KESKUSTELUT > RISTIKOT > MONIKOT
31. Monikot
Maiju17.4.2003 klo 09:00
Viime päivien uutisissa on mainittu mm.palestiinalaisterroristi Abu Abbas ja kädetönirakilaispoika Ali Ismail Abbas. Näistä virisikeskustelu nimien monikosta. Abbasit, Abbakset,Abbaat?Kotimaisista nimistä monen mielestä oudosti taipuuesim. Satu. Olen kuullut sanottavan, että oikeataivutus olisi Satun, Satulle, ja monikko olisisitten Satut. Onko näin?
Entäpä Marjut - Marjuet (kuten kätkyt- kätkyet)vai Marjutit?
2. Antti Viitamäki17.4.2003 klo 10:30
Nimet ovat hyvin usein poikkeuksia sääntöön kuinsääntöön, eikä niihin siis aina auta luontaisenkielikorvan soveltaminen.On olemassa joukko alunperin vieraskielisiä nimiä,jotka ovat sittemmin suomentuneet ja suomettuneet.Näitä voi taivuttaa ikään kuin niillä olisikielemme mukainen vartalo: Matias - Matiakset,Tuomas - Tuomaat/Tuomakset (hieman harvinaisempi),Jeremias - Jeremiaat, jopa Barabbas - Barabbaat.Usein näihin nimiin liittyy tietty ikonisuus, eliniille on Raamatun tai jonkin muun lähteen mukaanmukaan syntynyt tietty laajempi merkitys: Tuomas =epäilijä, Juudas (Juutas) = petturi. Tämävahvistaa niiden tendenssiä taipua suomen kielenyleisnimien mukaisesti.
Sen sijaan kaikki sellaiset nimet, jotka eivät olesopeutuneet kieleemme, pyritään pitämäänkokonaisina. Tämä pätee myös niihin nimiin, jotkatuntuisivat helposti taipuvan jonkin säännönmukaan, mutta ovat siihen liian uusia. Eli vaikkameillä on Barabbas - Barabbaan - Barabbaat, niinAbbas on kaikesta huolimatta vielä vartaloton:Abbas - Abbasit. Samaan tapaan meillä on James[dzheims] - Jamesit (vain farkkuja sanotaan joskusvanhan merkin mukaan jamekseiksi), Gladys -Gladysit, Thomas - Thomasit (tosin lienee jotilanteita missä horjuu, ehkä Tuomas-nimen takia:Thomakset - mutta ei varmaankaan ole vieläsuositeltua).
Tilanne VOI muuttua, jos nimestä tulee tuttu,mutta en uskoisi kielitoimiston pitkiin aikoihinsuosittelevan muuta. Tosin siellä ollaanilmeisesti vähän vapaamielisempiä erisnimiensuhteen - hyvän julkisesti esitetyn kielenkriteereinä ovat luontevuus ja helppotajuisuus, jajos jokin nimi yksinkertaisesti tulee helpomminymmärretyksi kielen mukaisesti taivutettuna,kyseessä ei ole aivan kamala virhe.
Suomen kielen omatkin nimet ovat välillä vähänhäilyviä. Minulle opetettiin koulussa, ettähenkilö saa itse asiassa ITSE päättää, miten hänennimeään taivutetaan. Niinpä on niitä Satu-nimisiäihmisiä, jotka taivuttavat Satu - Sadun, ja niitäjotka taivuttavat Satu - Satun. Jos ei voidatietää, kummasta on kyse, yleinen suositus taitaaolla Satu - Satun, ihan sen takia että kuulijaymmärtää sanan viittaavan henkilöön eikä tarinaan.(Vaikka taitaa olla sellainen tilanne suhteellisenharvinainen, missä voisivat sekaisin mennä.)
3. Antti Viitamäki17.4.2003 klo 10:33
Monissa muissakin erisnimissä taivutus tapaa erotavastaavasta yleisnimisestä sanasta: Helmi - Helmin(ei Helmen), Impi - Impin (ei Immen), Taimi -Taimin, Tuuli - Tuulin, Onni - Onnin, Touko -Toukon, Veli - Velin. Rajatapauksia ovat ainakinAhti - Ahdin/Ahtin ja Sampo - Sammon/Sampon. Niinja sitten on tämä nimistä älyttömin: Mies. En oleikinä nähnyt sitä taivutettuna, mutta kaiketi seon Mies - Miesin. Ainakin silloin, kun nimi onulkomaalaisen ihmisen, esim. Mies van der Rohe.No, turhaan morkkaan - eihän nimi Miesiä pahennaellei Mies nimeä... :-)En ole koskaan nähnyt Marjut-nimeä taivutettavanMarjut - Marjuet. Silloin kai genetiivi olisiMarjuen, ja onko siinä nyt tolkkua? Minätaivuttaisin Marjut - Marjutin - Marjutit, muttataas kerran: henkilöhän saa itse päättää, vaikkaepäjohdonmukaisestikin.
Pääsääntöisesti siis: mediasta esiin nousevatuudet, vieraskieliset nimet taivutetaankokonaisina. Alkukielen mukainen taivutushansaattaisi olla jotain ihan muuta. Onhan meilläkokemusta esimerkiksi latinan kielen monikoidensotkemisesta: factum (yksikkö) - facta (monikko),mutta silti suomettumisen jäljiltä meillä onfaktumi, faktumit, fakta ja faktat. Samoin niinkintutut ja eri asioihin nykyisellään viittaavatmedium ja media ovat vain saman sanan yksikkö- jamonikkomuoto. Käsittääkseni kielitoimisto yrittijossakin vaiheessa toppuutella monikkomuodonmediat käyttöä viitaten juuri siihen, että mediatarkoittaa jo itsessään kaikkia tiedotusvälineitäja tiedonvälitysmuotoja (medium = keskellä,keskikohta, välissä, välissä oleva, välittäjä),mutta nykyään tietosanakirjakin kertoo medianvoivan tarkoittaa vain yhtä tiedotusvälinettä. Otempora, o mores. :-)
4. Kotsa17.4.2003 klo 10:57
Anttin ;) vastaus oli selventävä ja lähestyhjentävä, mutta kysyisin vielä Viitamäkiltä ;) vähän lisäevästystä samaan asiaan.Akropolis -> Akropoliin, Semiramis -> Semiramiin(propreja), kaunis -> kauniin, valmis -> valmiin(adjektiiveja) - mutta varis -> variksen, jänis ->jäniksen (yleisnimiä).
Siis: Aulis -> Auliksen/Auliin,
Hjallis -> Hjalliksen/Hjalliin?
Kotipelton puolesta hyvää pääsiäistä kaikille!;)
5. Eki17.4.2003 klo 11:01
Antti on vastannut sen verran perusteellisesti,että itse esitän vain pienen muistikuvan yli 30vuoden takaa, jolloin olin enemmän ratkoja luinlaatija. Piilokirjain sanassa IN_OT oli hakusessaja vihjeessä viitattiin miehiin. Ajattelin, ettänyt meikäläistä lykästää arvonnassa, kun kaikkilaittavat siihen INNOT ja INTOT on kuitenkin oikeataivutus. Voi sitä pettymystä, kun oikeassaratkaisussa luki INNOT.Tarinassa on toinenkin opetus. Laatijan ei yleensäkannata käyttää etunimeä vihjeenä, jos sanatarkoittaa muutakin. Toiset laatijat pyrkivätvälttämään ihmisten nimiä, toiset niitä turhaankinviljelevät.
6. Antti Viitamäki17.4.2003 klo 12:43
Sanat, jotka kuulostavat suomelta mutta jotkaeivät ole suomea, ovat aina vähän hankalia. Kyseon usein pitkälti sopimuksista. Akropolis (kreik.korkealla oleva kaupunki) taipuu kauneimminAkropolis - Akropoliin, vaikka Akropoliksen eimyöskään tunnu erityisen pahalta. Jos haluaisiolla jyrkän tasa-arvoinen kaikkia vieraskielisiänimiä kohtaan, tämäkin pitäisi tientenkintaivuttaa Akropolisin, mutta sana on jo niin tuttuettä siihen sovelletaan samaa sääntöä kuinRaamattu-pohjaisiin nimiin. Yleisnimi metropolis(suurkaupunki) menee vähän miten sattuu:metropolis - metropolin (ei metropoliin) -metropolit - metropolien. Tämä kahden eritaivutuksen sekoittuminen johtunee siitä, ettäsuomen kieli on mukauttanut joitakinpolis-päätteisiä sanoja ottamalla s-kirjaimen pois(Konstantinopoli, nekropoli eli kuolleidenkaupunki, hautausmaa) ja kansa on vain ryhtynytkäyttämään jotain toimivan kuuloista muotoa.Tällaista taivutustavan siirtämistä kutsutaananalogiaksi; jokin kielen sana antaa mallintoiselle, yleensä uudemmalle sanalle, ja syntyyepäjohdonmukainen tai jopa virheellinentaivutuslinja.Hyviä esimerkkejä sekoittuneesta taivutuslinjastaovat sanat muotoa olut, airut tai kätkyt.Yleisimmin näkee seuraavaa: olut - oluen - oluet -olueeseen. Illatiivimuoto pitäisi kuitenkin ollaolueen, minkä tajuaa kun hetken maistelee. Enkänyt tarkoita tällä sitä miltä se kuulostaa... :-)
Muoto olueeseen tulee sanan olue taivutuksesta.Olue on olut-sanan rinnakkaismuoto, samaan tapaankuin airut-sanalla on rinnakkaismuotona airue jakätkyt-sanalla kätkye. Koska airut ja airue elävätvielä kielessämme molemmat, sanat sekoittuvatentistä helpommin. Airue-sanan genetiivi jaairut-sanan illatiivi ovat samannäköisiä: airueen.Senpä vuoksi ihmiset tapaavat taivuttaa airut -airue(e)n - airue(e)t - airueeseen, jottaymmärrettäisiin mitä milloinkin tarkoitetaan.Analogia on sitten heitellyt muotoja suuntaan jostoiseenkin: vaikka olut-sanan oikea illatiivimuotoolueen tuo tuskin mieleen olue-sanan genetiivin,me käytämme silti olue-sanan illatiiviaolueeseen.
Semiramis ja Aramis ovat myös rajatapauksia,vaikka Semiramiin kuulostaa paremmalta kuinSemiramiksen. Sen takia sitä varmastisuositellaankin.
Se, miksi meillä on varis - variksen, mutta kaunis- kauniin, vaatii vielä syvällisempää selvitystä,enkä ole edes ihan varma riittävätkö tietonisiihen. Käsittääkseni taivutusten eroavaisuudetjohtuvat eri murteiden kautta tapahtuneistavartaloiden mukautumisista. Isolla osalla suomenkielen sanoja on kaksi eri vartaloa, esim.varis-sanan toinen vartalo on varikse-, ja sitäkäytetään useimmissa sijamuodoissa. Kantasuomessaei ilmeisesti ollut kuin yhdenlaisia vartaloita,mutta niiden tarkat muodot ovat enää arvailujenvarassa. Voi olla että varis, aikaisemmin vares(samoin kuin jänis oli aikaisemmin jänes), olialunperin varekh, varegh tai jokin vastaavankuuloinen - ja tästä alkoi sitten kehittyäerityyppisiä mukautumia eripuolille Suomeakulkeutuvien ihmisten suissa. Voi myös olla niin,että varis on LAINAsana, johon on vain myöhemminanalogisesti sovellettu jotain sopivalta tuntuvaataivutusmallia.
Kaunis-sanasta muistan kuulleeni, että setodennäköisesti on balttilainen laina, mutta muotokauniin oli aikaisemmin kaunihin, mikä viittaisisiihen että sana oli alunperin kaunih/kaunigh.Kehitys olisi siis voinut yhtä hyvin viedätaivutusta suuntaan ”kauniksen”. Vaan eipä vienyt.Nykyihmisen korvassa muoto tuntuukin jomahdottomalta, samoin kuin variin tai jäniin.
Aulis on minun mielestäni genetiivissä aivanselvästi Auliksen, samoin kuin Hjallis onHjalliksen. Mutta jos HS-laatija Lehto haluaisiihmisten sanovan hänen erikoisten sanojen viljelyäAuliin oloiseksi, ei meillä pitäisi olla siihennokan koputtamista.
7. Antti Viitamäki17.4.2003 klo 12:47
Jaa - anteeksi... Nyt kun hetken kelaan niin eihänmetropolis ole enää metropolis muuta kuin FritzLangin elokuvassa ja Terämies-seikkailuissa. Eliyleisnimi on metropoli, yhdenmukaisuuden takia.Pahoittelen erhettä.8. iippo17.4.2003 klo 21:33
Kirjoitin kerran pikku lahjaan "Riitalle".Riitta suuttui ja väitti kivenkovaan että "nimetkirjoitetaan niin kuin ne on". En silti korjannutettä "Riittalle". Viivi & Wagner -sarjakuvassaWagner muuten osti pari päivää sitten ananaan.
9. Antti Viitamäki18.4.2003 klo 14:38
Olisi vain pitänyt kirjoittaa pakettiin"Riitta"... Ei mahtanut hirveitä määriä ikääolla kyseisellä naisihmisellä? :-)Sellaiseen vahvan ja heikon asteen vaihteluun,jossa kaksoiskonsonantti muuttaa yhdeksikonsonantiksi, ovat jo kaikki suomen kielenerisnimetkin varmaan mukautuneet. Eli lahjatannetaan Matille, Heikille, Sepolle, Riitalle,Martalle, Jarkolle ja Vapulle. Muunlaiset heikotasteet toteutuvatkin sitten paljon harvemmin: Anne- Annelle (ei Anteelle), Ulpu - Ulpulle (eiUlvulle), Sirpa - Sirpalle (ei Sirvalle). Tähänsarjaan kuuluvat tietenkin myös ne nimet mitäluettelin yo. viestissä 17.04.2003 klo 10:33.
Niin, jäi kommentoimatta Ekin aiempi viesti:arvonta olisi totta kai pitänyt suorittaa vainniiden kesken jotka olivat vastanneet INTOT - josvihjeessä kerran viitattiin miehiin. Tämä sentakia, että ei voitu tietää kenenkään kontekstiinsopivan Into-nimisen ihmisen vaativan, että hänennimensä taipuisi heikossa asteessa.
Voi kuulostaa nippelihommilta, mutta tarkkuudellaon tällä alalla lähes yhtä suuri merkitys kuinkirurgiassakin. Kuka meihin uskoisi, jostoimisimme miten sattuu? :-)
10. Kotsa18.4.2003 klo 15:27
iippo: äityikö Riitta riitaisaksi heti luettuaannimensä vai vasta avattuaan paketin? Olisikohanpitänyt ostaa ISO lahja?Minulle on myös aikoinaan opetettu, että kukin saaitse päättää, miten hänen nimensä tulee taivuttaa.Niinpä pitikin vielä Antilta kysymäni, että
1) Jos Aukki niin haluaisi, niin eikö olisi oikeinja kohteliasta sanoa, että "Aulisin ristikot ovathyviä" - niin kornilta kuin se kuulostaakin?(Kornilta kuulostaa siis Aulisinin/Aulisimenkäyttö, ei se että Aukin ristikot ovat hyviä -HUPS!)
2) Miten menetellään, jos näitä Aulis-nimisiä onuseampia ja he toivovat nimensä taivutettavan eritavoin, ja jos puhutaan jostain heille kaikilleyhteisestä? Eli mikä on eri tavoin taivutettavienAulis-nimien - siisAulisten/Auliksien/Auliiden/Aulisien - yhteinenmonikon genetiivi?
11. jepsjuu18.4.2003 klo 16:15
Onpas hyviä kirjoituksia taivutuksista, muttasellaisiakin sanoja on, jotka taipuvat yleisessäpuheessa toisin kuin mitä ilmeisesti kirjakieli onmääritellyt. Esimerkikki sana; autto, sen kuuleetaivutukseltaan usein auton, vaikka puheessataivutetaan muotoon autton. kumpiko tapa onoikea?
12. Antti Viitamäki18.4.2003 klo 16:55
Autto (vähän harvinaisen oloinen sana minunkorvaani) taipuu autto - auton. Kahden viimeisentavun rajalla oleva kaksoiskonsonantti kuuluuastetaivutukseen, jos kyseessä on kk, tt tai pp.Auto taipuu auto - auton (ei audon) siitä syystäettä kyseessä on myöhäinen lainasana, joka ei olesopeutunut vanhempien sanojen mukaisestiastetaivutukseen. Niin no - kysehän on lainanlisäksi vielä (sitäkin myöhäisemmästä)lyhentymästä automobiili -> auto.
13. jepsjuu18.4.2003 klo 17:18
Autto on matala, kostea, lehtomainen, hyvinkinrehevä kohta jänkkien keskellä, yleensä myösjokien rannoilla. Oikea autto on todellamykistävän ja romanttisen oloinen paikka, keidassoiden keskellä.Sana taivutetaan normaalissa kielenkäytössämuotoihin; "auttot" ja "autton", ilmeisestierotuksena auto-sanankin kanssa, mutta sana kyllänoin taipunut aikoihin, jolloin autoja ei vieläollutkaan. Auttoahan on myös sukunimenä ja sekintaipuu "Autton".
Nyt herääkin kysymys, mikä määrittelee sanantaivutuksen; sanan käytännössä käytettävä muotokovai kielioppisääntö, jota ei kukaan käytäkäytännössä?
14. jepsjuu19.4.2003 klo 12:43
Jos jatkaisin vielä eräällä sanalla; aortta. Näkyylehtien ja netin kirjoituksissa, että yleisinmuoto on monikossa aortat ja aortan, mutta myösmuotoa aorttan. Sen sijaan muotoa aorttaan onselvästi enemmän kuin aortaan, mutta tuo onkinilman muuta selvä (viitta - viitan - viittaan)Toinen taivutussana; viive. Kielikorva suositteliaiemmin muotoa; viipeen, mutta kansalaisenhuonosti omaksuma se on hyväksytty myös nyttemminkaiketi muotoon; viiveen.
Pienellä viiveellä (viipeellä) on nyt hyväksyttyvissiinkin kumpikin muoto. Hyvä niin, koska enainakaan koskaan kuullut missään yhteydessä muotoaviipeen. Sitä perusteltiin ehkä sanalla; viipyä,mutta onhan kuvaavampikin sana; viivähtää.
Samoin on sana riive. En myöskään ole milloinkaankuullut, että olisi tilkitty riipeellä, muttariiveellä kyllä.
riive - riiveet vai riipeet?
viive - viiveet vai viipeet?
15. Kotsa19.4.2003 klo 13:57
Muistelin, että nykyään hyväksytään molemmat, sekäkäyttöön vakiintunut viive-viiveen ettäsäännönmukainen viive-viipeen(taipua-taive-taipeen, viipyä-viive-viipeen).Kun en ollut varma, yritin ensin soittaaKotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan(09-701 4991), mutta eihän siellä tietenkäänkukaan pyhinä päivystä. Heidän nettisivuiltaan(www.kotus.fi) - joilla muuten kannattaa poiketa -löytyi sitten vahvistus uumoiluilleni: molemmatoikein. Tuota jossain vaiheessa suositeltua viive- viipeen -viipeellä -taivutusta näkee nykyäänharvakseltaan tekniikan ja erityisestielektroniikan alan teksteissä, varsinkinkäännetyissä.
Samaisilta Kotusin/Kotuksen nettisivuilta löytyimyös ohjeita aiemmin pähkäiltyyn etunimientaivutukseen - palstalta "usein esitettyjäkysymyksiä" - yllätys, yllätys! :)
Sitaattien välissä oleva osa on kopioitu suoraanem. sivuilta:
"Kuinka taivutetaan etunimiä Satu, Tatu; Tuomas,Elias; Suvi, Pilvi
Sadun, kuten satu-sanaa, mutta Tatun, kun ei oleolemassa vastaavaa sanaa; Tuomaan (vanhempi,perinteinen taivutustapa) tai Tuomaksen (uudempi),samoin Eliaan tai Eliaksen; tavallisimmin Suvin jaPilvin."
Lähden jatkamaan pääsiäinenin viettoa - hyviäpyhiä kaikille!
16. Antti Viitamäki19.4.2003 klo 14:19
Ensin viive-sanasta: Tässä kohtaa kieli tosiaanhaparoi. Taivutusmuotoa viive - viipeen on kaiketiperusteltu sillä, että meillä on taive - taipeen,tarve - tarpeen ja kuve - kupeen, vaan kun meilläon myös haave - haaveen, toive - toiveen ja ilve -ilveen, niin heikohkoja ovat perustelutkin. Kukinsana taivutuslinjoineen on vain valinnutjommankumman reitin - toinen on kai sitten ainakuulostanut suussa paremmalta kuin toinen. Janykyään sitä toista vaihtoehtoa pidetään useimpientapausten kohdalla hyvin omituisen kuuloisena,vaikka kyse on lähinnä siitä mihin on tottunut.Autto-sanaan palatakseni: minulla ei ole kotonamurresanakirjaa, eikä netti valaise asiaa yhtään,mutta kuulostaa kovasti kummalliselta, jos auttominkään virallisen suosituksen mukaan taipuisiautto - autton. Moiseen ei ole mielestäni mitäänjärkevää syytä, ja ylempänä mainitsemanitaivutussääntö sopii sanaan täysin. Jos jossainpäin Suomea ihmiset taivuttaa sanan toisin, se eiole mikään peruste kieliopin poikkeukselle - saatisitten sille, että joku laittaisi ristikkoonratkaisusanaksi AUTTOT. Täällä Jyväskylässä kuuleemonen sanovan "äitit" eikä "äidit” - pitäisikömeidän silloin hyväksyä molemmatristikkosanoiksi?
Se, että monikko voisi sekoittua auto-sananmonikkoon, ei myöskään ole mikään perustelu. Onhanmeillä pilvin pimein erilaisia risteäviätaivutusmuotoja - esimerkiksi sanojen turpa jaturva monikot ovat identtisiä, samoin sanojenhaapa ja haava. Kun tutkitaan muita sijoja jasanaluokkia, homma menee vielä hulvattomammaksi,tyyliin hauki -> (mon. elat.) hauista ja hauis ->(yks. partit.) hauista, ja jopa haku -> (mon.elat.) hauista, vaikka viimeisen kohdalla eronkuuleekin puheessa. Tämän viestin jälkeenkeskustelun jatkeeksi alkanee virrata vielä paljonmonimuotoisempia esimerkkejä - en nyt jaksanutruveta käymään sanoja läpi.
Löysin netistä yhden tapauksen, jossa erisnimi ontaivutettu genetiivissä Autton. Tämä on taas niitäjuttuja, että nimensä taivutuksesta saa ilmoittaaoman näkemyksensä. Minun korvaani Autton kuulostaatäysin murteelliselta, vähän samaan tapaan kuintoisessa päässä Suomea ollaan ”Turkkuses”. Eli kunjepsjuu puhut ”normaalikäytännöstä”, niintarkoittanet käytäntöä sillä alueella missä sanaalähinnä käytetään. Muuten sana on itse asiassaniin harvinainen, etteivät Nykänen, Pesonen jataajuussanakirja sitä tunne.
Voisihan kyllä ajatella auttoa auttaa-verbinjohdoksena, samaan tapaan kuin muutto, taitto,laitto, niitto, uitto, maatto, käyttö, täyttö,näyttö ja syöttö, mutta kovasti ankealtakuulostaa, vaikka TÄSSÄKIN on pitkälti kysetottumuksesta. Kerran yritin muistaakseni kysyäEkiltä, kelpaisiko EITTÖ (
17. Antti Viitamäki19.4.2003 klo 14:23
Jäi näköjään tarina kesken (olikohan viestilläjokin maksimipituus). Otetaanpa uusiksi vähänmatkaa:Voisihan kyllä ajatella auttoa auttaa-verbinjohdoksena, samaan tapaan kuin muutto, taitto,laitto, niitto, uitto, maatto, käyttö, täyttö,näyttö ja syöttö, mutta kovasti ankealtakuulostaa, vaikka TÄSSÄKIN on pitkälti kysetottumuksesta. Kerran yritin muistaakseni kysyäEkiltä, kelpaisiko EITTÖ (
18. Antti Viitamäki19.4.2003 klo 14:26
No johan nyt! Stoppasi samaan kohtaan, kun siinäoli omatekoinen nuoli sulkeen sisäpuolella. Otinpois. Anteeksi nyt tämä kamala sotku - voisikohantuon yhden pätkän poistaa ja tämän yhdistää siihen- Eki? :-) Eli:...kelpaisiko EITTÖ (eittää) ratkaisusanaksi -sillä olisi mennyt oikea alakulma muuten kauniistiläpi. Taisi olla vastaus kieltävä. :-)
Aortta taipuu aortta - aortan - aortat. En tiedämistä olet löytänyt muuta tietoa. Perussanakirjaon tällä kohden aivan yksiselitteinen.
Vielä pieni iltapäiväsatu: Eräs Satu vaati minuaaikoinaan jopa puheessa käyttämään muotoa ”Satun”,koska hän ei omien sanojensa mukaan halunnut olla”Sadu”. Mietin tovin, pitäisikö minun sanoahänelle, ettei minullakaan olisi erityisempääintoa olla ”Anti”, mutta arvelin ettei hänuskoisi. :-)
19. jepsjuu19.4.2003 klo 15:13
Joo, parilla sanalla kommentoin. Aortta on selvä(aortat), mutta katsoin vain noitaasiantuntijoiden kirjoituksia netistä ja niissäjotkut käyttivät muotoa "aorttan tyveen" elisiinäkin on puhuttavan kielen vaihtelua. Autto. Jos menen vaikka autton kautta niin seaivan luontevaa sanoa noin (ei auton kautta), eikäse johdu murteesta eikä auto-sanan karttamisesta.
Murresanoissahan meillä tahtoo kadota liikaakinkonsonantteja eli tuolta kohdin käytämmeyleiskielen taivutusta, mutta onneksi meillä onpelastus tuo h. Sekun sopii kaikkeen vaikeaankohtaan ja tasoittaa ongelmat eli "met menemäauthoon" - tosin menemä met kyllä authoonki, josmenenmä piihliin.
Mutta totta, yksi pääsky ei kesää tee, ja oikeassaolet, että tuo sana autto, ei aiheita kielioppiinmuutosta (tosin sanotaan myös, että yksi poikkeusyleensä vahvistaa säännön).
Entäpä sellaiset sanat kuin tiara vai tiaara,jossa jälkimmäistä muotoa kirjat suosittelee,mutta kauppanimikkeenä on yleisesti tiara.
Ja sana; stola, jonka sivistyssanakirjani hyväksyyja samoin myös sanan; stoola, mutta hieman erimerkityksessä. Ovatko nuo samat sanat vai erimerkityksellisiä?
Ja myös akaasiat ja akasiat vaihtelee usein, kumpion virallinen muoto?
20. Antti Viitamäki19.4.2003 klo 17:31
Kieli tunnetusti elää koko ajan. Olisi melkoisenloputon urakka saada kaikki poikkeamat hallintaanja jokainen eri tavalla puhuva/kirjoittavauskomaan, että hänen versionsa on jotenkin"väärä". Oikeasta ja väärästähän ei muutenkaanole kyse, vain sovitusta käytännöstä.Jos joku kirjoittaa "aorttan", hänellä voi ollasyynsä siihen. Ehkä hän kokee että sana taipuuniin - ehkä hän tietää että näin ei ole, mutta sekuulostaa hänestä selvemmältä. Ehkä häntä vaivaajonkin mallin mukainen hyperkorrektius, vaikkatässä yhteydessä voisi olla aika vaikea keksiä,mikä on ollut mallina.
Epäilemättä, jos olet tottunut sanomaan "auttonkautta", se tuntuu sinusta luontevalta. Minunkorvaani ei istu ollenkaan. Tuo h muuten saattaatässä yhteydessä nimenomaan harhauttaa, koska sekäsittääkseni pyrkii niin kaksoiskonsonanttienkuin yksittäistenkin konsonanttien seuraksi.Esimerkissäsi "met menemä authoon" kirjakielenmukainen muotohan pitäisikin olla kahdella t:llä:"auttoon" (yks. illatiivi), mutta toden tottakuulen mielessäni Lapin miehen sanovan "authon"tarkoittipa hän sitten "auton", "autoon" tai"auttoon". En ole kylläkään mikään kummoinenmurre-ekspertti.
Muut kyselemäsi sanat ovat kielitoimiston mukaannykyisin tiaara, stoola ja akasia.
Tiaara kahdella a:lla todennäköisesti siksi, ettäalkukielessä (persiasta kreikan kautta mm.italiaan ja englantiin) a-tavu on painollinen.Koska se kaikissa ulkomaisissa teksteissä ontiara, liikkeiden houkutus käyttää sitä muotoa ontietenkin suuri.
Stoola kahdella o:lla ILMEISESTI siksi, että oääntyy kreikan kielessä pitkänä. (Tämä kyllähitusen kummastuttaa, koska muistelisin nähneenisanan kreikankielisenäkin ja siinä oli omikron,lyhyt o, eikä oomega, pitkä o...)
Akasia on saanut suomen kielessä aikanaan samankäsittelyn kuin aralia, Australia, fantasia jafarmasia - mielestäni olen noita kaikkia nähnytvanhemmissa teksteissä pitkällä a:lla. Sitten osaasanoista alettiin suositella lyhyellä a:llakirjoitettaviksi. Akaasia vaihtui vasta niinäskettäin akasiaksi, että minäkin olen ehtinytlaatia ristikon väärin sen takia. Akasia ja araliamuutettiin muiden sanojen esimerkin mukaisiksiviimeisten joukossa.
21. Kotsa19.4.2003 klo 20:15
Antin muistelus Ekin tiukasta pip... laaduntarkkailusta toimieleeni sen, kun lyhyeksi jääneen laatijan (sanoittajan)urani aikana kerran tarjosin sanoitusta, jossa olinkäyttänyt sanaa ENTO, omatekoisena johdannaisenarunollisesta verbistä entää (vrt. rientää -> riento, lentää-> lento). Ei mennyt läpi sekään. Perustelu: "Ei löydyNykysuomen sanakirjasta". eittÖ"? Eikö paremmin"eittää -> eittO"? (Vrt. keittää -> keitto.)Ja saman tien ehdotus uudeksi ristikkosanaksi: kun kerranKEITTIÖ on tila, jossa KEITETÄÄN, niin eikö oikeussalinsyytettyjen aitiota - jossa perinteisesti kiistetään kaikki- voisi kutsua EITTIÖksi? ;)
22. Kotsa19.4.2003 klo 20:25
Kävi kuin Antille edellä - teksti pätkiintyimielivaltaisesti yritettyäni käyttää "pienempikuin"-merkkiä nuolta itkiön kulmakarvoina. (Antti varmaanyritti tehdä vasemmalle osoittavan nuolen - samankaltaisintuloksin?)Edellisen viestini 7:nnen rivin puolivälistä on hukkunutpätkä,
joka kuului:
...Nykysuomen sanakirjasta". (masentunut naama)
Tosin se ei tainnut olla sen sanoituksen ainoa heikkous. ;)
Antti, muuten: "eittää -> eittÖ"? Eikö paremmin...
23. Antti Viitamäki19.4.2003 klo 20:35
Tosiaan. Taisi sentään olla eitto.Ajatusjohdannaisesi keittiöstä on erittäin kannatettava.
Minä ehdotan että yleisurheilustadionin moukaririnkiäruvetaan kutsumaan HEITTIÖksi - mitäpäs tuumaatte?
Ja pieni visailu: kuka keksii nopeimmin - ilmanRistikkorenkiä tai käänteissanakirjaa - sen kolmannenvastaavalla tavalla muodostetun substantiivin? :-) Aikaalkaa nyt!
24. Maiju19.4.2003 klo 20:39
Peittiö
25. Kotsa19.4.2003 klo 20:43
HÖH - minä en ehtinyt kuin vasta lukea kysymyksen, kun Maijujo vastasi... (MASENTUNUT NAAMA - vasemmalle osoittavaanuolenkärkeä/pienempi kuin -merkkiä lienee syytä varoa!)
26. Maiju19.4.2003 klo 20:48
Kunhan keksisin, mitä peittiö voisi tarkoittaa. Lastenhuone,kun lapset peitellään nukkumaan? Hautausmaa?Pukeutumishuone? Keksittekö lisää?
27. Kotsa19.4.2003 klo 20:54
No, Antti varmaan tarkoitti sanaa PEITTO - tai sittenminäkin olen ihan hakoteillä - mutta Maiju kuitenkin keksioikean sanavartalon, joten kaikki kunnia hänelle. Vinkkaavähän, Antti, ollaanko oikeilla jäljillä!Peittiö on tietenkin jokaisen tiedustelupalvelun tiloistalöytyvä äänieristetty ja salakuuntelulaitteista puhdistettuhuone, jossa agenteille opetetaan heidän peitetarinansa.
28. jepsjuu19.4.2003 klo 21:02
Reittiö kuulostaisi äkkisesltään varsin hyvältäkin -reittien kokonaisuus - kulkea monen reitin kautta jayhdistää ne yhdeksi konaisuudeksi -reittiöksi. (Keksittynyt)
29. Kotsa19.4.2003 klo 21:06
Antti, SPERMATOTSOOIa eli SIITIÖtäkö sinä arvuutat?
30. Kotsa19.4.2003 klo 21:07
Ei kun siis siitTiö, kahdella t:llä.
31. jepsjuu19.4.2003 klo 21:08
olisiko tuo siittiö
32. jepsjuu19.4.2003 klo 21:09
meni nyt kotsan kanssa yhtäaikaa
33. jepsjuu19.4.2003 klo 21:11
vai mikä tässä nyt on ideana - onhan muistiokin
34. Kotsa19.4.2003 klo 21:29
Jahas. Taidan arvata Antin seuraavan kysymyksen:"Tiedättekö miten pidetään hulluja jännityksessä?"A. Jätti tietysti porukan linjoille miettimään päänsä puhkija tuottamaan uusia hauskoja sanoja - ja lähti itsekatsastamaan Jyväääskylän yöelämää. Huomenna hän palaakatsomaan palstaa ja korjaamaan sadon. Seuraavan Punaisentai Paksun Pelikaanin viimeinen ja visaisin onkin sittentäynnä uudenuutukaisia suomen kielen sanoja...
Tästä palstasta tuli minulle nyt riittiö - Uutisvuoto alkaa,ja Tervon armoitettua sanankäyttöä on useimmiten iloseurata.
Öitä!
35. jepsjuu19.4.2003 klo 21:55
Jahah - olisiko juuri noin konna? Täytyypä lukea sittenvastaukset huomenna. Öitiöitä vaan kaikille!!
36. Antti Viitamäki19.4.2003 klo 22:00
:-) Unohduin itsekin katsomaan tv:tä, sori vain. Muttasiittiötä tarkoitin. En edes muotoillut kysymystä kovintarkasti. Mainitut kolme sanaa - keittiö, heittiö ja siittiö- ovat ainoat saman lajin johdokset TTÄÄ-loppuisistaverbeistä. Muitakin löytyy, jos hölläämme materiaaliksi TÄÄ-tai TAA-loppuiset verbit. Meillä on keittää, heittää,siittää ja muistaa. Sanotaanko, että vielä kahdesta verbistätulee selkeä TIO- tai TIÖ-loppuinen substantiivi. Näidenpäälle yksi harvinaisempi.En tiijä. Keksitään parempia "kilpailuja"... :-) Tämä olitarkoitettu vain pikku pohdiskeluun, jos ketä kiinnostaa.Eki voisi keksiä jonkin jota ei pysty Rengillä jäljittämään,ja arpoa siitä kahvipaketin... ;-) ;-) (Vitsi.)
37. Antti Viitamäki19.4.2003 klo 22:16
Jaa korjaanpa - olisi pitänyt heti katsoa ITSE Rengistä läpieikä pelkästään muistinvaraisesti. KOLME selvää tapausta,yksi harvinaisempi. Harvinaisempi viittaa maa-alueeseen.Laitan pystyyn toisenkin leikin, mutta uuteen keskusteluun.Siinä menee samoin idea pilalle, jos joku lunttaa... :-)
38. Kotsa19.4.2003 klo 22:34
Eipä sieltä mitään Uutisvuotoa tullut! Hivenen ihmetyttääYLE:n ohjelmapolitiikka: ei tarvitse kuin ohjelman juontajanvoittaa Venla, niin johan katoaa proggis ohjelmistosta-toivottavasti ei sentään pysyvästi.Kävin siittiön keksittyäni ja ennen Antin havahtumistalunttaamassa rengistä, joten joudun diskaamaan itsenijatkokisasta. Sen sijaan laitan pienen pähkinän minäkintuonne Antin aloittamalle uudelle kisapalstalle.
39. tonimikael20.4.2003 klo 00:27
Meillä tuossa kaveripiirissä oli aikoinaan kaksi poikaa:Miika ja Miikka. Ja kun molempien genetiivit taipuu
korvaansopivasti Miikan, niin aloimme käyttää aluksi muotoa
Miikan ja Miikkan ja sitten Miika-pojan ja Miikka-pojanerotel-
laksemme kenestä puhutaan.
Etsellasta. :)
40. Antti Viitamäki20.4.2003 klo 03:30
Yllättikö koskaan ysi Miikan, vai saiko kenties ainavähintään ysi miikan? :-)41. jepsjuu20.4.2003 klo 09:17
Hyvää Pääsiäistä!Ahaa - tässäkö olikin kysymys verbi-johdannaista. Josjoitakin mieleen tulee näin ykskaks:
kiinnittää - kiintiö
ääntää - ääntiö
keskittää - keskiö
säätää - säätiö
........ - paitsio
röykyttää - röykkiö
tyhjentää - tyhjiö,
meniköhän sinne päinkään? Verbeistä juontaviahanio-loppuisia sanoja tulee mieleen muitakin, mutta neheittävät kai ideasta kauas.
haasio, perkkiö, tunkio, raiskio, tuomio, halkio, luopio,kuolio, säätiö, vartio, rannio, raitio, raunio, huomio,tyhjiö, kiintiö, kaatio, jne..., mistähän hulttio ja kiveliösaavat alkunsa?
Sellainenkin sana on kuin puittio, vanha sana, jota nykyäänkäytetään paljonkin, mutta olisiko tuo lähtenyt sanastapuittaa, en tiedä. Joku kielitutkijahan tuon selvittäisi -puittaa - sanotaan oravasta, että se puittaa.
Sivistyssanakirjani saan taas kerran kaivaa kivenkoloon.
Stola on kirjani mukaan; hist. room. naisten pitkäpäällysvaippa. kirk. kat. messupukuun.... vaat. stoola
Ja stoola omana sanana on sitten naisten pitkänomainen, us.tasaleveä (tav. turkis) hartivaippa.
Stoola sopii kieleen paremmin. Mutta tiaara sitä vastoin eioikein. Tuossa asiassa on kyllä kielenhuolto paavinajassa.Nettiin jos syöttää hakusanaksi tiaaran, niin saa pari,kolme hassua roomalaisajan juttua, mutta tiara antaa satojasivuja. On kauppatavarana ja missien kertomuksissaotsakruunuina ja muina hiuskotkotuksina.
Ei kai sana lainattuna ole peruste miten sitä suomenkielessäpitäisi käyttää, vaan miten se kieleen käytössä sulautuu,jos kerran omaa sanaa ei ole ja sanat kirjoitetaanperiaatteella; kirjoiteaan kuin lausutaan. Tia- alkusiasanoja ei kovin ole kielessämme, onhan tiainen ja likeltäliippaavat, viaton, viagra, siat ja liat monikkomuotoina,niin ja piakka, mutta pitkä aa, tiaara on vaikealtakuulostava, vaikka liaanihan meillä on sanana, mutta ällä onmuutenkin venyvä kirjain.
Akasia käy, mitä sitä turhia vokaaleita tuhlaamaan, kunvähemmälläkin ymmärtää, mutta akaasia olisi runollisempi,valkoakaasit. Onhan akaatti vielä kahdella aalla, taiakvaario?
42. Antti Viitamäki20.4.2003 klo 12:54
Huhhuh! Tulipas aamutuimaan monta asiaa... Yritetäänkirjoittaa jotain selväjärkistä.Nyt olin mielestäni rajannut tehtävän “oikein”, muttaolipahan enemmän omassa päässäni se oikea kuvio. Puhuin TAA-ja TÄÄ-loppuisista verbeistä tällä tietylläjohdannaismallilla, jossa AA tai ÄÄ muuttuu muotoon IO taiIÖ. Näin ollen hain kyllä sanoja säätiö ja ääntiö, muttamuut vastatut menevät vähän sivuun tarkoittamastanimallista. Kiintiö, kun mallin mukaan pitäisi olla kiinnittiö- samoin keskittiö, röykyttiö ja tyhjentiö. Olisi pitänyttuokin täsmentää.
Kiintiö, keskiö, röykkiö ja tyhjiö eivät todennäköisesti oleverbijohdoksia. IO/IÖ-johdosta voidaan soveltaa muihinkinsanaluokkiin: kiinteä > kiintiö, keske-/keski- > keskiö,paitsi > paitsio, tyhjä > tyhjiö. Röykkiö-johdannaisenkantasanaa joutuu vähän arvailemaan - Nykäsestä sana löytyymyös muodoissa röykky ja röykkö. Samoin synonyymiksimainitaan roukkio, joka on todennäköisesti muodostettukantasanasta roukku, reessä oleva tukipuusysteemi, jonkapäälle voi latoa rekeä leveämmän kuorman. Tuollainen kuormavoisi olla roukkio, ja sanojen luontainen muuntelu lieneehoitanut loput vuosisadassa tai parissa.
Muista mainitsemistasi johdannaisista jäljittäisin seuraavatkantasanat:
- haasio - varmaankin Nykäselle tuntematon haasianrinnakkaismuoto, aidan muotoinen kuivatusteline; kantasananaehkä haka (?)
- perkkiö - murremuoto perkiöstä, vasta raivatusta pellosta;kantasanana varmaankin perata-verbin toinen vartalo perka-tai verbijohdos perkuu
- tunkio - todennäköisesti verbistä tunkea
- raiskio
43. Antti Viitamäki20.4.2003 klo 12:58
(Näköjään pelkkä pienempi kuin -merkki riittää pysäyttämäänviestin. Saisi joku korjata moisen vian, kun on näinkinpaljon kielestä ja sanoista keskusteleva saitti kyseessä...)Siis (// on nuoli vasemmalle):- raiskio // raiska, tuomio // tuomita (lainasana), halkio// halki, luopio // luopua, kuolio // kuolla, vartio //vartoa, raitio // raita/raito, huomio // huomata
- rannio on epävarma tapaus; kyseessä on eläimen lumeentallaama polku, ja koska kyseessä on kuoppamainenmuodostuma, sillä on reunat eli rannat eli ranteet -mahdollisesti sana on muotoutunut noista; koska rantasaattaa olla laina ruotsin kielen strand-sanasta, jätäntarkemman arvailun minua viisaammille
- kaatiot eli housut voivat tulla kaatua-verbistä (jokatarkoittaa myös valua, laskeutua), mutta epäilisinbalttilaista lainaa
- hulttio (rinnakkaismuoto hunttio) lienee osittainonomatopoeettinenkin viritelmä, ehkä sekoitus hullua jaheittiötä
- kiveliö voisi tulla kivi-sanasta, mutta vierailla kielillävoi tässäkin olla sormensa pelissä (kielellä sormet? -mielenkiintoista...) :-)
- Nykänen ei tunne puittiota; puittaa-sanalla on kaksimerkitystä: 1. puikkia, livistää (mistä orava-esimerkki,”Orava puitti kuusen latvaan.”) 2. puida-verbin johdoksena;jos sellainen sana on kuin puittio, niin lienee2-merkitykseen liittyvä
Kaksi hakemistani sanoista siis vielä puuttuu. Koska säästiö(pieni, suojeltavaksi tai säästettäväksi määrätty maa-alue)on vähän turhan vaikea keksiä, annan sen ilmi. Mutta sittenon vielä yksi ihan varmasti tuttu sana, joka on saatuTAA/TÄÄ-loppuisesta verbistä muuttamalla AAn tai ÄÄn tilalleIO tai IÖ. Mikä? :-)
Olen samaa mieltä, että tiaara on sanana hivenen vaikeampikuin tiara, mutta on se silti helpompi kuin olympialaiset.Useimmat ääntävät viimeksi mainitun ”olu-” tai ”öly-”, muttatietävät mukisematta kirjoittaa ”oly-”. Eihän tiara jatiaarakaan juuri puheessa erotu. -IAA-sanoja löytyy vaikkakuinka paljon (moniaat, tosiaan, ainiaan, paviaani,radiaani, joviaali, kaviaari, variaatio...), ei niidenääntäminen ole suomenkieliselle sentään mikään ongelma.Liaani on ihan samanlainen lainasana kuin tiaarakin - josolisit oppinut aiemmin sanan liani, pitäisit todennäköisestikielitoimiston harkitsemaa kahden a:n korjausta outona. Eise sen kummempaa ole.
Se, että sana alkaa L-kirjaimella, ei vaikuta asiaan.
(Nettihaustasi: rajasithan haun suomenkielisille saiteille?Tiara on sama sana muissakin kielissä...)
Ja NIMENOMAAN alkuperäiskieli on hyvin usein kielitoimistonohjenuorana, kun mietitään ”virallista” suomennettuakirjoitusasua. Kyseessä on SUOSITUS, kansahan saa siltivapaasti puhua miten lystää.
Akaasian muuttaminen akasiaksi liittyy ia-päätteisten,kolmi- tai useampitavuisten sanojen yhtenäistämiseen.Akvaario päinvastoin kuuluu niihin sanoihin, joiden toiseksiviimeinen tavu on usein aiemmin kirjoitettu lyhyellävokaalilla, vaikka se onkin äännetty pitkänä. Lopulta sanatpäätettiin ruveta kirjoittamaan siihen muotoon kuin neäännetäänkin. Malli koskee io-loppuisia sanoja.
44. tonimikael20.4.2003 klo 14:31
Hutiloiden tehty = tekele?Hutiloiden perattu = perkkele?
:-P
45. tonimikael20.4.2003 klo 15:21
joko tuli muistaa - muistio?ja vaimo tuossa ehdotti että yltää - yltiö.
vieläkö puuttuu?
46. Antti Viitamäki20.4.2003 klo 15:46
Muistio tuli jo. Yltiötä ei oikein voi pitää itsenäisenäsanana - eikä se sitäpaitsi olisi substantiivi.Jäljellä oleva, haettu sana on täysin kiistaton tapaus...:-)
47. jepsjuu20.4.2003 klo 15:52
Kotiutuin tuossa juuri katselemaan toisella silmäkulmallaformulaa. Säästiötä en ole kuullut. Mutta olisko kateissaoleva sana itiö - ittää, entä elää - eliö?Joo vähän laveasti otin tuon kysymyksesi ymmärtääkseni,vaikka uumoilinkin vain tarkoittaneesi tiukempaaverbi-muotoa.
Suomenkielisen haun pistin, aivan vain huvikseni, samoinmyös akasiat sanasta , ei yhtään sivua, mutta akasia-haullajokin akasia-säätiö pulpahti aina päällimmäiseksi. Sensijaan akaasia ja akaasiat -sivuja oli pilvin pimein. Kauanmenee ennen kuin suomenkansa oppii kirjoittamaan virheetöntäsuomenkieltä tuolta kohdin.
Niin "ia" ilmenee kyllä sanoissa, jälkitavun jälkeen,mutta ajattelinkin sanan alkuun, jossa vähän vaikeasuomenkielelle.
Puittio on (jos haluat mielenkiinnosta tietää) - jaa, oletvoinut olla hyvinkin puittiona. Jos on sanottu maailmassaolevan kaksi vaikeinta hommaa, niin puittiona oleminen onniistä toinen. Koetahan arvata!!
Suomenkielessähän ollut myös sana puutto, puuttomies japuuttovene, mutta ovat kai kadonneet jo käytöstä, muttapuittio voi hyvin ja on sanana kyllä nykyään yleistynyt.
Joo, näkyy haasia olevan kirjakielessä.
Niin "saa puhua", jos vielä tuota ihmettelisinajatuksella; emme ota turhan vakavasti, niin eikösuomenkielen pääperiaate ole kirjoittaa puhuttua kieltä, einiin kuin englanti, että puhutaan toista ja kirjoitetaanmuuta. Eikö silloin oikean kirjoitustavan ja oikeankirjoitussääntöjen mukaan pitäisi noudattaa mahdollisimmantarkoin puhuttua kieltä, minkä kansa on omaksunut (murre onerikseen). No jaa - olympialaiset - koska jokainen tietääalkeellisellakin "sivistystasoalla" olympos, olympia-alkuperän. Ja tuohan ei tuota sanana ongelmia, koska kansaon sen yleisesti tiedostanut, että he kirjoittavat sananoikein, mutta lausuvat sen väärin.
48. tonimikael20.4.2003 klo 22:21
Kyllä yltiö ainakin puhekielessä tarkoittaa henkilöä,joka on sellainen uhkarohkea tai jotain. Kai se on sitten
tullut tuosta yltiöpäisestä, joka ei tosiaan olesubstantiivi.
Mutta minun korvissa yltiö kuulostaa henkilöltä vähänsamaan
tapaan kuin heittiö. Ehkä äitimuori on joskus mua kutsunut
yltiöksi, siksi se kuulostaa normaalilta. :)
49. Antti Viitamäki21.4.2003 klo 03:12
Jeps, juu-u - itää oli verbi jota hain.Tässä nyt ei ollut oikein hyvää "kilpailullista" otettaminulla, kun selitin asiani ensin epämääräisesti ja senjälkeen vielä huolimattomasti. Kelpuutin oikeiksivastauksiksi ne, mitä löysin Perussanakirjasta.
Elää oli "ulkopuolella", koska verbi ei oleTAA/TÄÄ-loppuinen.
Yltiöstä pahoittelut - se ei tosiaan ole enää Pesosessa,mutta tuopa jäi mokoma Nykäsestä tarkistamatta. Siellähänse, yltiö eli yltiöpää, yltiöpäinen henkilö. Piste siitä.:-)
Mietin toki minäkin, että onko eroa ensimmäisen tavurajanIAA:lla ja toisen tavurajan IAA:lla. Jäin vain sittenihmettelemään, että jos kaviaari on ok mutta tiaara ei, niinolisiko puutiaara kuitenkin ihan hyvä ja helppo lausua? :-)Tätä maistelua voi tehdä niin monella tavalla. En minäainakaan huomaa mitään erityistä ongelmaa tiaaranääntämisessä - ja niin kuin jo puoliksi sanoinkin, a:npuhahtaa melkein automaattisesti PUOLIpitkänä (noinkielitieteellisellä termillä ilmaistuna), eli käytännössätiaralla ja tiaaralla ei ole puheessa niin isoa eroa.
Sellainenkin vekkuli sana meillä on kuin ruoat. Kirjoissahyväksyttyjä ruoka-sanan monikkoja on kaksi: ruoat ja ruuat.Vaikka yleisesti suositellaan muotoa ruoat (että sananvartalo toimisi johdonmukaisesti), melkein kaikki käyttävätpuheessa muotoa ruuat.
Puittio ei todellakaan sano tuossa yhteydessä mitään. Tuleenyt vain mieleen "pakenija", mutta liekö pakeneminensitten toinen maailman kahdesta vaikeimmasta hommasta?Puintitöissä en ole ollut, vain kerran heinätalkoissa, eikäsekään suurempia ongelmia tuottanut. Mielenkiintoistakuulla, mitä sana nyt oikeasti tarkoittaa! :-)
Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä riittää kylläpoikkeuksia vaikka kuinka. Emmehäm me esimerkiksi merkitseppaperillel loppukahdennuksia ja assimilaatioita - ja mietipäkirjain kirjaimelta, miten sana kenkä tulisi itse asiassaääntää! Sen jälkeen voit maistella h:ta sanoissa huuli jahiili - MINUSTA nuo äänteet pitäisi aivan selvästi merkitäeri kirjaimella, sillä jos h tarkoittaa huuli-sananalkuäännettä, niin hiili tuolla samaisella h-kirjaimellakuulostaisi aivan omituiselta.
Mutta totta sinällään, että pyrkimyksenä on - tiettyjenperussääntöjen puitteissa - useimmiten valita sellainenkirjoitusasu, että sanan ääntää lukiessaan niin kuin sesuositellaan äännettävän. No - tässä tiaaran tapauksessakielitoimisto nyt on ottanut kannakseen pitkän a:n.Todennäköisesti heillä on siihen parempi perustelu kuin mitätällä saitilla on nähty.
Otin olympialaiset esimerkiksi sen takia, että siinä ilmeneehyvin kielitoimiston johtoajatus suositella lainasanoillealkuperäiskieleen viittaavia äänne- ja kirjoitusasuja:vaikka etu- ja takavokaali eivät suomen kielenperussääntöjen mukaan voi luonnostaan esiintyä saman (eiyhdys-)sanan peräkkäisissä tavuissa, niinolu/öly-mukauttamista ei sallita. Löytyyhän toki muitakin:synonyymi, kyklooppi, afääri, manööveri jne.
Jos olympialaiset mukautettaisiin, minä tarjoaisinvarmaankin muotoa "olimpialaiset". Niinhän se ääntyyenglannin kielessäkin...
50. jepsjuu21.4.2003 klo 09:20
Aamu on valjennut ja uusi huomen koittanut.Siinä missä joku heittää työnteon ja alkaa lorvia, ja siitähyvästä muuttuu heittiöksi, siinä samassa toinen yltäämuitten päitten yli, niin muut varmaankin katsovat hänethyvinkin yltiöpäiseksi pyrkyriksi, eli näkisin myös, ettäyltiö on siinä verrannollinen, missä heittiökin.
Joo, en itseasiassa niin suurta merkitystä näe, mitentarkoin joku sana säännönmukaisesti kirjoitetaan, muttaajattelin vain tuota akasia-sanaakin. Sitä ei oikeaoppisestitiedä kirjoittaa kuin ristikonratkoja, jos laatija on ollutajantasalla. Ratkojalta tavallaan viedään oikeus käyttääsanaa samalla tavalla kuin muu väestö (olikohan liianprovosoivasti sanottu?). Ja tuossa lausumisessa vainhaluaisin kunnioittaa meidän suomen kielessä olevaakirjoitus/ääntämis -sääntöä. On varmaan maailmassa harvojakieliä, joita voidaan kirjoittaa pääsääntöisesti ääntämisenmukaan. Ja tuon asian tahtoisin säilyä ja olla jopavaalimisen kohteena.
Jos kieleen otetaan paljon lainasanoja (ja ainahan kieli onjostain päin lainattua) - niin jos... säilytetään lainatunsanan kirjoitusasu, eikä kiinnitetä huomiota, miten senrahvas kielenpäähän ottaa, niin siinä tarjotaan vähän kuinpirulle pikkusormea, kohta se vie koko kielen. Kieleentehdään tiukkoja rajauksia toisten samanlaisten sanojenmukaan, yhdistetään kieliopillisesti sanojen taivutustavatja jne. Vähän ajan kuluttua me puhumme eri kieltä kuinlausumme.
Tuo kirjoitus ääntämisen mukaan antaa myös mahdollisuudenmurteella kirjoittamiseen, joka on yleistynyt aimoharppauksin. Sekään tuskin haittaa millään muotoa sanankehittymistä, epäilisin päinvastoin - murteenkäyttö rohkirikastuttaa sanavarastoa ja monet murrepakinat ylläpitävätvanhoja sanoja käytössä.
Sivystyssanat ovat erikseen ja niiden muunnokset. Nekansakin tajuaa tavallaan kirjoitetuiksi ja niissähän o - yja a - ä ovat tavallisia yksin jo ruotsinkielestä johtuen. Mutta niidenkin nouttaminen vanhastaan on ollut paljonyleisen käsityksen mukaan. Mitä vielä tulee tuohon"puutiaaraan", niin ymmärtäisin tuonkin sanan erikseen jataivuttaisen sen painottamalla; puuhun ja tiaraan - en'puuti' ja sitte 'aaraan'.
Puutto sanana kuuluu nuottauksen yhteyteen. On puuttomies japuuttovene. Puittio on taas apumiehenä tai muunasellaisena.
Nykyään arkikielessä puittion tehtävä on soutaa venettä, jostoinen kokee tai laskee verkkoja - ja sehän on tunnetustivaikea homma. Eikös vain, ei onnustu, ei sitten millään,toisen mieleen, soutas tai huopas, aallokosta puhumattakaan.
Sitä en sitten tiedä löytyisikö puittio-sanan kehityksenhistoriasta yhtymäkohta puittaa sanaa, ehkäpä hyvinkin.
KOMMENTOI