KESKUSTELUT > RISTIKOT > ONKO TÄMÄ TUOTANTONI HUONOA PÄÄTÄ?

2858. Onko tämä tuotantoni huonoa päätä?

Eki25.8.2006 klo 16:25
Ristikon sanaston muotoutuminen on osaksi tosi harkittua ja osaksi hyvinkin mystistä puuhaa. Sanasto on minulle tavallaan tärkein osa ristikkoa ja kaiken tavoitellun laadun pohja. Tämä koskee sekä yksittäisiä sanoja että sanojen kokonaisuutta ja vielä niiden sulavaa asettumista pohjapiirustukseen. Laadinnan jälkeiset jatkotoimenpiteetkin ovat tärkeitä, ja voivat johtaa hyvin erilaisiin ristikoihin, hyvässä ja pahassa.

http://www.sanaristikot.fi/ristikot/nayta_flash.ph p?file=dna/06/dna0611

Yo. linkissä on laatimus, joka ei ole mielestäni parhaasta päästä tuotantoani, pikemminkin päinvastoin (mutta eihän sellaista voi suoraan sanoa). Tein ulkoasun torstaina ja kun otin jo muutamaa viikkoa ennen tekemäni laatimuksen esiin, katselin, että minäkö tämän olen tehnyt. Pääkuvan alla oli yksi piilokirjain törröttämässä. Mukana oli jokunen sana, joita en mielelläni ristikkoon päästä (ei piilokirjaimisina eikä kovin pahoilla risteyksillä). Ne olivat tulleet ”pakosta” eli laadintatilanteessa olin luonnollisesti pyrkinyt niistä eroon, mutta erinäisistä syistä niitä tulee. Siis näistä muutamasta pienestä seikasta johtuen lasken tuon ristikon ”pettymykseksi” itselleni.

Ristikon lopputulokseen olen tyytyväinen, jos mukaan ei pääse yhtään tosielämälle vierasta sanaa. Tätä sattuu suht usein (vaikka onhan se makuasia, mikä sellainen sana on). Yhdellä tai kahdella ”huonolla sanalla” selviää aika usein. Etenkin teemaristikoissa ja runsaslauseisissa ristikoissa voi tulla paljonkin sellaisia sanoja, joita ei ristikkoon haluaisi, jopa piilokirjaimilla.

Ristikon sanaston laatu ei ole pelkästään sitä, mitä ovat huonoimpia sanoja. Siellä hyvässä päässä pitäisi olla paljon sanoja ja keskilaadun olisi oltava mahdollisimman korkea. Nämä kaikki ovat mutu-asioita.

Kaiken tämän jälkeen luulen kuitenkin, että useimmat eivät olisi huomanneet mitään erityistä, ellen olisi tätä kertonut. Silti en luovu periaatteistani. Ne vaikuttavat siellä taustalla ristikkoa mielestäni kaikille parantavasti).

Nyt saa siis lausua mielipiteitä dna-ristikosta. Kyseessä on tahallisesti varsin helppo ristikko, mutta nuo vaikeammat sanat hieman nostavat vaikeustasoa ainakin aloittelijalle.
2. kp25.8.2006 klo 17:09
Ehkä fonttien vaihtaminen johonkin ohuempaan toisi
"siistimmän" ilmeen...
3. kari kämäräinen25.8.2006 klo 17:32
kp: jos oikein tarkkaan katsot ristikkoa, huomaat, että ristikossa on käytetty vain yhtä fonttia! ;)
4. kp25.8.2006 klo 17:39
Kyllä minä sen näen. Liian lihavaa minun mielestäni.
5. kp25.8.2006 klo 17:42
apro on sellainen, jota en tajua. Mutta mitäpä en tajuaisi.
6. kari kämäräinen25.8.2006 klo 17:52
kp: eiku ehotit fonttien vaihtamista, sillä minä! ;)

eki: ristikossa on erittäin hyvä oikea alakulma. Sitä "mies tai
-perin" vihjeen miestä en kyllä ole ikinä kuullutkaan...
7. Eki25.8.2006 klo 17:57
karik, Skotlannissa yleinen sukunimi (tosin väitin kerran, että Irlannissa, mutta opin)

karip, apro löytyy Pesosesta

Nämä ovat sellaisia kysymyksiä (joihin vastasin), jotka liittyvät alustukseeni. Tietysti, saahan sitä kirjoittaa, mitä mieleen tulee.

Mutta että laatijathan tässä taas keskenään turisevat.
8. Eki25.8.2006 klo 17:58
(ei vaan siis etunimi)
9. Taata25.8.2006 klo 18:28
Pitihän tämä ristikko ratkaista, kun ei ollut kovin vaikea.
Taatahan se siellä pystyssä luurasi. Hetken jo luulin, että
atatkin olisivat olleet, mutta ei sitten kuitenkaan. Eki on itse
oveluus, kun taas veti Taatan peliin, mutta nyt lähdetään
kyllä seuraavaksi Misun kanssa kauppoihin. Tässä on työs-
tetty omaa kanaristikkoa monta tuntia. Ekilläkin oli kanat
tässä ristikossaan edustettuina, kuinkas muuten. Oli tässä
pari Ekin opuksestakin löytyvää hieman oudompaa sanaa,
mutta ei minulla ollut vaikeuksia ratkonnassa. Tulostukses-
sa jäi alaosa uupumaan.
10. Libero25.8.2006 klo 20:20
Ristikko oli vähällä jäädä vaille oikeaa ratkaisua, kun sähköinen tarkistaja sitkeästi ilmoitti ratkaisuni olevan väärin. Mielestäni kaikki oli oikein. Jouduin tsekkaamaan varmuuden vuoksi monta vastaussanaa, vaikka tiesin, että ne ovat kohdallaan.

Kohtalokseni koitui vihje HIENOT ja siitä tulleen ratkaisusanan piilokirjain. Kun kahdesta vaihtoehdosta on vara valita, niin valitsen (melkein) aina toisin kuin laatija. Tällä kertaa naputtelin vastaukseksi sanan KOREAT enkä olisi luopunut siitä millään. Tämä on ratkojan elämää. Piilokirjainapua en olisi tietenkään halunnut.

Mukavina pidin vihjeitä SUTIROUS, "ARVOSANA" ja ANKALTA. Hauskasti harhaanjohtava vihje oli FORMULAT. Ratkaisusanoista JOOLI oli outo muttei pulmallinen, vaikka sitä tovin epäilinkin. KANAPEE oli veikeä sana. PISAMA, DIPATA ja jopa ELÄMÄ tuntuivat sanoilta, joita ei ristikoissa yhtenään esiinny.

