KESKUSTELUT > RISTIKOT > NYKYRISTIKOIDEN TUHOAVA VAIKUTUS
3020. Nykyristikoiden tuhoava vaikutus
JTak16.10.2006 klo 15:24
Siirrän Taatan alustuksen omaksi aiheekseen tänne...Lähettäjä: Taata 16.10.2006 klo 15:16
Minun puolesta saavat välttää kaikkia muitakin sanoja ja
lopettaa laatimisen vaikka kokonaan, jos kaikki entinen on tuhottava. Mistä tähän kaikkeen hävitykseen on tullut val-
tuutus näille muutamille? Ovatko saaneet jumalallisen näyn
ja tehtävän, joka on kaikelle kansalle vietävä ja opetettava?
Minä vaan kysyn.
Lähettäjä: Taata 16.10.2006 klo 15:23
Siis hellenistinen sivistyskö on tuhottava ja meiltä juuret
katkottava? Voi sitä opettajaa, joka tämän tekee. Mutta on-
neksi kansa osaa lukea ja tietää, missä on länsimaisen kult-
tuurin peruspilarit niin, että tuskin ovat valmiita polkemaan
lokaan historian perinteitä ja opetusta kovin vähällä, vaikka
sitä suut vaahdossa jotkut sille esittäisivätkin.
2. JTak16.10.2006 klo 15:25
Ehkä voimme luopua myös sähköstäkin, sillä onhan ennenkin pärjätty ilman? Vai onko sanaristikko ainut asia, joka ei saisi kehittyä ja parantua?Niin, tämä keskustelu lähti liikkeelle sanasta Attis ja sen yleisyydestä ristikoissa.
3. Taata16.10.2006 klo 16:01
Eikö ne yhdet amishit ole luopuneetkin. Viattomat lapsetpiti siis surmattaman. Täällä on kyse pikemminkin huonon-
nuksesta kuin parannuksesta ristikoissakin. Jotkut saatta-
vat näennäisen parannuksen verukkeella tehdä lopulta
enemmän vahinkoa ja huononnusta. Mikä on yhdelle paran-
nus saattaa olla toiselle kauhistus. Asioilla on monia puolia
eikä lyhytnäköinen ja perusteeton "parannus" lopulta ken-
ties ole lainkaan parannus vai pikemminkin käy juuri päin-
vastoin.
4. JTak16.10.2006 klo 16:03
No sano nyt edes yksi esimerkki, miten keskimääräinen nykyristikko on huonompi kun verrataan vaikka 30 vuoden takaiseen keskimääräiseen ristikkoon?
5. kp16.10.2006 klo 16:18
JTak Nyt menet ehkä kohtuuttomuuksiin. On sama, jos jokin
velkoja velkoo kymmenen vuotta vanhoja maksettuja laskuja
jälleen uudestaan.... Ei asiakkaan huoli ole pitää tuota
maksettua laskua tallessa. Ei tässäkään tapauksessa tarvitse mitään esimerkkiä antaa...
-Tai sanon yhden. Se on se, että kaikki sanat olivat silloin
kaytettävissä, eikä kenekään mieleenkään tullut valikoida
sanoja eri karsinoihin, kuin nykyään. Laatijat käyttäkää sanoja. että ne tulevat tutuiksi. Ei tarvitse kirjoittaa: että
tämä tämä tämä tämä tämä sana on vieras, ei kukaan sitä
tunne... No ei varmaan, jos sitä piilotellaan koko ajan.
6. Jukkis16.10.2006 klo 17:11
No sinä varmaan kp sitten olet tuota jaloa periaatetta noudattanut ja laittanut eri jumalia tasapuolisesti ristikoihin? Että yhtä usein AESCULAPIUS ja PROSERPINA on esiintyneet kuin muutkin jumalat? Jos ei, niin miksi olet halunnut piilotella noita? Jos ei, niin miksi et halua, että nuo tulevat tutuiksi?
7. kp16.10.2006 klo 17:24
JukkisEn minä mitään piilottele. Olen noudattanut ja hyvä
periaate onkin ollut. -En ole kuullt moisia, mutta kun
sanoit nuo, niin (turhan pitkiä ovat) jonnekin väliin ehkä saisin ne sullottua....
8. airisto16.10.2006 klo 17:26
AESCULAPIUS .PROSERPINA, ATTIS.Mikäköhän näistä on helpointa sijoittaa laatimukseen/mikäköhän näistä itsestään pyrkii sanojen joukkoon?
9. airisto16.10.2006 klo 17:27
1. . = ,
10. KP16.10.2006 klo 17:37
Veikkaan että ATTIS olisi sellainen, joka tule ihan itsestään.sitten PROSERPINA koska sana prosentti on sen alku.
Kaikkein vaikein näista on AESCULAPIUS.
Oikeastaan ei niin vaikea, kun katsoo kirjaimia, mutta pitkä
sen on
11. Eki16.10.2006 klo 17:40
Tärkeimmät oppini olen saanut 70-luvulla Paavi Iisakki Lukkaroisen hoteissa. Iisakin julkaisut noudattavat edelleen samoja periaatteita.Olen aiemminkin kertonut, että ensimmäisessä Iisakille tarjoamassani ristikossani Atnan n oli piilossa ja myös sanaa amia Iisakki vähän karsasti vaikeana. Tuo oli 35 vuotta sitten ihan samanlaista sanojen valintaa, mitä Attis-sanaan liittyvä tiettyjen sanojen välttely on.
Mikä on siis uutta ja kamalaa?
12. JTak16.10.2006 klo 17:44
"Se on se, että kaikki sanat olivat silloinkaytettävissä, eikä kenekään mieleenkään tullut valikoida
sanoja eri karsinoihin, kuin nykyään."
KP nosti siis heti yhden tärkeän jutun esille eli ratkaisusanojen laatu on parantunut merkittävästi.
13. Eki16.10.2006 klo 17:47
Iisakkia ei muuten ole ihan vielä nimitetty Paaviksi, hän on edelleen pelkkä Paavo.
14. Taata16.10.2006 klo 17:52
En viitsinyt korjata nimeä. Veljensä on Matti. Isä taisi ollamuistaakseni Akseli.
15. kp16.10.2006 klo 18:05
JTak Sanoin tuon minkä sanoin siksi, että silloin oli vapaampi
tehdä ristikoita. Ja niin pitää olla edelleenkin.
16. JTak16.10.2006 klo 18:07
Jahas, eli parempi että jämähdetään sinne 30 vuoden takaiselle tasolle? Korvat ja silmät kiinni kritiikiltä ja tehdään samat vrheet kuin silloinkin?
17. Jaska16.10.2006 klo 18:13
Kyllä laatijat ovat aina joutuneet valikoimaan sanoja. Kahden julkaistun ristikon tuottamalla vankalla kokemuksella väitän, että jokaisen ristikon laadinta ainakin ALKAA laatijan valikoimilla sanoilla. Laadinnan edetessä tullee kaikille laatijoille ainakin joskus eteen tilanne, että valinnan varaa ei enää ole. Laatija joutuu esim. aikataulun johdosta käyttämään pakkosanaa, jonka ilman muuta hylkäisi, jos (hänen mielestään) parempi olisi tarjolla. Pakkosanoja (mielestäni parempi nimi kuin fakkisana) on kahta peruslajia:1. Aktiivisille ratkojille tutut monet neli- ja jotkut viisikirjaimiset, joita en usko kenenkään laatijan varta vasten viljelevän eli valikoivan ristikkoonsa. Tuskinpa kp:kään alkaa laadinnan esim. 4x4-aukiolla ALIT, KISA, KOOT, UTTI - AKKU, LIOT, ISOT, TATI, paitsi ehkä jos pitää laatia kymmenen ristikkoa päivässä. Sinne tänne näitä istoja ja atikeja kuitenkin pakosta joskus jää. Kaikkiruokaisille ristikkojaan valikoimatta ratkoville ko. sanat ovat toki tuttuja ja turvallisia, mutta tuskin niitä kukaan erityisesti ainakaan joka ristikkoon kaipaa.
2. Ratkojien suurelle enemmistölle tuiki tuntemattomat paikan- ja henkilönimet, joita Google on tulvillaan. Oikeita sanoja nekin ovat, mutta suuri osa ratkojista niitä ymmärrettävästi vierastaa. 30 vuotta sitten tämän lajin pakkosanoja esiintyi ristikoissa paljon harvemmin, minkä kp:kin hyvin tietää.
Nykyään ristikkoja ja muita ajanvietetehtäviä julkaistaan paljon enemmän kuin 30 vuotta sitten. Ei siis ole ihmeellistä, että sekä ristikkoja että ratkojia on nyt useampaa eri sorttia. Tietenkin laatijan täytyy ottaa huomioon kohderyhmänsä. Esimerkkiaukion tapaista ei yksikään laatija kelpuuttaisi kovikseen. Myös toisinpäin, lastenristikossa laatijan tulee välttää vierasperäisiä sanoja, ja ryhmän 2 pakkosanat eivät tule kyseeseen ollenkaan. Laatija joutuu siis VALIKOIMAAN sanoja.
On kyllä mahdollista, ettei laatijan tarvitse valikoida lainkaan sanoja: käyttäessään laadintaohjelmaa, johon joku muu on valikoinut sanat. Laatijan tai oikeammin operaattorin nimi ei tällöin tietenkään kuulu mahdollisesti julkaistavan ristikon yhteyteen.
18. kp16.10.2006 klo 18:32
Kaikkein tärkein on se kenelle laatija tekee ristikkoa.Kaikki muu tulee siinä sivussa.
19. RA16.10.2006 klo 19:19
No, miksi ei sitten saman tien laatija laatisi mahdollisimman monelle sopivaa? Niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin ratkojille. En ymmärrä, miksi laatija ehdoin tahdoin haluaa rajoittaa tehtävänsä vain joillekin.Enkä nyt tarkoita teema- ja tilausaiheita tai muita erikoisristikoita ja harvoja koviksia vaan ihan tavallisia arkisia helppoja ja helpohkoja ristikoita.
Minusta HYVÄ HELPPO ristikko ei suinkaan ole sama kuin tylsä ja vain aloittelijoille tarkoitettu. Helppo ei ole myöskään sama kuin vanhoja fakkeja toistava. Olen ratkonut aika paljon, ja ainakin minulle noista täälläkin keskusteluun nostetuista sanoista monet (kuten ATTIS) ovat upposen outoja.
Kokenutkin ratkoja voi nauttia helposta ristikosta, kun se on hyvällä sanastolla tehty ja vihjeittämisessä on edes yritetty (:-) vähän vaihtelua.
Hyvä esimerkki tällaisestä on vaikkapa tämänpäiväinen IS-ristikko (Ekin laatima); Helppo, helpohko tehtävä, jossa tarvittiin jonkin verran yleistietoa, mutta ei juurikaan aiempaa ratkontakokemusta. Siis siinä mielessä, että "tämä vihje = tämä sana (meillä sanaristikkopiireissä) TAI mene ja kuukleta, kyllä siten oikea sana löytyy".
20. Eki16.10.2006 klo 19:25
Asian vierestä. Sitä ristikkoa ei olekaan laadittu 70-luvulla vaan viime perjantaina. Moni tietää syyn.
21. airisto16.10.2006 klo 19:49
Uskoisin, että useampi ei tiedä syytä.(julkinen saitti)
22. RA16.10.2006 klo 19:55
Juuh, tuore oli. Ja tuoreitahan ovat monet muutkin, vaikka vaikuttavatkin kuin 70-luvulla laadituilta.Pointti oli se, että uskoisin monen vasta-alkajankin pystyneen ratkomaan tuon ristikon. Ja SE tapahtui siksi, että ratkaisusanat olivat hyvää ja tavallista suomea ja siksi, että muutamat harvat erisnimet tms. olivat muiden sanojen avulla helposti ratkottavissa. Ja samalla ristikko oli oikein mukava ratkottava myös vähän kokeneemmalle ratkojalle.
Tällaisia hyviä helppoja on (onneksi) paljon - tarkoitin tuon Ekin tämänpäiväisen siis ainoastaan esimerkkinä tästä lajityypistä. Eli genrestä, kuten nykyään kai kuuluu sanoa. ;-)
23. Eki16.10.2006 klo 20:09
Olivathan 50-, 60- ja 70-luku kovaa kehityksen aikaa. Omasta perspektiivistäni nimenomaan Iisakin joukoissa tehtiin kilvan parempia ja parempia ristikoita. Oli teemaristikoita, uusia erikoisuuksia ym. ym. Oli hienoa olla mukana kehittämässä, kehittymässä ja seurata kollegojen ponnistuksia. Ei kehitys ole pysähtynyt oikeastaan missään vaiheessa. 80-luvulla Sanasepot panivat Iisakin ohella laatijat taas ponnistamaan kohti parempaa. Yhteistoiminta ratkojien ja laatijoiden välillä lisääntyi. 2000-luvulla ilahduttaa hyvien ristikoiden laaja skaala. Sääli, että nousevalle vaikeiden ristikoiden taitajajoukolle ei ole kovin monta kanavaa. Osa ei saa toteuttaa itseään sillä sektorilla juuri ollenkaan.
24. JTak17.10.2006 klo 13:56
Kp on taas asian ytimessä: "Kaikkein tärkein on se kenelle laatija tekee ristikkoa. Kaikki muu tulee siinä sivussa."Yleensä tulee nimenomaan noin ajateltua. Esimerkiksi selvästi iäkkäille suunnattuun ristikkoon ei kannatta välttämättä ängetä viime aikojen hevibändejä. Tavallisille tallaajille suunnattuun ristikkoon taas on turha laittaa vaikeaa sanastoa tai liian vaikeita vihjeitä.
RA jatkaa:
"No, miksi ei sitten saman tien laatija laatisi mahdollisimman monelle sopivaa? Niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin ratkojille."
On hyvin vaikea laatia sellaista ristikkoa, joka sopisi niin aloittelijoille kuin kokeneille ratkojille. Tehtävästä tulisi väkisinkin liian helppo kokeneille ketuille tai liian vaikea aloittelijoille. Tosin olen siinä käsityksessä, että monet kokeneetkin ratkojat ratkovat mielellään myös helppoja. Siinä mielessä parempi helppo kuin vaikea, jos tavoitellaan mahdollisimman suurta ratkojajoukkoa. Itsestäänselvää on se, että f-sanat eivät kuulu helppoon ristikkoon.
25. RA17.10.2006 klo 19:06
Tuota samaa tarkoitin, JTak: "Tosin olen siinä käsityksessä, että monet kokeneetkin ratkojat ratkovat mielellään myös helppoja."Vaikeita ja vaikeahkojahan on tarjolla niin niukasti, että vähiinpä jäisivät ratkonnat, jos pelkästään vaikeita ratkoisi.
Helppo ristikko on erilainen kuin vaikea ja eri kohderyhmille suunnatut ristikot kannattaa tehdä erilailla (sekä sanastoltaan että vihjeiltään), mutta todellakin ON myös mahdollista tehdä hyvä, helppo ristikko, joka ratkeaa aloittelijalta, mutta jonka kokeneemmatkin mielikseen ratkovat.
Resepti lienee yksinkertainen, moneen kertaan toistettu ja saattaa samalla olla vaativa laatijalle:
- aimo annos hyvää suomenkielistä sanastoa
- 1/4 - 1/2 sanaston vaihtelevuutta (harvinaisempiakin, mutta selkeitä suomen sanoja)
- 1/4 - 1/2 vihjeityksen vaihtelevuutta
- kuorrutus: mielenkiinnon herättävä pääkuva ja pääkuvalause(et)
Jos (tietyn laatijan) helppo ristikko jo heti pikasilmäyksellä osoittautuu kerta toisensa perään vanhoja vihje-ratkaisusanapareja runsaasti toistavaksi, uskoisin, että kokeneemmat kaikkoavat. Ehkä eniten ristikkoihin satsaava ostajakunta on karkoitettu?
26. onnellinen22.7.2008 klo 01:59
Mukava ja kehittävä harrastus tämä on... päätä vaivaava.
27. l22.7.2008 klo 14:20
m
28. Zebraze23.8.2008 klo 16:10
Ristikoiden tulisi täyttää nykyään ajan vaatimukset:kaikkien ristikoiden tulisi olla piilokirjaimettomia!
29. Jukkis23.8.2008 klo 16:30
Missäs tuo "aika" on moisen vaatimuksen esittänyt?Eipä sillä, kyllähän piilokirjaimettomuus kiva ominaisuus yleensä on, mutta vain yksi ominaisuus muiden joukossa, joka ei tee huonosta hyvää, samoin kuin piilokirjaimellisuus ei tee hyvästä huonoa.
30. XYZ23.8.2008 klo 16:41
Älähän Zebraze intoile!Mutta toivoisin, ettei sanaa kohti olisi enempää kuin yksi piilokirjain. Vrt. HS:n ristikko 22.8.08: pystysanakin itse keksitty kertakäyttötuote, yhteen vaakaa kaksi piilokirjainta. Minusta liikaa.
(Puhun kohdasta, jossa Hitler ja paavi lähes suutelevat maailmoita syleilevän veljeyden ja yhteisymmärryksen huumasaa.)
31. tyhmä23.8.2008 klo 17:26
nykyristikot tuhoo äidinkielen.
32. tyhmä23.8.2008 klo 17:41
ai ei vai? mitä noihin säikeisiin on uskominen, niin kyllä.ei tarvitse muka olla sana kirjoissa...
33. jukkis...23.8.2008 klo 18:58
on kamalaa kun sana ristikot tuhoo äidin kielen... me kaikki äidin kielen rakastajat... ja suojelijat halutaan että sana kirjoissa olevia sanoja... vain sana ristikoissa käytetään... jotta äidin kieli säilyisi tuhoomattomana... eikä nyky ristikot tuhoosi äidin kieltä...
34. ankkuli27.3.2009 klo 03:21
tuhoava?
KOMMENTOI