KESKUSTELUT > RISTIKOT > LIUKUHIHNALTA SAMANLAISIA?
3084. Liukuhihnalta samanlaisia?
Eki12.11.2006 klo 10:41
Muistan n. 25 vuoden takaa, kun tapanani oli tehdä erään kuukausittaisen aikakauslehden vuoden ristikot yhdellä kertaa edellisen vuoden lopulla. Kerran toimituksessa sitten kysyttiin, että eikös niistä tule tällä tavalla samanlaisia. Minä vastasin, että juuri noin niistä tulee mahdollisimman erilaisia. Jos teen ristikot kuukauden välein, on vaikea muistaa edellistä, ellei sitä ota varta vasten esille. Sekä yksittäiset sanat että ristikoiden aiheet pystyy paremmin jaksottamaan.Nyt kun laadin eilen neljän nipussa Ilta-Sanomien pienehköt nettiristikot 50/06-1/07, ne tuntuivat onnistuvan aika mukavasti ja tuntui myös, että samoja sanoja ei juuri tullut. Niinpä päätin tutkia tuota neljännesvuosisata esittämääni väittämää ja otin ristikot rinnan tarkasteltaviksi.
Ristikoiden keskipituudet olivat 5,5-5,8 siten, että jokainen välidesimaali tuli käytetyksi. Näin pieniksi ristikoiksi olin lukuihin erittäin tyytyväinen, vaikken niille suurta painoa panekaan, etenkään helpoissa ristikoissa, joita nämä edustavat.
Samoja sanoja? Niitä löytyi yksi kappale, yksi tavallinen kaikille tuttu nelikirjaiminen sana. Samoja sananosia löytyi selvästi alle 10. Yhteensä ristikoissa oli sanoja 185.
Kun näihin ristikoihin ei mielestäni tullut kuin pari ehkä nipin napin fakkisanaksi määriteltävää sanaa, niin ehkä olenkin nyt itseäni tarpeeksi kehunut.
Noh, tämä saattoi olla erityisen hyvin onnistunut näyte, mutta uskoisin tällä todistaneeni ainakin sen, ettei liukuhihnalta tehden välttämättä samanlaisia ristikoita tule.
Tietenkin, kun MM pääsee piirtämään sinne ne isonokkaukkonsa, niin eihän niitä enää erota toisistaan.
2. Ritu12.11.2006 klo 11:04
Muistan monta kertaa ihmetelleeni näitä säikeitä lukiessani täällä, että miten hyvin te laatijat sittenkin muistatte laatimisanne ristikoissa käyttämiänne sanoja, vihjeitä ym. historiikkia niiden tiimoilta!En minä ratkojana muista (valitettavasti) kuin muutaman mieleen jääneen vihjeen. Kun ristikko on ratkottu, se menee sinne arkistoon, jonka nimeä en nyt mainitse.
Olen joitakin ristikoita säästänyt ja joitakin on tullut hankittua tuplaten (revitty tuttujenkin lehdet). Kun tässä jokin aika sitten pengoin säästelemiäni ristikoita, osui käteeni tyhjä vuoden vaikein. Ja vaikka olin sen aiemmin ratkonut siltä osin kuin sitä olin osannut ja tarkistanut jälkeen päin ratkaisusta vajaiksi jääneet kohdat, niin en saanut tuota ristikkoa vieläkään täyteen. Piti taas kaivella sen ratkaisu esiin ja katsoa sieltä.
On sanottu monissa eri yhteyksissä, että ristikoiden ratkonta ehkäisee dementian tuloa, mutta olen tullut siihen tulokseen, että ehkä ratkontaakin enemmän sitä ehkäisisi laadinta.
Nimimerkillä Miksi sakset löytyivät jääkaapista?
3. Matti12.11.2006 klo 13:18
Tämä nyt ei liity aiheeseen eikä mihinkään muuhunkaan, mutta Esko kysyi Karviseltä, että miksi Oskua ei näy missään? Ja miksi pölynimuri haukkuu?
4. iso S12.11.2006 klo 15:31
Ritu, osittain kyseessä saattaa olla "tilastoharha". Laatijat ottavat puheeksi ne ristikot mitkä sattuvat muistamaan. Niistä ei ole mitään sanomista mitä ei muista.Toisaalta, etenkin helppojen ristikoiden osalta, saattaa vaikuttaa se että laatija käyttää ristikon rustaamiseen monikertaisesti sen ajan minkä ratkoja tarvitsee sen ratkaisemiseen. Ainakaan minä en ole laatinut yhtään ristikkoa 5 minuutissa mutta useita helppoja kyllä tuossa ajassa ratkonut (siis niin että kukin niistä ratkeaa alle 5 minuutin, ei sentään useita yhteensä).
Oikein visaiseksi kun menee niin silloin puntit voivat kääntyä toisinpäin, mutta silloin laatija onkin erityisen hartaasti miettinyt jokaikistä sanaa ja sille vihjettä, mikä edesauttaa muistiin tarttumista.
Voihan tietysti olla että laatijat nyt kerta kaikkiaan ovat niin fiksuja ja filmaattisia! :-)
Muuten, ristikoihin puolivakavasti mutta ei täysin tosikkomaisesti suhtautuvien kannattaisi kokeilla laatimista vaikka ei olisikaan minkäänlaista aikomusta julkaista edes perhepiirissä. Se kouluttaa kummasti sanojen ristiinlaittamisvaistoa mistä on hyötyä ratkaisemisessakin. Oppii jonkinlaisia lainalaisuuksia siitä miksi esimerkiksi tiettyjä kirjaimia sisältävät sanat ovat reunassa harvinaisempia ja miksi tietyntyyppiset sanat tuppaavat toistumaan useammin kuin muut.
5. Ritu12.11.2006 klo 15:38
Minulle on jäänyt mieleen jostain lehdestä Rosenbergin Sepon haastattelu, jossa hän mainitsi juuri tuosta iso S:n mainitsemasta laatimisesta. Seppo siinä sanoi jotain siihen tapaan, että kun jossain ristikossa ei pääse eteenpäin, niin se on joskus laadittava mielessään uudelleen.
Siksi minulla varmaan tökkiikin niin paljon tuo ratkonta, kun tuota laatimispuolta ei ole tullut harrastettua nimeksikään.
KOMMENTOI