Arvelen, että laatijalle pettymyksen tuottaneita sanoja ovat ILIA, INUA ja ALUN. Vihje MANKUA nauratti, joten INUA meni siinä samalla. ILIA ei taida olla ristikkosana parhaasta päästä, vaikka se jollakin tavoin voisi kuulua myös yleistietoon. Muistin, että ALUN oli täällä joskus miehen nimenä esillä, ja nimelle löytyi hakemalla ainakin eräs kasvo. Nimiä ristikossa oli sopivasti. Kirjailijanimi oli paras.

Pääkuvan ratkaisulauseista marja-aiheinen oli onnistuneempi kuin skoolauslause, jossa viimeinen sana MYÖSKIN tuntui olevan jotenkin pakosta peräkaneettina. Minusta harmillista oli se, että molemmissa ratkaisulauseissa oli -kin-liitepartikkeli. Pääkuvaa piti katsoa melko tarkkaan, ennen kuin siitä huomasi myös KUVAAJAn olleen skoolaamassa. Tämä syynäystarve oli vain hyväksi ratkojalle.

Siinä mielessä ristikko on Ekin tuotannon "huonoa päätä", että siitä ehkä sittenkin puuttuvat laatijalle tyypilliset yllätykset, joita myös helpoissa ristikoissa yleensä aina on. Tällaisen voi silti päästää masentumatta käsistään, koska ristikko oli kokonaisuudessaan sujuvaa ratkottavaa.
11. airisto25.8.2006 klo 21:23
"Ne vaikuttavat siellä taustalla ristikkoa mielestäni kaikille parantavasti)." (siis periaatteet)
Selvitäpä vähän mitkä ja miten.
12. Eki25.8.2006 klo 21:31
Pyrkiä mahdollisimman vaihtelevaan, valtaosalle tuttuun, ehkä pitkäänkin sanastoon.

Ratkojat varmaan tyytyisivät yleisesti vähempäänkin. Osa ei ainakaan sano kiinnittävänsä sanastoon lainkaan huomiota, ainakaan sen pituuteen.

Voisis siis laatia "helpommalla" lyhyempää sanastoa, ehkä keskimäärin laadukkaampaa, koska lyhyempi sanasto on helpompi saada halutuilla sanoilla. Mutta pitkän päälle lyhyt sanasto alkaisi toistua enemmän.

Liberolle: INUA ei mielestäni ole huono sana, vaikka turhan usein ristikoista(nikin) löytyy. Sanat vihjeille "tumma laulaja" ja "Olavi Juha" eivät olleet minulle mieluisia (vaikeita vaikka itse herrat tunnekin suht hyvin). Jokunen muukin sana on hieman vältettävä, mutta vähässä määrin sen tasoiset menettelevät.
13. Libero25.8.2006 klo 22:26
Arvelin näemmä väärin. Minun on itseni pitänyt totutella INUA-verbiin. Sitä vastoin vihjeet TUMMA LAULAJA ja OLAVI JUHA ratkaisusanoineen olivat ihan OK.
14. Libero26.8.2006 klo 00:58
Eki: Vielä nyt yömyöhään otan puheeksi Plussa-liitteen (19.8.) pehmiksen, josta olit nipistänyt pallon perästä plussan pois. Se oli helppo, kuten dna-ristikkokin, mutta plussa olisi saanut olla pallon rinnalla tai puolikas plussan asemesta. Helpoissa ristikoissa pidän plussaa ja puolikasta osoituksena siitä, että ristikossa on laadukasta sanastoa, myös pitkiä sanoja, jotka saattavat sekä rikastuttaa että vaikeuttaa ratkontaa, jos ratkojat ovat tottuneet lyhytsanaisiin ristikkoihin.

Ratkaisuaika on umpeutunut, joten voin mainita, että yksi pallo vaikutti vähältä. Ristikossa oli sellaisia ratkaisusanoja kuin eväsleipä, kuulovika, intuitiot, huomisaamu, otsakoru, elohiiri, tuiskuta, kosteikko, vaatelias, ajotunnit, veripalttu, mielekäs, kuulaus, uskomus, ammattisana, kultamitali ja loppuunpalaminen. Juuri tällaisten sanojen takia ainakin minä ratkon ristikoitasi. Nämä sanat menevät mahdollisten pikkuheikkouksien yli, ali ja ohi.

Vaikka tässä pehmiksessä oli runsaasti sanoja, yhtään "huonoa" sanaa siinä ei ollut. Jos olisi ollut, se olisi jäänyt noiden pitkien, elävien ja yllättävien sanojen jalkoihin.

Siksi ihmettelen, miten nykyistä lyhyemmällä sanastolla voisit parantaa ristikoittesi laatua kadottamatta niistä jotakin olennaista? Tämä nykyinen hyvääkin parempi lopputulos on kaiketi tullut "koulituksi" juuri pitkillä sanoilla, joskin siihen ovat myös monet muut hyveet vaikuttaneet.

Mitä laatija nyt oikein ajattelee?
15. Eki26.8.2006 klo 09:46
Siirrän viimeisen viestin aiheen säikeeseen 2859. Pehmisten pallot.

http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php? ryhma=0&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=2859&alku=0&t =k1
16. iso S27.8.2006 klo 13:10
Ei kaikkea saa, ei saa milloinkaan - ristikko on välttämättä jonkintasoinen kompromissi. Siihen on pakko hyväksyä jotain sellaisia yksityiskohtia mitä voisi parantaa jos mistään muusta ei tarvitse välittää. Tuon huomioiden annan Oho-ristikolle synninpäästön silmää räpäyttämättä.

Törröttävä piilokirjain ei minua häiritse pätkääkään. Tietysti tasareuna on esteettiseltä kannalta kauniimpi kuin liehureuna, mutta ratkaisijan kannalta ei mielestäni haittaa jos ristikossa on muutamia "selkeitä" alkupiiloja, ovatpa ne sitten ristikon reunassa tai keskellä. Joissakin tapauksissa alkupiilo on sanaston kannalta selkeästi parempi kuin piilottomuus. Vai kuinka, kumpi on parempi, LAPSI alkupiilolla vai APSI ilman alkupiiloa. Esimerkki ei tästä ristikosta.

Lievää kulmakarvojen kohottelua tyylin puolesta voisi aiheuttaa se että piilokirjaimellinen sana vihjataan 1. kirjaimen oikealla puolella olevasta ruudusta vasemmalle alas viittaavalla nuolella. Pääperiaatteessahan sanojen pitäisi lähteä vihjeestä oikealle tai alas. Tässä tapauksessa on kuitenkin kysymys vihjetilan järkevästä käytöstä eikä pakkotilanteesta (kuten hätäpelastautuminen orporuudusta), joten ei tule miinusta siitäkään.

