KESKUSTELUT > RISTIKOT > MISTÄ LAATIJA LÖYTÄÄ AIHEEN

2878. Mistä laatija löytää aiheen

qwer1.9.2006 klo 20:46
Tämä on minua kiinnostanut siitä lähtien, kun ristikoita opin ratkomaan. Nykyisin näyttää olevan digikamera hyvä työkalu. Samatko menetelmät oli silloin ennen? Taitavat olla ammattisalaisuus, kun kukaan ei ole asiaa valottanut
2. kp1.9.2006 klo 21:20
Lehtiä lukemalla, katsomalla teeveetä. Syömällä sokerikakkua
ja mansikoita. Nukkumalla untuvatyynyllä.
3. kp1.9.2006 klo 21:23
Toden sanoakseni. Jos laatija alkaa tietoisesti etsiä ristikon
aiheita. Hän ei löydä niitä milloinkaan. Se tulee selkärangasta.
4. kari kämäräinen1.9.2006 klo 21:54
Onko sinulla selkärankaa? ;)
5. kp1.9.2006 klo 22:10
Kyllä se joskus on niin kipeä. Että kaiketi se särky selästä
tulee.... Voihan se kipu tulla hampaastakin.
6. Jukkis1.9.2006 klo 22:23
Vaikka en laatija olekaan, niin voin tähän varmaan siteerata J. Karjalaista. Kun häneltä kysyttiin, mistä hän saa ideat lauluihinsa, hän vastasi: "Minä keksin niitä."
7. Eki1.9.2006 klo 23:29
Minulla enin määrä inspiraatioita tulee hyvistä valokuvista. Joskus kuvatessa on tunne, että nyt tuli hyvä pääkuva. Joskus lopputulos on hyvä, joskus kuva ei ole odotusten veroinen. Yksi kuva voi myös antaa idean, kuten kävi keväällä Lapissa, kun otin kuvia Urho Kekkosen kansallispuiston kylteistä. Syntyi kaksi kansallispuistoteemaa.

Sitten saan kuvia muiltakin. Erinäisistä syistä johtuen jotkut menevät käyttöön heti ja toiset voivat olla varastossa vuosia. Syyt eivät välttämättä liity kuvan laatuun. Kraka antoi Oulussa Australian-ystävänsä "Joosepin" ottamia kuvia Suomesta ja niistä oli heti runsaasti iloa. Silti joskus käy niinkin, että kuva on hyvä, mutta sen sisällöstä ei ole ihan varma, siis esim. ei tarkkaan tiedä oikeita termejä tai tunnista kuvan eläintä tai kasvia takuuvarmasti.

Esim. Ilta-Sanomilta saamme kuvia käyttöön. Historistikoissa pyrimme ajankohtaisuuteen. Lehdessä voi tulla vastaan tieto, että joku ihminen tai asia täyttää vuosia. Samoin netistä pengon sellaisia sivuja, joissa kerrotaan syntymäpäivistä tms. Tilaan sitten aihetta varten kuvan IS:n kuvatoimituksesta.

Silloin tällöin tulee mieleen sanaleikki. Joko sen unohtaa tai merkkaa muistiin tai aloittaa heti ristikon. Mukavin on tilanne silloin, jos on laadintaputki päällä. Usein valmiin idean voi sijoittaa sellaiseen lehteen, jossa sen idea on lähinnä lehden profiilia.

Hyvin usein piirrän tietyn lehden ristikon raamit paperille ja alan miettiä. Idea voi tulla 10 sekunnissa tai se voi antaa odottaa itseään 10 minuuttia. Joskus pitää aloittaa jostain toisesta ristikosta, jos tuo ei lähde mihinkään.

Usein ristikon aihe ei ole alussa selvillä. Vaikkapa oikeaan alakulmaan miettii sanoja, joita ei siellä perinteisesti käytä, koska aluksi sen laatimalla voi siitä saada hyvinkin erikoisen ja uudenlaisen. Pääkuva, sen paikka ja koko sitten määräytyvät jossain vaiheessa.
8. kp2.9.2006 klo 08:43
Ideat tulevat juuri noi kuten Eki laajemmin yllä selostaa.
Ailkaisemmin (otitte varmaan vitsin heittona) kirjoittamani
tarkoittaa sitä, että yleensä ympärillä olevasta elämästä
ne aiheet putkahtavat. Ei niitä erityisesti tarvitse lähteä
metsästämään. Mainosristikoihin antaa asiakas tarpeellisen
materiaalin.
9. kp2.9.2006 klo 08:55
"Silti joskus käy niinkin, että kuva on hyvä, mutta sen sisällöstä ei ole ihan varma, siis esim. ei tarkkaan tiedä oikeita termejä tai tunnista kuvan eläintä tai kasvia takuuvarmasti".
- Voi käyttää kuvan ristikossa muutenkin. Ei tarvitse tietää
mistä ja keitä kuvassa on. Jos kuvassa on mielekästä sisältöä
niin ristikko siitä....
10. Antti Skyttä2.9.2006 klo 09:01
Oma aiheiden yhdistelmäni on sekoitus alitajunnan puolelta lähes valmiina putkahtavia aiheita, tuntosarvet herkkänä ympäristön havainnoimista ja tietoista etsintää.

Esimerkki ensimmäisestä on jokin aika sitten IS-Koviksessa ollut aihe kuulantyöntäjästä. Tuo idea lauseineen tuli minulle unessa, seuraavana päivänä kokeilin pääkuvalauseiden ruudukkoon kirjoittamista ja ne menivät ihmeekseni keskenään ristiin ja kumpikin päättyi ristikon laitaan.

Ympäristön havainnoinnin kautta on tullut monta osumaa erilaisista kylteistä. Kerran olimme vaimon kanssa autolla matkalla Poriin. Alkupuolella matkaa havaitsin liikennekyltin, jossa puuttui (todennäköisesti joku oli auttanut asiaa tarkoituksella) yksi kirjain. Karkkila- sanan asemesta tuossa kyltissä luki Kakkila. Seuraavalla kerralla samasta kohtaa ajaessani minulla oli kamera mukana ja kyltti onneksi vielä samassa tilassa.

Tietoista etsimistä tapahtuu silloin, kun dead line lähestyy eikä ideoita ole kahta aikaisempaa reittiä putkahtanut esiin. Silloin pitää käynnistää tietoinen haku. Yksi tähän liittyvä asetelma on, että pitää aikaansaada johonkin allakkaan liittyvään juttuun tai tapahtumaan osuva ristikko, jouluristikot esim. julkaistaan yleensä joulun tienoilla,
11. Kaaleppi2.9.2006 klo 09:13
"- Voi käyttää kuvan ristikossa muutenkin. Ei tarvitse tietää
mistä ja keitä kuvassa on. Jos kuvassa on mielekästä sisältöä
niin ristikko siitä...."

kp, ihanko itse tuon oivalsit, vai saitko apua jostain?
12. kp2.9.2006 klo 09:46
Eki tuossa pähkäili voiko sellaisesta tehdä ristikkoa.
13. tjn2.9.2006 klo 10:04
Antti Skyttä: Pilke silmäkulmassa totean aluksi, että digikuvia voi helposti ristikkoa varten myös retuseerata tai muuten "parannella" erilaisilla editoreilla. Esimerkiksi KARKKILAN opastetaulun R:n olisi voinut retuseerata ilman, että kukaan olisi kuvan manipulointia teknisesti huomannut.

Tämä helpottaisi käytännössä kuvaamista, kun ei tarvitse odotella ja kytätä autenttista tilannetta. Voisi jopa päästää mielikuvituksen valloilleen. Ratkojat saisivat todella yllättäviä pääkuvia syynättäväkseen.

Kävisikö tällainen pirtaasi?
14. Eki2.9.2006 klo 10:16
Juu en todellakaan pähkäillyt, voiko tehdä ristikkoa kuvasta, jonka tarkkaa sisältöä ei tiedä. Totesin, että silloin se tilanne ei ole niin mukava. Helppoahan se on panna kuvasta sanat KAUNIS KUKKA, PUITA TAUSTALLA ja ILOINEN NAINEN. Se olisi vain kaltaiselleni laatijalle tuskaista. Tuntuisi, että tekee samaa ristikkoa uudelleen ja uudelleen.

Jos kuva on tarpeeksi houkuttava, yritän ottaa selvää faktoista. Käytännössä kuitenkin tutut kuvat helposti syrjäyttävät sen, jos selvitys ei onnistu helposti.
15. kp2.9.2006 klo 10:24
Jos nimiä ja paikannimiä, joita kuvasta ei ilmene laatija
käyttää, niin sekin on ratkojasta turhauttavaa...
16. Eki2.9.2006 klo 10:36
Jos otsiikkon tuon yhdistän, niin on se aika huono aiheenvalinta, jos sanat tulevat ihan muualta kuin kuvasta.
17. kp2.9.2006 klo 10:46
Otetaan esimerkki, mitä tarkoitan.
Kuvassa on nainen ja tori. Ja laatija tietää, että hän on ottanut tuon kuvan Savonlinnan torilta. Ja lause lähtee kuvasta: Marja Savonlinnan torilla.
Mistä ratkoja tietää tämän. -Jos kuvassa ei ole mitään
viittauksia moiseen....
18. kp2.9.2006 klo 10:47
Puhekupla on hyvä keksintö tähän?
19. Antti Skyttä2.9.2006 klo 10:49
tjn!

Minulle sopii paremmin autenttinen tilanne. Tuntosarvien herkkänä oleminen ei vaadi ponnisteluja ja noita autenttisia tilanteita on tuntunut tarjoutuvan ihan mukavasti.

Retusoimismahdollisuuksien hakeminen vaatisi minulta tietoista ponnistelua. Esim. tuossa Kakkila- tapauksessa olin aiemmin ajanut monia kertoja ko. kyltin ohi, mutta kun se yksi kirjain siitä ei puuttunut, ei tuota mielleyhtymääkään tullut.
20. qwer2.9.2006 klo 14:22
Sitten lisäkysymys. Aihe ja ratkaisulause on meksitty. Mistä loput sanat tulevat. Onko laatijalla joku sanageneraattori, joka arpoo alkuun muutaman sanan. Ristikko on sitten valmis, mutta se vihoviimeinen sana onkin atta (!). Palapeli valmis.
21. kp2.9.2006 klo 14:52
Tuota minulta on kysytty ainakin miljoona kertaa. Ja ainakin
saman määrän vielä kysytään. Jokaisen lehtihaastattelun vakiokysymys.
Nykyään olen laittanut vihjeruudut aluksi melkein paikoilleen.
Ne kun tuppaa liikkumaan laadinnan aikana. Sitten vain täyttelemään noita aukeita aukkoja. Tässä on se kohta laadinnassa. Tyhjästä pitää aina nyhjäistä. Mutta kun ristikko
täyttyy, niin helpommaksi aina menee....
22. kp2.9.2006 klo 14:55
Ei tuon pikku veitikan tarvitse olla vihoviimeinen. Kun se
tuppaa kärkkymään heti siinä ristikon reunalla. Mihin kohtaan
saisi mennä...
23. Taata2.9.2006 klo 18:17
Tässä on tänään oltu liikkeellä aiheita metsästämässä. On
otettu valokuvia. Olen Skytän linjoilla enkä ala retusoimaan
valokuvia mukaviksi ja vitsikkäiksi pääkuviksi, kun valmiita
aiheita löytyy vaikka kuinka, kun ne vain huomaa ja meikäläi-
nen pakkaa huomaamaan ja niitä minulle siunaantuu. Nyt oli avustajia liikkeellä aika mukavasti.
24. Teppo6.9.2006 klo 20:00
Saitko qwer vastaukset kysymyksiisi?
25. Eki11.9.2006 klo 09:28
Tällä hetkellä voin sanoa, että viimeaikaisiin tehtäviin sain aiheet pääasiassa kamerani muistikorteilta (yli kaksi gigaa kuvia). Tulette näkemään lähiviikkoina ristikoita tietyltä maailmankolkalta, joka jääköön tässä tarkentamatta. Lomalla (jos ei valokuvausta lasketa) siellä olin, mutta loppuvaiheessa muutaman ristikonkin laadin.

Tuo qwerin jatkokysymys on se koko alan vaikein ja siinä niin kutsutusti erotellaan jyvät akanoista. Jokainen sana on valinta, jokainen kirjain on valinta. Laatijan aivosolut raksuttavan hurjaan tahtiin. Jos venyttää sanaa tietyssä kohdassa, aiheuttaa jatkoon ehkä ongelmia, jotka purkautuvat monena huonompana sanana. Laatija voi tehdä työn itselleen tosi hankalaksi. Toisaalta sen voi tehdä helpoksi käyttämällä lähinnä lyhyitä sanoja. Jossain välimaastossa on se "oikea" tapa. Satsatako "sopivasti" pitkiin sanoihin vai mahdollisimman "laadukkaisiin" sanoihin ja antaako yhden "huonomman" sanan oikeuttaa jonkun hyvän alueen?
26. Eki13.9.2006 klo 12:35
"Mutta kun ristikko täyttyy, niin helpommaksi aina menee...."

Tässä on mielenkiintoinen ero kp:n ja minun välillä. Yleensä laadinnan alku sujuu vauhdikkaasti ja lopussa voi tyssätä pahastikin. Se ei tarkoita, että ajaisin kokemattomuuttani itseni mahdottomiin paikkoihin. Loppupuolella vain on enemmän eri suunnista rajoittavia asioita.

Kyllä laadinnassa tapahtuu myös tuota kp:n ilmiötä. Siis joskus tuntuu, että tätä en nyt saa valmiiksi siihen aikaan mennessä kuin pitäisi, ja isot alueet täyttyvätkin sanoista yllättävän nopeasti.

Eikä se laadinnan alkukaan AINA suju vauhdikkaasti.
27. Ritu7.10.2006 klo 21:10
Kuinka paljon teille laatijoille tulee sellaisia ristikoiden laadintapyyntöjä, että teetättäjä haluaa sinne muutaman itse ilmoittamansa sanan mukaan?
Ristikon koolla on tietysti merkitystä, mutta jos puhutaan sellaisesta viikkolehden yhden sivun kokoisesta ristikosta.
Tarkkaa vastausta on varmaan vaikea antaa, kun ne halutut sanat ja niiden pituudetkin pitäisi tietää.
Mutta noin karkeasti ottaen, paljonko ennalta annettuja sanoja voi mahduttaa ristikkoon, että se vielä on julkaisukelpoista tavaraa tai edes laadittavissa?
28. Eki7.10.2006 klo 21:18
Minä pyydän mahdollisimman paljon sanoja ja mahdollisimman vähän määrättynä, mitä ihan eksaktia sanoja on pakko tulla juuri siihen laatimukseen. Siis editoin ohjeita ja päätän itse, mikä vihjeen ja ratkaisun yhdistelmä kulloinkin olisi mukavin.

Mitä enemmän saan sanoja, sitä enemmän niitä ehkä mahtuu kappalemääräisesti ristikkoon. Parhaimmillaan A-neloseen jopa kymmeniä, huonoimmillaan muutama.

Kysyn myös, jos joku ja jotkut sanoista ovat erityisen tärkeä saada mukaan, jotta juuri se tai ne eivät tippuisi pois laatimuksesta.

Kyllä tällaisia tilauksia tulee usein, tai erikoislehden tilatessa ristikkoa pyytämällä pyydän heitä antamaan apuaan, jotta ristikosta tulisi mahdollisimman hyvä ja lehteen sopiva.
29. Ritu7.10.2006 klo 21:35
Tuo olisi kyllä mielenkiintoista nähdä, miten ne ennalta annetut sanat sinne ristikkoon asettuvat paikoilleen.
Ja vieläpä niin, että eri laatijat tekisivät samoja ennalta annettuja sanoja käyttäen oman ristikkonsa.
Kuinkahan samanlaisia tai erilaisia niistä tulisi?
Hmmm.....
30. Eki7.10.2006 klo 21:38
Tuostahan voisi panna vaikka kisan pystyyn, mutta arvostelu olisi kyllä osaksi subjektiivista.

Tätä tehdään myös pienemmässä määrin. Esim. täälläkin julkaistavasta Pro Toimihenkilöunionin ristikosta tuli jokin aika sitten toimituksen pyynnöstä saman lehden jotakin juttua tai muuta ajankohtaista aihetta myötäilevä (mikäli aikataulut sallivat eli toimitus lähettää tiedot ajoissa).

Kerron myöhemmin yhden tapauksen tästä.
31. Eki7.10.2006 klo 21:47
Tämän Pro Toimihenkilöunionin ristikon tarina on seuraava:

http://www.sanaristikot.net/ristikot/nayta_flash.p hp?file=protoimi/05/pt0509&s_posti=

Pyydettiin tekemään ristikko liittokokouksesta, jossa on puheenjohtajan valinta. Toimitus antoi muutamia faktoja asiasta.

Kerroin taiteilija Mäkelälle, että pitäisi saada jotain Marina Congress Centerin tapaista seinää taustalle. Taiteilija sanoi, että ei tule hyvää, jos ei saa kunnon kuvaa, edes netissä esillä olevat kuvat eivät riitä malliksi. No minä sanomaan, että saattaisin olla menossa keskustaan, voisin ottaa kuvia rakennuksesta. Siellä sitten pyörin ja otin eri kulmista kuvia, lähetin taiteilija Mäkelälle, joka valitsi niistä parhaan ja teki tuollaisen messevän pääkuvan (tosin ilman MMmäistä vitsiä).
32. MM8.10.2006 klo 10:27
Taiteilijalla pitää olla jotain sanottavaa ja taitoa/kykyä esittää se ilman ahdistavia sääntöjä ja rajoituksia.
Ihan ei istu moinen titteli tähän omaan, lähinnä konttorirotan ja kynänpureskelijan puuhasteluun.
33. qwer8.10.2006 klo 15:50
Harmi että nämä Master piecet jäävät kertakäytön jälkeen unholaan. TU:n jäsenenä en voi sanoa muuta, kuin että oli neljän ehdokkaan puheenjohtajataistelu menossa ja laatija oli ottanut asian omakseen. Tosin lehden ilmestymisen aikoihin kaksi kisailijaa oli pudonnut. MM:lle kiitos myös hyvästä ulkoasusta.
34. iso S8.10.2006 klo 16:17
Jos kyse on muutamasta sanasta eikä ristikkoon tarvitse niiden lisäksi värkätä teemalauseita niin aika lailla yksi lysti se lienee tulevatko nuo ennalta kiinnitetyt sanat laatijan tai tilaajan päästä. Sanojen kirjainrakenne tietysti jonkin verran vaikuttaa siihen miten helposti niiden ympärille pääsee seittiä kutomaan.

Teemalauseiden osalta vaikeusastetta nostaa se että niiden sijainti on enemmän tai vähemmän kiveen hakattu siinä vaiheessa kun alkaa laatia mutta sisältöön pystyy joskus tekemään piikkuviilauksen jos tarve vaatii. Irtosanojen sisältö on kiinteä mutta niiden paikkaa voi siirtää. Suo siellä, vetelä täällä, kuten UKK kirjoitti Tabelle.

Lukumäärä riippuu varnasti sekä sanoista, laatijan osaamisesta ja laatukriittisyydestä (liiallinen pakkosanojen määrä pudottaa muun sanaston laatua).
35. Eki8.10.2006 klo 16:32
iso S osaa varnasti tehdä teemaristikoita bulgariaksikin ;)
36. Ritu8.10.2006 klo 16:37
Iso S, Ekillä tuossa jotain piikunviilausta. ;)
37. Eki8.10.2006 klo 17:16
Pii kun viilausta harrasti, syntyi pakinoita ;)
38. qwer8.10.2006 klo 17:25
Iso S on kateellinen. Tuskin voisin olettaa, että herra olisi TU:n jäsen. Onhan se hienoa, että näitä teetotallereita on. BIMiltä tippuu säännöllisesti noita Tivoli-päivityspaketteja.
39. iso S8.10.2006 klo 20:13
Bulgariaksi ja belgiaksi tehtyjä ristikoita teemalla ja ilman on kuutta vaille puoli tusinaa pöytälaatikossa valmiina mutta firma ei ole kiinnostunut lunastamaan.

Pilkut on hyvä viilata että ne tarttuisivat oikeaan paikkaan. Jos haluaisi välttyä pilkkukirveiden iskuilta niin pitäisi lukea mitä kirjoittaa, korjata ja vasta sitten lähettää.

Muutenkin itse (s)kunkin olisi hyvä harkita ensteks ettei tulisi haistalavistanneeksi.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *