KESKUSTELUT > RISTIKOT > VIELÄ KERRAN SANOJEN KÄYTÖSTÄ
3049. Vielä kerran sanojen käytöstä
Eki29.10.2006 klo 13:46
Otetaan esimerkkinä sana Ista, josta Taata herkesi vuodatukseen kirjoitettuani hänestä laulun osiossa Uusia lauluja.http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php? ryhma=1&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=3021&alku=0&t =k1
Ista on oikein mainio ratkaisusana ristikossa, joka on suunnattu seniori-ikäisille ja/tai ristikoita paljon ratkoneille.
Seniori-ikäiset tuntevat todennäköisesti Tea Istan teatterista tai elokuvista tai tv:stä.
Nuorempienkin olisi ollut hyvä törmätä Tea Istaan ja painaa hänen nimensä mieleen, mutta sellainen tämä maailma ei vain ole. Lisäksi tietysti Istan runsas käyttö saa kysymään, eikö myös mm. Kyllikki Forssell ja Christina Indrenius-Zalewski olisi hyvä ristikoiden avulla tehdä nuorille tutuiksi.
Tässä eräs tarina Tea Istasta jo kai kolmatta kertaa:
Olin Marbellassa lomalla. Kännykkäni soi. Toisessa päässä on Katson asiakas, joka haluaisi ratkoa lehden krypton. Hän ihmettelee, kuka on kuvan naishenkilö. Toinen kirjain neljästä on S. Hän vannoo, ettei lähetä ratkaisua, joten kerron, että kuvassa on Ista, Tea Ista. "Ja mitähän tämä Tea Ista on tehnyt?" kuuluu jatkokysymys.
Ista ei ole huono sana ristikkoon, mutta on monta syytä, miksi sitä ei ole syytä viljellä enempää kuin mitä sitä väkisin sinne tulee. Näin on monen muunkin paljon toistuvan sanan kohdalla.
Istan ystävillä tai Istan tavanneilla ei siis ole mitään syytä suuttua tästä. Kyllikki Forssellin ystävät voivat suuttuakin. Tai ne, jotka eivät Istaa tunne eivätkä siksi hänen nimeään ristikostakaan ehkä halua löytää. Jos vihje on Tea ja ratkaisu Ista, niin eipä Istaa tuntemattomien tuntemus ja sivistys siitä kauheasti kasva.
2. Taata29.10.2006 klo 14:15
Minustako tässä nyt ollaan tekemässä Istan vihollista nume-ro yksi? Minähän aiemmin tänä vuonna puolustin Istaa, kos-
ka olin viime vuonna nähnyt hänet näyttämölläkin Helsingin
kaupunginteatterissa "Viimeisessä sikarissa". Tuo Kari än-
kes taas tuohon kuin atta ristikkoon tai Ekillä tämä Ista it-
sestään eikä koskaan varmaan tarkoituksella? On tämä sit-
ten mahotonta menoa ja meininkiä pyhäpäivänä.
3. JTak29.10.2006 klo 14:20
Ista voi olla helsinkiläisille tuttu teatterista, mutta tuskin tv:stä tai elokuvista muistetaan. Ainakin imdb:n http://www.imdb.com/name/nm0411571/ mukaan on sen verran vähän pääosia ollut, että aika harvalle seniorillekaan on voinut jäädä nimi mieleen.
4. Eki29.10.2006 klo 14:21
No nyt menee kyllä ihan pieleen. Taata on puolustanut Istaa liikaakin - verrattuna vaikka Forsselliin.
5. Taata29.10.2006 klo 14:51
Pieleen menee, kun jotkut tulevat itsestään ja toiset eivätpääse edes suurilla ansioilla ristikoihin.
Kyllikki Forssel ei tule itsestään ristikkoon eikä tuo toinen
Tea eli Vikstedt-Nyman, entinen kilpapyöräilijä. On tässä
taas Taatalla semmoinen pari, että takuuvarmasti tulee sa-
nomista ja naputusta.
6. kp29.10.2006 klo 15:09
Jos Tea Istaa ei haluta ristikkoon. Kannattaa siinä sivussaunohtaa kotimaisen elokuvan sankarihahmotkin.
Tauno Palosta alkaen.... Lordia saa ängetä nyt ristkkoihin.
Mihin maailma on menossa?
7. jupejus29.10.2006 klo 15:14
Aivanko tuo edellinen keskustelu olisi jo käyty kerran aiemminkin ja silloin jo myös olisin todennut, että Tea Ista nimensä väärtti.Ymmärrän laatijoita, jotka ovat laatineet ristikoita kymmeniä vuosia ja viljelleet aivan kritiikittömästi Istaa, ja ovat nimen käyttöön kai itse omasta mielestään kyllästyneet, mutta onko silti oikein lastaa Istan nimeä.
Tea Ista täyttää paikkansa Suomen historiassa ja on ollut ja on yhä ristikkokelpoinen sana - ainakin noin näkisin. Voihan tulla uusia laatijoitakin, jotka voivat käyttää Istaa ristikoissa, eikä se heillä ole tarvinnut olla kovinkaan yleisesti ruudukolla.
Jokainen laatija saa tietenkin karsastaa mitä sanaa ja nimeä haluaa, mutta en uskokaan, että ratkojat moisiin nimiin kiinnittävät huomiota, että ne sen takia olisivat "huonoja" että ne esiintyvät "useastikin".
Ollaanko Istaa sitten unohtamassa ennen aikojaan - on minusta kysymyksenäkin jo ikävä - ja mistä sen tietää, minkä combackin Tea vielä tekee. Kyllä ristikoista löytyy paljon oudompia nimiä historiastakin kuin nykyajastakin kuin Ista, että hyvä nimi ja kunniakas nimi.
8. Eki29.10.2006 klo 15:15
Ilmaisenko itseni tosiaan niin epäselvästi, että kp ja jupejuskin tekevät tuollaisia johtopäätöksiä?
9. Taata29.10.2006 klo 15:32
Kyllä se Eki joskus voi mennä sinullakin pieleen. Minua ilah-duttaa tuossa viime viestissäsi, että et sanonut, että "vetä-
vät" tuollaisia johtopäätöksiä, kun tällainen ilmaus oli muis- taakseni tuomittu jo kouluaikoina ja siitä joutui melkein Golgatalle.
10. Eki29.10.2006 klo 15:39
No ei! Mielestäni kirjoitin nyt(kin) hyvin eli en pieleen. Muut te teette niitä outoja päätelmiänne Täällä sivustollahan tuntuu olevan arvossaan hyvä omanarvontunto ja sitä tässä itsekin omalla kohdalla yritän nostaa.
11. jupejus29.10.2006 klo 15:47
Ei voi sanoa että ilmaisit Eki epäselvästi, mutta jätit leijumaan sellaisen kuvan, että toiset nimet ovat kuin jollain lailla pienen kontrollin alla käytön vuoksi. Miksi tuo koko alkukirjoitus olisi muuten ollut tuossa.Toki nimien käytölle on perusteita, mutta ei minusta se, että jonkin henkilöän sukunimi olisi sen takia "huono", että se soveltuu sanaristikoihin erikoisen hyvin. Jos sitä sen vuoksi käytetään enemmän kuin muita nimiä ristikoissa, se ei pitäisi vaikuttaa nimen arvostukseen. Tuon kyllä huomasin, että et Eki tuollaiseen syyllistynyt. Se on hyvä asia.
12. Taata29.10.2006 klo 15:59
Minusta on hyvä, kun Eki käytti tuota meikäläiselle tuttuaverbiä heretä eli herjetä, joka on siitä mielenkiintoinen, että
sillä on täysin päinvastaiset merkitykset. Tällä voin lakaista
Ista-ongelman maton alle. Riippuu varmaan murrealueista
tuokin kuten tuimakin. Muistelen, että tuolta läänin etelä-
osista kotoisin oleva läheinen käytti tuota sanaa. Pikkupoi-
kana puotissa asiarieskana sain sitä kuunnella. Sieltä se on
jäänyt varmaan korvaan, kun en nyt äkkiä muista muualta.
Eli tässä herää kysymys, että mistä Eki on sen napannut
näin aktiiviseen sanavarastoonsa? Voisin melkein itse arvel-
la ja vastatakin, mutta voihan sekin mennä pieleen. Asia on
muuten niinkin, että ei näitä kaikkia keskusteluja voi aivan
poikaset ymmärtää, kun mitä olla jonkun verran vuosirenkai-
ta, että nämä kiinnostavat ja näihin pääse sisälle. Siksi nuo
huutelijat ovat valitettavasti monta kertaa täysin ulkona.
13. RA29.10.2006 klo 16:25
Kysymykseni menevät sivuseikkoihin, mutta perustelen ne halulla ymmärtää paremmin edes jotakin:Taata, missä Eki käytti sinulle tuttua heretä-verbiä? Tässä säikeessä? Muualla?
Taata, ketä tarkoitat "noilla täysin ulkona olevilla huutelijoilla"? Tässä säikeessä? Muualla?
14. Jyrki29.10.2006 klo 16:29
RA, luepa tämän säikeen aloitusviestin ihan eka rivi ;)
15. Taata29.10.2006 klo 16:37
Ei ole RA tässä säikeessä näkynyt noita pihalla olevia huute-lijoita. Muualla oli taas eilenkin. Jyrki neuvoi edellä jo tuon
paikan mistä verbi löytyy.
16. qwer29.10.2006 klo 16:53
Tea Ista on ainakin minulle ilman ristikoitakin tuttu näyttelijä. Ilman googlen apua luettelen muutamia Teaan liittyviä muistumia:Pikku Pietarin piha-elokuvassa hän näytteli Henri-pojan (5v)
yksinhuoltajaäitiä. Henri pissi housuunsa, ennenkuin ehti puuceehen asti.
Elokuvan loppu oli kuitenkin onnellinen. Korttelin lapset sitten sen joukolla totesivat. Henri pissii oikeasti niikuin pojat!
Onhan noita Tean rooleja muitakin, mutta jääkööt toiseen kertaan.
17. Eki29.10.2006 klo 17:09
JTak:han sen linkin tuohon pani, mistä löytyvät tiettävästi kaikki ikuistetut roolit. Yllättävän lyhyt on lista. Istan merkitystä suomalaiselle viihde-elämälle en silti halua mitenkään vähätellä, eivätkä sitä ristikotkaan tee.
18. RA29.10.2006 klo 17:25
Siellähän se! Hereästi tulee turhia kirjoittaneeksi heti, kun herkeää ajattelemaan tai herkeää. Miten nyt milloinkin, mutta aina yhtä herkeämättä.
19. Jyrki29.10.2006 klo 17:40
Onko tuo heretä oikeasti tuolla tavoin kaksimerkityksinen?Minulla on ollut tiedossa vain merkitys 'lakata tekemästä', siis 'heretä ajattelemasta' mutta ei 'heretä ajattelemaan'. Jälkimmäisen voisin sanoa yhden kirjaimen verran eroavalla ilmauksella 'herätä ajattelemaan', mutta sen merkityssisältö/sävy ei tietysti ihan vastaa ilmausta 'alkaa ajatella'.Juuri RA:n mainitsemassa herkeämättä-ilmauksessa mielestäni merkitys on niin kuin olen pitänyt oikeana: herkeämättä = lakkaamatta, lopettamatta, jatkuvasti. En osaisi kuvitella, että herkeämättä tarkoittaisi 'alkamatta'.
Sanakirjaa ei nyt ole, mutta kertoisiko joku?
20. Jukkis29.10.2006 klo 17:45
Kp: "Kannattaa siinä sivussa unohtaa kotimaisen elokuvan sankarihahmotkin."Jestas mitä hurskastelua. Kp ainakin on unohtanut ison joukon kotimaisen elokuvan ja musiikin ja maalaustaiteen ja arkkitehtuurin ja muiden alojen suurnimiä omista ristikoistaan. Niinkuin kaikki muutkin laatijat.
On yksi maailman suurimpia itsestäänselvyyksiä, että Tea Istan "arvostus" ristikonlaatijoiden keskuudessa ei johdu hänen näyttelijänlahjoistaan, vaan hänen sukunimestään.
Tällä en tarkoita sitä, etteikö moni laatija arvostaisi Tea Istaa myös näyttelijänä, samoin kuin he voivat arvostaa esim. Regina Linnanheimoa ja Siiri Angerkoskea. Mutta sillä, laittaako joku nimen ristikkoon vai ei, tai peräti haluaa vältellä nimen käyttöä, ei ole tietenkään mitään tekemistä todellisen arvostuksen kanssa. Paitsi ilmeisesti kp:llä, joka kai ei noita muita juuri arvosta, kun ei heidän sukunimiään ristikoissaan yhtä taajaan käytä.
Jos Dorothea Ista olisi mennyt naimisiin jo ennen uransa alkua ja olisi ottanut sukunimekseen Witikka ja esiintynyt vain nimellä Dorothea Witikka, niin noinkohan esim. kp ja Taata arvostaisivat häntä niin paljon, että pitäisi vähän väliä täällä käydä taivastelemassa hänen nimensä puuttumista ristikoista?
Jos sitten olisi ollut suomalainen maailmankuulu rallikuski Matti Ista, niin kumpaakohan erityisesti teatteri- ja elokuvataiteen suurina ystävinä esiintyvät laatijat arvostaisivat ristikoissaan enemmän, Dorothea Witikkaa vai Matti Istaa?
21. Taata29.10.2006 klo 17:53
Jyrki vastaavasti ryhtyä tekemään tuolla sanalla.Nykysuomen sanakirja s. 432 herjetä eli heretä minun
painoksessani 1960- luvulta.
22. Jyrki29.10.2006 klo 17:57
Ahaa, minulle tämä oli uutta tietoa, vaikka on ollut sanakirjoissa jo tuolloin ja varmaan paljon sitä ennenkin. Joka päivä oppii paljon uutta :).
23. RA29.10.2006 klo 18:00
Jyrki, vielä sanasta HERJETÄ (HERETÄ):1. lakata, tauota (herkesi ajattelemasta)
2. ruveta, käydä, tulla joksikin, ruveta, ryhtyä tekemään jotakin, ratketa (herkesi ajattelemaan, herkesi puheliaaksi, herkesi juomaan)
HERKEÄMÄTTÄ: hellittämättä, lakkaamatta, taukoamatta, aina, jatkuvasti
24. Jyrki29.10.2006 klo 18:07
Kiitoksia teille tiedoista! Her(j)etä ja hereä tuntuvat sanoina sukulaisilta (en tiedä ovatko oikeasti ja mitä kautta). Silloin herkeämisestä voisi alkaa jotakin hereää, jolloin tuo heretä-verbin alkaa-merkitys ei niin mahdottomalta tunnukaan.
Herkesi satamaan hereästi.
25. Timppa29.10.2006 klo 19:27
Kielonen ei enää tunne "heretä" -sanaa, mutta herjetä löytyy...herjetä74*L (herkeämättä ks. erikseen)
1. lakata, tauota. Herkesi hetkeksi työskentelemästä. Keskustelu oli herjennyt. Sateen herjettyä.
2. ark. ruveta, käydä, tulla jksik; ruveta, ryhtyä tekemään jtak; ratketa. Herkesi puheliaaksi. Oli herjennyt juomaan.
26. Taata29.10.2006 klo 19:28
Täällä pamahti Ista pitkästä aikaa ristikkoon. Ei ole piilo-kirjaimia, sillä on isossa aukiossa.
27. airisto29.10.2006 klo 19:51
Meinasin Taatalta kysyä, että onko se isokin aukio, jossa nelikirjaiminen Ista viihtyy, mutta Sanasepot valisti aukion olemusta. Sanasepot: "aukio: vastausruutujen muodostama, vähintään kolmen ruudun levyinen ja vähintään 15 ruutua käsittävä, nelikulmion muotoinen alue
Mikäli nelikulmion johonkin sivuun liittyy vähintään kolmen ruudun levyinen alue, luetaan tämäkin mukaan aukion alueeseen."
28. EJlo29.10.2006 klo 19:59
Jukkispa sen ilmaisikin eli koskahan laatijat kekkaavat laittaa vinkiksi Dorothean pelkän Tean asemesta.
Tässä aikanaan kun Tea- vinkkinä oli ollut jo hyvän aikaa käytössä, alkoi ilmaantua 4-kirjaimiseksi ratkaisusanaksi Istan sijaan NIMI. Siinäpä olikin pähkäileminen kun ns pomminvarma ISTA laitettiin heti ristikkoon ja kun mikään ei tuntunut enää sopivan.
29. Eki29.10.2006 klo 20:07
Käytettyjä juttujahan nuo kaikki, EJlo.Taata. Yhtä vähän kuin alkuperäisessä "Atta-keskustelussa" on tässä keskustelussa kyse yksittäisistä Ista-sanoista ristikoissa. Laatijan, joka laatii ristikon tietyn kohderyhmän ristikkoon, tulee tehdä noita päätöksiä kaikkien niiden tuhansien sanojen kanssa, jotka yhden ristikon laadinnan aikana mielessä tai paperilla tai päätteellä käyvät. Tässä nyt sattumoisin käsitellään alustuksessa sanaa Ista, esimerkkinä.
Jos kohderyhmä on määrittämätön eli mukana on mahdollisesti paljonkin vasta-alkajia, silloin sananvalinnan tulee olla erityisen tarkka. Kyllä Istan voi sellaiseenkin ristikkoon panna, jos osaa nähdä koko alueen ja tsekata, ettei tule ristikkäisiä hankaluuksia.
30. Taata29.10.2006 klo 20:30
Kyllä tässä ei Eki nyt ole sellaisia vaikeuksia mistä uumoilet.Luuletko, että minä ole täysi pölvästi enkä osaa tarkkailla
kokonaisuuksia? Sitähän katsellaan joka suuntaan, vaikka
ei selässä silmiä olekaan vielä lajikehityksen tässä vaihees-
sa. Voisin piruuttani laittaa Eki sinulle sellaisen ristikon, jota saisit nuijia sen oikein sydämenhalusta ja pohjamutia myö-ten, sellaisen viritelmän, että sanat eivät riittäisi kertomaan. Taata taata!
Arvasin jo tuon Airiston ajatuksen viestiä kirjoittaessani, että
kun ISTA on niin lyhyt sukunimi, että millainen ja kuinka suu-
ri se aukio mahtaa olla? Että saattaisi tulla tupsahtaa palau-
tetta tästä kuten kävikin. No, minä kerron nyt, että Istan
aukio oli 4 x 6 ruutua eli se tekee siis 24 pinta-alayksikköä
yhteensä Elon ja Ojalan laskuoppien mukaan.
31. Eki29.10.2006 klo 20:36
Minä en puhunut Taatan ristikosta vaan tämän keskustelun luonteesta. Eli että Ista-sana on vain pisara valtameressä eikä sen yksityiskohtainen käsittely johda muuhun kuin että itse asia unohtuu.
32. Hyvä kysymys29.10.2006 klo 20:40
Kuka on onnistunut ratkomaan tämän Taatan ristikoita ja miten se olisi kaikille mahdollista?
33. Taata29.10.2006 klo 20:42
Minä tunnustin, että kyse oli minun ristikosta, vaikka olisinvoinut kiertää asian, mutta saa sitä nyt tämän verran rehel-
linen olla. Ista on komiasti siinä vaakasanana ikäänkuin rek-
laamina. En minä tunne mitään suurta syntiä tehneeni, mut-
ta kuten sanoin muistaakseni jo aiemmin niin ei Ista enää
mielestäni ole niin yleinen kuin entisinä aikoina. Minulla on
tässä koko ajan suuret määrät ristikkolehtiä käsittelyssä
eikä minulla ole erikoisesti pistänyt silmään Istan suuri vilje-
ly viime vuosina.
34. airisto29.10.2006 klo 20:52
Eki: "Ista ei ole huono sana ristikkoon, mutta on monta syytä, miksi sitä ei ole syytä viljellä enempää kuin mitä sitä väkisin sinne tulee. Näin on monen muunkin paljon toistuvan sanan kohdalla."Atik ja Otila, Sean ja Penn, Alan ja Tati, Ista ja Teat, nämä kaikki jäävät todennäköisesti elämään ristikoissa "ikuisesti". Helpottavat itse kukin laatimista .
35. Eki29.10.2006 klo 20:55
Istan käsittely jatkuu. Mutta airisto sentään jo laajentaa skaalaa ja on aivan oikeassa!
36. Taata29.10.2006 klo 22:10
Minä lopetan Istan käsittelyn ainakin toistaiseksi.
37. Jyrki29.10.2006 klo 22:21
"Toistaiseksi" on perin venyvä käsite. Se saattaa päättyä ihan millä hetkellä hyvänsä äkkiarvaamatta... ehkä ihan kohta... kukapa tietää... (*odottaa henkeä pidätellen*)
38. Jyrki29.10.2006 klo 22:26
......phuuh... lääh lääh....Päädyin nyt sittenkin siihen, että toistaiseksi kannattaa jatkaa hengittämistä....
39. iso S30.10.2006 klo 10:37
5 minuuttia hengittämättä on hyvä tulos, ei mitään häpeämistä!Ihmeellisen vaikeaa tuntuu olevan ymmärtää luettua kun vahvana painaa päälle oma mielipide, esimerkiksi Istan näyttämötaiteellisesta arvosta mitä tässä ei ollakaan kiistämässä.
Jos kokeilee laatimista niin huomaa että jotkut sanat ovat sellaisia että ne pyrkivät puoliväkisin ponnahtamaan mukaan. Niiden kirjainrakenne on sellainen että ne istuvat helposti pelastajan rooliin kun pitää saada sopimaan toivottuja sanoja ristikkäin. Ista on yksi näistä.
Jos harrastaa ratkomista enemmän kuin satunnaisen kokeilun verran niin helposti alkaa ärsyttää kun sama sana tuntuu toistuvan joka toisessa ristikossa, mahdollisesti vieläpä useimmiten samalla tavalla vihjattuna. Oikeasti edes TAAS ei esiinny joka toisessa ristikossa, vaan joka viidennessä, mutta ihmisen mieli on sellainen että se vahvistaa joitakin ilmiöitä.
Ei Eki ymmärtääkseni tarkoittanut sen kummempaa kuin että tätä ärsytyskynnyksen ylittämistä voi pyrkiä estämään siten että etsii Istalle vaihtoehtoja. Onko mahdollista vaihtaa tilalle vaikkapa ilta (minkä vihjaamiseen on runsaammin vaihtoehtoja, helposta visaiseen) tai pidentää sanaa alkupäästä: lista, kaista, kolista, ratkaista? Eikö se olisi kivaa että olisi vaihtelua?
Ista ei ole sellaisenaan mitenkään huono tai tuomittava sana (paitsi jos ristikko on suunnattu sellaiselle kohderyhmälle missä Ista on enimmäkseen tuntematon suuruus), kyseessä on vain sen ylikäytön hillitseminen. Sanaa voi aivan hyvin käyttää jos tilanne sitä vaatii eikä omantunnon tarvitse yhtään urputtaa. Näitä tilanteita tulee vastaan aivan riittävästi joten ei liene mitään järkevää syytä ainakaan erityisesti ponnistella sen eteen että saisi Istan ujutetuksi juuri työn alla olevaan ristikkoonkin.
40. Jukkis30.10.2006 klo 11:03
Minua ei ratkojana juurikaan haittaa ISTA eikä muutkaan fakkisanat, varmaankin lähinnä siksi kun ratkon vain sellaisia ristikoita joissa selvästikin näkee, että jos siellä ISTA tai ISAR on, niin se on sinne tunkeutunut puoliväkisin. Siis laatijalta olisi fakin välttäminen vaatinut kohtuuttomia ponnistuksia ja kompromisseja, joiden jälkeen ristikko ei välttämättä olisi yhtään sen parempi.Se vaan korpee ihan tommoisten laadukkaampaan jälkeen pyrkivien laatijoiden puolesta, kun väitetään, että pyrkiminen esim. ISTAn käytön vähentämiseen jotenkin tarkoittaa Tea Istan väheksymistä ihmisenä ja näyttelijänä.
41. jupejus30.10.2006 klo 11:04
Iso S sanoi tuossa sen, mitä miekin suunilleen ajattelin. Mutta miksi kirjoitin oli se, että halusin tähdentää sanojen merkitystä. Yleensäkin nimi on huono esimerkki, koska nimet tuovan mukaanan sympatioita tai muita tunteita. Mutta jos otetaan "taas" sana. Vaikka se esiintyisikin joka ristikossa, niin se ei heikennä sanan merkitystä eikä sen sanottavuutta. Se että se soveltuu ristikkoon paremmin kuin moni muu sana on sille lankeutuva osa, että sen käyttöä haluttaisiin rajoittaa.
Sen käyttöä voi varmaan kontrolloida jokainen laatija oman mittapuun mukaan itsetykönään, mutta joka kerta kun "taas" sana on ristikossa, niin se on nähdäkseni yhtä hyvä ja arvosettu suomalainen sana kuin mikä muu tahansa. Lastaa ei voi mitään sanaa, millä on selvä merkitys, mutta ristikon voi lastata jokainen niillä sanoilla millä kukanenkin itse mielii.
42. Jukkis30.10.2006 klo 11:04
Niin ja piti vielä ylläpidolta kysyä, että koska aiotte korjata systeemistänne vian, joka siirtelee näitä aiheita ristikkopuolelta tänne hömppäpuolelle?
43. Eki30.10.2006 klo 11:25
Ylläpito on yhtä ymmällään heittelystä. Siis onko kyse mekaanisesta virheestä vai ilkiteoista.jupejus sanoi, että iso S sanoi, kuten jupejus ajattelee, ja minä kun ajattelin, että sanoin ihan samat asiat jo perusteellisessa alustuksessa, joka sitten ilmeisesti kuitenkin epäonnistui.
44. JTak30.10.2006 klo 11:48
Fakkisanoille voitaisiin kehittää luokittelusysteemi, jossa 1=erittäin paha fakkisana (esim. Atta)
2=melko paha fakkisana (esim. Taut)
3=keskiverto fakkisana (esim. Isar)
4=melko lievä fakkisana (esim. Ista)
5=hyvin lievä fakkisana (esim. Tito)
Miltäs vaikuttaa? Arviointi on tietenkin vaikeaa, sillä kaikilla on vähän erilainen käsitys sanan yleisyydestä.
45. iso S30.10.2006 klo 13:03
Arviointi on vaikeaa, kun on jo vaikeaa päästä yksimielisyyteen siitä onko fakkisanoja olemassa ja jos on niin millaisia ne ovat.JTak:in tarkoittamassa mielessä minusta tuntuu että esimerkit ovat oikeansuuntaisia, mutta aika perustellusti voisi vaihtaa ykkösen ja kakkosen keskenään, samoin nelosen ja vitosen. Tai siirtää pareista yhden sisällön toiseen, kummin päin vain, ja etsiä tyhjäksi jääneisiin luokkiin uudet mallisanat.
Arviointia vaikeuttaa mm. se että sanan fakkiudella on kaksi ulottuvuutta: kuinka usein se esiintyy ristikoissa ja kuinka tunnettu se on ristikoiden ulkopuolella. Ristikoissa esiintyminen puolestaan on ainakin joidenkin sanojen osalta vahvasti laatijasidonnaista, jolloin sen yleisyys ratkojien kannalta vaihtelee sen mukaan minkä lehtien ristikoita ratkoo. Esimerkiksi sanan Taal olen tavannut usein, mutta vain kahdella laatijalla. Toisella vain kerran enkä muista kenellä!
Lisäksi pitää ottaa huomioon se minkä merkityksen sanalle vihjeen kautta antaa. Atta voi olla se pahuksen kuusijalkainen tai kaksijalkainen pahis. Taut voi olla arkkitehti (enpä tietäisi jos en ratkoisi) tai "kreikkalaisia kirjaimia". Tito alkaa hukkua historian hämärään Josip Brozina mutta tietynsorttisen musiikin ystävät tuntevat Puentena ja hetkellistä nostetta nimelle voi antaa joku miljonääri Dennis leikkimällä avaruusturistia.
Voidaan perustaa luokitteluraati joka päättää mitkä sanat ovat fakkeja ja kuinka pahoja. Tämä lista voidaan naulata Wittenbergin kirkon oveen. Entä sitten? Ristikonpuhdistus?
46. Eki30.10.2006 klo 13:15
Iso S:n ajatuksen JTakin ehdotuksesta olivat samansuuntaisia kuin minullakin.Sellaisen kysymyksen voisi vielä heittää, että voiko runsas ristikkojulkisuus strategisissa paikoissa lieventää fakkisanaisuutta? Ja sen lisäksi: voiko runsas Atta-keskustelu tehdä Attaa laajemmin tutuksi vai onko tuo vain näennäistä ja Suomen kansalle Atta muurahaisena ei kuitenkaan ole sen tutumpi kuin 50 vuotta sittenkään? Tietyt laatijat tai ratkojat eivät taatusti hyväksy Attan sijoittamista pahimpaan kategoriaan.
Hyppäys paremmaksi fakkisanaksi voi tapahtua yhdellä iskulla, kuten (ainakin melkein) Amin Asikaisella EM-tittelin ansiosta. Idi Amin väistyi heti iskujen tieltä.
Jos Atariin osuisi tuhoava meteoriitti tai Tatassa tapahtuisi vaikka vuosituhannen luonnonkatastrofi, kaupunkien tunnettuus nousisi uusiin sfääreihin.
47. iso S30.10.2006 klo 14:30
JTakille on ominaista själens spenstighet eli hylkeen notkeus, joten tuollaisilla perustelluilla syillä hän vaihtaisi luokitteluja nopeammin kuin poliitikko kääntää takkinsa, jos se olisi inhimillisesti mahdollista.Ekin lausunto kuitenkin korostaa fakkiuden ajallista ulottuvuutta. Fakista saattaa tulla yhdellä luonnoniskulla sankarifakki joten luokittelua ei kannata hakata kiveen permanent-tussilla.
48. JTak30.10.2006 klo 14:44
Tottahan toki fakkisanojen luokittelu olisi jatkuvasti vaihtuvaa, ja riippuisi myös ratkaisusanan vihjeestä kuten iso S:n hyvät esimerkit osoittavat. Fakkisanatyöryhmään tulisi heti anoa eduskunnasta määrärahaa ja palkata parikymmentä kokopäivätoimista fakkisananmetsästäjää (FM). Heidän tehtävänään olisi fakkisanojen luokittelu ja ajantasalla pitäminen. Kiistanalaiset tapaukset voitaisiin ratkaista fakkisananeuvostossa (FN).
49. matts30.10.2006 klo 15:02
FM:hän oli ennen fil.maist. (fileen maistaja) joten kaipa ainakin sian jättäisivät fakkisanojen joukosta rauhaan.
50. Eki30.10.2006 klo 15:11
Ajatellaan, että luokitellaan sana Atta. Muurahaisena luokitus on vaikka 4. Terroristina kuitenkin (kuka kehtaa käyttää vihjeenä) luokka olisi vuosina 2001-2003 ollut 1 ja sen jälkeen kenties 2. Riippuen tulevista vuosista luokka saattaisi vaihtua jo kolmoseenkin, kunhan uusi sukupolvi ottaa ristikot vastaan ja terroristin nimi ei enää esiinny lehdissä kuin pieninä mainintoina.Joo, arvaan että tämmöinen pohdista voi riipiä monta, mutta kai tässä pohtia voidaan. Ei kenenkään tarvitse tästä hermostua.
51. matts30.10.2006 klo 15:16
Ettei vaan islamistit hermostu kun Attaa aliarvioit, tulee vielä Rushdien kohtalo!!
52. Timppa30.10.2006 klo 15:21
Ihan kiva, että täällä on välillä fiksuja ja rakentavia keskusteluja. Häirikkö ei ole vielä ehtinyt... Nykyisin enimmäkseen äänettömänä osallistujana tykkään lueskella Iso S:n ja JTak:in tuotoksia. No joo, kyllä Eki sunkin jutut on asiaa...;)En tietysti halua unohtaa muitakaan asiallisia keskustelijoita, mutta niistä asiattomista en kovasti tykkää (nimimerkkejä mainitsematta)...
53. Tinke14.11.2006 klo 12:18
Minulla on loistava idea laatijoille. Jos tunnette jonkun aika tunnetun suomalaisen julkimon, siis mikahäkkis-tasoa, joka on menossa naimisiin, niin kehukaa hänelle maat ja taivaat kuinka ihana paikka esimerkiksi Tata on. Siten paikka saisi paljon julkisuutta ja sitten sitä sanaa kehtaisi käyttää ristikossa.
KOMMENTOI