Ei-toivotuista sanoista olen Ekin kanssa samaa mieltä. Liberon listakin on perusteltavissa, etenkin ILIA ja ALUN, jos kelpuutetaan vain kristallinkirkkaita sanoja. Muutama sana on minusta vähän menneen maailman lumia: ex-pressa ja Gardnerin kaimat. Sen verran merkittäviä hahmoja alallaan kuitenkin että ei ole pahitteeksi vaikka nuorempikin polvi ne oppii tuntemaan. Etäällä-vihjeestä tuleva ratkaisusana on sellainen että ainakin itse käyttäisin samasta asiasta hiukan toista ilmaisua. Minun korvaani kuulostaa siis keinotekoiselta. Täysin selkeä ja mahdollinen kyllä, enkä väitä etteikö joku muu käyttäisi tuota sanaa päivittäin.

Erityismaininnan ansaitsee Patricia. Tuohon naiseen laatijat ovat tarranneet kaksin käsin. Mielestäni tässä on fakkisanan piirteitä: käytön laajuus perustuu enemmän sukunimen lyhyyteen ja sopivaan kirjainrakenteeseen kuin laulajattaren merkittävyyteen. Sanaa voi aivan hyvin käyttää mutta käyttöä pitäisi hiukan hillitä että se olisi suhteessa ristikoiden ulkopuoliseen maailmaan?

Hienot-vihjeen ratkaisusanassa on piilokirjain kiusallisessa paikassa. Minustakin siihen istuisi KOREAT paremmin kuin tarkistuksen oikeaksi julistama. Minusta hieno on jotain herkkää ja hentoa (hienon synonyymi tietyissä yhteyksissä on ohut) ja koreassa on tuota henkeä huomattavasti enemmän kuin vaaditussa ratkaisusanassa. Se rinnastuu minusta pikemminkin vakuuttavan jylhään ja voimakkaaseen kuin pinnalliseen hienouteen. Ei tarkistuksen hyväksymäkään väärin ole, mutta kyllä koreakin pitäisi kelpuuttaa. Onko kysymys siitä ettei ohjelmaan pysty syöttämään vaihtoehtoja vai eikö laatija ole huomannut toista mahdollisuutta?
17. Eki27.8.2006 klo 13:40
Toisen kerran piti sanoa, että viimein tajusin tuon tosiaan olevan piilokirjaimena ja "väärän" vastauksen olevan parempi. Minun mokani. Yritetään korjata tiedostoon.

Tuo Gardnerin kaimat tosiaan on yksi niitä joskus pakosta tulevia. Kun se vekselitakaus on vielä paljon huonompi. Patriciastakin iso S teki viiltävän oikean huomioon. Mutta Patskulla potkii melkein yhtä hyvin kuin Franz Beckenbauerilla huonosti Atik Ismailin varjossa.
18. Antti Viitamäki27.8.2006 klo 14:52
Lyhyesti kommentoin, että minusta ihan kohtalaisen hyvä ristikko. Kymmenkunta sanaa, joita yrittäisin tosissani saada pois, mutta lienen yksittäisinä tapauksina päästänyt omiin laatimuksiini paljon pahempiakin.

Ei mikään tajunnanräjäyttäjä, mutta saipa minutkin kiinnostumaan, että mitä mihinkin loppujen lopuksi tulee. Ratkonta eteni helpolle ristikolle luonteenomaisesti ilman kummempia ihmettelyjä. Parin sanan kohdalla nyrpistin nenääni ja totesin, että olisi varmaankin itse vihjeittänyt toisin.

Tärkeä huomio tässä minulle on se - ja se tietysti kertookin etupäässä vain minun maustani - että vaikka kyse on ollut Ekille äärimmäisen rutiininomaisesta laadintatyöstä (yksi satojen vuosittaisten joukossa?), mukana on silti muutama vierasperäisiä kirjaimia sisältävä HYVÄ sana, etu- ja takavokaalien vaihtelua sekä sillä tavalla uteliaisuutta herättäviä vihjeitä että ratkonnan aloitettuaan tulee helppoudesta huolimattakin halu ratkoa koko tehtävä.

Näin ei todellakaan ole asian laita monilla sellaisilla laatijoilla, jotka ilmoittavat tekevänsä ristikon "tosta vaan". Useimmiten moinen rutinoituneisuus näkyy ristikossa typeränä sanastona, vielä typerämpinä vihjeinä ja sitä myöten ristikon kerrassaan karmivana tylsyytenä. Ekin (helpoissakaan) ristikoissa en muista ikinä törmänneeni tähän.

Esteettisessä mielessä olen Ekin kanssa vähän eri linjoilla, kuten olen tainnut täälläkin joskus todeta. Tykkään pienestä ja sirosta (eli huononäköisimmille lukukelvottomasta) tekstistä, hillitystä värimaailmasta ja rauhallisesta kokonaisuudesta. Valokuvat ovat mielestäni vihjeinä liian rauhattomia - paitsi pääkuvina, jolloin ne ovat tietenkin paljon suuremmassa koossa ja aivan eri asemassa muihin vihjeisiin nähden.

Niin joo. Minulle vihje "hienot" toi ensimmäisenä mieleen KOMEAT - en tullut ajatelleeksikaan sanaa KOREAT ennen kuin se täällä mainittiin. Minulle "hieno" yhdistyy yleensä ensimmäisenä sanoihin "upea", "loistava", "mahtava", "todella hyvä", "esimerkillinen" - ja sitä myöten "komea".

Toki merkitys "hienojakoinen, herkkä, kultivoitunut, kehittynyt" tulee mieleen, mutta sanaan "korea" liittyy minulla myös vähän sellainen epämääräinen valheellisuus tai liika yrittäminen miellyttämiseen. Niin kai se on, että semantiikkakin on välillä hyvin henkilökohtaista. :-)
19. jupejus27.8.2006 klo 15:21
Patricia Kaas on kyllä maailmanmainetta niittänyt laulajatar. Hyvin tunnettu maailmalla ja useammat show esittänyt monille televisiokanaville, että komeata meriittiä riittää, hienoa näköä ja soreata laulutaitoa sen verran, että suomalaiseenkin sanaristikkosanastoon on nähdekseni portti auki.
Miksei voi sanoa kuin iso S:kin toetaa, että sanassa on "fakkimaisuutta" ja "hillintä" paikallaan, mutta paikkansa Patricia silti täyttää.

Hieno = komea/korea. Molemmilla sanoilla hienoon nähden likituntumaa. Hienoluontoinen on korealuontoinen. Komealuontoinen on taas vippaa tuonne mahtavaan, näyttävyyteen.
Mies voi olla komea, mutta ei välttämättä hieno. Mutta jos mies on hieno, niin se usein on myös samalla korea tai ainakin jotenkin koreissa vaatteissa asteleva.

Jotta voihan se hieno olla korea että komea.

Mutta hieno on kesä ja korea on päivä.
20. Taata27.8.2006 klo 16:34
Pääkuvasta lähtevien lauseiden ratkeaminen vaatii sisä- piiritietoa?
21. iso S27.8.2006 klo 21:18
Ah, joo, tuosta unohdin huomauttaa mistä Libero vihjasi jo Taataa aikaisemmin. Suurennuslasiin turvautumatta en pidä oikeudessa pätevällä tarkkuudella todistettuna että kuvaaja on mukana kuvassa. Voihan siinä olla jonkun muun käsi. Vai näkyykö kuvaaja heijastuneena lasista tai silmälaseista?

Tämä on leikkiä, ristikon vaatimalla tarkkuudella noin voi päätellä, mutta noin yleisesti ottaen ratkaisun pitäisi olla kuvasta nähtävissä (toki sallitaan näkymättömyysperiaatekin: ratkaisulause voisi viitata vaikka taluttimen toisessa päässä oletettavasti olevaan koiraan tai siihen että kukaan kuvan henkilöistä ei polta, ainakaan kuvaushetkellä).
22. Eki27.8.2006 klo 22:22
Jotenkin ajattelin, että kun kuvassa on melkein kaksi paria, niin sen toisen parin toinen osapuoli ottaa kuvaa, vaikkapa jälleennäkemisen kunniaksi (kuva ja skoolaus). Tietysti se etualan lasi voi olla myös sen koiran pään päällä, jonka talutinta keskimmäinen henkilö pitää kädessään.
23. tonimikael28.8.2006 klo 01:02
Ei ihan läpikirjoitusjuttu, mutta helpohko kuitenkin, ja aivan kelpo kokonaisuus. Että äläpä huoli!
24. iso S28.8.2006 klo 08:24
Eki: voip olla niinkin, vaikka epätodennäköiseltä tuntuu. Hihnan kulkusuunta on selkeästi lasin oikealle puolelle. On tietysti mahdollista että kyseessä on seitsemän metrin talutin jolloin hihnassa riittää pituutta kulkea kuvan ulkopuolella olevan pöydän (ja kenties myös kuvaajan) jalan ympäri ties millaisella mutkalla. Lisäksi hihna kulkee niin alaviistoon että ilman mutkia koiralla pitäisi olla kirahvimaisen pitkä kaula ja sekin vielä vinossa. Hihnan mutkittelua kun ei voi poissulkea niin on mahdollista että koira istuu jakkaralla tai kuvaajan sylissä. Varmuuden vuoksi kuvaajan (tai salaperäisen ulkopuolisen) käsi joka tapauksessa tukee lasia.

Ufologiikalla kaikki on kunnossa. Skoolaava käsi on kuvaajan koska ratkaisulause sanoo niin. Ratkaisulause on siis oikein koska käsi on kuvaajan.
25. kp28.8.2006 klo 09:26
Voisiko joku ystävällisesti sanoa, mikä on peräala.
Etu-/taka-ala on niinku vastakohtia. Perä on laivassa tai veneessä. Pitäisi myös olla kokka-ala/keula-ala. Enpä ole
kuullut. -Tähänkö sanaan se sitten kaatui?...
26. Eki28.8.2006 klo 09:37
Mikä kaatui? Se väite, että tämä olisi tuotantoni huonoa päätä?
27. iso S28.8.2006 klo 09:42
Savossakin on siirrytty kohtuullisen yleisesti sisävessoihin joten kp ei muista miten ennen käytiin pihan perällä? Siellä oli normaalisti puusee mutta saattoi olla myös ala missä kannatti katsoa mihin astui. Star Trekin ystävät saattoivat ymmärtää go-sanan tietyn merkityksen mukaan lauseen 'boldly go where no man has gone before'.
28. kp28.8.2006 klo 09:42
Se minun ajatus. Että eihän tuossa näytä olevan mitään
kummallista olevan. Kiireiltäni ratkoin sen nyt. Ja tuo "kummajainen" pisti silmään...
29. kp28.8.2006 klo 09:44
iso S
Niin käytiin, joskus muinoin... Mutta ei tietääkseni silloinkaan
sanottu: Lähdenpä peräalalle...
30. Eki28.8.2006 klo 09:50
Peräala ei minusta ole hyvä mutta ei niin kammottavan huonokaan, että siitä kannattaa meteliä nostaa.

Jos katsoo perän merkityksiä Nykäsestä, merkityksessä 2 se on "vars.: rakennuksista tms." ja mainitaan mm. pirtti ja sauna, ja siellähän on sitten sekä perätila että peräala, mitä ikinä haluaa mitata.
31. kp28.8.2006 klo 10:07
No, löytyyhän pirtistä vaikka mitä. Onhan siellä se kuuluisa
pirttihirmukin....
32. Eki28.8.2006 klo 10:10
Ei ole perää, ettei löydy alaa, josta ei löydy tilaa monille pääkirjojen ulkopuolisille sanoille.

RUOTSALAIS-SUOMALAINEN SANAKIRJA.
TOIMITTI ARVI JÄNNES.
PORVOOSSA WERNER SÖDERSTRÖM.

SVENSK-FINSK ORDBOK.
UTARBETAD AF ARVI JÄNNES.
BORGÅ WERNER SÖDERSTRÖM

bakgrund,-en, (-er), perä, peräala

En kyllä uskalla sanoa, että jos olisin ollut Arvi Jännes, en olisi käyttänyt tuota sanaa.
33. iso S28.8.2006 klo 10:15
Peräala on se ala mikä on perätilassa syntyneiden peräkammarin poikien käytettävissä.

Tätä sanaa kommentoin ratkaisusanaa itseään ääneen mainitsematta 27.8.2006 klo 13:10. Omassa puheessani ja kirjoitetussa tekstissä käyttäisin lähes varmasti sanaa taka-ala ja peräalaa vain sellaisessa poikkeustilanteessa mikä ei nyt tule mieleen. Minä olen vain minä enkä tiedä millainen peräala tai perätila ketäkin kiehtoo, joten jossain sana voi olla laajassakin käytössä.

Ristikossa sanat aiheuttavat toisiinsa esiintymispaineita eri tavalla kuin vapaassa tekstissä, joten olen samaa mieltä kuin Eki 28.8.2006 klo 09:50. Ei ihan hyvä mutta ei huonokaan, vähän heikonluonteinen vain. Pitäisi olla jokaisen ymmärtämä eikä himmennä ristikon laatua neliötuuman vertaa. Ei peräala ristikkoa pahenna jos ei ristikko itse itseään.
34. iso S28.8.2006 klo 10:26
Heh, Eki on pelkuri (ei uskalla arvostella Jännestä) ja pelkurit jäävät peräalalle!

Wikipedia kertoo Saima Harmajan isoisästä mm. näin:

"Arvid Oskar Gustaf Genetz (1. heinäkuuta 1848 Impilahdella – 3. toukokuuta 1915 Helsingissä), kirjailijanimeltä Arvi Jännes, oli suomalainen runoilija ja kielentutkija sekä senaattori 1901–1905. Genetz julkaisi vain yhden runokokoelman. Hänen tunnetuimmat runonsa ovat ”Herää Suomi”, ”Karjala” ja ”Väinölän lapset”."

Nimi kuulosti siltä että se on suomennettu ja näinhän olikin. Sitä ei Wikipedia kerro oliko äijän äidinkieli suomi vai ruotsi, mutta silti ei liene syytä epäillä suomenkielen hallintaa vivahteineen, kun hän on toiminut suomen kielen professorinakin. Toisaalta sadassa vuodessa kielenkäytön painotukset ovat muuttuneet joten noin vanhaa aapista ei voi sellaisenaan pitää ainoana suosituksena nykyaikana.

Peräalan puolustus sinänsä on edelleen pätevä ja pitävä ja sen tikulla pisteleminen on turhaa.
35. kp28.8.2006 klo 10:51
iso S
Ainoa argumentti, jolla olisi hyväksynyt tuon sanan (peräala) oli tuo kirja. Jonka perustukset panit kasaan. Näin heiverisillä perusteilla julistan sanan titatus käyttökelpoiseksi...
Se, joka pulisee kastakoon päänsä saimaassa....
36. iso S28.8.2006 klo 10:56
Olen niin monta kertaa kastanut sekä ylä- että peräpääni Saimaassa että tuolla perusteella minulla on elinikautinen pulinaoikeus :-)
37. JTak28.8.2006 klo 10:57
Titatus ei onneksi löydy mistään kirjasta, koska sanaa ei ole olemassa.

Ekin ristikko saattoi olla Ekin tuotantoon suhteutettuna keskimääräistä heikompi, vaikka ei monta huonoa sanaa ollutkaan. Ilia ja Alun olivat varmaan huonoimmat. Lisäksi Lanut, Avat ja Seal keskitasoa huonompia. Kahdesta pitkästä siististi laitaan päättyvästä päälauseesta plussaa.
38. Antti Viitamäki28.8.2006 klo 11:03
kp:

Tilannekohtaisten yhdyssanojen ja kieliopin sääntöjen vastaisesti muodostettujen sanojen välillä on valovuosien ero. Mikäli et kykene tätä käsittämään, olisiko parempi olla hiljaa?

Kuten täälläkin on kymmeniä kertoja jo todettu, sanakirjoihin ei voida ikinä laittaa kaikkia kelvollisia yhdyssanoja.

PERÄALA on keinotekoisen kuuloinen, ja minustakin yksi niistä sanoista joita olisin yrittänyt välttää (kuten varmasti Ekikin), mutta se on kuitenkin ihan loogisesti muodostettu ja sillä on selvä tarkoite. TITATUS ei ole oikein muodostettu. Piste.
39. Eki28.8.2006 klo 11:06
Heiverinen juttu, voisinpa lopetuttaa.
40. iso S28.8.2006 klo 11:06
Hyvin sanottu mutta osatotuus: "Ekin tuotantoon suhteutettuna keskimääräistä heikompi". Yhtä hyvin voisi sanoa "kaikkien ristikoiden tuotantoon suhteutettuna keskimääräistä parempi"? Siihen saavutukseen pääseminen ei tosin taida Ekiä hirveästi ilahduttaa, jos marginaali jää pieneksi.

Itse kukin voi olla omaa mieltään siitä mikä oli tässä tapauksessa peräalan ympäristöstä mitattu hajuraon leveys. Kenelläkään, Skyttää kenties lukuunottamatta, ei liene käsitystä koko kentän keskiarvosta.
41. JTak28.8.2006 klo 11:26
Omasta tuotannostaanhan Eki tuossa alustuksessa puhui, joten en ruvennut muihin vertailemaan.
42. JTak28.8.2006 klo 11:27
Ja suurempi vertailu jäisi tosiaan näillä ratkontamäärillä aika arvailuksi, vaikka todennäköisyyksiä uskaltaisinkin heitellä.
43. jupejus28.8.2006 klo 11:29
Ratkoin molemmat ristikot niin kp:n kuin Ekinkin. Kovin merkittäviä eroja en osaa merkitä ylös. Vähän samaa laatuluokkaa kummatkin ristikot. Kp toivoi kehuja, mutta kun ei se kehumalla taida ristikko siitä parantua ja eikä moitteeetkaan taida mennä kuuleviin korviin, niin hyvä noin.

Eki toivoo taas ristikolleen väheksymistä ainakin otsikon asettelua silmällä pitäen, mutta tiedä tuotakaan, auttaako moite, kun tekijä on jo valmiiksi kuin pikkupahanteon jälliltä.

Nuo kummatkin ristikot ovat melko lailla tämän päivän ristikoiden keskitasoa, mitä nyt ratkoo tavallisista lehdistä tai mitä ristikoita nyt vahingossa eteen osuu.

Ulkoasut on siistejä molemmissa ja selkeät ristikot.
44. y28.8.2006 klo 11:38
Ei voi olla totta!
Eki ja kp ovat jossakin asiassa samaa mieltä, vaikka vähän peitellysti. Eesti.
Tämä on koiraketjusta poimittu.

Lähettäjä: Eki 26.8.2006 klo 14:09

Polli (Eestistä – tai Hesarin mukaan Virosta – Finlandiaan – Hesarin mukaan Suomeen – tuotu viisivuotias löytökoira, HS 21.8.2006)
45. Eki28.8.2006 klo 11:47
Ollaanhan me monessa asiassa samaa mieltä. Ja sitten taas välillä ei ollenkaan.

Mutta sitten. Pitääkö laatijan penkoa kaikki vanhat sanakirjatkin (tässä tapauksessa vielä Suomi-Ruotsi) saadakseen oikeutuksen jollekin sanalle, joka on varmasti järkevästi muodostettu (kun siihen muodostukseen nykykirjat antavat luvan) eikä valtavan kankeakaan?

Se, että perä olisi vain laivassa tai veneessä... kannattaa tutkia noita ihan virallisia teoksia, löytyy hyvää sanamateriaalia.

Laatijalle on siis mielestäni edelleen luvallista järjen käyttö.
46. JTak28.8.2006 klo 11:51
Kuten tuolla aiemmin jo sanottiinkin, niin eihän kaikkia käyttökelpoisia yhdyssanoja voida listata mihinkään sanakirjaan. Kyllä tuo peräala omaan korvaanikin kalskahti, kun en ollut siihen ennen missään törmännyt. Koska se on kuitenkin järkeenkäypä paikka, niin ei sitä välttämättä mistään sanakirjasta tarvitse löytää.
47. jupejus28.8.2006 klo 12:08
Unehtui toteamatta ristikoiden yleisilmeestä, että tuo "kuvaaja" oli minusta suuri plussa Ekille. Aina kun lauseen sana selviää vasta lauseen kokonaisuudesta ja osaa katsoa ratkaisua sen ratkottuaan, kuten kuvaaja tuossa skoolaamassa (joka ei tule heti mieleen) on silloin onnistunut juju.

Perätila on käypä sana, ainakin noissa vasikoimistapauksissa. Taka-ala jää taakse tai taustalle.
Mutta perä on paremminkin osa, tila kuin jokin tietty kokonaisuus, jolla on ala. Voihan peräalan sanoa ja aivan ymmärrettävä sana sinänsä mitä sillä voidaan tarkoittaa, mutta vähän sellainen tekaistun makuinen.
En moittisi peräalaa, koska minusta yhdyssanoilla saa muotoilla haluamaansa asiaa tai kohdetta ja varsinkin ristikoissa noita voisi olla enemmänkin.
48. kp28.8.2006 klo 13:14
jupejus
Siitä vaan. Voipi yhdyssanoja rustailla illanehtoona, vaikka
miten paljon. Turhaa Ruutu-Kolmiolle niitä on tyrkyttää...
49. JTak28.8.2006 klo 13:37
Näin ollen esimerkiksi sana kapakkatappelu ei kp:n ristikkoon kelpaa? Sen sijaan anas kelpaa? Mitäpä siinä, jos enemmistö pitää jälkimmäistä sanaa parempana.
50. Eki28.8.2006 klo 13:38
Ei kaikki ole aina miltä se näyttää. Pyhimystarinat ovat erikseen. Kaikki ollaan kuolevaisia, niin laatijat kuin kustantajat.


Lähettäjä: Eki 12.4.2005 klo 23:28

Minulla on tässä nyt ristikko, jossa on ROTISKOTALOT, TOTOPELAUS, VILJANKALE, LUUNKALUAJA , KURKKUALA ja ETEISALUEET. Yhtäkään niistä ei taida löytyä suomen kielen sanakirjoista. Kannattaako tätä päästää läpi?

Lähettäjä: kp 13.4.2005 klo 09:12

Eki
Kiitos, että kysyt.
Kuten on käynyt ilmi niin ajatuksemme, minun ja teidän
(kirjoittajien) välillä on juopa. Olemme eri koulukuntaa.
Siispä sinä teet oman näköistä ristikkoa ja minä teen
omaani. Eipä silti. Hovitarkastajana oleminen on vastuullinen ja vaativa paikka. Ja onnea hänelle, joka siinä istuu...

Lähettäjä: Eki 13.4.2005 klo 09:17

Kari, nuo sanat olivat kuitenkin YHDESTÄ ristikosta, joka ilmestyi yhdessä SINUN työpaikkalehdistäsi.
51. kp28.8.2006 klo 13:44
Aikaisemmin olen sanonut. Sanat, jotka olet löytänyt on
laatijan, jonka ristikot "menevät läpi muita herkemmin".
-Syy tähän en voi sanoa tassä.... Kun katsot laatijan nimeä,
niin tiedät kuka on ne laatinut. -Jos siis minä panisin noita
sanoja. Tulisi pyyntö, että vaihda...
52. tonimikael28.8.2006 klo 14:01
Yhtä asiaa kritisoisin. MINUN mielestäni pääkuvasta tulevien lauseiden ei saisi olla niin rajoitettuja tiettyyn pituuteen ja pääkuvaa tiettyyn kokoon (paitsi jos pääkuvalauseidea on jotenkin erikoisen oivallinen), että tämän rajoittuneisuuden tähden joudutaan lyhyeen (tässä 6 kirjainta) sanaan päästämään kaksi piilokirjainta. Minusta tuollaisen ennakointi on suhteellisen helppoa. Tietysti me muut emme näe tässä taustalla ollutta työtä, sen vaiheita ja hien määrää, että tämä voi olla loppujen lopuksi aivan ymmärrettävä ratkaisu.
53. Jukkis28.8.2006 klo 14:02
Jos saa syytä tuohon spekuloida, niin eiköhän kys ole siitä, että kustantaja tuntee tuon toisen laatijan ja tietää, että hänellä on suomen kieli hallussa ja voi siksi luottaa, että tämä ymmärtää, miten yhdyssanoja muodostetaan. Kustantaja tietää myös kp:n kyvyt kielen alalla ja siksi on kieltänyt tätä keksimästä omia sanoja ja määrännyt tämän käyttämään vain sanakirjoista löytyviä sanoja.
54. Libero28.8.2006 klo 14:05
Jouduin hakemalla hakemaan, missä tässä ristikossa on peräala. Sana on mielestäni toiminut tarpeellisena statistina. Sen p:stä, ä:stä, r:stä ja viimeisestä a:sta ristikkoon on muotoutunut monta todella hyvää sanaa. Olen ratkoessani rekisteröinyt nämä vaakasanat, mutta tuo itsekseen ilmaantunut pystysana on jäänyt vähälle huomiolle, etten sanoisi: kokonaan peräalalle.

Silloin joskus, kun olin nuori ja tietämätön :), arvioin ristikkosanoja pelkästään sillä perusteella, voisinko kuvitella käyttäväni sanaa tekstissä tai puheessa. Tästä syntyi ristiriitoja. Lipsahdan edelleen samaan tuttuun uraan mutta entistä harvemmin. Tämänkään ristikon muodollisesti merkittävin sana ei ole se, joka päällisin puolin vaikuttaa heiveröisimmältä. Statistin tehtävässään se kuitenkin on merkittävä.
55. jupejus28.8.2006 klo 14:08
kp> En nyt tarkoittanut aivan, että mitä vain sanoja voi ristikoihinkaan liitellä, mutta sellaisia sanoja, joita yhdistämällä saadaan loogisia yhdyssanoja.

Esim. edellä tuo rotiskotalo on jo vähän yhdyssanana kyseenalainen, jos ei jollain talotehtaalla ole tuollaista taloamallia nimikkeenä tuotannossaan. Tai voihan se olla jokin asuntoyhtiö; Rotiskotalot Oy, mutta melko vieras noinkin yleisanaksi. Mutta hyvällä vihjeellä tuokin kelpaa ratkojalle, jopa hyvä, jos se vihje on osuva.

Sen sijaan talorotisko on kyllä käypä sana.
56. Taata28.8.2006 klo 15:08
Täällähän tullaan nyt Taatan linjoille yhdyssanojen muodos-
tamisessa, sillä onhan kansan yleisesti tuntema asia, että
niitä voidaan muodostaa itsekukin tyylillään melko vapaasti
ilman, että niitä kaikkia sanakirjoista löytyy.

Eki muodosti vapaasti viikonlopun Peto-ristikkoon yhdyssa-
nan, joka on samalla epäsana eli nyt meillä on kyseessä sana JUNARATA, jolla väittää Pendolinon kulkevan (olete- taan, että sähköt sattuvat toimimaan ja ajolangat pysyvät kiinni). Tällä hän tietenkin tarkoittaa rautatietä. Kunnon rautatieläiset eivät sulata ja heissä aiheuttaa närästystä tuo Ekin käyttämä sana eikä sitä tunne Nykysuomen sana-
kirjanikaan.

Eki lienee muisteli vanhaa patteri- tai sähköjunaansa, jolla pienenä tai sitten vähän isompana ajeli ellei ollut sitten vie- teri sellainen, joka kulki koottavilla kiskoilla. Taata taata!
57. kp28.8.2006 klo 15:23
Taata
Nyt olit liian hätäinen. Kuin savolaismies, kun hän lähti
Helsinkiin. Hän meni jo tuntia ennen lähtöä junaan odottamaan...
Katso Perussanakirja. -Tosin voi olla, että sinulla sitä ei ole...
Mutta sieltä se löytyy...
58. Taata28.8.2006 klo 15:53
Ei ole minulla sellaista. Vaikka olisi sinulla tuollaisessa kirjas-
sa KP, niin siitä huolimatta junarata ei kelpaa rautatieläisille
vaan oikeat junat tarvitsevat rautatien kulkeakseen. On sitä ennenkin ollut kirjoissa virheitä. Nyt puhuttiin nimenomaan
oikeasta junasta eli Pendolinosta.
59. Keke28.8.2006 klo 16:00
Taatan kannattaisi ottaa ne väliin jääneet päikkärit, ettei tarvitsisi tuolla tavoin kärttyillä.
60. kp28.8.2006 klo 16:01
En minä muuta sanonutkaan. Sanoin, että junarata ark. on
paremmin rautatie. Eihän pendolino missään junaradalla
voi kulkeakaan, pitää olla rautatie. Ja hyvä sellainen, kun
pena menee Mikkelin aseman ohi, niin hattu lähtee aina
päästä. Että pena on sellainen.
61. kp28.8.2006 klo 16:29
http://www.vr.fi/heo/junat/pendolino.htm
62. Taata28.8.2006 klo 16:30
Täällä purevat nyt omat koirat minua, mutta en anna periksi
sittenkään. Tänne toimistolle tuotiin nyt Misun toimesta mi-
nulle kopio tuosta jostain perussanakirjasta, jossa arkikie-
lessä hyväksyvät tuon junaradan. Saavat minun puolesta
hyväksyä mitä lystäävät rautatieksi, mutta junaradasta tu-
lee mieleen kuitenkin ensisijaisesti tuollainen kasattava pie-
noisrautatie. Kekelle terveisiä sinne jonnekin, kun en viitsi
julkisesti sanoa, että minne. Hyvä, että edes KP tajuaa,
että missä junat voivat kulkea.
63. kp28.8.2006 klo 16:37
Mitäpä arkikielestä. Äiskästä ja iskästä. Mitä sanoja ne ovat.
Äiti ja Isä ne pitää olla. Ja mikä on arki? Ainaista juhlaa tämä
elämä pitää olla...
64. JTak28.8.2006 klo 18:18
Taata, siispä kaikki arkikieliset sanat pannaan: junarata, aski, fiilis, toppari, likka jne.
65. Antti Viitamäki28.8.2006 klo 18:20
Tuohonpa olisi mielenkiintoista saada joltakin Taatan mainitsemista rautatieläisistä looginen perustelu, että miksi rata, jota pitkin juna kulkee, ei voi olla junarata, mutta sen sijaan aivan hyvin jokin "rautatie". Miten niin rautatie? Siinähän on reilut kaksi kolmannesta sepeliä ja muuta maa-ainesta, yksi neljännes puuta ja loppumateriaalissakin on raudan lisäksi monia muita alkuaineita. Että miten se nyt muka on ennemmin rautatie, kuin rata jota pitkin juna kulkee.

Kyllä suomalaiset on sitten tyhmiä.

;-)
66. Taata28.8.2006 klo 18:42
Vaskesta varsa ja höyrystä henki
ja kiskoilla kengitetty;
sillä on monen mamman poika
jo reissulle kuljetettu.
67. Taata28.8.2006 klo 18:59
Ohjaajalle tiedoksi, että nykyään on yhä enenemässä mää-
rin myös betonipölkkyjä. Koska on tullut viimeksi hortoiltua
rautatien varressa vai onko aika mennyt pikemminkin juna- radoilla ajellessa? Ja nyt on tähänkin oiva tilaisuus, josta kerron myöhemmin kenties lisää. Taata taata ja sitä rataa!
68. RA28.8.2006 klo 19:08
... Taatalla tuntunevat kaikki mahdolliset potentiaalit olevan täysimääräisesti hallussa (tänään 15:08):

"Eki lienee muisteli ..."

[Noh, ärsyttävästi varmaan nyt taas huomauttanen. Ja ansaitusti kohta taas tästä kuulenen. ;-)]
69. Taata28.8.2006 klo 19:29
Pitää olla, että "Eki lienee muistellut" RA! Potentsiaalia löytyy
tässä vauhdissa aika tavalla, sanoisin melkein, että Porvoon
mitalla niin, että suomenkieli tuppaa jäämään näköjään sivu-
raiteille välillä. Vai mitä kaikkea hämeenlinnatar oikein taas tarkoittikaan eli oliko muutakin korjattavaa? En tule Lepaalle
porkkananharvennuskursseille vähään aikaan. Taata taata!
70. Taata28.8.2006 klo 20:35
Taata tiedottaa sitten, koska täällä näyttää olevan rauta-
teistä ja junaradoista kiinnostuneita henkilöitä paikalla, että
nyt on sitten tarjolla sitten ensi viikonloppuna ohjelmaa
näissä merkeissä Tiernakaupungissa.

Seuraavassa vielä PoRhan Oulunpäivien ohjelmat kaikille tiedoksi.

lauantai

11.25-17.15 LÄTTÄ KULKEE TAAS

Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry tarjoaa nostalgista junakyytiä lättähatulla välillä Oulu-Toppila. Lättähatun lähtöajat Oulun asemalta ovat klo 11.25, 12.25, 13.25, 14.25, 15.25 ja 16.25. Neljä ensimmäistä lähtöä käy jättämässä tai ottamassa matkustajia Hietasaaressa Vaaskiventien tasoristeyksessä, josta junat jatkavat Toppilaan klo 11.40, 12.40, 13.40 ja 14.40. Lähdöt Toppilan satamasta Raision myllyn vierestä tapahtuvat klo 12.00, 13.00, 14.00, 15.00, 16.00 ja 17.00. Juna pysähtyy molempiin suuntiin kulkiessaan Toppilan aseman ratapihan itäpään ylittävän kevyenliikenteenväylän kupeella olevalla lättäpysäkillä. Pysäkiltä on lyhyt kävelymatka PoRhan rautatieharrastusaiheiseen näyttelyyn sekä Toppilan asemalla olevaan liikkuvan museokaluston esittelyyn. Lisätietoa Porhasta <http://porha.fi/>

sunnuntai

11.40-16.15 LÄTTÄ KULKEE TAAS

Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry tarjoaa nostalgista junakyytiä lättähatulla välillä Oulu-Toppila. Lättähatun lähtöajat Oulun asemalta ovat klo 11.40, 12.40, 13.40, 14.40 ja 15.40. Lähdöt Toppilan satamasta Raision myllyn vierestä tapahtuvat klo 12.00, 13.00, 14.00, 15.00 ja 16.00. Juna pysähtyy molempiin suuntiin kulkiessaan Toppilan aseman ratapihan itäpään ylittävän kevyenliikenteenväylän kupeella olevalla lättäpysäkillä. Pysäkiltä on lyhyt kävelymatka PoRhan rautatieharrastusaiheiseen näyttelyyn sekä Toppilan asemalla olevaan liikkuvan museokaluston esittelyyn.


RAUTATIE- JA PIENOISRAUTATIENÄYTTELY
Toppila, Mallastie 9, JK-OHJELMAT -yrityksen tiloissa .
Avoinna la 2.9. klo 12.00-17.00 ja su 12.00-16.00.
Esillä mm.

-Yli 20m pitkä, H0-mittakaavan mukainen pienoisrautatie, jossa liikennöidään yhdistyksen jäsenten näyttelyyn tuomalla, monipuolisella, junakalustolla käyttäen nykyaikaista digitaaliohjausta.

-Puutarharaide: G-mittakaavan mukainen harvinaisuus -Historiallinen Märklin yli 50 vuoden ajalta -Runsaasti pienoisrautatie kalustoa eri jäsenten kokoelmista -Rautatieaiheeseen liittyvä vanhaa esineistöä ja kuvamateriaalia -PoRhan toiminnasta kertova kuvaesitys ja kuva-aineistoa -Myynnissä joitain harrastukseen liittyvää julkaisua mm. kiskoliikennekalenteri, pinssejä -Alpo-kirja myynnissä

Lisäksi kalustoesittelyä Toppilan aseman edessä, eristetyllä sivuraiteella.
Kalusto on täysin toimivaa ja perusteellisesti entistettyä. Lisätietoa yhdistyksestä: puheenjohtaja Matti Mäntyvaara puh.050 -574 0841. Oulun päivään liittyvistä tapahtumista: Jorma Ketola puh. 044 -30 80 691


Taata
Perustajajäsen ja taloudenhoitaja vuodesta 2000

PS. Minua ja erään veturinkuljettajan vaimoa voi syyttää
tämän puljun perustamisesta, koska järjestin suuren suosion
saavuttaneita pienoisrautatiepäiviä ja ko. veturinkuljettajan
vaimo sattui näkemään ilmoitukseni Tiernakaupungin sano-
malehdestä. Ja sillä tiellä ollaan ja oma aika menee posti-
ja raha-asioiden sekä kaiken muun byrokratian pyörittämi-
sessä. Taata taata!
71. jupejus28.8.2006 klo 21:07
Rautatie vaiko junarata?

Ammoisina aikoina kun iltatähti kiersi radallaan virtasivat väylissä vedet kirkkaina ja vuolaina. Ihmiset katselivat taivaan tähtiä ja suunnistivat niiden mukaan kuin linnut ikään. Toiset haaveilivat ulapoille, merien päälle, ilmojen teille, mutta useimmat työnsivät veneen vesille ja menivät minne kokka näytti.

Nuo väylät olivat tärkeimmät kulkureitit. Niitä myöten rahdattiin tavarat niin vastavirtaan sauvoen kuin myötäleeseen lasketellen. Jokien varret alettiin myös asuttaa. Monet jäivät maakamaraan. Kutka kävelivät polkuja, keinoja, raitteja pitkin, kutka ratsuin etenivät. Hevosten perään rakennettiin kärryt ja talviksi reet. Syntyivät kärry- ja talvitiet.

Kehitys, jos noin voi sanoa, tarvitsi suuremmat pyörät. Tehtiin leveämmät kulkuväylät, sannoitetut tiet, joissa oli lokoisaa matkustaa. Kehitys vaati vielä suuremmat pyörät ja voimakkaammat hevoset, oikein rautahevot puuskuttamaan tavaraa sinne ja tuonne. Rautahevoset tarvitsivat raiteet raudasta. Syntyivät rautatiet.

Jotenkin tuntuu, että vanhalla kansalla oli tietoisempi kyky kehitellä onnistuneita sanoja. He painottivat kulkemisen "teihin", jotka olivat viemässä jonnekin. Tiet eivät kiertäneet kehää kuten iltatähti radallaan. Tiet tulivat jostakin ja johtivat aina jonnekin, jos ei muualle, niin Roomaan.

Rautateiden rinnalle ovat syntyneet myös autotiet. Autoratojakin rakennettiin, mutta ne muokattiin Keimolaan ja Imolaan. Junaratojakin kyllä rakennettiin ja ne veivät nuo hongongilaiset peltiveturit vaunuineen aina lähtöpisteestä kierrokselle ja taas kierrokselle ja...

Ymmärrän kyllä, että tuossa valossa, jos rautatieläiset mieluummin haluavat sanoa (vanhastaan jo raskaan työnsä ääressä) olevan töissä rautateillä kuin junaradoilla.
72. Antti Viitamäki28.8.2006 klo 22:00
Ok.

Täytyypä muistaa heitä sitten korjata seuraavan kerran kun kuulen heidän puhuvan RATAPIHASTA. Että "ei se ole ratapiha vaan TIEpiha!"

Edelleenkin ;-)
73. iso S28.8.2006 klo 22:11
Oikoradasta puhuminen on myös välittömästi entrattava.
74. Taata28.8.2006 klo 22:30
Entraus kannattaa aina ja myös jälkijunassa.
75. jupejus28.8.2006 klo 22:36
Nyt sotketaan eri asioita. Rata on rakennelma. Rata on kiskoista rakennettu kokonaisuus tai kokonaisuuden osa. Onhan lasketteluratakin ja hiihtorata ja monta muutakin sen kaltaista rakenelmaa.

Rataverkosto kuvaa hyvin rata-sanan merkitystä. Mutta rautatie vie, kuten maantiekin, tai autotie tai pyörätie.

Pyöräratakin on voitu rakentaa rinteeseen - että vaikka tehty velodromi. On sähköautorata, on formularata, mutta ei ole formulatietä, ainakaan pyhäisin ajettavana.
Rallirata voi olla ensisijaisesti yleisölle tarkoitetulla näköalapaikalla suojattuna alueena, mutta rallitie viilettelee pitkin suomalaisia sorateitä.

Onhan radalla ja tiellä vissi merkitys kummallakin sanalla. Ratapiha on hyvin kuvaava sana, mutta se johtuu siitä, että se on ratarakennelman yhteydessä. Toki voidaan sanoa rautatiepihakin - ja se yhtä hyvä.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *