KESKUSTELUT > RISTIKOT > ARVOSTELUASTEIKKO ?

271. Arvosteluasteikko ?

tjn31.8.2003 klo 14:59
Olen aika tuore surffaaja tässä portaalissa ja olen ahkeraan lueskellut keskusteluja kaikista aiheista. Se on ollut mukavaa ja rentouttavaakin. Siellä täällä pilkahtaa, että ristikoita on tutkittu ihan korkeakoulua myöten. Tai, että ristikon sananpituuden keskiarvo on sitä ja sitä. Koska en löytänyt aiheeseen liittyvää linkkiä, toivon, että joku kertoisi, onko ristikoille olemassa joku arvosteluasteikko. Vai onko se sittenkin tätä "mutua"? Ristikon "arvosanoihin" mielestäni saattaisi olla vaikuttamassa mm. piilokirjaimien lukumäärä,tiiveys eli nettokirjaimien osuus koko pinta-alasta keskimääräisen sananpituuden lisäksi. Ja jos joku tietää jonkun "teorialinkin" ristikoista, muukin kuin suomenkieli kelpaa, kuulisin siitä mielelläni. Ristikon täyttämisen fiilingit lienevät perin subjektiivisia, mutta tiedämmehän esim. mielipidetutkimuksen perusteella jo, että mieluiten täytetään keskivaikeita ristikoita, ei tykätä piilokirjaimesta sanan alussa jne.
2. Helge31.8.2003 klo 19:19
Hyvä ehdotus nimim. tjn!

On niin eritasoisia laadintoja. (En sekaannu laatijan/piirtäjän työn jakoon, vaan miltä tulos näyttää ratkaisijalle.)

Tiedettä voidaan tehdä ja järjestyksiä määritellä.
Saamme, vaikka laatija-/laadinta-indeksin esim. kyselemällä ratkojilta asiakaspalautetta.

Pieni ongelma saattaa tulla siinä, että minkä tason ratkojilta?
Uolevin HELPPOJEN laatija saattaa voittaa TEAM KATALINin asiakaskyselyssä.

Siis kuka arvostelee?
Miten demokratia toteutuu?

Oma subjektiivisen objektiivinen arvostelu-indeksini tietyin painotuksin perustuu seuraaviin argumentteihin:
-Tyyli/Hallittu kokonaisuus
-Teema
-Yleiskuva/Pääkuva
-Vaikeusaste(minulle sopiva **-****)
-Hauskat/ovelat/nerokkaat vihjeet
-Erikoisuudet("Sääntöjä rikkovat ratkaisut")
-Ennenkokematon sana
-Kuvitus(mielihyvän ja usein myös ratkaisun tuottaminen)

Enpä pitäisi pahana, vaikka 20-30:lle valtakuntamme parhaalle jaettaisiin sertifikaatti. Sekä laatijoille että kuvittajille.
Todellisia taideteoksia on nähty molemmilla sektoreilla!
3. Helge31.8.2003 klo 19:42
Argumentteihin myös:
-Sanojen keskimääräinen pituus
-Ristikon rakenne
4. Matti31.8.2003 klo 21:25
Kyllä se sittenkin on tätä "mutua" kuten tjn arvelee. Arvosteluasteikko tarkoitta jotakin eksaktiin mittaamiseen viittaavaa, ja se ei kyllä sanaristikoissa toimi. Hyvän ristikon tunnistaa siitä että se on hyvä. Tämän määritelmän onttous kertokoon mistä on kysymys.

Kirjallisuudessa jaetaan Nobelin palkintoja, ja touhu on ihan mielekästä, vaikka ei kirjoillekaan ole mahdollista mitään mittaavaa arvosteluasteikkoa laatia.
5. Jouni31.8.2003 klo 22:32
Tämä laatijoiden auktorisointi on kova juttu. Olisi mukava nähdä Ekikin pakertamassa jossain auktorisointitestissä.
6. Eki31.8.2003 klo 23:08
Ei ehdi pakertaa testissä, kun pitää pakertaa teille ristikoita.

Vai mitä tuo tarkoittaa?

Jatkakaa keskustelua, tjn:n kysymys on mielenkiintoinen.
7. Ani1.9.2003 klo 02:26
Mutu on hyvä syöttikala ja paras tapa arvostella ristikkoa.
8. tjn1.9.2003 klo 08:05
Mukavasti täällä juttu rönsyilee :-) Luulin todella, että muitakin "mittareita" löytyisi kuin pelkkä keskimääräinen sananpituus. Ristikon nautittavuus saattaa lymytä siellä missä kauneuskin. Toisaalta, onhan monia arvosteluun perustuvia urheilulajeja. Jollekin lajille arvosteluperuste tosin saattaa olla enemmän riippa kuin etu. Äkkiseltään putkahti itselleni mieleen vertailu esim. taitoluisteluun. Siinähän jaetaan erikseen "taiteelliset" ja "tekniset" pisteet. Ehkä tämä tekninen puoli olisi helpohkostikin sovellettavissa ristikoihin. Tämän mutu-puoli voisi kernaasti jäädä ratkojan omaksi ja kunnioitettavaksi mielipiteeksi, vaikka siinä lieneekin koko arvostelun ydinasia.
9. Hui hai1.9.2003 klo 08:21
tjn otti mielestäni tärkeän näkökohdan esille yllä. Kysymys on nimenomaan nautittavuudesta ja sen on joka ratkojalle henkilökohtainen tuntemus.
Itse asiassa mielestäni parhaimmat ristikot ovat yleensä niitä, jotka synnyttävät kiivasta debattia puolesta ja vastaan. Sellaiset ristikot ovat herättäneet mielenkiintoa ja nostattaneet intohimoja ja ainakin osa on ratkojista on kokenut saaneensa poikkeuksellisen hienon ratkontaelämyksen.
Jos yrittää miellyttää kaikkia, ei todennäköisesti miellytä ketään.
10. J Takala1.9.2003 klo 08:28
Itse katson ratkoessani ensiksi ristikon yleisvaikutelman eli onko se siististi toteutettu. Siististikin toteutetun ristikon takana saattaa kuitenkin piillä karmaisevia yllätyksiä, kun sitä alkaa ratkoa. Eli ulkoasu ei pysty paikkaamaan laadinnassa olevia puutteita.

Laadintaa taas voidaan arvostella kaikenlaisilla tunnusluvuilla, joista mikään ei yksistään sano ristikon tasosta yhtään mitään. Keskimääräinen sanapituus voi olla vaikka 6, mutta sanasto heikkotasoista. Ennemmin ratkon ristikkoa, jossa keskimääräinen sanapituus on 5,5 ja sanasto totutusta poikkeavaa ja hyvätasoista. Sitten on eri tapoja mitata ristikon aukioisuutta. Aukioisuus tekee ristikosta myös ulkonäöllisesti paremman, mutta aukioinen ristikko ei ole automaattisesti paras vaihtoehto. Joskus pitkäsanaisissa ja/tai aukioisissa ristikoissa on jouduttu tinkimään sanaston laadusta. Harvoin näkee sellaisia pitkäsanaisia ja aukioisia ristikoita, joissa myös sanasto on hyvää.

Loppujen lopuksi ratkaisusanoilla ja vihjeillä on suurin vaikutus ratkonnan mielekkyyteen. Tavallisesta poikkeavat ratkaisusanat ja vihjeet ovat positiivisia. Kuluneet ja tylsät vihjeet taas antavat sen kuvan, että laatijaa ei ole juurikaan napannut panostaa vihjeiden keksimiseen.
11. ile1.9.2003 klo 08:31
Osaako kukaan kertoa, mitä laatijamatrikkelille kuuluu tänä päivänä? Tietojen keruusta taitaa olla aikaa kulunut jo useamman vuoden verran, ainakin kaksi. Ilmestyykö opus joskus vai onko hanke jumiutunut lopullisesti jäihin?
12. iso S1.9.2003 klo 09:32
Ajattelin itsekin juuri eilen laatijamatrikkelin kohtaloa. Asiasta tietävät voisivat valistaa.

Laatijoiden vertailu on mutu- ellei suorastaan ufojuttu. Jonkinlaista suuntaa-antavaa konsensusta voitaisiin saada, jos koottaisiin laajahko eritasoisten ratkojien ryhmä koeratkomaan ja antamaan pisteitä. Se olisi luultavasti paras tapa, mutta eipä taida toteutua. Kuka ottaisi järjestääkseen "Ristijärven ristikkomarkkinat?", missä kilpailtaisiin eri laatijoiden ristikoiden ratkomisesta ja ratkojat arvostelisivat ristikot? Erikseen pehmis- ja kovis-sarja.

Teknisistä ansioista (sanapituus, piilokirjainten osuus, aukioisuus jne) voisi kehittää kaavan tai mieluummin laskentaprosessin, missä sopivilla kertoimilla ja min/max-funktioilla lasketaan ristikoille vertailuluku. En kyllä usko, että mnikään kaavan tulos korreloi kovin hyvin mutu-arvion kanssa. Kylmien mitattavien asioiden lisäksi pitäisi välttämättä saada mukaan aistinvarainen arvostelu sanaston, vihjeiden ja kuvituksen laadusta. Kaavassa pitäisi sakottaa jyrkästi, jos jokin osa-alue on heikko.

Sanaston suhteen voisi saada mielenkiintoisia tuloksia, jos näkisi kauheasti vaivaa.

Ensinnäkin pitäisi pohjaksi saada frekvenssitutkimuksen tulokset. Sen perusteella sanat voidaan luokitella vaikka asteikolla 1-5 (erittäin harvinaisesta erittäin yleiseen).

Toiseksi pitäisi listata tutkittavien ristikoiden sanat ja luoda niille laatuluokittelu asteikolla 0-5 (hylättävä, erittäin huono, huono, neutraali, hyvä, erittäin hyvä). Arvostelussa voidaan ottaa huomioon sanan merkittävyys sinänsä (hämärät sivujoet saisivat huonot pisteet) ja sanan kirjainjakauma (laatijan kannalta helpoille sanoille heikommat pisteet).

Kolmanneksi tehdään näiden kahden ominaisuuden perusteella sanojen pistetaulukko. Pisteitä annetaan siten, että harvinaiset hyvät sanat saavat parhaat pisteet ja yleiset huonot sanat saavat surkeat pisteet. Sanojen hyvyyttä painotetaan jonkin verran enemmän kuin esiintymistiheyttä.

Tämän jälkeen ristikoille voidaan laskea sanaston vertailemiseksi kokonaispistemäärä. Kaavaan voisi vielä kehittää jonkin kertoimen, millä sakotetaan huonojen sanojen osuudesta. Tässäpä sarkaa asiasta kiinnostuneelle tilastohullulle!
13. Eki1.9.2003 klo 09:51
Ison S:n tavalla tehtynä päästäisiin mutusta (mudusta?)ainakin pitkälle eteenpäin. Silti ratkoja voi aina sanoa, että mikään laskutapa ei korvaa mutua.

Matrikkeli on teon alla ja syntyy. Aikataulu on kyllä venynyt alkuperäisestä. Toivottavasti syytä ei kuitenkaan sälytetä minun niskoilleni, koska en vielä ole toimittanut tietojani (on hieman kova homma jos sen tekee kunnolla, kun arkistot eivät ole ajan tasalla). Tiettävästi myös projektin vetäjä Antti Skytän tiedot puuttuvat. Kaikkien, joilla tiedot ovat muuttuneet paljon, kannattaa lähettää Antille lisäpöytäkirja, mutta viikon kiirettä sillä ei ole..
14. jupejus1.9.2003 klo 11:24
Tuollaisen laatijakilpailujen ongelmakohtia voisivat olla;
Kaikki laatijat eivät itse kuvita.
Kilpailuun osallistujat pitäisivät olla nimettöminä. Ettei pääsisi syntymään tuttu/talli/"huono naapuri" -tuntemusta. Vähän kuin koululaisten piirustuskilpailuissa. Vaikeutena näkisin myös, että jokaisella laatijalla on tiettyjä tunnusmerkkejä, mistä näkee laatijan, ainakin piirroksista.
Muuten ajatus olisi varsin mielenkiintoinen.
15. jupejus1.9.2003 klo 11:28
Heti perään lisäten, että totta kai kilpailun voisi järjestää sanaston kohdalta niin, että tietty aika, jolloin laadintasanasto pitäisi suorittaa ja työt kuvittaisivat ja vihjeyttäisivät arvotut piirtäjät. Tosin täyttä kuvaahan se ei laatijasta antaisi - puolittaisen kumminkin.
16. Eki1.9.2003 klo 11:57
Jupejus, tässä ei kai ollut kysymys siitä, että järjestettäisiin kilpailu nimimerkein vaan että ihan oikeita julkaistuja ristikoita arvosteltaisiin. Kilpailussa kävisi vähän kuin Suomen euroviisuissa: aletaan tehdä johonkin oletettavaan muottiin, joka pärjäisi kilpailussa, ja tulee väkisin tehdyn oloista.

Itse tietysti mielelläni ottaisin lisäyksen "mitä enemmän tuotantoa, sitä suurempi kerroin". Ainakin sellainen(kin) kisa olisi kiva järjestää, tottakai yksittäinen hyvä ristikko on myös hyvä kilpailukohde.
17. iso S1.9.2003 klo 12:06
Kukas se kissan häntää nostaa, kun on oma lehmä ojassa? Ei vaan, kyllä ehdottomasti pitäisi laatijoita rankattaessa rankasti arvostaa tuotteliaita ja rankaista vähälypsyisiä.

On toki oma arvonsa silläkin, jos joku pyhittää elämänsä ristikkotieteen tutkimiseen ja yhden täydellisen ristikon tekemiseen ja saakin aikaan varsinaisen ristikoiden Viimeisen ehtoollisen. Ratkojien ahnas kita vaatii kuitenkin jatkuvasti uutta ruokaa, joten tavanomaisen loistavia ristikoita solkenaan suoltava laatija on parempi yleisön palvelija kuin kerran kirkkaasti leimahtava.
18. Urpo1.9.2003 klo 12:59
Perustelkaa tarkemmin, ketkä pitävät sanojen keskipitutta kovinkin tärkeänä ja arvostettuna.
Ketkä sitä arvostavat, ratkojat vai laatijat?
En osaa kovin paljon arvostaa, niitä kyseenalaisia yhdyssanoja esim. "suihkumoottorimatkustajalentokone", joilla saadaan keskipituus nousemaan.

Mutu on myös Chelsean kärkimies (Adrian) ja paras tapa arvostella ristikoita.
19. J Takala1.9.2003 klo 13:51
Laatijana pidän pitkäsanaisia ristikoita arvossa, koska tiedän, että niiden laatiminen on vaikeaa. Itse en tosin välitä sellaisten ratkomisesta. Ennemmin ratkon ristikoita, joissa sanapituus on hyvää keskitasoa.

Tuskin kukaan erityisesti pitää keksityistä yhdyssanoista, mutta onhan mahdollista laatia pitkäsanaisia ristikoita myös hyvillä sanoilla. Se vain vie moninkertaisesti aikaa normaalin ristikon laadintaan verrattuna, eikä välttämättä edes sitten onnistu.
20. Jouni1.9.2003 klo 13:51
Ei pituus sinänsä ole tärkeä, mutta yleensä se tuo uutta ilmettä ristikkoon. Vähän niin kuin 'vaihtelu virkistää'.

Mutusta sinä vaan niitä silakoitasi.
21. iso S1.9.2003 klo 14:31
Olen kuullut sellaisenkin mielipiteen, että keskimääräistä sananpituutta merkittävämpi olisi nelikirjaimisten vähyys. Sitä kautta tippuisi pois monia sellaisenaan huonoja sanoja (klassikot ANAS, ATTA, NIAS) ja toistuvuutensa vuoksi kuluneita (TAAS, ALAS). Ei ihan tyhmä ajatus? Tähän pyrkiminen tietysti tukee keskipituuden kasvuakin, mutta ei välttämättä johda sen yli-ihannointiin.

Keskipituuden jumaloinnin korkein ilmentymä on mammuttimainen aukeama, mikä muodostuu yli kymmenen kirjaimen pituisista sanoista, joista puolet näkee päivänvalon ensimmäisen kerran kyseisessä ristikossa, eikä yhteenkään niistä pääse "kiinni". Laatijan taidosta pääsee nauttimaan vasta kun näkee ratkaisun seuraavassa lehdessä. Jos nyt sitten ehtii nauttia, kun on kiire kiristellä hampaita...

Nyt hiukan hiukoo, taitaa olla silakoiden mutustelun aika.
22. jupejus1.9.2003 klo 16:59
Joopa joo, taisin puhua aidanseipäistä, kun muut puhuvat aidasta. Tuo 'Ristijärven ristikkomarkkinat hämäsivät.
Mutta sama juttuhan se on valmiidenkin, julkaistujen ristikoiden suhteen. Ristikon laadintahan voi olla yhteistyötä eri henkilöiden kesken (laatija/piirtäjä), mistä on jo keskusteltukin. Miten ne painotettaisiin.
Kyllä kait se määrä korvaa laadun sanaristikoissakin.
Lisäksi Suomi on niin pieni maa, ettei täällä kovin pitkää TOP-listaa saisi aikaan. Kun useimmat laatijoilla ja laatijjoilla/piirtäjillä on omat vakiintuneet tyylinsä, niin ei niitä auta kuin ratkoa vaan. Kaikki ovat omalla tavallaan hyviä, keiden ristikoita mielellään ratkoo.
23. Just1.9.2003 klo 17:05
Alkupuheenvuorossa tjn toi esiin tiiveyden ja piilokirjainten vähyyden.
Olisiko tällaisessa tunnusluvussa mitään järkeä:
Esimerkkiristikko: bruttoalue vaikkapa 16x22, vähennetään vasen pysty- ja ylin vaakarivi, jää 15x21 siis 315 ruutua. Edelleen vähennetään pääkuva-alue, vaikkapa 25 ruutua, jäännös 290. Sitten lasketaan tuon alueen sisältämät vihje- ja piiloruudut yhteen (esim. vihjeruutuja 45 ja piiloja 21) summa 66.
Suoritetaan jakolasku 290/66=4,39.
Tämä siis vain sanojen sommittelusta kertova kerroin.
Onko järkee vai ei?
24. Jouni1.9.2003 klo 17:13
Olihan ennen semmoinenkin aika, kun ajateltiin, että tiedettä on vain se, mikä pystytään vääntämään matemaattisen kaavan muotoon.
En kyllä usko näihin kaavailuihin. Paras ristikko on sellainen että vielä seuraavanakin päivänä harmittaa kun ei sitä heti keksinyt.
25. Pena1.9.2003 klo 17:35
Matemaattisia kaavoja vieroksuvana katselen "kauhuissani" näitä numeroita ja laskutehtäviä. Taitaa ne keskipituudet ynnä muut numerot olla teille laatijoille (muillekin?) tärkeitä? No mikäpäs siinä.

Minä poika ratkon silloin tällöin ristikoita. Mikähän se sopivan vaikea olisi?

Musta tuntuu että sekin vaihtelee tilanteen mukaan. Joskus on mukavaa vain "kirjoittaa läpi". Silloinkin voi olla läpeensä tyytyväinen. Joskus on mukavaa miettiä päivä- jopa viikkotolkulla. Vaikka tuntuu siltä ettei "tolokku mujaha"!

No niin, kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen ristikoiden tasoon. Ja siihen että valinnanvaraa löytyy. Jokainen varmaankin löytää omansa.

d:)
26. Matti1.9.2003 klo 21:08
Just,
tämä indeksi kai mittaa ratkaisuruutujen täyteläisyysastetta. Mutta mitä viimemainittu kertoo ristikon hyvyydestä? Ainakin piilosanat saisivat aika huonon indeksin.

Onhan kuvaristikko tietysti huono jos ratkaisusanaverkko on kovin harva.
27. Just1.9.2003 klo 22:29
Tuskin tjn alustuksessaan piilosanojen tiiveyttä/ilmavuutta peräsi, varmasti pelkästään kuvaristikoiden. Hyvyyttä se mittaa niin, että ratkoja saa enemmän ruutuja ratkottavakseen kuten, Matti, lopussa totesit. Tämä olisi siis vain tekninen kerroin, ratkaisusanojen laatu on toinen juttu,
siinä iso S kommentissaan on asian ytimessä.
28. iso S2.9.2003 klo 08:51
Ytimessäpä hyvinkin, mutta teoriassa loistavassa sanojen arvostelusysteemissäni on mutun mentävä aukko, tai jopa tuplasepalus.

On makuasia, mihin vedetään jakoviivat, kun sanoja jaetaan yleisyyden perusteella luokkiin. Vielä suurempi makuasia on, miten sanat luokitellaan hyvyyden mukaan. Edelleen päästään kinaamaan siitä, miten taulukon pisteet asetetaan - vertaa kädenvääntö formulan ja rallin pistejaosta.

Toiseksi, sanojen sijoittelua tällainen arvostelu ei huomioi. Onhan niin, että jotkut tietävät urheilusta lähes kaiken ja jotkut eivät paljon mitään. Vastaavasti muiden alojen sanasto on joillekin tuttua ja joillekin ei. Jos kaksi tai useampia saman alan tietämystä edellyttävää sanaa on samassa aukiossa, se kampeaa ristikon vaikeusastetta (ja kiinnostavuutta) eri ihmisten mielestä eri suuntiin.

Jo yksikin sana saattaa riittää siihen, että mielipiteet käyvät jyrkästi ristiin. Eki muistanee muinaisen SM-kisan toisen alkuerän, missä vasemmassa yläkulmassa (muutenkin hankalahko) oli suunnilleen seuraava vihje: "melkein toi maratonin olympiamitalin Suomelle". Siitä heti ymmärtää, että kyseessä on olympiamaratonille osallistunut henkilö, joka on ollut lähellä mitalin saamista, luultavasti neljäs. Niinpä tosiaan, kyseessä on TAMILA, vuoden 1936 maratonin neljäs. Luultavasti aika monen taival katkesi tähän, tiedän ainakin yhden. Nimi esiintyy kuulemma kahdessa tietoteoksessa, ja toisessa se on kirjoitettu väärin (Tanila).

Välierissä laatijatiimiä höyhennettiin ankarasti. Yleensä pidetään hyvänä, että ratkaisusana on yleisesti tunnettu ja vaikeus tehdään korvaamalla vihje harhautteella. Tässä oli tehty juuri päinvastoin. Ensimmäisenä vihjeestä mieleen tuleva tulkinta on oikea, mutta nimi on tuntematon. Useimmat tietokirjat luettelevat vain mitalistit, ja urheiluniilot osaavat nuo listat unissaankin. Berliinin kisoista tuli sentään kympillä kolmoisvoitto, joten yhdestä nelossijasta tuskin paljon hehkutettiin. Eikä tässä kisassa olleista varmaan kukaan seurannut tapahtumaa paikan päällä tai suorana lähetyksenä. Yksi kaveri kuitenkin totesi, että tuo oli helppo nakki, siitä pääsi alkuun. Kyseessä oli hänen isoisänsä!
29. Eki2.9.2003 klo 09:08
Iso S jälleen asian äärellä. Sen verran kalahti väite, että välierässä ristikon kaikki sanat olisivat olleet tuntemattomia (näinkin tämän voi lukea), että siinä on liioiteltu rankasti. Sellainen ei ole koskaan ollut tavoitteena, joskus sen suuntaisesti voi toki käydä.

Etenkin 3. alkuerän ristikossa on niin paljon eri alojen tietämystä harhautteissa ja muissa, että siinä ei voi onnistua täydellisesti. Aina voi arvostella jotain. Tänä vuonna 3. välierä meni överiksi, olimme Ähtärissä liian fiiliksissä, kuten sanotaan.

Puolustukseni ei tarkoita sitä, ettei arvostella saa (se on jopa suotavaa kun se tulee sydämestä ja siinähän ollaan mutun äärellä) ja kuten toteankin, laatijat ovat erehtyväisiä, toisin kuin eräät piirtäjät :-p
30. Teemu Pallonen2.9.2003 klo 09:14
Heh iso S, syyllinen ilmoittautuu... Erkki Tamila on tosiaan isoisäni ja SM-kisan vihje oli tosiaan aika hämmentävä, koska en ollut ennen nähnyt nimeä ristikoissa (enkä montaa kertaa sen jälkeenkään ole nähnyt). Mutta pakkohan sitä oli siihen ensimmäisenä kokeilla ja siitä kyllä pääsi hyvin alkuun, koska se ristikon kohta oli ilmeisesti (muille) aika vaikea.

Ja vielä urheilutietouden lyhyt oppimäärä Erkki Tamilaan. Hän oli tosiaankin Berliinin olympialaisten maratonilla 1936 neljäs. Kesällä 1939 hän juoksi maailmanennätyksen 25 000 metrillä eli piikillä, joka oli tuohon aikaan paljon yleisempi juoksumatka kuin nykyään. Ennätys säilyi Tamilalla yhdeksän vuotta. Tamila olisi ollut siis kovassa kunnossa Helsingin olympialaisissa 1940, mutta sota puuttui asiaan tunnetuin seurauksin. Tamila loukkaantui Kannaksella lonkkaan, eikä juoksijan uran jatkaminen ollut enää mahdollista. Hänet tunnettiin uransa alkuaikoina lisäksi hiihtäjänä, mm. Salpausselän kisoissa hän on sijoittunut kolmen parhaan joukkoon.

Erkki Tamila elää nykyisin Kaunialan sotavammasairaalassa, jonne hän muutti kotoaan Saukkolasta kuukausi sitten. Hän on nyt 92-vuotias ja edelleen pää leikkaa kuin partaveitsi. Sanaristikoita hän ei kuitenkaan harrasta...
31. J Takala2.9.2003 klo 09:14
Tarkoitat kai 3. alkuerä? Tai en ainakaan muista, että välieräristikoissa olisi ollut mitään protestoimista. Ei ollut tosin alkuerissäkään.
32. Eki2.9.2003 klo 09:21
Joo, oli 3. alkuerä toki, se oli silti ratkottavissa, mutta myös 3. välierä, sitähän ei saanut kukaan valmiiksi määräajassa.
33. Urpo2.9.2003 klo 09:31
Miksi pitäisi rakennella kaikenlaisia kaavoja ja arvosteluasteikoita selvittämään kuka on paras laatija?

Uskon, etten ole kovinkaan väärässä väittäessäni, että kovinkaan moni laatija itse ei ole halukas moiseen kisaan ryhtyä. Vai olenko, vastatkaa laatijat?

Mikäli asiasta kuitenkin kisattaisiin, kärkinimet tietää kaikki asian harrastajat, oli kilpailutapa mikä tahansa, sillä totuushan on näin ratkojan(-jien) mielestä, että laatijoiden kärki on hyvä, mutta kovin kapea.

Penan kommentti oli oikein osuva. Siihen yhtyy lisäkseni varmaan moni muukin ratkoja.
34. Eki2.9.2003 klo 09:44
Makuja on monia, ei kannata ajatella kapeasti esim. vain Sanaseppojen piiristä.

Vaikka puhun taas omaan pussiin, olemme Sanaseppojen piirissä usein pohtineet, millä tavalla voitaisiin palkita hyviä laatijoita. Puupää-hattu jakaa joka vuosi huomiota sarjakuvantekijöille. Sellaista kaivattaisiin tällekin alalle, josta yllättävän vähän mediassa puhutaan, julkaistaan vain ristikoita, siinä kaikki.

Mitäs valitan, tänä aamunakin olin Turun Auran Aalloilla aamushow'ssa äänessä.
35. iso S2.9.2003 klo 12:07
Ilmaisin itseäni epäselvästi. Välierissä ei ollut moitteen sijaa, eikä laatijoita niistä höyhennetty, vaan nimenomaan tästä alkuerässä olleesta Tamilasta. Siellähän jatkoon selvinneet pääsivät kasvokkain laatijoiden kanssa. Pudonneiden tunteet saatoivat olla kuumempia! Ainakin Eki oli vastaamassa syntyneessä käytäväkeskustelussa.

Siis tästä yhdestä sanasta useampi kuin yksi kilpailija oli sitä mieltä, että se oli vähän kohtuuton. Sanassa ei ollut yhtään piilokirjainta, joten sen pystyi ratkaisemaan poikittaisten avulla. Nimi oli outo, joten sen mielellään tarkisti, olihan jatkoon pääsy kysymyksessä. Aika monta kirjaa piti käydä läpi, kunnes vahvistus löytyi.

Kirjoituksessani oli hämäävästi kaksi osaa: yleinen pohdiskelu ja sitten tämä yksittäistapaus. Sen tarkoitus oli antaa valaiseva esimerkki pimeydestä, eli yksikin "huono" kohta saattaa leimata ristikon niin vahvasti, että se muistuu mieleen vielä vuosien jälkeen. Tämä kelvannee esimerkiksi myös sille, joka väitti, ettei sanoja synny ristikkoon laatijan tarkoittamatta. Tuskinpa vain tiimi lähti siitä ajatuksesta liikkeelle, että "muusta viis, mutta Tamila on saatava mukaan".

Ilmeisesti muistini pätkii erän numeron suhteen. Mielestäni tämä oli 2. alkuerässä eikä kolmannessa, eli "rikos" olisi ollut sitäkin pahempi, kun se ei tapahtunut kinkkisimmässä ristikossa. No, olen erehtynyt ennenkin, joten saatoin erehtyä toisenkin kerran...

Vihje oli tosiaan mahdollinen ratkaista ilman mitään apuja myös muille kuin Palloselle. Esitin suht tuoreeltaan kysymyksen veljelleni, joka on aikoinaan ollut Urheilulehden tietäjäkisassa noin kymmenentenä. Hän muljautti silmät ympäri ja luki hetken kuluttua oikean vastauksen otsansa sisäpinnasta.

Veli tiesi kertoa Tamilasta myös anekdootin, joka kuvaa Suomen senaikaista juoksuvoimaa. Lieneekö Palloselle tuttu juttu? Suomen ja Iso-Britannian välisessä maaottelussa Suomen edustajana kympin juoksussa olivat Tamila ja joku toinen, nimeä en nyt muista. Suomalaiset ohittivat britit kierroksella. Toinen kysyi jotakin ja toinen vastasi. Brittejä tämä kummastutti, koska oli ilmeistä, ettei ollut tarvetta keskustella taktiikasta tai vauhdinjaosta. He kertoivat asiasta paikallisille lehtimiehille, jotka saivat suomalaisten lehtimiesten kautta selville, mistä oli kysymys. Toinen oli valitellut kuivaa kesää, minkä takia perunasato oli jäämässä pieneksi. Toinen totesi, että heillä on kyllä perunaa tulossa ihan hyvin.
36. Eki2.9.2003 klo 12:24
Itse puhuin viimeksi tämän vuoden kisoista eli en viitannut Ison S:n mainitsemiin ristikoihin.

Tamila-kohta oli laatijan mielestä (Pekka Joutsi) hieno aukio ja Tamila harmitti, mutta menetteli hänen mielestään. Näin tulevat "pakosti" "huonot" "sanat".
37. Teemu Pallonen2.9.2003 klo 12:35
Iso S, ei ole tuttu tuo juttu. Isoisä on niin kova jutunkertoja, että ei ole ihan kaikkia varmaan ehtinyt vielä kertoa minulle. Mutta tässä pullamössösukupolvelle sen ajan harjoittelumetodi: aamulla ylös neljältä, 20-30 kilometrin lenkki sekä aamiaiseksi litra maitoa ja kuusi vatkattua raakaa kananmunaa. Sen jälkeen sitten päivän töihin maatalossa ja illalla töiden jälkeen samanlainen juoksulenkki. Eipä käytetty siihen aikaan erikseen punttisalitreenausta ja korkean paikan leirejä...
38. iso S2.9.2003 klo 13:21
Niinhän sitä sanotaan, että jäniskin oppii juoksemaan juoksemalla, ei se tarvitse mitään surkeanpaikanleirejä.

Tuosta tulee äkkiä laskemalla keskimäärin 50 kilsaa päivässä eli 18250 km vuodessa. Nykyään kai pidetään kymppitonniakin kovana lukuna. Ehkä ohjelma ei ollut sentään ihan joka päivä yhtä kehittävä! Jossain välissä piti ehtiä leukojakin rasvaamaan. Ei vaan, epäilemättä moni nykyurheilija ei suostuisi tuon aikakauden harjoitteluun - niillä varusteilla, ruoalla ja korvauksilla. Hulluhan siinä pitää olla, ainakin urheiluhullu.

Muuten, ei mitään uutta Tervanevan testamenttihiihtäjienkään keinovalikoimassa: Toimi Alatalo harjoitteli Savitaipaleella jo 50-luvulla juoksemalla suolla kivireppu selässä. Viestikultaa tuli eikä reppu näkynyt dopingtesteissä. Kyläläiset kyllä pitivät kahjona, kunnes menestys kirkasti maineen.

Savitaipale on tuottanut muutakin olympiamenestystä: siellä teki eräs Jonni Myyräntyötä.
39. Teemu Pallonen2.9.2003 klo 13:44
Niin, olisi pitänyt lisätä, että toki tuo tarkoitti harjoittelukautta. Ei tietenkään samaan tahtiin voinut treenata kilpailukaudella ja kaipa ne siihenkin aikaan piti lepopäiviä. Mutta ainahan jutunkertojien tarinoissa saattaa olla vähän omaa väritystä... Ja voihan tässä olla sama ilmiö kuin kalastajilla. Ne aikoinaan saadut suuret kalat oudosti kasvavat vuosi vuodelta isommiksi jutuissa.

Lyhyt mielipide keskustelun alkuperäiseen teemaan: laatijoiden paremmuuden selvittäminen on ihan mielenkiintoinen idea, mutta taitaa olla mahdoton toteuttaa oikeudenmukaisesti. Ei samaan vertailuun voi laittaa esimerkiksi helppoa (vaikka olisi tosi hyvä ristikko helpoksi tehtäväksi) ja vaikeaa ristikkoa. Helppo tehtävä on lähes aina lyhytsanaisempi, pohja on tukkoisempi ja sanasto on kuluneempaa kuin vaikeassa tehtävässä.
40. Kotsa2.9.2003 klo 13:59
Eki: Miten niin "ERÄÄT piirtäjät"? KAIKKI minun tuntemani ovat. ;)
41. jupejus2.9.2003 klo 14:42
Vaikuttanee kai tuohon laadintaan ristikon kokokin?

Jos koko on niin, ettei sovi säännöllisesti 6-kirjaimisia sanoja peräkkäin kolmea on käytettävä lyhempiä tai kahta paljon pitempää.
Vapaasti ulkomitoiltaan laadittavassahan tuolla ei ole merkitystä.

Jaa, minua tuo piilosana ei sinänsä haittaa, kunhan sen tietää mistä sanasta on kysymys.

Joskus on mieleen tullut, että miksiköhän laatijat eivät olisi 'humoristisia' ja laatisi ristikkoa tyyliin; autoni nimi, puolisoni nimi, asuinpaikkani, koirani nimi, Ameriikan sukulaiseni nimi, serkunkaima jne. Vastausanat voisivat olla yhtä kuivia kuin mikä tahansa auto tai allakassa oleva nimi, mutta ratkoja oli ihmeissään ja saisi kuvaa laatijasta.
42. taukki n.2.9.2003 klo 14:53
onpa ihanaa analysointia. Piirrokset joskus suttuisia, suurennuslasi käteen. Koska teen "oikeita ristikoita" toisilla kielillä siinä tarvitaan yleistietoa, ei Pelikaanien PVÄÄVP-kysymyksiä. Nro 5/2003, jossa vilisee suomenkielen vääntöjen kummajaisia. Toki ole voittanut x2, kiitos Fortunan,
mutta selkokielisempiä ja sivistäviä saisi olla. TV:n kysymyskilpailut ovat suosiossa, ehdotan ristikkoa jossa tosiaan pitää tietää jotakin. Harrastanut Punaista Pelikaania 10 v. mutta en ole viisastunut yleistiedossa, vain aivojen sekä hermojen stressaantunutta tuplasolmua.
43. Tuomas L.2.9.2003 klo 15:53
Pieni esimerkki, kuinka voi myös käydä...

Itse olin ratkontakisassa 99 jämähtänyt vasempaan ylänurkkaan, joka ei tahtonut aueta sitten millään, ja pohdin, tulikohan noutaja jo tässä vaiheessa. Lopulta päätin lähteä liikkeelle ainoasta vihjeestä, johon selvästi oli löydettävissä ratkaisu kirjoista; eli ei muuta kuin lähimpään kirjastoon, hyllystä kirja "Ateenasta Atlantaan" ja kirjan alusta liikkeelle etsimään maratonilla neljänneksi sijoittuneita suomalaisia. Aika varhaisessa vaiheessahan sieltä jo putkahti vastaan herra Tamila, ja sen jälkeen tehtävä täyttyikin kevyesti.

Erikoistietoa vaativat vihjeet eivät siis aina ole pelkästään pahasta.
44. J Takala2.9.2003 klo 16:29
taukki n:

Kyllä ristikoissa useinkin tarvitaan yleistietoa, se ei vain aina ole sitä samaa, jolla visailuissa tarvitaan. Tässä esimerkkejä yleistietoa vaativista vihjeistä, joita on ristikoissa vilahdellut:

Afrikan, Ranskan, maailman, tms. pisin joki
Sen ja sen pääkaupunki
Sen ja sen rahayksikkö
Sen ja sen kaupungin osa

Ja Tamila nyt ainakin on huippuesimerkki siitä, että tietoakin tarvitaan.

Olisi kiinnostavaa nähdä, miten ratkonnassa pärjäisi ristikoita aiemmin ratkomaton henkilö, jolla kuitenkin olisi harvinaisen laaja yleistieto. Löytyisikö sopivia koehenkilöitä?
45. Eki2.9.2003 klo 16:39
Kotsa.
Minulla oli sellainen käsitys, että olit tavannut muitakin piirtäjiä, mutta taisin olla väärässä.
46. tjn3.9.2003 klo 09:36
Just approksimoi mukavasti numeroilla erästä tapausta.

Kun jätetään mutu koskematta, eikähän se jotakin tuollaista voisi olla.

Justin alkuarvothan olivat:
Ristikon koko =16x22 = 352 ruutua.
Pääkuva 25 ruutua
reuna-alue 37 ruutua
vihjeruudut 45
piilot 21

Hiukan Justia modifioiden saataisiin:
vihjeiden ala = 100*(25+37+45)/352 = 30,4 %
nettoala = 100-30,4% = 69,6 % = 245 ruutua.
piilot = 100*21/245 = 8,6 % nettoalasta

Prosenttilasku saattaisi olla yleistävämpää kuin esim. käyttää piilojen määrää jakajana. Piiloja voi olla = 0, joten tulos "ääretön" saattaisi toisaalta olla kuvaavaakin.

Näitäkin, ja mitä nyt muita sitten kehitelläänkään pitäisi hieman mutustella reaalimaailmassa, jotta näkisi, kertovatko ne mitään uutta. Jos piilo-% on 0 tai 30, kertonee kyllä jotakin ristikosta.

Tuskin koko sommittelua pystyy rutistamaan yhteen tunnuslukuun, mutta muutama osuva saattaisi jotakin kertoa.

"Tämä siis vain sanojen sommittelusta kertova kerroin.
Onko järkee vai ei?"

Minusta on järkee.
47. iso S3.9.2003 klo 10:06
Sommittelusta voisi kertoa jotain myös tunnusluku "selitysalueiden keskimääräinen koko". Tässä on jonkinasteisena ongelmana sama kuin nettoalan ja piiloprosentin laskemisessakin: miten kohdellaan reuna-alueita, jos ristikossa on liehureunat. Aluekin voidaan määritellä kahdella tavalla: vierekkäin ja/tai päällekkäin olevien selitysruutujen muodostama tai "kulkueste", missä myös kulmittain koskettavat selitysruudut katsotaan samaan alueeseen kuuluvaksi.

Tämä tunnusluku voisi kertoa jotain ristikon ilmavuudesta. Jos luku on iso, ristikossa on todennäköisesti selkeä aukiorakenne ja aukioiden välillä niukasti väyliä. Pieni luku kertoo runsaista väylistä ja pienistä aukioista (ellei sananpituus ole suuri, jolloin aukiotkin voivat olla kohtalaisia). Kovin pieni luku paljastaa myös jotain laadintatekniikasta: laatija on mitä ilmeisimmin suunnitellut pohjan valmiiksi ja sovittanut sanat siihen. Lähellä yhtä olevia arvoja tuskin syntyy, jos pohja muotoutuu "matkan varrella".

Laatijan taidosta tämä ei luultavasti kerro juuri mitään. "Kulkueste"-versio lienee siihen tarkoitukseen kuvaavampi (pieni on kaunista) ja tätä pitäisi ehdottomasti käyttää yhdessä piiloprosentin kanssa. Laskekaapa uteliaisuuttanne nämä tunnusluvut muutamasta kuvaristikosta ja kryptosta! Veikkaan, että tehtävätyyppien välillä on eroa tuloksissa ja nimenomaan siihen suuntaan, että kryptoissa on pienet selitykset ja paljon piiloja.
48. Ani3.9.2003 klo 11:14
Voi pojat! Vaikka noissa laskelmissa on varmaan järkeä, niin nyt olette ihan hakoteillä ristikoiden hyvyydestä puhuessa, eivät ratkojaa tuommoiset kiinnosta.
49. tjn3.9.2003 klo 11:56
Parahin Ani. Ei tarvitse kiinnostaakaan ja hyvä niin. Jos tämän säikeen höpinöistä joku joskus hyötyy, toivottavasti juuri ratkojat.
50. Ani3.9.2003 klo 12:37
Hyvä kun kirjoitatte. Tarkoitin vaan, että meni aika kauas tavallisen ratkojan ajatuskuluista ristikoiden yhteydessä. Laatija voi tehdä vaikka mitä hienoa, kunhan se ei haittaa ratkojan iloa, viittaan esim. Luukkalan symmetrisiin.
51. Matti3.9.2003 klo 16:55
Nämä prosentit määräytyvät pelkästä ristikkopohjasta, eivätkä kerro sisällöstä (substanssista) mitään. Ne voi laskea ennenkuin ristikkoa on edes laadittu.

Mutta eihän tämä tietysti ole haudanvakavaa.

Usein ristikon tekee hyväksi teema. Miten teeman olemassaolo ja hyvyys pisteytettäisiin?
52. tapsa3.9.2003 klo 17:20
Menihän näköjään ristikotkin tieteelliselle puolelle.
Tavallisena riviratkojana sanon, että hyvä ristikko
on sellainen, jonka ratkonnasta nauttii. Joskus se voi
olla läpikirjoitettava, joskus pitkääkin pohdintaa vaativa,
so what! ajankuluksihan ristikoita kai tehdään? En ole
ainakaan kuullut kenestäkään ristikkoratkonnan ammatti-
laisesta!
Mutta jospa lykkäisin sekaan keskusteluun oman täkyni:
näkisipä joskus ristikon, jossa ei ole ainuttakaan lyhennettä
(IATA), ulkolaista paikannimeä, ja laadittu kuitenkin
3-4 tähtiseksi.
53. tjn3.9.2003 klo 17:27
Täällä on keskustelu rönsyillyt mukavasti ja ehkä on työteliästä selata läpi koko materiaalia. Itse olen mieltänyt "arvosteluasteikon" koskevan vain sommittelun ja laadinnan (teknisiä) perusteita. Ristikon hyvyys, nautittavuus,tms. termi, jota itse kukin haluaa ristikosta käyttää, on ulkopuolella keskustelun. Se on kunkin henkilökohtainen mielipide, jota ei voi "normeerata". Ja se on jatkossakin se painavin ja tärkein ominaisuus ristikossa näistä asteikkohöpinöistä huolimatta.

Näin voisi ymmärtääkseni kiteyttää keskustelun tuloksen tähän mennessä.
54. jupejus3.9.2003 klo 17:31
Siinä tuskin on ongelmaa tehdä ristikko ilman lyhennyksiä ja vieraita paikkoja, mutta tähdet tulevat vihjeistä, ei niinkään sanoista.
55. Eki3.9.2003 klo 17:48
Tapsa, kuten Sinun pitäisi tietää (muttet tainnut muistaa), Ritarin Liisa on pystynyt muuttamaan ratkonnan jonkinlaiseksi toimeentuloksi. Lehtitaloilla on myös koeratkojia, kuitenkin kai aina oto.
56. Matti3.9.2003 klo 18:05
tjn:n viimeisimpään kommenttiin ei ole mitään lisättävää. Se on siinä.
57. Helge5.9.2003 klo 15:19
Tänä aamuna kävin paikallisen terveyskeskuksen laboratoriossa puhkumassa astmatestejä.
Välillä oli 15 min tauko.
Silloin löysin todellisen aarteen, tyypillisen tk:n vastaanotoilla olevan vanhan lehden, missä luettavaa oli vain täyttämätön ristisana. (Usein ne ovat kyllä puoliksi täytettyjä.)
Varsinainen löytö oli se, että näiltä palstoilta tunnistettava henkilö oli sen laatija.
Enpäs olisi uskonut, mutta ymmärsin, että vihjeet täytyy kaupallissa maailmassa vääntää tilanteen mukaan rautalangasta. Tällä palstalla saa taas puhua fiksujakin.
Leipäpappeja, leipäpappeja,...
58. Ratkoja A.K.5.9.2003 klo 19:48
Joo, pistäkää vaan laatijat kisa pystyyn!
Pohjaksi vaikka noitten numeronpyörittäjen 315 ruutua.
Siihen vaan 15- kirjaimisia sanoja 21 kpl alekkain niin, että pystysuoraankin jotain tolkkua tulee. Laatimisesta en juuri mitään ymmärrä, mutta sen tajuan, että tehtävä on mahdoton.
Montako armahtavaa, sanan katkaisevaa vihjeruutua minimissään tarvittaisiin, että syntyisi oikea ristikko?
59. iso S8.9.2003 klo 12:21
Palstoilta tunnistettavan henkilön (kukahan mahtoi olla?) ja "tyhmän" kohdeyleisön puolesta urputan Helgelle.

Joo, kyllä vain, elämme kaupallisessa maailmassa. Suuri osa ristikkolehtien tarjonnasta ja aikakauslehtien ristikoista on niin helppoja, että valioratkojat katsovat niitä pitkin nenänsä vartta. Kaikki eivät voi olla huippuja. Suuri enemmistö on osaamiseltaan sillä tasolla (kyvyistä tai harjoituksen puutteesta johtuen), ettei Sanaseppo-tasoisilla ristikoilla ole heille juuri mitään annettavaa. Kuitenkin ratkonta tuottaa heille mielihyvää, kun rima ei ole liian korkealla. Miksi heiltä pitäisi se ilo riistää? Sieltä massasta ne huiputkin aikanaan nousevat. Hyvin harvat aloittavat suoraan viiden tähden tasosta, luulisin.

Ovatko ensimmäistä vuottaan koulua käyvien opettajatkin leipäpappeja? Eihän voi olla mielekästä opettaa pääosin lukutaidotonta porukkaa, eihän? Onhan paljon hienompaa opettaa korkeakoulussa, koska sillä tavalla todistaa itsekin olevansa "hieno ihminen"! Vai voisiko sittenkin olla niin, että noiden tulevaisuuden toivojen opettaminen saattaisi olla kutsumustyötä, mitä tekevien joukossa on päteviä ihmisiä, jotka saavat tyydytyksen työstään eikä ihailun loisteesta?

Asiaa kokeilemattomille tiedoksi: on paljon helpompi laatia vaikea ristikko kuin helppo. Helpointa on laatia huono vaikea ja vaikeinta hyvä helppo. Siis rautalanka-ristikoiden laatija ei olekaan välttämättä onneton tunari, vaan kirkasotsainen yleisön palvelija...

Kyllä, tunsin piston omassakin herneessäni, koska teen pääasiassa helppoja ristikoita. Tämä taas johtuu siitä, että mielenkiintoni kohdistuu nimenomaan laatimiseen, ei kuvittamiseen. Tyylikkäiden vaikeiden vihjeiden kehittäminen on oma taiteenlajinsa, mihin minulla ei ole kykyä tai halua. Muistettakoon, että vaikeus voidaan tehdä sanoilla tai vihjeillä. Jos se on tehty sanoilla, niin ristikosta ei saa helppoa millään mielekkäällä vihjeistyksellä. Helpoksi kelpaava ristikko voidaan aina muuttaa vaikeaksi, jos kustantaja niin tahtoo ja kuvittaja raapii älynystyröitään. Siksi minusta on mielekästä pyrkiä tekemään sellaista, mikä kelpaa tarvittaessa mihin tahansa tasoon sovitettavaksi. Käytännössä siihen en suinkaan aina pääse. Yleensä mukaan änkeää sellaisia sanoja, mitkä estävät ristikon käyttämisen "rautalankatasolla". Lienen leipäpappi, kun tyydyn siihen, että osa ristikoista on sanastollisista syistä hiukan vaativampia (jolloin kriittisten kohtien lisäksi se vihjeytetään muutenkin kinkkisemmäksi). En koe olevani leipäpappi silloin, kun ristikosta tulee kauttaaltaan helppo.

Selvyyden vuoksi: meitä on moneen junaan, yksi tykkää äidistä ja toinen mammanpojasta. Jotkut tykkäävät tehdä hienoja vaikeita ristikoita, ja se on hienoa. Siis silloin, kun ne ovat hienoja. Kaikki vaikeat eivät ole. Sanastonkin kanssa on mukava joskus irrotella ja käyttää laajennettuun yleissivistykseen kuuluvia sanoja, joita kaikki eivät tunne. Tietysti kokeneille tarkoitetussa lehdessä julkaistavaksi. En näe mitään ylistämisen arvoista siinä, että laatija pelastautuu pulasta kaivamalla erikoistarkasta karttakirjasta jonkun mystisen sivujoen tai Googlella jonkun intialaisen ihmemiehen lemmikkiapinan nimen. Tai suorastaan (taas tuo outo lintu) tarkoituksella ahtaa ristikkoon tuontyyppisiä sanoja ja näin kiillottaa kilpeään kaiken tietävänä sanaguruna.

Minulle on muuten käynyt silmäklinikalla vielä ikävämmin kuin Helgelle tk:ssa. Nappasin pinosta lehden ja totesin, että ristikko oli omani. Nauti siitä sitten. Onneksi tarjolla oli muidenkin rautalankaa.
60. Helge10.9.2003 klo 17:54
Iso S:lle kiitokset valaisevasta ja asiaatuntevasta artikkelista.
Helppohan sitä on räksyttää (kelle nyt olikin.)
Iso S vastasi kaikkien puolesta.

Ristikoiden arvostelu pitää jakaa vähintäin kahteen luokkaan:
-vaativat
-aloittelijat/mukaan temmattavat
61. Matti11.9.2003 klo 13:23
Joskus harmittaa kun ristikossa on niin paljon a-kirjaimia. Annetaan kirjaimille pisteet esiintymisfrekvenssin mukaan ja lasketaan pisteet yhteen, niin saadaan yksi indeksi mittaamaan ristikkoa. Piilokirjaimesta ei saisi lainkaan pisteitä.

Mitähän tämä sitten mittaisi? Ainakin jotkut kryptot saisivat korkeita pisteitä, kun niissä viljellään g-, c- ja z-kirjaimia sun muita.
62. marja-liisa11.9.2003 klo 14:00
Olen Helgen kanssa samaa mieltä, sertifikaatti tulisi antaa muutamille, ainakin Markku Mäkelälle (onhan nimi oikein).
Minä riemastun jokaikisestä hänen piirroksestaan, makeita kuin mansikat. Tuhat kiitosta niistä!
63. Eki11.9.2003 klo 14:02
Liedon suunnalta kuuluu kehräys Hesaan asti.
64. Markku Mäkelä11.9.2003 klo 14:24
Voi hyvänen aika miten muutama sana voikin mieltä lämmittää... kiitos.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *