KESKUSTELUT > RISTIKOT > KUINKA MONTA .MILLÄ NIMELLÄ
2535. KUINKA MONTA .MILLÄ NIMELLÄ
raukoo16.4.2006 klo 04:18
Minulta kysytään monesti:kuinka monta ristikkoa teet kuukaudessa?Itse haluaisin näiltä "opettajilta" ja muilta kommentoijilta jonkun lukumäärän.esim ykkösope Antti Viitamäki ja ISO S :en tiedä hänen oikeaa nimeään.Mutta nämä kaverit Antti Skytän kera ovat minusta pyrkineet opettamaan muita. Siksi kysyisin montako te arvostamani laatijat teette?Siis laaditte?2. raukoo16.4.2006 klo 04:48
Ja yleensä jos ihminen laatii noin yhden ristikon viikossa,Onko hän oikeitettu toisia laatijoita neuvomaan.Minusta ei ja isolla eillä!Lasketaan sitten sanojen pituuksia tai jotain muuta sellaista.En tiedä, toiset yrittää tällä jopa elää.
3. Lasarus L.16.4.2006 klo 09:01
Oletko sitä mieltä, että kansanedustajienkaan toimintaa ei saa arvostella, jos ei ole itse ollut kansanedustaja?
4. Eki16.4.2006 klo 09:26
Tässä viesti toisesta säikeestä (nimet häveliäisyyden vuoksi muutettu):Lähettäjä: Eki 15.4.2006 klo 23:23
joskus tuntuu että raukoo itse kantaa päällänsä mustia pilviä, eikä ota kaikkea tarpeeksi myönteisesti, vaan itseään kohti hyökkäyksinä.
5. Antti Skyttä16.4.2006 klo 11:19
raukoo!En oikein ymmärrä, miten kuukaudessa laadittujen ristikoiden määrä voisi olla yksinään niin tärkeä elementti kuin mitä tunnut ajattelevan.
Mutta jos se jotenkin Sinun oloasi helpottaa, tässä minun tilastoni laatimisesta:
* ensimmäinen laatimukseni julkaistiin toukokuussa 1970
* tähän mennessä olen laatinut 1610 kuvaristikkoa ja 386 perinteistä höyryristikkoa
Olen ratkonut ristikoita 1950- luvun loppupuolelta asti. Pitkään (lähinnä läpi 1990- luvun) ratkoin noin 4000 ristikkoa vuodessa, nykyään luku on ehkä vain puolet tuosta.
Olen toiminut aktiivisesti ristikkoasioissa sanaristikkoseurassa 21 vuotta, niistä 9 vuotta puheenjohtajana. Uskon (joka on tarkistettavissa), että olen kirjoittanut enemmän rsitikkoaiheisia artikkeleita ja juttuja kuin kukaan muu Suomessa.
En ole näissä saittikirjoituksissani itse pyrkinyt opettamaan muita mihinkään, olenpahan vain kertonut mielipiteitäni ja käsityksiäni.
Jos ja kun osaa ilmaista itseään niin monipuolisesti ja mukavasti kuin iso S tekee, niin minusta on hienoa, että saamme jatkuvasti lukea hänen ajatuksiaan täällä.
Jos ja kun osaa ilmaista itseään niin eksaktisti ja tyhjentävästi kuin kaima Viitamäki tekee, on hienoa, että saamme lukea myös hänen ajatuksiaan täällä.
Ja jos joku tuntee faktat paremmin kuin joku toinen niin kai sellaisessa tapauksessa voi myös nuo faktat kertoa ja siinä mielessä "opettaa" muita.
Miten tuo nyt Sinua, raukoo, niin pahasti riepoo?
6. Taata16.4.2006 klo 11:55
Mistähän ne nämä uudet säännöt oikein tulevat? Tulee mie-leen nämä muurit ja bunkkerit, joille niillekin jo suositellaan
enimmäispituuksia piilokirjainjutuista nyt puhumattakaan.
Aiemmin joku hylkäsi yksikkömuodossa kolmikirjaimiset sanat
jne. Täällä koulukunnat kohta törmäävät vastakkain vähän
räväkämmin, jos nykysuuntaus vain jatkuu pakoittaen kaikki
persoonallisuudet samaan ruotuun ja tyyliin. Jossain tulee
raja pakosta vastaan, kun ratkojat saavat käsiinsä vain kuin
samasta tuutista tulleita ristikoita vai koneko alkaa tulevai-
suudessa sitten kaiken tämänkin suoltamaan? Tätä kohtiko
halutaan kehitystä viedä?
Kaikki eivät voi sietää näitä jostain tulevia toivomuksia, joilla
on taipumusta muuttua säännöiksi ja laeiksi. Vähän taiteelli-
semmat ihmiset ryhtyvät jossain välissä katkomaan näitä
kahleita ratkaisijoiden toiveitten täyttämiseksi. Nyt pitää tätä
virkamiesmäistä ja ilotonta aikaa vielä jonkun aikaa vain kes-
tää. Meillä tuiteritaatoissa on meno onneksi iloisempaa.
7. Ö16.4.2006 klo 12:19
Jos hyväksytään ajatus, että ristikoissa on laatueroja, joudutaan heti seuraavaksi miettimään, mistä ne erot tulevat. Eikö vain, Taata? Jotkut ovat sitä mieltä, että on hyvin ristikkoihin sopivia sanoja ja sitten huonommin sopivia. Näistä eroista nyt keskustellaan eikä ketään kielletä panemasta ihan sellaisia sanoja kuin haluaa.
8. Ö16.4.2006 klo 12:25
Keskustelua laadusta pitäisi käydä, mutta tällä palstalla se on ollut valitettavan matalatasoista. Yleensä on jääty inttämään kp:n kanssa fakkisanoista. Ehkäpä keskustelun taso joskus nousee.
9. Nippe16.4.2006 klo 12:31
Koskenniemeä mukaillen:"Älä kp:n kanssa riitaa manaa/ ei kukaan vie kaiulta viimeistä sanaa."
10. Taata16.4.2006 klo 12:34
Mistä ne laatuerot tulevat? Ja kuka laadun määrittelee?Guru esiin kuin kissa pöydälle!
11. Hui_hai16.4.2006 klo 12:44
Taata taata eikös täällä yritetä keskustella juuri siitä mikä on laatua ja mikä ei? Ja (minun mielestäni) laadun ratkaisee viime kädessä ratkova kansa. Mutta eihän voi olla pahasta sopia, että jokainen yrittää laatia niin hyviä ristikoita kuin mahdollista?
12. Jukkis16.4.2006 klo 12:56
Se vaikutelma, minkä minä olen täällä käytävästä laatukeskustelusta on seuraavanlainen.Aina välillä joku taho, jolla on selvästikin kompetenssia puhua asiasta, ottaa esille jonkin ristikkojen laatuun liittyvän aiheen. Keskustelu jatkuu niin, että toinen taho, jolta tuollainen kompetenssi selvästikin puuttuu, esittää sekavia vastalauseita kirjoituksissa, joista puttuu tolkku sekä muodon että sisällön osalta ja jotka ovat yleensä jotenkin ristiriidassa sekä itsensä että saman tahon aikaisempien kirjoitusten kanssa.
Kun kukaan ristikkojen laadusta oikeasti kiinnostunut ei niitä vastalauseita oikein tahdo ymmärtää, homma muuttuu hyvin pian inttämiseksi, jossa ensimmäinen taho yrittää saada tolkkua toisen tahon yhä sekavammista ja ristiriitaisemmista kirjoituksista.
13. Taata16.4.2006 klo 13:03
KP ylimmäksi ristikkolaadunvalvojaksi Suomessa ja takamet-sissä? Pitänee Nippe harkita asiaa ennenkuin olisin valmis
ehdottamaan häntä tähän tehtävään. Mutta jos ei muita pä-
teviä hakijoita ole, niin ehkä siinä tapauksessa sitten, mutta
lisäksi häneltä itseltäänkin vaadittaneen suostumus tehtä- vään?
Olisi mielenkiintoista kuulla myös itsensä KP:n käsitys ristik- kojen laadun määrittelemisen keinoista ja dogmeista. Jos KP löisi ensin teesinsä pöytään ja sitten vasta pidettäisiin ää- nestys asiasta, sillä tämä laatutakuu tuntuu olevan niin ki-
murantti ja vaikeasti määriteltävä asia ainakin käytännössä,
sillä noita kattojakin tuntuu romahtelevan tämän tästä nyt jo
myös Suomessakin eli aineellisiakin vahinkoja tulee valtavas-
ti.
14. iso S16.4.2006 klo 13:32
Kahteen ammattiin en ole kyvykäs enkä halukas: opettajaksi ja kauppiaaksi (tämä ei tarkoita sitä että olisin moniin muihinkaan). Opettajaksi minut nyt on kuitenkin leimattu, joten voin vähän kaupitellakin. Seuraa kaupallinen tiedote niille, jotkä eivät vielä tiedä minun nimimerkkini takana piileskelevää laatijanimeä: menkää ja ostakaa joku Sanoma Magazines -ristikkolehti. Varmimmin minut bongaa Heikin Helpoista. Kikka kakkonen: lukekaa kaikki tänne kirjoitettu alkaen säikeestä 1. Totuus on siellä jossain. Vihje: nimimerkkini on etunimeni anagrammi.Niin, todellisessa elämässä ujona ihmisenä olen sitä mieltä että on parempi että täällä keskustelevat asiat eivätkä ihmiset. Muuten mennään helposti henkilökohtaisuuksiin ja muihin asiattomuuksiin. Pidän positiiivisena sitä että nimimerkkini tarjoama suoja on edes jossain määrin säilynyt. Sen takana seisoen olen valmis jakamaan sitä tietoa mikä minulla on (eri asia kuin opettaminen) ja julkistamaan mielipiteitäni (vielä "erimpi" asia). Tyylini on mikä on; jotkut tykkäävät ja jotkut eivät. Monet niistä ketkä eivät tykkää ilmaisevat itseään tavalla mistä minä en tykkää niin että tasoissa ollaan ja mikäpä on ollessa! Ei kaikkien tarvitse rakastaa toisiaan kuin lähimmäinen itseään.
Mitä siihen mielipiteiden laukomiseen oikeuteen ("opettamiseen") tulee, niin päteekö tässä se viisaus että vähä tieto on pahempi kuin ei tietoa ollenkaan? Siis laatimista ja laatimuksia saavat kommentoida vain äärimmäisen tuotteliaat laatijat ja ne ketkä eivät ole koskaan laatineet, mieluiten eivät edes ratkoneet? Minä tipahdan tuohon alaa maistaneiden kategoriaan. Kuukaudessa syntyy keskimäärin noin 6 ristikkoa. Kymmenen vuotta on tulossa täyteen ja kaikkiaan olen laatinut noin 730 kuvaristikkoa ja sen verran kryptoja että yhteismäärä on luokkaa 800. Tällä määrällä pitää kumarrella nöyränä sinne sun tänne kun joka puolella on kokeneempia, mutta sananvapaus se on nöösipojillakin?
Ratkontakokemusta on yli 40 vuoden ajalta. Ei missään vaiheessa sellaisia määriä kuin Skytällä, mutta kohtalaisesti kumminkin - sen verran että SM-kisan välieriin asti on onnea riittänyt. Tässä asiassa heitänkin pallon kp:lle: minkä verran ratkot vai katsotko ettei laatijan tarvitse kokea ristikkoa ratkojan näkökulmasta nähtynä?
15. marjaana16.4.2006 klo 13:35
Mieheni yllätti minut parisen tuntia sitten kaupasta tullessaan; hän oli ostanut ristikkolehden minulle (sellaista ei ole ennen tapahtunut). Oli kuulemma valikoinut sen ulkonäkö/hinta/laatusuhteella ja tulos oli "Suuri ristikko"-niminen lehti, josta heti kyllä bongasin ainakin yhden ison S:n tuotoksen.
16. iso S16.4.2006 klo 13:38
Ulkonäkö/hinta-suhde olisi heikentynyt oleellisesti jos siinä olisi ollut iso S:n kuva eikä ristikko!
17. kp16.4.2006 klo 13:44
iso S"Tässä asiassa heitänkin pallon kp:lle: minkä verran ratkot
Ihan tarpeeksi. Pyhät ja arjet. Nytkin 16.4.
"katsotko ettei laatijan tarvitse kokea ristikkoa ratkojan näkökulmasta nähtynä?
-Miksi luulet minun laativan tämäntyylistä ristikkoa?
Roskakoriinko, vai olisiko siihen joku muu syy?
18. Taata16.4.2006 klo 14:18
Iso S bongattu täälläkin!Iso S tunnistettu täälläkin Heikin Helpoista, mutta ei nämä
kaksi ristikkoa silti ole helppoheikki- tasoa. Vaikea sanoa
kovin paljon, kun piirtäjänä on toinen henkilö. Ei kuitenkaan
tietokoneella tehtyjä ja bunkkereilla on riittävästi pituutta ai-
nakin toisessa tehtävässä, mikä on plussaa näinä aikoina,
kun meitä ollaan puristamassa yhteen formuun. Aukiotek- niikkakin alkaa olla hallinnassa, mistä toisessa oleva 5 x 5- hakkuuaukea on oivallisena osoituksena. Tämän edellä ole-
van ja yllä olevan jutustelun perusteella iso S on ilmiselvää
tuiteritaata-ainesta eli tervetuloa joukkoon tummaan, missä
laulu raikaa ja suvituuli soi.
19. So long16.4.2006 klo 14:32
Tämä rupeaa nyt maistumaan aika lailla kahden kerroksen väeltä.Siis jotkut on tervetulleita johonkin porukkaan.Pitkälälle on "me" eli laatijat ja sitten "nuo muut",joita voi vähän höynäyttääkkin.On matkasaarnaajaa ja ratkaisuaikansa ilmoittajaa ja puolustajaa ja hyökkääjää ja muulla tapaa toiseen kerrokseen pyrkijää.Enpä enää piittaa,joten so long.Joskus oli ihan hauskaakin.
20. Antti Viitamäki16.4.2006 klo 14:42
Onhan täällä loppujen lopuksi varsin laajasti aikain saatossa laatuasioista keskusteltu, välillä pitempäänkin aiheessa pysyen. Tiettyjen ihmisten kiivaan kommentoinnin takia tietyt osa-alueet ovat kyllä korostuneet selvästi yli muiden.Minäkään en, kaikella kunnioituksella, ymmärrä raukoon ajatuksenjuoksua. Kuka täällä on yrittänyt opettaa ja ketä? Melko tasaisin välein minä ainakin olen yrittänyt painottaa, että kirjoitan vain omasta puolestani ja omista mielipiteistäni. En edes halua opettaa ketään. Jos minulla on tietoa jostakin asiasta, jota täällä yleisesti pohditaan tai ihmetellään, niin olen saattanut näkemykseni tekstiksi muotoilla. Jos olen ollut asiastani vähänkään epävarma, olen pyrkinyt tämänkin seikan ilmaisemaan.
Vain silloin kun joku on alkanut inttää jotakin joka on selvästi vain väärin - tieteellisesti, kieliopillisesti, faktuaalisesti tai muutoin - olen käyttänyt jyrkempiä sanavalintoja. Näin siitä syystä, ettei sivuilla satunnaisemmin vieraileville jäisi outoja harhakäsityksiä sanaristikoiden (tai joskus jopa ihan suomen kielen) yleisestä luonteesta tai siitä, mikä on esimerkiksi laatijoiden keskuudessa yleisin käytäntö tai pyrkimys jossakin tietyssä asiassa.
Tyylipuhtain esimerkki oli kp:n taannoinen viesti minulle: "Ja-sanan eteen ei tule pilkkua. Se siitä." Tuli sellainen olo kuin lapsi olisi suuttunut ja tiuskaissut kiukuspäissään jotain takaisin - nollaten lisäksi minun aiemman, täysin aiheellisen pikku kommenttini ja sen totuusarvon. Jos joku ihminen sattuu vain tuon kp:n ”vasta-argumentin” lukemaan, hänelle voi jäädä melko vahvakin mielikuva asiasta.
Pilkkusäännöt eivät maailmaa pyöritä (ja henkilökohtaisestikin käytän pilkkuja lähinnä rytmin ja selkeyden parantamiseksi), mutta on typerää että ristikoita ja suomen kieltä paljon käsittelevillä nettisivuilla kirjoitellaan moisia selkeitä virheitä - ilman minkäänlaista vastuuntuntoa. Monilla kirjoittajilla on yleensä ollut sen verran tapoja että ovat virheitään pahoitelleet tai tekstejään korjailleet, mutta osalle asialla ei näytä juuri olevan merkitystä.
Netti on sellainen paikka, että väärää tai vääristynyttä tietoa on muutenkin riittämiin. Näillä sivuilla kirjoittavat useat ristikkoalan ammattilaiset, minkä johdosta moni satunnaisempi kävijä saattaa ajatella että kaikki kirjoitukset ovat vähintäänkin valideja ja ne näkemykselliset erot mitä täällä esiintyy ovat enemmän kosmetiikkaa kuin perustavanlaatuisia kysymyksiä. Koska täällä kuitenkin näkee välillä lähes päättömiä väitteitä ja uskomattoman epäselvästi ilmaistuja mielipiteitä, olen halunnut toisinaan puuttua asiaan.
Myönnän auliisti olevani moneen täällä kirjoittavaan henkilöön verrattuna varsin kokematon ristikkoihminen. Olen ratkonut ristikoita elämäni varrella ehkä sen verran mitä kaimani Skyttä jonkin huippukesänsä aikana. Olen laatinut lehdissä julkaistuja tehtäviä kymmenen vuoden kuluessa noin kolmesataa.
Mutta Skytän tavoin en kovin selkeästi näe, miksi asialla olisi suurtakaan merkitystä siihen voiko henkilö osallistua ristikoiden laadusta käytävään keskusteluun vai ei.
Minusta laatukeskusteluun voi aivan hyvin osallistua, vaikka ei olisi eläissään laatinut ensimmäistäkään ristikkoa. Jo muutaman kymmenen tehtävän ratkonnan jälkeen perusperiaatteet lienevät kutakuinkin selvillä, ja tänne voi tulla seuraamaan keskustelua, opetella perustermit ja peruskäytänteet, verrata yleisiä ajatuksia omiin kokemuksiinsa ja ilmaista sitten oman mielipiteensä.
Jos mielipiteestä selvästi huomaa, ettei siinä ole huomioitu joitakin asioita, niin tokihan täällä voidaan asiaa erikseen selventää. Ja näin on usein tehtykin, mielestäni.
Joskus näkee, että joku kokematon tai asiaa miettimätön ihminen ilmestyy tänne äärimmäisen ylimielisellä asenteella ilmoittaakseen "suuren totuuden" - vain kauhistellakseen myöhemmin miten hänelle saatettiin irvailla niin suorasukaisesti. Eihän se mukavaa ole, mutta silti minun terveiseni tuonkaltaisille ihmisille on vain: menkööt itseensä.
21. Antti Viitamäki16.4.2006 klo 14:43
Yleisesti laatukeskusteluun:Millä tahansa alalla on alkuvaiheensa, lapsuutensa, satunnaisen oloiset, haparoivat ensiaskeleensa. Pikku hiljaa aletaan huomata, mikä toimii ja mikä ei. Kun virheistä opitaan, alkaa muodostua rutiineja, normin mukaisia, hyviksi havaittuja tapoja hoitaa tiettyjä asioita. Joskus joku keksii tyystin uuden tavan, esittelee sen muille - ja jos uusi idea havaitaan hyväksi, se yleistyy ja muuttuu uudeksi standardiksi.
Useimmilla aloilla tässä alkukehityksessä on kyse vielä ihan siitä, jääkö koko ala edes henkiin. Pitää saavuttaa tietty perustaso toiminnan laajuudessa ja koko alan tunnettuudessa. Vasta kun ala toimii omillaan ja luo itsenäisesti itselleen uusia resursseja, se on vakiinnuttanut paikkansa. Alkaa toinen vaihe, joka on yleensä selvästi stabiilimpi. Siinä on kyse toiminnan jatkuvuuden varmistamisesta, saavutettujen asioiden pysyvyydestä. Tärkeintä on, että ei oteta isoja riskejä, ei pohdita liian isoja kysymyksiä ja suhtaudutaan ennakkoluuloisesti kaikkea uutta kohtaan.
Stabiilista vaiheesta liu'utaan usein varsin huomaamattomasti ensimmäiseen alamäkeen. Ala on elänyt (vähän riippuen siitä minkä tyylisestä alasta tai asiasta on kyse) esimerkiksi parin sukupolven yli muuttumattomana - ja yhtäkkiä ala ei enää sellaisenaan kiinnostakaan ketään. Alkaa olla yhä vaikeampaa pitää resursseja yhtä suurina, uusia voimavaroja ei löydy. Ala on vanhentunut, jäänyt jälkeen, muuttunut sellaisenaan merkityksettömäksi yhteiskunnassa, kulttuurissa tai ekosysteemissä.
Tällöin on kyse siitä, että alan pitäisi siirtyä seuraavaan vaiheeseen: uudistumiseen. Tietty pohja on saatu aikaan, kaikki tietävät mistä on kyse, mutta ala ei ole enää olennainen osa ympäristöään. Jos se aikoo selvitä, pysyä elossa, sen pitää löytää tiensä takaisin ekosysteemiinsä, yhteiskuntaansa.
Sanaristikoille on tullut - ja tulee - koko ajan kiihtyvällä vauhdilla uusia kilpailijoita ja vaihtoehtoja: televisio, tietokoneet, internet... Ristikoiden todellinen merkitys yhteiskunnassamme on tätä nykyä ratkaisevien kysymysten äärellä: Kun nykyisiltä suurilta ikäpolvilta herpaantuu ote kynästä, kiinnostaako ala enää ketään? Pystyvätkö ristikot tarjoamaan mitään sellaista mikä ei löytyisi toisilta aloilta kymmenen kertaa kiinnostavampana? Missä on ristikoiden vahvuus, voima, tenho? Mikä niissä kiehtoo? Mitkä asiat saavat ihmisen kiinnostumaan niistä?
Kun sinulla on tietokone ja sata euroa ylimääräistä rahaa, voit ostaa Civilisation IV:n, pelin jossa pääset valloittamaan maailmaa minkä tahanasa haluamasi suuren kulttuurin edustajana. Pelissä ei ole kyse vain sotilaallisesta menestyksestä - yhtä lailla pelin voi voittaa diplomatialla, uskonnolla tai esimerkiksi luomalla niin vahva kulttuurin että se jää eloon muiden kaatuessa ja kuollessa. Monet ystäväni kertovat pelin olevan aivan äärimmäisen addiktoiva.
Mitä ristikoilla on tarjottavaa esimerkiksi tuonkaltaisiin peleihin nähden?
En kysy tätä siksi, että teidän pitäisi nyt aloittaa valtava vastalauseiden ryöppy - tiedän kyllä itse, millä kannalla olen.
Kirjoitin kysymyksen vain antaakseni selvän pohjan sille, miksi me (ainakin minun mielestäni) täällä ristikoiden laadusta ylipäätään keskustelemme. Ei kyse ole mistään yhden illan monopolipelistä, jossa pelaajat päätyvät kiistelemään siitä kuka muistaa säännöt oikein, kun kaikki ovat kuitenkin oppineet pelaamaan peliä hieman omalla tavallaan.
(jatkuu...)
22. Antti Viitamäki16.4.2006 klo 14:44
(jatkuu...)Kyse on siitä, että me ymmärtäisimme, mistä ristikoissa ennen kaikkea on tosiasiallisesti kyse.
Minun yksinkertaisin vastaukseni on: kielestä.
Sanaristikot ovat niitä harvoja pelejä, jotka tarjoavat meille kytköksen oman kielemme perusrakenteisiin. Mikä muu tässä yhteiskunnassa enää nykyään saa keskivertokansalaista pohtimaan kirjaimia, tavuja, sanarakenteita ja sanojen merkityksiä? Enkä nyt tietenkään puhu välttämättä mistään kovin tietoisesta pohdinnasta, vaan siitä että nuo asiat ylipäätään ELÄVÄT meidän sisällämme!
Suurin osa siitä viihteestä, mitä suomalaiset tänä päivänä seuraavat, on muualta tuotua, muilla kielillä ja muissa kulttuuripohjissa mietittyä. Suurin osa kaikesta viihteestä on ylipäätään nykyään jotain mikä vie meitä yhä kauemmas todellisuudesta - esimerkiksi niin kutsutut reality-ohjelmat, jotka eivät ole enää missään tekemisissä kenenkään arkitodellisuuden kanssa.
Ristikot ovat lähestulkoon ainoa pelimuoto, joka pakottaa meidät ajattelemaan OMAN kielemme ehdoilla ja joka sitä myöten pitää meidät kytköksissä omaan perimäämme, omaan kulttuuritaustaamme. Sillä kieli jos mikä on se mikä meistä tekee suomalaisia.
En ole itse kovinkaan isänmaallinen ihminen. En usko, että voisin mennä tämän maan puolesta tappamaan ketään - en näiden arvojen, en näiden perinteiden tai tämän päivän politiikan puolesta. Mutta minun mielestäni meidän kielemme - niin kuin mikä tahansa kieli - on jotain minkä toivoisi säilyvän, koska se on meidän linkkimme aikojen alkuun, niihin mielenliikkeisiin joita karvaisilla esi-isillämme oli Uralin takana arolla täristessään.
Kieleen liittyy kaikki se, miten me hahmotamme maailman - miksi tämä asia yhdistyy tuohon ja tuo tähän. Minkä äännähdyksen pohjalta meillä on vahvistunut jokin ajatus niin paljon että pieni kielemme on välttänyt kaikilta tahoilta tulleet suhu-ässien hyökkäykset, miksi taas toisaalta meidän dentaalispiranttimme kuitenkin katosi ja tilalle tuli ruotsalaisten dee…?
Nämä asiat ovat olemassa vain kielessämme, kaikki muut todisteet ovat toissijaisia. Ja niin on hyvin pian koko meidän kielemmekin - se toki elää ja muuntuu niin kuin aina ennenkin, mutta mitä pitemmälle tulevaisuuteen mennään, sitä nopeammin kaikki muuntuminen ja yhteensulautuminen tapahtuu, sitä nopeammin kaikki alkuperäinen ja entinen katoaa.
Ristikoilla voisi olla oma selkeä asemansa nimenomaan meidän mielenliikkeidemme tallentamisessa ja meidän omassa itsetutkistelussamme. Ihan huomaamattamme, ihan vain viihteen varjolla - leikkinä, kuten niin moni muukin tärkeä asia tässä elämässä sukupolvelta toiselle siirtyy.
Syvimmillään tältä pohjalta kumpuaa minun laatuajatteluni. En valitettavasti ole niin kokenut laatija, että pystyisin laatimaan ristikoita pelkästään suomenkielisin sanoin, enkä tiedä onko moiseen edes välttämättä tarvetta - mutta siinä vaiheessa kun ohitamme sen kriittisen pisteen että suomenkielisinä pitämämme ristikot laaditaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä etupäässä latinaa ja ulkomaisia erisnimiä käyttäen, ja siinä vaiheessa kun suomen kieltä edustavat ristikoissa vain ne sanat jotka sinne rakenteensa puolesta rinnatusten noiden erisnimien kanssa kaikkein helpoimmin istuvat, haluaisin kuulla kyseisiltä laatijoilta:
Minkä laatukriteereiden puolesta sinä olet taistellut? Mikä sinulle oli merkityksellistä ristikoita tehdessäsi? Mitä sinä niillä halusit tähän maailmaan tuoda? Mihin sinä halusit ratkojia niiden avulla viedä?
23. Eki16.4.2006 klo 14:57
Huh huh, tuntui kuin maailma olisi pysähtynyt muutamaksi minuutiksi, kun luki Viitapirun punnittua tekstiä.Siinä taas yksi syy siihen, miksi en osaa pitää kovin suuressa arvossa sellaisia ihmisiä, jotka soittavat täällä suutaan siitä, miten Viitamäki on yksi palstan suunsoittajista. Se Viitamäen "vastapuoli" kun saa usein aikaan pari kieliopillisesti ontuvaa lausetta eikä kirjoituksen muuta sisältöä ole kuin toisen sisällön sisällötön lyttääminen.
Jokainen saa silti olla asioista omaa mieltään. Saa sen täälläkin sanoa. Mutta yritetään rakentaa, ei hajottaa. Sitähän Anttikin 99,9-prosenttisesti tekee!
24. å16.4.2006 klo 15:04
"Jokainen saa silti olla asioista omaa mieltään."Onko tämä sammakko todella Vuokilan suusta?
25. Eki16.4.2006 klo 15:15
Sitä ei täällä liikaa voi korostaa.
26. Taata16.4.2006 klo 15:24
Ne olivat ennen Kreikassakin filosofit suuresti esillä, ja roo-malaiset rakastivat väittelytaitoa. Nyt kun saatiin vähän kes-
kustelun peruskurssia tuohon edelle, niin voimme taas siirtyä
asialinjalle vai pidämmekö kuitenkin paussia?
27. RA16.4.2006 klo 15:35
Tämä ei ole kenellekään erityisesti, vaan enemmänkin itsekseen ääneenajattelua:On oikeastaan enemmänkin surullista kuin ärsyttävää, että näin mielenkiintoisella keskustelualueella joidenkin ajatusmaailma ja ihmiskäsitys on niin juntturassa, että
- toisten asiantuntemus on aina "tärkeilyä"
- toisten osaaminen on aina "leveilyä"
- toisten mielipiteet ovat aina "opettamista"
- toisten oikaisut ovat "pikkumaisuutta"
- tietyistä periaatteista kiinnipitäminen on "tosikkomaisuutta"
- kritiikki on "puolueellisuutta" tai "juonittelua"
- kiittäminen on "nuoleskelua"
ja että yksittäiset lauseet ja sanat tulkitaan - jos suinkin mahdollista, ja tuntuu olevan - tarkoittamaan ilman muuta aina henkilökohtaista loukkausta.
Vika on aina peilissä eikä koskaan siinä, että oma nenä on vino.
-
Todella viisasta ja ajatteluttavaa tekstiä Antilta, kiitos! ((Ai pahus, taas aloin nuoleskella.))
28. Ö16.4.2006 klo 15:43
Antti esitti väitteen, että ristikoissa on perimmiltään kysymys kielestä. Se on aika rohkea väite. Onhan ristikoissa kysymys paljon muustakin.Antin väite on kuitenkin mielenkiintoinen ja rupean sitä miettimään.
29. RA16.4.2006 klo 15:45
"... ja että yksittäiset lauseet ja sanat tulkitaan - jos suinkin mahdollista, ja tuntuu olevan - tarkoittamaan ilman muuta aina henkilökohtaista loukkausta"Edellistä kirjoittaessani nimimerkki å olikin jo ehtinyt lähettää tästä havainnollistuksen 15:04.
30. jupejus16.4.2006 klo 15:48
Ei ole tapoihini kuulua ketään turhaan mielistellen kiitellä, mutta aiheesta aina voin kehaisut sanoa: Viitamäeltä tosi hyvä kirjoitus.
31. Taata16.4.2006 klo 16:04
Onko täällä oikeasti yhtään opettajaa paikalla, kun kukaanesittelyssä olleista ei halua sellaiseksi tunnustautua? Olisi
kiva tietää, että millaista tekstiä sieltä suomenkielestä irto-
aisi. Hämärästi tässä enää kouluaikoja muistaa. Kyllä pappi-
kin minulle käy. Kyllä RA:n synteesi ihan kelpo tavaraa oli
vaikka lopussa lipsahti nuoleskelu kuin väärä entiseltä lukka-
rilta.
32. Antti Viitamäki16.4.2006 klo 16:14
Ö:"Antti esitti väitteen, että ristikoissa on perimmiltään kysymys kielestä. Se on aika rohkea väite. Onhan ristikoissa kysymys paljon muustakin."
Niin - mistä kaikesta muusta?
Minä en ole koskaan kuullut kenenkään sanovan muuta kuin jompaakumpaa näistä kahdesta: "Ristikoissa on kyse kielestä" ja "Ristikoissa on kyse tiedosta ja muistamisesta".
Monille ristikot tuntuvat olevan tietokilpailuja. Jos ristikot ovat tietokilpailuja, niin ne ovat kyllä ylivoimaisesti huonoimpia tietokilpailuja mitä ikinä olen nähnyt. Mikä tahansa Kolmos/Megavisa tai Miljonääri pesee ristikot tietokilpailuina mennen tullen, sillä ne tiedot mitä ristikoissa yleisesti tarvitaan ovat joko aivan yksinkertaisinta humaania yleistietoutta tai järjettömimpiä yksityiskohtia mitä ihminen voi ikinä keksiä kysyä. Välimaastoa on suhteellisen vähän.
Jos ristikot ovat tietokilpailuja, niiden kysymyksien aiheita ei suinkaan päätä laatijan halu kysyä juuri noista aiheista, vaan se minkälaisia sanoja hän saa ristikkoonsa aseteltua. Kuinka monessa tietovisassa olette kuulleet kysymyksiä tyyliin "Mikä on unkarilainen kaupunki?" Vastaus: "Tata." Tai: "Mikä on lehdenleikkaajamuurahaisen suvun nimi?" Vastaus: "Atta." Tuollainen sisältö tietokilpailussa olisi aivan järjetöntä!
Ajatusketju:
Ristikot ovat viihdettä, ajanvietettä - keskimäärin älyllisesti haastavaksi tarkoitettua, aivotoimintaa stimuloivaa ajanvietettä.
Minkälaista älyllisesti stimuloivaa ajanvietettä? - Pelejä.
Minkälaisia pelejä, millä tavoin älyä stimuloivaa? - Kielellisiä pelejä, kielipelejä. (Ei Wittgensteinilaisittain.)
- Myös yleistietoa jonkin verran vaativaa, mutta jos päätavoitteena olisi tietokilpailu, niin maailmassa olisi käytössä parituhatta paljon parempaa formaattia.
Kyse on sanojen asettamisesta ristikkäin toistensa kanssa. Tällöin olennaista on tietää, mistä kirjaimista sanat muodostuvat. Mitä vaikeampiin ristikoihin mennään, sitä enemmän ratkojan pitää kyetä hahmottamaan sanojen rakenteita:
"Jos tuohon tulee konsonantti, tuohon tulee todennäköisesti vokaali - tai jos ei tule, niin mitä vaihtoehtoja minulla on?"
Lisäksi olennaista on ymmärtää sanojen merkityksiä:
"Jos tuon vihjeen tämä sana tarkoittaa tätä, vihjeen voi ymmärtää näin. Mutta jos se tarkoittaa tätä, vihje viittaa johonkin muuhun. Olenko nyt käynyt läpi kaikki ne vaihtoehdot, mihin tämä vihje voi sanojensa merkitysten puolesta vihjata?"
Nuo ovat minusta lähestulkoon yksinomaan kieleen liittyviä pohdintoja.
Tältä pohjalta ristikot ovat kielellisiä pelejä, joten ristikoissa on pohjimmiltaan kysymys kielestä.
Tämän saa lukea väitteenä. Kyse on minun mielipiteestäni. Sen ei ole tarkoitus olla yleinen, kokoava tulkinta tai loppupäätelmä kaikesta täällä käydystä keskustelusta ja kaikista täällä esitetyistä mielipiteistä. Se on minun henkilökohtainen ajatukseni ja ajattelutapani. Se on minun laatukeskusteluni peruslähtökohta. Muitakin laatunäkökohtia minulla on, mutta tähän minä loppujen lopuksi päädyn, jos ajatuksenjuoksuani tarpeeksi pitkälle taaksepäin tutkailen.
Mihin te päädytte?
33. RA16.4.2006 klo 16:15
jupejus, vai ei ole tapoihisi kuulunut mielistely. Ja tänään sitten päätit aloittaa! :-)
34. kp16.4.2006 klo 16:31
Jos joku kaveri sorvaa puupalasia tilauksesta tietyn näköisiksi. - Ja sitten päättäisi suuressa viisaudessaan, ettei nämä ole hyviä. Teenpä tällaisia. Hän sorvaa ja sorvaa ja sorvaa. Lopulta hänen varastonsa on täynnä. Hän tekee
toisen varaston aikaisemman viereen. Ja han sorvaa ja sorvaa... Niitä oman näköisiä puupalasia, jotka eivät mene
kaupaksi. Ei kukaan lähde yrityksen pitoon tästä näkökannalta. Vaan tekemään sitä mikä menee kaupaksi...
Asiakkaat, ratkojat, ristkoiden kuluttajat määräävät sen mikä
menee "kaupaksi". Siis minkä leipää syöt, sen näköistä ristikkoa teet. Jos olet palkkalistoilla tietyntyylisen lehden
kanssa, niin sellaista laadit, kuin tarvitsee. Laadit, ja itket.
Itket ja laadit.
Tahdoin vaan sanoa: Ratkojat sen laadun määräävät...
35. Taata16.4.2006 klo 16:46
On tietokilpailuissa hassumpiakin kysymyksiä ollut kuin attaja tata. Kuinka paljon sinulla Antti on noita kapakkatietokil-
pailuja takana? Minulla on satoja ja kysymyksiä on ollut lai-
dasta laitaan, jopa ristikkosanastoa. Kyllähän se helppoa on,
kun tietää, mutta kun menee arvailun puolelle, niin sitten on
porukassa vaikeuksia valita vastauskandidaattia. Mikä on
yhdelle helppoa, niin voi olla toiselle vaikeata. Täällähän on
monta kertaa saanut kuulla, että mielipiteitä ei tarvitse pe-
rustella, mikä minua alkuun ihmetytti, mutta kaikkeen tottuu.
Kyllä minulla on ristikkokäsitykset matkan varrella varmaan
heittäneet häränpyllyä, mutta haitanneeko tuo mittään, kun
nyt olen alkanut nähdä laajemmin ja jopa löytänyt linkkejä
tietokilpailuihin, kun olen niissä nyt monta vuotta menestyk-
sellä käynyt. En katsele ristikoitakaan pelkkinä aukeina ja
sananpituuksina, mutta tämä saattaa mennä kohta saarnan
puolelle ja lopetan hyvän sään aikana.
36. Antti Viitamäki16.4.2006 klo 16:48
kp:Oliko tuo yleinen viittaus asiantilaan, vai tarkoitatko, että esimerkiksi sinä et todellakaan haluaisi laatia sellaisia ristikoita kuin nyt laadit?
37. kp16.4.2006 klo 16:56
Sanotaan näin. Oletteko huomanneet, että nykyään kunhaastatellaan jota kuta, niin hän aloittaa sanotaan näin.
Siispä sanotaan näin. Laadin sellaisia ristikoita, joita tarvitaan sopimuksen ylläpitämiseksi. - Ja samalla osapuolille
tuottaa sen tarvittavan, joka työstä pitää tullakin....
38. jupejus16.4.2006 klo 16:56
RA> juu, parempi nyt kuin ei milloinkaan;)kp> Ratkojat eivät paljon voi laatua määrätä, vaan ne ovat sillä vastaanottavalla puolella, eli on otettava vastaan mitä ylhäältä annetaan. Toki ratkojat voivat ilmaista toivomuksensa ja purnata ja repiä vaikka hiuksensa, mutta eipä paljon muuta. Ja jos ne toivomuksetkaan ei mene kuuleviin korviin, niin ei se tahti paljon muutu, jos olisi ratkojalla toivottavaa.
Antti> mitä tulee taas tuohon tietokilpailupuolelle, niin täytty sanoa, että olen hyvin laiska seuraamaan mitään tietokilpailuohjelmaa, kun en yksinkertaisesti tahdo uskoa niiden aitouteen. Mutta sanarisitkoista olen vuosien mittaan oppinut paljon hyödyllistä tietoa. Sanat johdattavat etsimään vastauksia. Myös monia uusia sanoja kielestämme on löytynyt sanavarastoonikin ristikoista.
Eli tuokin kehittävä puoli on merkittävä sanaristikoilla.
Yleisesti> Ja se selvennys kaiken varalta, että nyt taas tarkoittanut noilla "oudoilla" sanoilla Baleaarian saaria, vaan aivan kielemme sanarikkauksia.
39. kp16.4.2006 klo 17:00
Oliko tuo yleinen viittaus asiantilaan, aikuisten oikeesti. Oli.- Yrittäjän ei pidä rimpuilla omien näkemysten kanssa, jos
asiakkaat haluavat muuta. Olisi silloin järkevää vaihtaa alaa,
tai tehdä sitä mitä halutaan...
40. kp16.4.2006 klo 17:01
kp> Ratkojat eivät paljon voi laatua määrätä, vaan ne ovat sillä vastaanottavalla puolella, Kyllä voivat. Yksinkertaisesti ostamalla sitä lehteä, jossa on
mieluinen ristikko...
41. jupejus16.4.2006 klo 17:52
Ostaapa, kyllä vain, mutta jos menee ristikkolehtihyllyjen eteen, niin asiaan vihkiytymätön ei niistä paljon eroa huomaa. Markkinoivasta ulkoasusta voi jotain päätellä, mutta siihen se jää.Pienempi prosentti lehdenostajista on vakio-ostajia, jotka tietävät etsiä itselleen mieleisiä ristikoita. Useimmat asiaan perehtyneistä taitavat tilata niitä lehtitaloilta suoraan.
Mullakin on tullut seurattua näillä sivuilla jo monien laatijoiden jututja, näkemyksiä ja heidän ajatuksiaan, mutta jostain kumman syystä, en vain tietäisi, minkä lehden nimikkeen alta löytäisin kunkin laatijan töitä. Vahvoja epäilyjä on syntynyt ja taidanpa ottaa joskus tuurin ja koittaa löytää tiettyjä lehtiä ja katsoa vähän, keillä laatijoilla lihaa luiden ympärillä.
42. ,-viilari16.4.2006 klo 17:53
Jupejus: Onko asia todella niin, etteivät ratkojien kommentit heilauta laatijoita mitenkään? Haluan uskoa toisin. Vaikka en ota itselleni kummoistakaan kunniaa käytäntöjen muuttamisesta, en luule pelkästään hakanneeni päätäni seinään. Jotkut ovat moittineet tätä palstaa laatijoiden keskinäisen kehumisen kerhoksi, mutta toivon heidän olevan väärässä.Ristikoiden ratkonta on tarjonnut minulle ja puolisolleni runsaasti viihdyttävää ajankulua ja onnistumisen elämyksiä koko rahan edestä. Arvostamme nimenomaan laatua ja siksi lupaavastikin alkanut ristikkonautinto saattaa lässähtää laatijan yksittäiseen rimanalitukseen. Tunne on vähän sama,kuin jos joskus ulkomaanreissulla menisi tasokkaaseen ravintolaan syömään pitkän kaavan mukaan, ja sitten moninaisten herkkujen huipennukseksi jälkiruuasta löytyisi torakka!
Ymmärrän, että sanaristikon rakenteesta johtuen laatija joutuu joskus ratkaisusanan kohdalla pakkorakoon, mutta huono tai peräti väärä vihje on aina tekemällä tehty, valittu ehkä satojen vaihtoehtojen joukosta.
Mutta nyt ärrälle ostamaan uunituore Pelikaani...
43. jupejus16.4.2006 klo 19:00
Pitipä juuri lukea, mitä olinkaan kirjoittanut ;).Ajattelin tuossa sitä, onhan ratkojat tavallaan laatijoiden armoilla. Ei ratkoja voi muuttaa ristikkoa, vaan se on täytettävä sellaisenaan kuin laatija sen on tehnyt.
Vaikuttaako palaute ratkojalta laatijaan? Varmasti vaikuttaa. Hyvät kehut antaa arvatenkin mielihyvän tunnetta.
Moitteet joko masentavat tai kasvattavat laatijaa. Mutta jos laatija ei ota kuuleviin korviin ratkojan palautetta, vaan jatkaa itsepintaisesti samalla tyylillä, niin minkäs ratkoja sille voi.
Jos laatija ottaa onkeen palautteesta ja yrittää muuttaa laadintaansa siihen suuntaan ja se tuo selkeästi yleisestikin hyväksyntää, niin silloinhan ratkojan aktivisuus on palautteen voimalla on tehnyt tulosta.
Mutta ei ratkoja voi vaikuttaa suoranaisesti ristikon laatuun. Se muutos, jos sitä tapahtuu, on laatijan suunnalta syntyvä tai sen laatijan tuottavan lehden, jos se taho taas hyväksyy laatijan muutokset. Kyllä ratkojat on vastaanottavalla puolella ja laatijat antavalla. Se on kylmä tosiasia.
Jos olet ,-viilari ollut onnekas ja huomannut ristikoiden muuttuvan haluamaasi suuntaan, niin silloin laatijat, joiden ristikoita ratkot, ovat olleet varppeillaan ja ovat ottaneet neuvoistasi vaarin.
Se on hyvä ja samaa kehitystä olen huomannut myös, että monet ristikot ovat parantuneet laadultaan viime vuosina.
Kehitystä on tapahtunut, mutta on myös tapahtunut päinvastaista. Paljon tuotetaan, näennäisesti aivan tietokonelaadinnoilla, hyvinkin heikkoja esityksiä. Nuo tekevät vielä karhunpalveluksen yleisesti ristikoille, mutta tuskin niistä noiden tekijät välittävät ja tuskin heille auttaa antaa palautettakaan.
Luulen myös, että monet vakavissaan laadintaa tekevät laatijat haluaisivat enemmänkin palautetta töistään, jotta he osasivat mukauttaa ratkontaansa asiakkaidensa suuntaan.
Mutta niinhän se, että ratkojahan ei voi ristikkoa muuttaa, sen tekee vain laatija, jos hän sitä haluaa.
44. Seija16.4.2006 klo 19:12
Jupejus: Ostatko toista kertaa ristikkolehden, jonka olet todennut itsellesi epäsopivaksi? Sillä tavallahan sitä kantaa otetaan.
45. Golgatan olga16.4.2006 klo 19:38
Häiritsee tämän aloitussivun otsikossa isot kirjaimet ja pilkun väärä paikka. Ei nämä haittaa ristikoita ratkovaa, eikä laatijan äidinkielentaitoja perätä. Isot kirjaimet ovat siellä pelkästään käytössä. Välimerkkejä ei ollenkaan.Mutta, mutta. Se osoittaa säikeen avaajan huonon suomen kirjoittamisen taidon. Jatkokin on samanlaista puuroa hänellä.
46. tonimikael16.4.2006 klo 22:42
Lähettäjä: So long 16.4.2006 klo 14:32"Tämä rupeaa nyt maistumaan aika lailla kahden kerroksen väeltä.Siis jotkut on tervetulleita johonkin porukkaan.Pitkälälle on "me" eli laatijat ja sitten "nuo muut",joita voi vähän höynäyttääkkin.On matkasaarnaajaa ja ratkaisuaikansa ilmoittajaa ja puolustajaa ja hyökkääjää ja muulla tapaa toiseen kerrokseen pyrkijää.Enpä enää piittaa,joten so long.Joskus oli ihan hauskaakin."
Hetken tässä mietin vielä ja epäröin, että kommentoinko tähän ollenkaan. Kommentoinpa kuitenkin.
Pitkälälle "me" ei tarkoita laatijoita kuin tietyissä yhteyksissä. Esim. "Sanaseppojen kesäpäivillä meillä oli pienimuotoinen laadintakilpailu ja taas jäin viimeiseksi."
Pitkälälle "me" tarkoitti kerran Pitkälää ja Vuokilaa eikä ketään muita laatijoita.
Pitkälälle (toistan itseäni ;)) "nuo muut" tarkoitti silloin kerran sanaristikot.netin väkeä lukuun ottamatta Pitkälää ja Vuokilaa.
Vielä Pitkälän "me" ja "nuo muut" sanojen käytöstä. Voisin aivan yhtä lailla käyttää esim. sukuni pikkujoulussa ollessani sanaa "me" itsestäni ja pikkuveljestä. Ja loputhan olisi "nuo muut". "Me" (pikkuveljeni ja minä) mielellämme usein höynäytämme "noita muita". Toisella kerralla vastaavassa tilaisuudessa "me" voisi olla isäni ja minä. "Mekin" mielellämme höynäytämme "noita muita". Näissä höynäytyksissä on AINA kyse huumorista (ainakin minä niin yritän) ja sellaisesta huumorista, josta höynäytetytkin voisivat nauttia yhtä lailla.
Joskus tietysti sattuu tällaisella impulsiivisella kaverilla sellainen höynäytysidea, joka ei oikein toimikaan. Joskus huumoriksi tarkoitettu ei ollutkaan huumoria.
Tämä potkuhöynäytys osoittautui huonoksi huumoriksi. Vielä kerran: Anteeksi.
47. Ö16.4.2006 klo 23:19
Varmasti ratkojien mielipiteillä on vinha osuus ristikkojen kehittämisessä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että laatijat voisivat jäädä siitä kokonaan ulos, kuten kp.Sudokuitakaan ei kukaan ratkoja osannut pyytää ennenkuin joku keksi ruveta tekemään niitä. Samantyyppistä kehittymistä ja uuden löytämistä odotan myös sanaristikoilta.
48. Antti Viitamäki16.4.2006 klo 23:33
jupejus:"Yleisesti> Ja se selvennys kaiken varalta, että nyt taas tarkoittanut noilla "oudoilla" sanoilla Baleaarian saaria, vaan aivan kielemme sanarikkauksia."
Ja silloinhan nimenomaan on kyse meidän kielestämme - eikö niin?
:-)
49. jupejus17.4.2006 klo 00:57
Juu, kyllä omasta rakkaasta äidinkielestämme. Olen tullut maininneeksi sen ennenkin ja voin sanoa toistamiseenkin, että minusta kielemme sanojen runsaus on se suurin rikkautemme. Sitä on hyvä vaalia ja ristikot on oiva keino siihen. Nykyaikana katoaa koko ajan sanoja arkikielestämme eli kielemme köyhtyy perinteisellä tavalla. Uusia sanoja syntyy koko ajan tilalle ja niille tilaa suotakoon.
Silti toisinaan tuntuu kuin "vanhojenkin" sanojen menetys olisi kuin harvinasten kasvien kuihtuminen sukupuuttoon. Sanojakin olisi syytä suojella tai herätellä ainakin henkiin.
En tarkoita, että ristikoihin pitäisi ujuttaa tarkoituksella harvinaisia kielemme sanoja, mutta aina ne parempia on kuin tuiki vieraat paikannimet.
50. Ö17.4.2006 klo 09:27
Olkoon sitten kyse kielestä. Ihmisillä, ainakin osalla, on tarve harjoittaa ja hioa erilaisia taitojaan. Ristikot ovat hyvä keino pitää yllä äidinkielen osaamista.Tämän asian oivaltaminen ehkä auttaa kehittämään ja arvioimaan ristikoita.
Olen muuten ollut sanattoman hämmästynyt siitä, että laatijoissa näyttää olevan sellaisia, joilla on selviä ongelmia suomen kielen kanssa. No, olihan Beethovenkin kuuro säveltäjä.
51. Antti Viitamäki17.4.2006 klo 11:04
Ludwig kuuroutui vähitellen.
52. Matti17.4.2006 klo 12:28
van kuuroutui viidennen ja kuudennen sinfonian välissä. Se viidennen ta-ta-ta-taa kuulemma kuvasi korvan kohtalonomaista tikitystä, joka ennakoi kuuroutta. Kuudes kuurona sävelletty Pastoraalisinfonia on sitten mitä valoisin ja täynnä elämäniloa ja -uskoa. Aika veikko.
53. Matti17.4.2006 klo 12:29
Miten liittyy otsikkoon? Yhdeksän, nimellä Ludwig van.
54. airisto17.4.2006 klo 12:59
Laadin noin 3-4 ristikkoa viikossa ja asettelen ne aihejärjestykseen pöytä laatikkoon.Sitten odottelen, että joku taho olisi kiinnostunut ostamaan tietynaiheisen ristikon julkaisuunsa. Meedioiden käyttämistä olen harkinnut, kuin myös käynyt koputtelemassa muutamilla etuovilla. ;)
55. RA17.4.2006 klo 13:01
Matti, YKSI, NAURU
56. kp17.4.2006 klo 13:08
airisto Tuolla vauhdilla sinä ilmeisesti tarvitset niitä laatikoita
useampia?
57. kp17.4.2006 klo 13:18
airisto, Vinkkinä vain. Tee jonkun julkaisun kanssa diili ja ota selville
minkälaisia ristikoita haluaa. -Ja sitten laadit ristikoita. Noin
tehden (miten nyt teet) menee laadinta ehkä hukkaan?
58. Teppo17.4.2006 klo 14:57
Taidan kaikista aikaisemmista epäilyistäni huolimatta sittenkin ryhtyä laatijaksi. Vai olisiko myös levytyssopimuksen saanti yhtä helppoa? Musiikkistarana voisi olla ainakin hienompaa ja helpompaa. Voisin sitten kyllä ehkä harjoitella sitä alaa, jolla saan sopimuksen.
59. kp17.4.2006 klo 15:27
Miten vaikeaa sen pitäisi olla, jos sinusta laatija tulisi?
60. airisto17.4.2006 klo 15:35
Ei kai se kovin vaikeaa voi olla, sikäli kun katsoo monessakin aikakauslehdessä julkaistavia ristikkkoja. Lehti kilpailee levikkinsä kanssa hömppäjutuillaan ja yrittää miellyttää tilaajiaan julkaisemalla toinen toistaan surkeampia ristikkoja. Eiköhän siihen rakoon jonkinlainen harjoittelukappalekin mahtuisi.
61. airisto17.4.2006 klo 15:37
ps. kannattaa käyttää meediota ;)
62. Eki17.4.2006 klo 15:46
airisto, tarkoitat esim. Treffi-ristikkoa?
63. airisto17.4.2006 klo 15:53
En todellakaan, treffi-ristikoista kritisointi on vain tapa palauttaa "ristikkoguru" maanpinnalle". Treffin ristikot ovat huippuluokkaa verrattuina em. tekeleisiin. Paljon laatiessa saattaa teoksiin (mitä lienee monia) jäädä joku "huonompikin" vihje/ratkaisusana.
64. airisto17.4.2006 klo 16:00
"chat"-iä en osaa käyttää, enkä jaksa ottaa selville sen saloja, joten siellä äsken piipahtamiseni taitaa jäädä viimeiseksi yritykseksi, olenhan sentään jo vanhahko mies.
65. Eki17.4.2006 klo 16:04
No kiitos tuosta, airisto. Jos huomasit, esim. se _aruso oli ristikon teemaan liittyvä henkilönnimi. Ristikko kulkee ainakin useammissa Treffi-liitteissä tv-ristikon nimellä (en tiedä Turun Sanomista). Tv-sarjan päähenkilön _aruson kanssa ristikkäin oleva toinen nimi on yksi maailman tunnetuimpia musiikkinimiä.Ei kai kukaan laatija kuvittele, että jokainen ratkoja saa hänen jokaisen ristikkonsa jokaisen kirjaimen valmiiksi. Siitä huolimatta urheilen silloin tällöin vaikeillakin kirjaimilla, koska tylsäähän tuota Treffiäkin olisi ollut tehdä jo kohta 10 vuotta sanoilla, joissa on lähinnä yleisimpiä kirjaimia. Ja tv-sarjojen nimissähän tuota kirjainhaastetta usein saa.
Niin että ihan oikeastiko luulit, että pilvissä leijailen?
66. airisto17.4.2006 klo 16:55
Eki, tule vaan alas sieltä, kunhan piruilin. Tiedänhän minä, miten vaikeaa on hienosti kohdalleen loksahtavaa suoritusta yhden "heikomman" sanan takia ryhtyä korjailemaan.
67. Kaaleppi17.4.2006 klo 17:35
".. kun katsoo monessakin aikakauslehdessä julkaistavia ristikkkoja. Lehti kilpailee levikkinsä kanssa hömppäjutuillaan ja yrittää miellyttää tilaajiaan julkaisemalla toinen toistaan surkeampia ristikkoja."Voisitko airisto sanoa pari esimerkkiä aikakauslehdistä jotka "miellyttävät" tilaajiaan surkeilla ristikoilla?
68. raukoo18.4.2006 klo 13:44
Kiitos AV, AS & iso S ym..hyvistä ja varmasti oikeinkirjoitetuista kommenteista. Itsellä kielioppi ja pilkkusäännöt ovat unohtuneet tai lienenkö koskaan opetellutkaan.Minusta ristikonlaatimisessa tai ratkonnassa auttaa enemmän yleistieto, vähän joka alasta.Ainakin itse juutun kiinni tietosanakirjaan tai nykäseen pitkäksikin toviksi tarkistaessani jotain yksittäistä sanaan.
KOMMENTOI