisistä tölväisyistä. Omalla tyylilläni se minäkin kirjoitan enkä tietenkään voi kaikkia miellyttää, mutta asioilleni pyrin aina ottamaan todellisuuspohjaa vaikka en kaikkea voi paljasta joten joudun kyllä harjoittamaan itsesensuuriakin.

Ei siitä kirjoittamisesta varmaan kellään mitään tule, jos koko ajan pitäisi ajatella kaikkia miellyttävänsä ja pelätä arvosteluja ja ihmisten puheita.

En minä ole nyt aikeissa mihinkään siirtyä, koska en minäkään ole jokaisesta keskustelupalstasta kiinnostunut eikä aika riitä kaikkeen valitettavasti.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *