KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > MONIKKO / MONIKOT

2254. monikko / monikot

,-viilari1.1.2006 klo 11:06
Hyvää alkanutta vuotta ristikkokansalle! Haluaisin jälleen filosofoida monikon käytöstä ristikoissa,mielestäni esiintyy runsaasti sanoja, joiden monikoiminen on paheksuttavaa tai peräti tuomittavaa. Karkeasti jaan ne kolmeen kategoriaan:
A. Absoluuttisesti vain yksikössä, useat matemaattiset ja fysikaaliset termit ja vakiot, kuten ORIGO ja PII silloin kun vihje viittaa matematiikkaan eikä esim. heinäntekoon.
B. Laatija tehnyt ristikkonsa neukku-menetelmällä, tärkeintä saada ruudut täyteen, vaikkapa sitten T-kirjaimilla. Esim. ALLAH , ALKEMIA, ANTIIKKI, EKOLOGIA, ESSIIVI, NEON, OTSONI, VELJEYS, VATIKAANI.
C. monikko voidaan hyväksyä, jos vihje selvästi viittaa fiktion puolelle, vaikkapa NEITSYYS ja UNIVERSUM.
Eki on monessa yhteydessä puolustanut ristrikkosääntöjen rajojen kokeilua, ideana mielenkiintoista. Näkisin kuitenkin mielelläni, että ns." kieli poskessa" tehdyt ristikot varustettaisiin asiankuuluvin merkinnöin, esim neljällä tähdellä tai sitten varoituksella:"Tämä ristikko voi aiheuttaa näppyjä tavalliselle ratkojalle !" Myös voisi olla harkitsemisen arvoista perustaa ihan oma lehti supervisaisille, levikistä näkisi suoraan, paljonko tosifriikkejä Suomesta löytyy. Minulla on jo nimiehdotuskin valmiina. Se on "Paviaani".
2. huoh1.1.2006 klo 11:19
mitähän vikaa on esim. sanassa ESSIIVIT. terveisin toinen viilari.
3. Jukkis1.1.2006 klo 11:26
En ollenkaan ymmärrä, miksi origo ei voisi olla monikossa. Kyllä maailmassa koordinaatistoja piisaa, kaikilla on oma origo. Kun katselen ympärilleni, löytyy lukuisa joukko sekä kaksi- että kolmiulotteisten koordinaatistojen origoja.

Tuossa yhdessä matikan kirjassa näyttäis olevan aika monta piitä. Eikä ne kaikki piit suinkaan tarkoita ympyrän kehän ja halkaisijan suhdetta. Ja tuossa yhden vempaimen käyttöohjeen kreikan kielisessä osuudessa on vaikka kuinka monta piitä myös.

Sanoisin, että tuollaisten monikkosääntojen luominen on tuhoon tuomittu yritys.
4. Teppo1.1.2006 klo 11:34
"Tämä ristikko voi aiheuttaa näppyjä tavalliselle ratkojalle !"

Meinaatko viilari, että Suomessa hypitään seinille tai saadaan näppyjä, kun ristikossa on veljeydet tai origot?

Mikähän tutkimus on tämän väitteen takana? Onhan täälläkin laatija Päivärinta kertonut, että sanan sudoku (hyvä vain yksikössä?) sijoittaminen ristikkoon on vaikeaa, kun siinä on d-kirjain. Veljeydet on siis ehkä jopa parempi kuin veljeys.
5. Antti Viitamäki1.1.2006 klo 17:25
Pilkunviilaajan listassa on kaksi sanaa, joita en ehkä ainakaan itse laittaisi monikkoon - ristikossa tai muutenkaan: ALLAH ja VATIKAANI.

Kaikki muut sanat ovat sellaisia, joista ilman muuta voi esiintyä monikkomuoto. Varmasti löytyisi satoja parempiakin ehdokkaita moiseen listaan, esimerkiksi useimmat partikkelit ja monien maiden nimet.

Yksi epäselvä tapaus on tosin tuo UNIVERSUM. Jos viittaat latinankieliseen maailmankaikkeutta tarkoittavaa sanaan, niin monikko on varmaankin UNIVERSA tai joka tapauksessa jotain ihan muuta kuin UNIVERSUMIT. (Vrt. ainakin datum > data, factum > facta, medium > media.)

Sen sijaan jos tarkoitit suomenkielistä muotoa UNIVERSUMI (i-kirjain lopussa), sen voi aivan hyvin laittaa monikkoon UNIVERSUMIT eli "maailmankaikkeudet". Tällä hetkellä fyysikotkin puhuvat siitä mahdollisuudesta että maailmankaikkeuksia on kenties rajaton määrä. Sitä paitsi olen hyvin monella taholla kuullut puhuttavan esimerkiksi ihmisten "sisäisistä maailmankaikkeuksista" jne.

Taas jos olikin tarkoitus viitata MISS UNIVERSUM -kilpailuun, niin kyse on latinankielisestä sanasta. Kansainvälisestihän se on useimmin Miss Universe (englanninkielinen muoto), täällä meillä vain jostain syystä käytetään latinan sanaa - ehkä se on ollut joidenkuiden mielestä osuva "käännös".

Niin että on toki sanoja, joita ei voi monikkoon laittaa, mutta aika outoja esimerkkejä löytyi keskustelun avaajan listasta - minun mielestäni.
6. huoh2.1.2006 klo 10:07
Samaa mieltä edellisen kanssa.
7. anse2.1.2006 klo 22:08
Jukkis, ole tehnyt uskomattoman löydön - ympyrän halkaisijan ja kaaren suhteelle uusia arvoja ! Keksintösi toteuttaa matemaatikkojen parituhatvuotisen haaveen- ympyrän neliöimisen. Tämä on sensaatio.
8. tonimikael2.1.2006 klo 22:39
Ei mennyt minun jakeluun tuo ansen tietoisku. Voisiko joku selventää?
9. Jukkis2.1.2006 klo 23:10
Niin hyvä anse, kyllähän ympyrän halkaisijan ja kaaren suhteella voi olla arvona ihan mitä tahansa välillä 1/pii ... ääretön. Mutta miten se liittyy mihinkään esillä olleeseen asiaan? Ja miksi ylipäänsä otit esille tuon aika turhan käsitteen "ympyrän halkaisijan ja kaaren suhde"? Ja miten ympyrän neliöiminen tähän liittyy? Aika äimänä tässä olen.
10. Jaska2.1.2006 klo 23:21
Joku Jaskanen voi: Anse päättelee aivan oikein, että piin oikeita arvoja on vain yksi. Sitten hän heittäytyy uskottelemaan, että jos piitä (monikko) olisi useampia kuin yksi, siitä seuraisi, että niiden arvot olisivat erilaiset. Saattaisi jopa löytyä yksi pii, jossa ympyrän kehän ja halkasijan suhde ei olisikaan säännötön päättymätön desimaaliluku, ja näin ollen ympyrä voitaisiin neliöidä harpin ja viivoittimen avulla. Huumoria! Asiaa: Piin arvo käsitteenä ja pii konkretisoituna esim. matematiikan oppikirjan sivulle arbialaisten numeromerkkien ja painomusteen avulla ovat kaksi eri asiaa. kahdesta kirjasta löytyy sisi kaksi piitä. Toki kahden matikanopuksen piit voivat olla erilaisetkin, jos toisessa sattuu olemaan painovirhe tuhannenen desimaalin kohdalla.
11. Jukkis2.1.2006 klo 23:57
Pii-kirjain voi symboloida muutakin kuin lukua 3,14159... Kun iso sigma on summauksen symboli, on iso pii vastaavasti tulon symboli. Iso pii voi symboloida myös suorakulmaista jännitepulssia signaalinkäsittelyssä. Pikku piillä merkitään funktiota, joka kertoo, montako alkulukua löytyy, jotka on arvoltaan pienempiä kuin annettu luku, siis esim. pii(10) = 4.
12. Juhani Heino3.1.2006 klo 14:55
Ja heitetään vielä musiikkiakin tähän sekaan: sekä CMX:llä että Kate Bush'illa on laulu nimeltä π (siis piin merkki, jos jollakin koneella ei näy).
13. Eki3.1.2006 klo 15:17
Pirkko Kolbella alias Piillä oli palstallaan Viikon Pii. Nämä Piit olivat usein hauskoja juttuja, joskus ristikkoaiheisia, onhan Pirkko Sanaseppojen perustajajäseniä.
14. ,-viilari4.1.2006 klo 16:31
Olen iloisesti yllättynyt avaukseni aikaansaamasta runsaasta keskustelusta. Useimmat näyttävän tajunneen, mitä tarkoitin neukkutyylillä, joku tuntuu sen jo sisäistäneenkin.
Erityisen iloinen olen pääsystäni Viitamäen kanssa täydelliseen yhteisymmärrykseen sen asian suhteen, että
ON OLEMASSA käsitteitä, joiden monikkomuotoa (monikkoja)
ei voi laittaa ristikkoon. Mitä nämä sanat sitten ovat,onkin jo pelkkä sopimusasia.
Nyt pyydänkin kohteliammin sinulta, Antti, että laittaisit näytteeksi kymmenkunta erityyppistä sanaa joita et laittaisi ristikkoosi monikkomuodossa. Maannimet jo käsittelimmekin.
Tästä voisi olla suuri apu minulle ja muillekin ratkojille tutustuttaessa logiikkaasi, ristikkosi voisivat aueta helpommalla.
15. tumpz4.1.2006 klo 18:10
...pakinoitsijoista puheenollen; jos vihjeenä olisi vaikkapa "keskipiste ja Lompolo", saisimme mainiosti vastaukseksi "origot".

Ja jos, nimim. -viilari, menet naapurijuottolaan juomaan "yhdet", montako otat?
16. ö4.1.2006 klo 18:22
Minä otan seitsemän.
17. Antti Viitamäki5.1.2006 klo 02:56
,-viilarille kohteliaimmin vastailen:

"Useimmat näyttävän tajunneen, mitä tarkoitin neukkutyylillä, joku tuntuu sen jo sisäistäneenkin."

Ainakaan MINÄ en ymmärtänyt, mitä tarkoitit "neukkutyylillä". Teesiesi B-kohdassa oleva sanalista ei ole millään tavoin homogeeninen - lukuunottamatta sitä että kaikki listan sanat ovat substantiiveja. Siellä on sanoja jotka voivat ilman muuta olla monikossa ja sitten kaksi sanaa joita en itse laittaisi monikkoon - ALLAH ja VATIKAANI - ja veikkaisin, ettei juuri noita sanoja kovin moni muukaan laittaisi.

Miksi nimenomaan nuo B-kohdassa luettelemasi sanat olisivat esimerkkejä siitä että "ruudut täyteen vaikka sitten T-kirjaimilla", ei kyllä auennut minulle.

"Erityisen iloinen olen pääsystäni Viitamäen kanssa täydelliseen yhteisymmärrykseen sen asian suhteen, että
ON OLEMASSA käsitteitä, joiden monikkomuotoa (monikkoja)
ei voi laittaa ristikkoon."

Jos jaksat iloita täydellisestä yhteisymmärryksestä moisen asian suhteen, niin mikäs siinä. Uskoisin kyllä, että useimmat ihmiset ovat asiasta prikulleen samaa mieltä. Olet siis päässyt yhteisymmärrykseen koko Suomen kansan kanssa.

Toisaalta kommenttiisi sisältyy pieni ristiriita: minun mielestäni jos sanaa ei voi syystä tai toisesta laittaa monikkoon, niin en minä sitä laittaisi monikkoon MISSÄÄN - eivät kai ristikot tässä suhteessa nyt ole mitenkään erityisasemassa?

"Mitä nämä sanat sitten ovat,onkin jo pelkkä sopimusasia."

Ehkä näin, jos haluaa nähdä elävän, vuosituhansien saatossa kehittyneen kielen "sopimusasiana". Minä en ehkä asiaa ihan noin ilmaisisi.

"Nyt pyydänkin kohteliammin sinulta, Antti, että laittaisit näytteeksi kymmenkunta erityyppistä sanaa joita et laittaisi ristikkoosi monikkomuodossa. "

Painotan, että en ole missään vaiheessa sanonut, että olisi olemassa iso määrä erilaisia sanaTYYPPEJÄ, joista olisi vain yksikkömuoto mahdollinen. Totesin, että sinun mainitsemiesi esimerkkien sijaan olisi ollut helppo löytää satoja sanoja joita ei missään tapauksessa voi laittaa monikkoon, mutta että sinä olit jostain kumman syystä päätynyt sanoihin joista useimmat ilman muuta VOIVAT olla monikossa.

Mikä "sanatyyppi" on maannimet? Onko kaupunkien nimet toinen "tyyppi"? Onko jokien nimet kolmas "tyyppi"? Onko järvien nimet neljäs jne? No, paikannimistä sinällään olen samaa mieltä, paitsi ehkä jos jokin paikannimi on myös sukunimi tai JOPA jos samannimisiä paikkoja on useita. Esimerkiksi PYHÄJÄRVET olisi sellainen rajatapaus - jos se on sukunimi niin ok, mutta jos se on vain paikannimi, niin en varmaankaan itse laittaisi kovin helposti monikkoon - mutta en toisaalta pitäisi ajatusta täysin mahdottomanakaan, sillä Suomessa on useita Pyhäjärviä.

Minä mainitsin aiemmassa kommentissani partikkelit. Haluatko mahdollisesti jakaa nekin eri "tyyppeihin"? Adverbit (TÄÄLLÄ, PALJON, HILJAA, SUURIELEISESTI jne.), postpositiot ja prepositiot (ENNEN, JÄLKEEN, YLI, OHI, ALLE jne.), alistuskonjunktiot (ETTÄ, JOTTA, KOSKA, KUN jne.) ja rinnastuskonjunktiot (JA, SEKÄ, TAIKKA, VAAN jne.) - tätäkö haet?

"Tästä voisi olla suuri apu minulle ja muillekin ratkojille tutustuttaessa logiikkaasi, ristikkosi voisivat aueta helpommalla."

En ymmärrä, miten ihmeessä asialla olisi mitään vaikutusta siihen, miten ristikkoni aukeavat - mutta jos nyt joku tässä yllä olevien "suurten paljastusten" jälkeen haluaa ilmoittaa tajunneensa jonkin vihjeeni tai ratkaisseensa jonkin kesken jääneen ristikkoni, niin ilmoittakoon. Sittenpä tiedän taas vähän enemmän - vaikkakin varmasti ymmärrän paljon vähemmän.

Mutta jottei asia jäisi epäselväksi: ristikoissani saattaa olla monikossa sellaisia sanoja, jotka suomen kielen yleisten sääntöjen ja keskivertokielenkäyttäjänkin mielestä voivat olla monikossa.

Kiitos, ei muuta.
18. TT5.1.2006 klo 03:14
Antti on hyvää yölukemistoa.
19. IiKoo5.1.2006 klo 10:27
...vaan ei ne Antin tekstit niin tylsiä ole, että niistä uni tulisi.. ;-)

Vähän lisää tuohon soppaan: maiden nimet ovat varmaan vähän vaikea kohde. Suomesta saa monikon helposti, kun se on myös sukunimi (esim. Heidi ja Juhani). Neuvostoliitto ja vaikkapa Mongolia voivat olla sitten jo vähän vaikeampia tapauksia.

Armi Kuusela ja Anne Pohtamo ovat suomalaiset Miss Universumit. Tässä menee universuminkin monikko ihan hyvin.

Allahia ei ilmeisesti laiteta lasten nimeksi muslimimaissakaan. En ainakaan ole sellaiseen koskaan törmännyt. Jos laitetaan, niin sitten voi olla Alin ja Abdullahin perheet, joissa olisi poikalapset Allah Ali ja Allah Abdullah. Silloin pääsisi käyttämään Allah-sanan monikkoa.

Jumalia on jossain uskonnoissa useita. Siitä monikon tekee miten vaan. Jeesus on vähän tulkinnanvaraisempi. Muodossa Jesus siitä tulee latinalaisissa maissa paljon käytetty nimi, joten silloin monikko lienee ok.
20. ö5.1.2006 klo 10:35
Google antaa sanalle NEUVOSTOLIITOT 35 osumaa ja sanalle MONGOLIAT 281 osumaa, mikä johtunee siitä, että maan nimi on unkariksi tässä muodossa.

Oletteko muuten huomanneet, että Google on jossain vaiheessa fiksuuntunut ja löytää nykyisin myös hakusanojen taivutusmuotoja. Huomasin tämän kun etsin Postin aukioloaikaa ja annoin hakusaksi AUKIOLOAIKA. Google toi myös ne sivut, joissa sana oli monikossa. Paikkakuntani postin aukioloaikaa en löytänyt, mutta hienoa tämä tekniikan kehitys!
21. Jukkis5.1.2006 klo 11:00
Emme ole huomanneet, emmekä huomanneet nytkään. Kerro näytteeksi yksi googlella löytyvä osoite, jossa on "aukioloajat" mutta ei "aukioloaika". Olishan se aika kätevää, jos tuo tosiaan noin toimisi, mutta epäilen.
22. ö5.1.2006 klo 11:03
Annapa Jukkis hakusanoiksi POSTI ja AUKIOLOAIKA. Google löytää mm. sivuston, jolla esiintyy sanat POSTIN AUKIOLOAJAT.
23. Jukkis5.1.2006 klo 11:57
Johtuu siitä, että sana "aukioloaika" löytyy jostain toiselta sivulta linkistä, joka viittaa googlen antamaan sivuun. Tämä selviää, kun klikkaa löytyneen linkin yhteydessä olevaa "Välimuistissa"-linkkiä.
24. tapiiri6.1.2006 klo 10:56
Unkariksi Mongolia on Mongólia. Mongóliát on akkusatiivimuoto. (t-päätteen lisääminen pidentää loppu-a:n)
25. ,-viilari6.1.2006 klo 11:03
Kiitos Antti palautteesta! Aihe on varsin mielenkiintoinen.
Joku kysyi, miksi ESSIIVIT ei minulle kelpaa. Mainio sijamuoto, samoin sen mukaan taivutetut sanat eli ESSIIVIT.
Mutta itse sijamuoto on yksi ja ainoa, joten vihje-ratkaisusanapari SIJAMUOTOJA - ESSIIVIT on väärä. Sovitaan sitten, että ratkaisusana on oikein, mutta vihje väärin!
Kyllä minäkin hyväksyn MAAILMANKAIKKEUDET ratkaisusanaksi, mutta kyllä vihjeen silloin pitää viitata fiktioon.
Ristikoissa törmää tavantakaa seuraavantyyppisiin monikkomuotoihin: NEONIT, OTSONIT, URAANIT (tiedän isotoopit) SEKSIT jne. Normaalissa kielenkäytössä niitä harvoin tapaa, mielestäni ne voisi luokitella jopa ristikkojen fakkisanoiksi.
Maiden nimet ovat mielenkiintoinen kapiitteli,ajatellaan vaikka SAKSOJA tai KOREOITA. Myös kaupunkien nimistä voisi saada paljon väännettävää, amerikkalaisilla uudisasukkaillahan oli tapana nimetä uudet kotipaikkansa vanhan mantereen nimien mukaan. USA:sta löytyy Moskovaa, Roomaa ja Pariisia oikein usein kappalein.Vaikea arvioida, miten niitä voisi ristikoissa hyödyntää,ajatellen vaikka englannninkielistä kirjoitusasua.

Miksi tämä keskustelu? Mielestäni juuri sopimusten ja sääntöjen vuoksi ( esim. ratkaisusanojen minimipituus , loppupiilokielto) meillä on niin tasokkaita ristikoita.
26. iso S6.1.2006 klo 12:19
Mitä, loppupiilokielto? Kuka, milloin ja missä on loppupiilot kieltänyt? Esimerkiksi Hesarin ristikossa 2357 on loppupiilo sanassa OMINAISUUDET. Ristikko on sama mistä premissit sinkoilevat toisessa säikeessä. Ominaisuudet on N-kirjaimen kohdalta ristissä puhetta herättäneen NAISAATE-sanan kanssa.

Viilaaja tarkoittanee sitä että ristikon oikeassa reunassa ja alareunassa ei sallita loppupiilon muodostamia yhden ruudun mittaisia ulokkeita. Ihan yhdellä suoralla viivalla ei tarvitse kumpaakaan reunaa silti vetää. Esimerkkinä vaikkapa juuri Hesarin ristikot. Niissä on oikeassa alanurkassa sopiva syvennys kolmen viikon takaisen ristikon ratkaisua varten.
27. Tuomas L.6.1.2006 klo 14:14
Tämä monikkoasia ei ole tosiaankaan yksinkertainen; hämmennetäänpä soppaa vähän lisää.

Suomen kielessä on eräs sanontatapa, jossa monikkoa käytetään, vaikka ei tarkoitettaisikaan monia. Kyseessä on tyyppi "Hänellä on autot ja moottoriveneet", joka voi erittäin hyvin tarkoittaa, että henkilöllä on yksi auto ja yksi moottorivene. Arvelisin, että mikä tahansa substantiivi voi tämän sanonnan ansiosta esiintyä monikossa. Esimerkkejä täällä esiintyneistä sanoista:

"Matematiikkaa opiskellessa piit ja sigmat tulevat tutuiksi."
"Suomen kielen ammattilaisena hän tuntee essiivit ja translatiivit."
"Siinä eivät Allahit ja Muhammedit auta."

Hieman väkinäinen, muttei mitenkään mahdoton:
"Hän on kiertänyt Mongoliat ja Neuvostoliitot."

En kuitenkaan väitä, että kaikki nämä monikkomuodot olisivat hyviä ristikkosanoja; minusta ristikkosanan tulisi olla tavallaan "kontekstivapaa", eli mielekäs itsenäisenä sanana. Olen siis hiukan eri mieltä Antin kanssa siitä, että jos sana ei voi olla monikossa ristikossa, se ei voi olla monikossa muuallakaan.
28. tapiiri6.1.2006 klo 16:37
Taitaa olla edellisellä O. Ikolan Nykysuomen käsikirja tatuoituna aivoihin.
29. Libero6.1.2006 klo 17:00
Tuomas L. 6.1.2005 klo 14.14:
"Siinä eivät Allahit ja Muhammedit auta."

Tällaisissa sanonnoissa kirjoittaisin erisnimet pienin alkukirjaimin, kun ne esiintyvät monikkomuodossaan ajatuksellisesti pikemmin yleisniminä.

"Siinä eivät allahit ja muhammedit auta."
"Hän on kiertänyt mongoliat ja neuvostoliitot."

Tällä tavoin myös yhden ja ainoan Allahin sekä hänen profeettansa Muhammedin ynnä Mongolian ja Neuvostoliiton voi monikoida. Näitä esimerkkejä ei tietenkään voi pienin alkukirjaimin ristikoida.
30. V-R6.1.2006 klo 18:04
Espoon Leppävaarassa kauppakeskus Sellon alla virtaa tunnelissa monikonpuro.
Sana lienee yksikkö, eikä monikko.
31. Ekakertalainen8.1.2006 klo 18:33
"Jumalia on jossain uskonnoissa useita. Siitä monikon tekee miten vaan. Jeesus on vähän tulkinnanvaraisempi. Muodossa Jesus siitä tulee latinalaisissa maissa paljon käytetty nimi, joten silloin monikko lienee ok."

Mutta silti ei Jesukset vaan Jesusit?! Augh...
32. Jaska8.1.2006 klo 21:08
Hyvä huomio Ekakertalaiselta. Ulkomaalaiset konsonattiin päättyvät sanat pruukaavat taipua suoraan sanaan liitetyllä päätteellä, siis Jesusin. Suomalaisen kielikorva voi kyllä joskus tehdä tenää tutunkuuloisissa sanoissa. Jeesuksen/Jesuksen lisäksi esim. lootus (kukka, asento), genetiivi lootuksen, mutta Lotus (automerkki), genetiivi Lotusin. Kun o on kuitenkin äännettäessä (puoli)pitkä, tulee Lotusin genetiivistä puhekielessä hyvin ymmärrettävästi lootuksen. Mutta jopa toimittajat myös KIRJOITTAVAT Lotuksen. Senkin suon heille hyvästä sydämestäni anteeksi.
33. Tuomas L.9.1.2006 klo 10:30
Raamatun apokryfikirjat tuntevat myös Jeesus Siirakin, eli "Siirak ja Nasaretilainen" = JEESUKSET. Vai kuinka?
34. ,-viilari23.3.2006 klo 12:16
tässä vastikään todettiin pari VAIHTOEHTOJA - TAIT moitteettomaksi. Lisäänpä löylyä: Miltäs kuulostavat
KEKKONEN, KEKKONEN - URKIT
LAPIN KUNTIA - KOLARIT
NOOAKEILLA - ARKIT
-ISKU, -OVI - TAKAT
Tökkiikö vieläkään, ja jos tökkii, niin miksi?
35. JTak23.3.2006 klo 12:18
Missä TAIT vaihtoehtoina on todettu moitteettomaksi?
36. höyläri23.3.2006 klo 12:48
.-viilari:

Tökkiipä hyvinkin. Pitääkö kertoa miksi?
37. Jukkis23.3.2006 klo 12:50
Ei töki yhtään. Mainoita kieroiluvihjeitä kaikki.
38. ,-viilari24.3.2006 klo 12:59
JTak :Edellinen kirjoittaja vastasi puolestani. Mutta kertokaa mielihyvin miksi esimerkit ovat kelvottomia.
39. KP10.5.2006 klo 16:41
Pankaapa sana rattaat monikkoon...
40. Taata10.5.2006 klo 17:06
RAT-ATAT-TAAT tai RAT-TATA-TAAT!
41. Jukkis10.5.2006 klo 17:06
No mikäs siinä: Rattaat.
42. kp10.5.2006 klo 17:11
Jukkis jos rattaat on monikko, niin mikä on yksikkömuoto?
Kärry(t) RATTAAT.
Rattaat on yksikkö. Ei ole monikkoa.
43. Timppa10.5.2006 klo 17:17
Päinvastoin, rattailla ei ole yksikköä. Se on muodostunut 'ratas'-sanasta.
44. Ari10.5.2006 klo 17:22
Rattaat: 1 ratas=ratas, >1 ratasta = rattaat!
45. kp10.5.2006 klo 17:25
-Miten siitä kärryt on saatu?
46. Ari10.5.2006 klo 17:28
Kehikkoon/koriin on laitettu 2-4 tai useampikin ratas.
Sitten ollaan alettu kutsua hökötystä rattaiksi!?
Kotikärryissä on vain 1 pyörä (yleensä), silti niitä kutsutaan monikossa kottikärryt!? Että enpä tiedä historiasta...
47. kp10.5.2006 klo 17:29
- Tai oikeammin kärry.
-Jos aikoinaan pyörien sijasta on ollut kaksi ratasta, niin
sitten se olisi rattaat. -Mikä on epätodennäköistä. Siis se,
että aikoinaan pyörien paikalla olisi ollut kaksi ratasta.
48. Timppa10.5.2006 klo 17:29
Minä kyllä uskon kielitoimistoa:

kärry1
1. tav. mon. vedettävä t. työnnettävä pyörällinen kuljetusväline, rattaat. Hevos-, käsi-, kottikärryt. Ostoskärryt. Kuljettaa jtak kärryillä, kärryissä. Lastata jtak kärryille, kärryihin.
Kuv., vars. ark. Olla, pysyä kärryillä ymmärtää, pystyä seuraamaan jtak asiaa. En oikein päässyt siitä kärryille saanut selvää. Pudota kärryiltä lakata ymmärtämästä.
2. ark., leik. auto. Hyppää kärryyn!
49. Teppo10.5.2006 klo 17:32
Rattaat-sanan "monikko" on rattaat.

Yksi tollo, monet tollot.
Yhdet rattaat, monet rattaat.
50. kp10.5.2006 klo 18:07
Tässäkö ratkaisu?
Synonyymi kirja: pyörä = ratas.
Kaksi pyörä > rattaat
51. JPQ10.5.2006 klo 18:13
Entäs housut miksi se jo monikossa musta siksi että housuissa kaksi
lahjetta ? vai onko tähän oikeampikin syy.
ps, jos ei ristikkoon tms kelpaa origot niin johan nyt on.
52. Ari10.5.2006 klo 18:13
Noin minäkin ajattelin, että pyörä=ratas,pyörät=rattaat.
53. Ari10.5.2006 klo 18:14
Eikös kiinalaiset lapset käytä erillislahkeita=housu?
54. raukoo10.5.2006 klo 18:26
teppo

Eikös tollo ole italiaa, samoin kuin pelle. Niitähän ei saisi monikoida.
55. Teppo10.5.2006 klo 18:32
Muistaakseni kp sanoi, että ulkomaan kieltä voi monikoida suomeksi.
56. raukoo10.5.2006 klo 18:50
teppo

kp ei kuulu PJJKTT:kerhoon
57. Teppo10.5.2006 klo 18:55
En muista, mitä se tarkoittaa, raukoo, mutta näin sanoi kp toisaalla:

Vieraskieliset sanat "suomennetaan", että pannaan tee loppuun. Sama se sitten on onko sana englantia tai latinaa.
58. Antti Viitamäki10.5.2006 klo 19:01
Tämän mukaan olisikin sitten esimerkiksi sanan BOOK "suomennettu" versio BOOKT.

Taattua ristikoiden klassikkoainesta. :-)
59. Ari10.5.2006 klo 19:03
Jos ristikoissa käytetään tuollaisia taivutusmuotoja, niin ei ihme, ettei ne kiinnosta juurikaan! Nyt vielä vähemmän!
60. raukoo10.5.2006 klo 19:17
ei niitä käytetä, lähinnä kai tässä ollut puhetta: alea/aleat urea/ureat tyylisistä monikoista
61. Teppo10.5.2006 klo 19:23
Taidat, raukoo, olla kp:n puolustusasianajaja, mutta mitä tyyliä alea ja urea edustavat ja mitä tekemistä niillä on keskenään? "Kuulostavat suomalaisilta?" Toinen lieneekin.
62. corona10.5.2006 klo 19:27
Sukumimien taivuttamisessa on myös suomalaisittain yllättäviä tuloksia:

Ninon suku = ROTAT

Mutta murteet ne vasta mukavia yllätyksiä tuo:
pohjaan palanut turkulaisruoka?
haaversoppa = kauravelli
63. raukoo10.5.2006 klo 19:35
Eiköhän kp pidä omia puoliaan.Niin urea löytyy sanakirjasta, mutta alea vain lauseen alkuna. mutta eikai kumpaankaan voi laittaa t:tä perään, ilman että ajattelisi tekevänsä laadintavirheen.
64. Ari10.5.2006 klo 19:40
Jos ALEA on perusm. ALE, niin ei kai voi taivuttaa "ALEAT".
Sama jos taivuttaisi ROTTA, ROTTIA, "ROTTIAT"! Ei oikein!
65. JPQ10.5.2006 klo 19:40
Antti Viitamäki: Tuo on minusta taivutettuna suomalaisittain Bookit.
66. raukoo10.5.2006 klo 19:44
Ninon suku=rodat?
67. kp10.5.2006 klo 20:01
Jos urea(n) haluaa panna monikkoon, niin voi panna.
Urea virtsa-aine/lannoite
Alea=arpanoppa aleat> nopat
Book > bookit

Hyvä raukoo, pidä puolesi.
68. Taata10.5.2006 klo 20:24
Vieläkö KP iki-ihana konsensuksesi Ekin kanssa pitää ja on voimissaan? Pääsekö muitakin tähän kimppaan?
69. kp10.5.2006 klo 20:34
Taata jos viittaat sopimukseen. On se voimassa. Ja pääsee
toki kimppaan...
70. tonimikael10.5.2006 klo 20:36
No mikä sitten on ALEÄ?
71. JTak10.5.2006 klo 20:40
Jännittävää tietää, että latinan kielessä monikointi tapahtuu samoin kuin suomessakin.
72. raukoo10.5.2006 klo 20:41
äleä on tuttu mutta veikkaisin halpamyyntiä
73. raukoo10.5.2006 klo 20:44
jyrki

En minä ainakaan ole hyväksynyt, jos kp hyväksyy, se on hänen asia.
74. kp10.5.2006 klo 20:48
Ulkomaalaiset sanat suomennetaan niin, että tee pannaan
loppuun. Eikö latina ole ulkomaalainen? -Vai mikä se on?
75. tonimikael10.5.2006 klo 20:56
kp: "Ulkomaalaiset sanat suomennetaan niin, että tee pannaan
loppuun. Eikö latina ole ulkomaalainen? -Vai mikä se on?"

Jo loppui tarve kieltenopiskelulta, kun kp keksi näin helpon suomennustavan. :)
76. JTak10.5.2006 klo 20:59
Esimerkiksi sukunimi Björkman on epäilemättä ulkomaalainen. Se monikoidaan tästä eteenpäin Björkmant.
77. kp10.5.2006 klo 21:00
JTak
Björkmanit.
78. JTak10.5.2006 klo 21:01
Ok. Onneksi en ehtinyt vielä ristikkoon Björkmant-sanaa täräyttää.
79. Jukkis10.5.2006 klo 21:07
Tässä keskustelussa on kyllä niin järjettömiä kannanottoja että ei oikein tiedä miten päin olisi kun noita lukee. Minä olen joskus kuvitellut että ristikoiden laatijan pitää esim. hallita jotenkin keskimääräistä paremmin suomen kieli, mutta tätä saittia lukiessa, ja erityisesti tätä nimenomaista keskustelua seuratessa, on moinen harhaluulo kyllä karissut.
80. Ari10.5.2006 klo 21:23
Kyllä minäkin meinasin äsken laittaa tänne, että:

"Olisitte olleet äidinkielen tunnilla kun olitte koulussa ,niin ei tarvitsisi täällä kiistellä selvistä asioista!"

Vaikka kaikkihan tekee joskus virheitä, enkä itsekään ole omasta mielestäni erinomainen äidinkielessä.

Mikä on arpanoppa alea? "Alea" on kyllä lautapelien valmistaja, mutta onko jotain muutakin?

Ps. Googlellakin löytyy kaikenlaisia sanoja, mutta ei nekään kaikki ole oikeaoppisia sanoja.
81. Teppo10.5.2006 klo 21:26
Tyhmä kysymys. Ketkä laatijat (ja ratkojat) ovat täällä osoittaneet suomen kielen hallitsemattomuutta? Kysyn vaan siksi, että eivät kai kaikki osallistujat kuitenkaan.
82. Ari10.5.2006 klo 21:31
Teppo:Oliko Alea-kysymykseni tyhmä?
Kuitenkaan et itsekään kyennyt vastaamaan...
83. Teppo10.5.2006 klo 21:39
Alea jacta est eli arpa on heitetty, siinä latinaksi arpa on alea. Kysymykseni oli Jukkikselle.
84. Teppo10.5.2006 klo 21:39
Niin, siis MINÄ esitin tyhmän kysymyksen.
85. Jukkis10.5.2006 klo 21:41
Teppo, tunnistat varmaan, ketä ensisijaisesti tarkoitan. Tietenkään en tarkoittanut kaikkia keskusteluun osallistujia. Luultavasti aika moni muukin katselee epätoivoissaan noita jaossa olleita t-kirjaimen lisäysohjeita.

Ari, Teppo varmaan tarkoitti kirjoittaa näin:
Tyhmä kysymys: Ketkä laatijat...
86. Ari10.5.2006 klo 21:41
Mutta ei kai suomalaisessa ristikossa voi olla sekaisin eri kielisiä sanoja? Ei kai se ole sopivaa?!
87. kp10.5.2006 klo 21:42
Latinalaisia sananparsiaAlea jacta est. Arpa on heitetty. - Caesar sanoi valmistautuessaan ylittämään sotaretkellään Rubiconin joen. 9. Alma mater, Yliopisto - Lempeä (=imettävä) ...
www.tkk.fi/Yksikot/KieVie/ KieCafe/en/tl/sananparsia.html - 8k -
88. JTak10.5.2006 klo 21:43
Ei ulkomaankielisiä sanoja yleensä esiinny. Toki poikkeuksiakin on, esimerkiksi aloha ja alea vilahtelevat ristikoissa silloin tällöin.
89. iso S10.5.2006 klo 23:01
"Ulkomaalaiset sanat suomennetaan niin, että tee pannaan
loppuun."

Ei sääntöä ilman poikkeusta: Ruotsi on ulkomaa, silti ruotsalainen sana post suomennetaan laittamalla loppuun i eikä t!

Muutenkin menne jo sekaisin jauhoi ja vellit kun sotketaan keskenään suomentaminen ja monikon muodostaminen.

Yksi pilkku vielä halki: alea jacta est pitäisi olla alea iacta est. Latinassa ei taidettu juurikaan jiitä käyttää. Siksi "ristin merkkikin" on INRI (Iesus Nazarenus Rex Iudaeorum) eikä JNRJ.
90. JPQ11.5.2006 klo 03:29
Ari&JTak: minusta tarpeeksi tunnetut kuten mainitut on ok ja sitten eräässä kryptossa vastaan tullut värin nimi. jätän värin kertomatta koska ratkonta aikaa lienee jäljellä tosin vihjeenä sanon se on myös sukunimi.
91. JTak11.5.2006 klo 07:41
JPQ, kyllä sen silloin voi monikoida, jos se on sukunimi. Black -> Blackit esimerkiksi. Mutta ei sekään tapahdu pelkän T-kirjaimen lisäämällä.
92. MM11.5.2006 klo 08:47
Lainaus Jukkikselta;
"Tässä keskustelussa on kyllä niin järjettömiä kannanottoja että ei oikein tiedä miten päin olisi kun noita lukee. Minä olen joskus kuvitellut että ristikoiden laatijan pitää esim. hallita jotenkin keskimääräistä paremmin suomen kieli, mutta tätä saittia lukiessa, ja erityisesti tätä nimenomaista keskustelua seuratessa, on moinen harhaluulo kyllä karissut."

Tähän voisin raapaista omankin allekirjoitukseni.

Monesti ihmetellyt että miten helevetissä nuo jotkut laatijat pystyvät laittamaan sanoja ristiin, kun eivät osaa niitä laittaa edes peräkkäin.
Nooh... eihän sitä tarvitse olla matemaatikkokaan täyttääkseen lottokupongin.
93. iso S11.5.2006 klo 10:32
Jos unohdetaan pääkuvasta lähtevät tai muut ristikkoon upotetut lauseet niin laatijan ei tarvitse hallita kieltä, kunhan on pää täynnä sanoja. Niitä ei tarvitse osata taivuttaa eikä laittaa peräkkäin. Vain perusmuodot ja nominien monikot pitää hallita (ei tarvitse tietää mikä se semmoinen nomini on, kunhan vain jotenkin tajuaa mitkä sanat voi monikoida). Sanojen ei tarvitse liittyä sisällöllisesti mitenkään toisiinsa eikä niistä tarvitse muodostua yhtäkään ymmärrettävää ajatusta.

Olisiko jopa niin että liika tieto on pahasta - se haittaa keskittymistä olennaiseen mikä on tässä tapauksessa sanojen laittaminen ristiin? Kun ratkoja käy ristikon kimppuun niin hänelle on samantekevää mitkä olisivat laatijan kaunokirjalliset kyvyt jos tämä sanojen risteyttäjä päättäisikin kirjoittaa romaanin ristikoiden rustaamisen sijaan.
94. Jukkis11.5.2006 klo 11:10
Niin, ja tässä säikeessä esille tulleen perusteelle edes tuo "...kunhan vain jotenkin tajuaa mitkä sanat voi monikoida" ei ole mitenkään välttämätön taito ristikoiden laatijana menestymisen kannalta.
95. jupejus11.5.2006 klo 11:15
Pikkuisen katsoisin kiven toiseltakin puolelta näkymää.

Kielen hallinta olisi varsin luultavaa hallita laatijan mahdollisimman hyvin. Ensinäkin se rikastuttaa helpommin ristikon sisältöä, koska voi leikkia vapautuneemmin vihjeytyksen saralla. Voi tietotaidolla leikkiä sanojen taivutuksilla, jolloin vihjeisiin saadaan kimurantimpi sisältö.

Puhtaasti vastausanoissa ainakin monikkoon taivuttaminen on perusehto. Itse huomannut usein ratkojessaankin sellaisia monikkomuotoja ristikoissa, joita ei olisi arvannut itse arkikielessä käyttää. Mutta kun kirjoista tarkistaa, niin useimmiten laatijat ovat olleet oikeassa.

Huonosta kielitaidossa on eräs etu (jos joku pitää esille hakea). Luulen se pätee ristikonlaadinnassakin. Eli huonon kielitaidon omaavan, mutta tunnollisuuteen oikeaoppisuudessa pyrkivän, on miltei joka sana tarkistettava jostain, miten kirjoitetaan, miten taivutetaan, miten lauseeseen sijoitettava, jne.
Lisää työtä, mutta voi poistaa "itsestäänselvyydet (nytkin pitäisi meikäläisen jostain tarkistaa onko yhdyssana)", joihin ei muutoin ehkä kiinnittäisi huomiota.
96. Antti Viitamäki11.5.2006 klo 11:29
Täällä käydyissä keskusteluissa ei tosiaan ihan aina kukoista hyvälaatuinen suomen kieli. Jaan kyllä Jukkiksen ja MM:n kanssa lievän huolen siitä, että kieleen olennaisesti liittyvää peliä saa mestaroida kuka tahansa.

Enhän minä sille ikinä pysty mitään tekemään kaiketi, olenpahan vain hieman huolestunut. Älköön kukaan pahastu minun henkilökohtaisesta huolestumisestani.

Esimerkiksi monikko ei todellakaan ole niin selkeän yksiselitteinen asia kuin mitä täällä eräiden ihmisten kirjoituksista voisi kuvitella.

On sanomattakin selvää, että (mahdollisesti) erisnimiä lukuun ottamatta vieraskielisten sanojen monikkoon laittaminen on äärimmäisen monisyinen homma. Tätä säiettä lukiessa on taas kerran tullut sellainen olo, että joidenkuiden mielestä minkä tahansa sanan voi laittaa suomenkieliseen monikkoon - toivottavasti olen väärässä. Mitä perusteita löytyy sille, että ALEA on monikossa ALEAT? Sekö vain, että "onhan tuota ristikoissa nähty"? No, ihan vain tiedoksi: ALEAT ei ole ALEA-sanan monikko. Ei latinan kielessä, eikä suomen kielessä.

Jos moinen monikointi kävisi päinsä, voisimme aivan yhtä oikeutetusti ruveta tuomaan ristikoihin vaikkapa tällaisia monikoita:

HÖSTIT = ruots. syksyt
MUSIQUET = ransk. musiikit
MEISTERIT = saks. mestarit

Varmasti useimmat meistä olisivat nuokin sanat tunnistaneet - esimerkiksi Tove Janssonin ja Erna Tauron Höstvisa (Syyslaulu) lienee monille tuttu, lähestulkoon siinä missä on lauseen "Alea iacta est" merkityskin. Joten mitä? Ei muuta kuin ristikkoon vain? HÖSTIT? Anyone?

Pidin varsin omituisena tuota viestiä, jolla kp nosti tämän säikeen taas "etusivulle". Oliko RATTAAT jokin suuremman luokan havainto? Vau! Meilläkö onkin sanoja, jotka jo ovat monikossa? Ja eikö niistä muka voi tehdä monikkoa? Ohhoh!

Ja miksi tästä ilmiöstä olisi esimerkkinä juuri RATTAAT, jonka selittämisen ei pitäisi tuottaa ongelmia lapsellekaan? Meillä on kuitenkin monikkomuotoisia sanoja, joiden yksikkömuotoa ei enää edes käytetä - luulisin ainakin, että monikkosanojen esimerkkeinä mielenkiintoisempia olisivat HOUSUT ja SAKSET. Mitä erityistä oli juuri RATTAISSA? En tajunnut.

Toinen vähintäänkin kummeksuntaa herättävä seikka on esimerkiksi kp:n ja JPQ:n tarve vastailla selkeisiin vitsailuihin ikään kuin tosissaan:

JTak:
"Esimerkiksi sukunimi Björkman on epäilemättä ulkomaalainen. Se monikoidaan tästä eteenpäin Björkmant."

kp:
" JTak
Björkmanit."


Antti Viitamäki:
"Tämän mukaan olisikin sitten esimerkiksi sanan BOOK "suomennettu" versio BOOKT."

JPQ:
"Antti Viitamäki: Tuo on minusta taivutettuna suomalaisittain Bookit."

ja vielä pelastava varmistus:

kp:
"Bookit."

Myönnän, että Book oli minulta huono esimerkki siinä mielessä, että se on myös sukunimi, mutta noiden molempien ylläolevien "keskustelujen" lähtökohtanahan oli Tepon viesti, jossa hän muisteli kp:n ilmoittaneen sanan suomentamisen olevan niinkin yksinkertaista kuin T:n lisääminen sanan loppuun.

Minun piti tätä tietenkin rikkiviisaasti kommentoida, että "Totta kai, BOOK on suomeksi BOOKT." Ja eikö heti ollut pari ihmistä jotka eivät edes ymmärtäneet mihin viestini viittasi! Hyvänen aika, ymmärrän kyllä että kaikki ihmiset eivät pysty aivan minkälaiseen kielenkäyttöön tahansa, mutta eihän tuossa nyt olisi niin hirvittävän suurta sisälukutaitoa tarvittu.

(jatkuu…)
97. Antti Viitamäki11.5.2006 klo 11:29
(jatkuu…)

Sen sijaan kp katsoo hyväksi - jostakin ainakin minulle täysin käsittämättömästä syystä - kommentoida asiaa seuraavasti:

kp:
"Ulkomaalaiset sanat suomennetaan niin, että tee pannaan
loppuun. Eikö latina ole ulkomaalainen? -Vai mikä se on?"

Niin. Mielenkiintoisia kysymyksiä. Suomennetaanko kaikki sanat laittamalla tee loppuun? Onko latina todella ulkomaalainen? Vai mikäköhän on mikä? Ja lukeekohan kp koskaan omia viestejään?

On se hyvä, että täällä tätä meidän kaunista kieltämme näin vaalitaan. Ihan sydäntä vihlaisee.

Tarkkaamattomuudesta ja keskittymättömyydestä kertoo jotain myös se, että tällä sanaristikoiden, sanaleikkien ja yleensä kielen ystävien luvatulla saitilla KUKAAN ei napannut tonimikaelin kommenttia:

tonimikael:
"No mikä sitten on ALEÄ?"

Ainoa vastaus tuli raukoolta, ja veikkaanpa ettei tonimikael ihan tätä hakenut:
"äleä on tuttu mutta veikkaisin halpamyyntiä"

Useimpien ihmisten kirjoitusstandardeissa tuo ALEÄ kaiketi lasketaan ihan vain näppäilyvirheeksi - sen tasoista on sitä myöten heidän kirjoittelunsa JA kirjoittelun seuraamisensa.

Niin. Ja miksikö minä tämän viestin tänne kirjoitin? Pakko sanoa, etten oikein tiedä sitä itsekään. Niin kuin aiemmin jo totesin, huolestuttaa lähinnä. Ei kai tämä saitti ole mikään terapiapaikka, mutta ei nyt ole muutakaan kanavaa.

Täällähän en voi odottaa mitään muuta kuin että parin ihmisen on pakko kommentoida viestiäni tyyliin: "Jaaha, sitä ollaan taas niin että voi että! Anteeks nyt vaan, kun ei aina osata kirjoittaa niin hyvin kuin herra haluaisi! Tämä on vapaa maa, ei kaikki voi olla blaa blaa blaa..."

Tiedänhän minä tuon, ja monessa suhteessa se on ihan tottakin. En ikinä ole halunnut minkään sortin opettajaksi, mutta tiettyjen asioiden suhteen olen silti aina tuntenut tarvetta yrittää "auttaa". Olen usein mennyt keskusteluihin väliin ihan vain siksi, että olen sivusta nähnyt mitä kumpainenkin tarkoittaa mutta yhteistä kieltä ei vain löydy.

On siis suunnaton sääli, kun pitää todeta tästä maailmasta:

Eihän tätä tuhoa mikään muu kuin se, että me emme oikeasti kuuntele toisiamme.

Sellainen juttu. Hallelujaa. Amen. Ugh. Oliko muita hienoja vasta-agumentteja?

Minä lähden viikonlopuksi pois. Keskustelkaapa joutessanne siitä, mitä merkitystä on

- kielen ja kielenkäytön perusasioiden hallinnalla
- toisen kuuntelemisella ja huolella lukemisella
- omien viestiensä tarkistamisella

...vai onko niillä mitään helkutin väliä.
98. iso S11.5.2006 klo 11:48
No kommentoidaan sitten aleä-sanaa.

Minusta se viittaa siihen että joku on ostanut vokaalin halvalla.
99. corona11.5.2006 klo 13:00
- kielen ja kielenkäytön perusasioiden hallinnalla (1)
- toisen kuuntelemisella ja huolella lukemisella (2)
- omien viestiensä tarkistamisella (3)
- Antti Viitamäki -

elementit:
(1) helpoin osa -> subjekti - predikaatti - objekti
(2) vaikein osa -> vaatii harjoittelua
(3) ongelmallisin osa:
(3.1) lonkalta heiteltyjä sanoja ilman sisältöä
a) palaute useimmiten jatkuu samalla linjalla
b) nokkimisjärjestyksestä tulee asiasisältöä tärkeämpi tekijä
(3.2) syvällisesti mietittyjä tekstejä, missä oleellinen asia tulee selkeästi esille
a) luettavuus ja ymmärettävyys tärkeintä
b) ei vaadi täydellistä kielenhuollon hallintaa
c) palauteessa pohditaan asiasisältöä kullekin kirjoittajalle ominaisella persoonallisella tyylillä (tiukan asiallinen/leikkisän asiallinen jne.)

Lääkemääräys:
Unohtakaa huonot kouluarvosanat. (henk.koht. ka. 7)

Kiinnostukseni tätä saittia kohtaan on ollut kuitenkin niin suuri, että olen rohjennut kirjoittaa ajatuksiani puutteellisista taidoistani huolimatta. Olenko tullut ymmärretyksi oikein, jää minultakin tietämättä.

"Mutta onko sillä mitään helkutin väliä?", kyselee Antti.
Väliä on!
Olen onnistunut kirjoituksissani, jos tunnen narsistista tyydytystä siitä, mitä olen eetteriin päästänyt.

Kiitokset Antille oivallisesta kirjoituksesta hyvän viikonlopun toivotuksin.
100. Eki11.5.2006 klo 13:19
Eihän se niin kauheaa ole, jos ristikosta joskus vähän tai paljonkin arveluttava monikko löytyy, kunhan laatija ei niiden tahallaan anna runsaina rehottaa.

Ristikon hyvyys on osatekijöiden summa, ja toivottavasti ratkojalle jää mahdollisimman usein plusmerkkinen olo.
101. jupejus11.5.2006 klo 14:05
Niin eihän toki keskustelu täällä saitilla tarvitse mennä kielioppisääntöjen mukaan. Eikä ole niin tarvetta sitä puolta aina niin tähdentääkään. Kukin kirjoittaa taidoillaan, pääasia että saa sanottavansa sanotuksi. Vapaus säännöistä lisää kirjoittamishalukkuutta ja rohkaisee vähemmän kirjoittaneitakin keskusteluun mukaan.

Mutta laatijan rooli onkin jo eri juttu. Kyllä laatijan pitäisi hallita kieli - tai jos ei, niin ainakin laatia siten, ettei virheitä pääsisi syntymään. Luulisi sen kieliopin hallinnan ainakin helpottavan, jouduttavan laatimista.
Mutta mistäpä tuon tietää, miten eri laatijat pääsevät lopputulokseen eli valmiiseen, virheettömään tuotteeseen.
102. Ari11.5.2006 klo 14:16
Eki, arvaapa millaisen mielen tuottaa ristikko jonka ratkomisen esteenä ei olekaan ratkojan oma sanavaraston vajavuus, vaan laatijan outo väännös sanasta jota ei voisi kuvitellakaan käyttävän arkikielessä?
Ei luulisi olevan myöskään laatijan edun mukaista laadintaa noin pidemmän päälle...(karkoittaa ratkojan)
Sama sääntö koskee myös ulkomaalaisia sanoja.
103. Eki11.5.2006 klo 14:30
Laatijan tehtävä on välttää asioita, jotka voisivat tuottaa ratkojille pahaa mieltä. Ei helppo tehtävä.
104. iso S11.5.2006 klo 15:23
Laatija A välttää asioita, jotka tuottavat ratkojille pahaa mieltä.
Laatija B välittää asioita, jotka tuottavat ratkojille pahaa mieltä.
Laatija C välittää asioista, jotka tuottavat ratkojille pahaa mieltä.
Laatija D välittää ansioista, jotka tuottavat. Ratkojille pahaa mieltä.

Eläköön se pieni ero :-)
105. Eki11.5.2006 klo 16:04
iso S:n luettelo todistaa että laatijan, kuin laatijan kannattaa opetella luku. ja kirjoitus-taito...
106. JPQ11.5.2006 klo 16:08
iso S: aika hyvin kesti hetken tajuta A,B kohdan erot.
Eki: aivan.
107. Jaska11.5.2006 klo 18:33
Antti Viitamäki kummasteli, miksi KUKAAN ei vastannut Tonimikaelin kysymykseen mikä on ALEÄ. Eiköhän se kysymys ollut tarkoitettu retoriseksi. Jos nyt kuitenkin olisi niin, että T:n tarkoitus oli suorittaa galluppi (on nähty näin kirjoitettavan!), niin kunnioittaen vastaan, että se on Kielitoimiston mukaan väärin kirjoitettu yksikön partitiivi englannin sanasta ale (vaalea olut), lausutaan eil. Mainitun putiikki tahtoisi sen kirjoitettavan heittomerkillisenä, niin merkilliseltä kuin se näyttääkin: ale´ä, lausutaan eiliä. Viisastuiko KUKAAN?
108. Libero11.5.2006 klo 19:24
Sitten kun laatija - tai kuka tahansa - on opetellut perusluku- ja peruskirjoitustaidon, niin avuksi voivat rientää myös kielipää ja kielikorva. Kielipäästä kai on syytä kiittää suotuisaa geeniperimää, mutta kielikorva vaatii kehittyäkseen kielikylpyä. Jos jollakulla on huono kielikorva, se johtuu kielikylvyn puutteesta tai siitä, että kylpyvettä on ollut niukasti tai se on ollut haaleaa.

Olen sen verran optimisti, että uskon jokaisen halukkaan kykenevän kehittämään kielikorvaansa hakeutumalla runsaaseen kielikylpyyn. Tämä onnistuu keneltä vain sukupuolesta, iästä, uskonnosta, asemasta, oppiarvosta tai yhteiskuntaluokasta riippumatta. Se, missä määrin ja miten nopeasti kielikorva kehittyy, on toissijaista. Ensisijaista on se, että kielikorva pääsee kylpyyn ja asettuu kuulolle.

Eikö ole kummallista, että ihmisellä on vain yksi kielikorva? Sanasta ei (toistaiseksi) ole käytössä monikkomuotoa. Olisi tietysti yksinkertaista noudattaa kp:n ainutlaatuista kielipolitiikkaa ja liittää korvan perään t, monikoida sana näin tuota pikaa ja ilmoittaa sitten, että 'kielikorvat' onkin oikea muoto ja tosiasiassa yksikkömuoto. Kielikorvat kuulisivat ja oppisivat yhtä korvaa paremmin, se on selvää.

Kun Antti Viitamäki haastoi (kiireettömät) keskustelemaan muun muassa siitä, mitä merkitystä toisen kuuntelemisella on, niin olen tätä asiaa pohtinut "eestaas", siis ennen tätä haastettakin. On sillä ainakin se merkitys, että toista kuuntelemalla toinen voi hyvässä lykyssä jotakin myös kuulla. Näissä saittioloissa toista tarkoin lukemalla voi hyvässä lykyssä jotakin ymmärtää ja hyvässä lykyssä ymmärtää jopa oikein. Tämä vaatii silmäparia, korvaparia ja joskus - kaunopuheisesti - sydäntä.

Minusta sellaisella ihmisellä, joka osaa käyttää kieltä kohtalaisen taidokkaasti, on kuuntelemisessa enemmän vastuuta kuin sellaisella, joka syystä tai toisesta ilmaisee itseään puutteellisesti. Sanansäilällä on helppo sivaltaa ja käyttää myös valtaa. Olen itse hutkinut säilällä niin monet kerrat, että luulen tietäväni, mistä puhun.

Nyt joku varmaan jo kysyy, mitä tällä pohdinnalla on ristikoitten kanssa tekemistä. Ei mitään, ei niin kerrassaan mitään. Sanon, kuten Antti V., ettei tälle nyt vain ollut muutakaan kanavaa.
109. tonimikael11.5.2006 klo 21:41
Kielitoimiston sanakirja:
2. ale8 [eil] (taivutus: ale, alen, alea t. aleä, alessa t. alessä jne.) Brittiläiset alet pintahiivaoluet.

Siinä sulle Jaska! :)
110. Jaska11.5.2006 klo 22:04
Muisti petti, mutta kun se on niin tavallista, en viitsi pahoitella.
111. kp12.5.2006 klo 08:12
Libero, jos sulla on kielikorva ja jollakin toisellakin on.
On kielikorvat.
112. Rutakainen12.5.2006 klo 08:19
Mene Kari takasin nukkumaan.
113. kp12.5.2006 klo 08:38
Rutakainen samat sanat.
114. Taata12.5.2006 klo 15:28
Miten on KP nykyään tuon USA:n öljyosavaltion nimenkirjoi-
tuksen kanssa? Ennen oli yleisesti suomalaisittain, että
TEKSAS, mutta nykyään hakuteokset antavat vain muodon
TEXAS, jossa on tuo suomalaisille vieras X- kirjain? Onko si-
nulla tästä korkeamman tason tietoa vai miten kielikorvasi
asian kertoo? Oliko ennen asiat tässäkin suhteessa parem-
malla tolalla? Etukäteen tiedosta kiittäen!
115. Libero12.5.2006 klo 15:29
kp 12.5.2006 klo 8.12:

Just presiis: Sinun, kp, luovaakin luovempi kielikorvasi ja minun kielikorvani kyllä tekevät yhteenlaskun tuloksena vähintään tuplakielikorvan eli kielikorvat. Myös Kielitoimiston sanakirja tuntee - yllätys, yllätys - tämän monikkomuodon. :) Yhtään esimerkkiä kielikorvan monikollisesta käytöstä ei silti ole, kumma juttu.

Olen rajoittunut. Otan säännöt turhan tosissani, kuten tämän: "Yksikköä käytetään, kun puhutaan esineistä tai asioista, joita jokaisella on vain yksi." (Pirkko Leino: Hyvää suomea, Otava 2001.) Laatijat ja ratkojat käyttävät kielikorvaansa eivätkä kielikorviansa.

kp: Minulla on sellainen huikea tunne, ettet sinä ihan aina ole ihan tosissasi. Jos tässä asiassa kuitenkin olet, niin tarpokaamme kielikorvaimme kanssa sen enempiä fundeeraamatta!

Paitsi pikafundeeraus vielä: Kun 'kielikorva' tarkoittaa samaa kuin 'kielitaju', niin sopisivatko ne ristikossa oikeasti olemaan monikollisina?
116. iso S12.5.2006 klo 15:53
Kuvitteellinen otsikko olettamuksellisesta onnettomuudesta: "kokenut laatija menehtyi ristikon ratkeamisesta saamiinsa vammoihin kielitajuihinsa tulematta"
117. kp12.5.2006 klo 18:49
Lähettäjä: Taata 12.5.2006 klo 15:28
Taata

Jos on (en ole vielä tarkistanut) toinen TEKSAS/TEXAS,
niin laita huoletta monikkoon TEKSASIT tai TEXASIT.

Libero Suurinpiirtein melko aina ole tosissani...
Ja näissä sanoissa aina. Kielitajut on ilman muuta, ei
yhdellä ihmisellä kuin yksi, mutta kahdella kumpaisella yksi.
118. Taata12.5.2006 klo 19:13
KP:

Ja joki on espanjaksi RIO ja monikko suomeksi siis RIOT
eli vain tuo kova T perään. Nimissä tulee sitten tuo IT kuten
esimerkeissäsi muistaakseni oli. Yritän opettaa tässä nuori- soakin perille kielen saloihin, kun tuntuvat olevan niin innos-
teita asiasta. Pääsääntö oli siis, että kova T vain perään oli
kieli mikä hyvänsä ja siinä on sitten ulkomaankielinen sana
suomeksi monikossa, mutta sukunimissä sitten IT esim. tuo
Björkmanit. En nyt tarvitse Teksasia monikkoon kirjoitettiin
kummin tahansa. Riittää muodot TEKSAS tai TEXAS, mutta
mieluummin TEKSAS tietenkin ihan historiallisista syistä.
119. Jaska12.5.2006 klo 19:27
Ilman sarvia ja hampaita RIOT on ihan OK, onhan Rio myös erisnimi. Osana sadoissa paikannimissä, jotka kaikki eivät ole kraalikylän laitamilla Gambian sydänmailla. Miehen nimikin Rio on. Siitä vaan ristikkoon lleffaketjunkin innoittamana esim. vihje VIHAN RIIVAAMAN KAIMOJA, = RIOT (tai Marlonit).
120. Teppo12.5.2006 klo 19:52
Olen antanut itselleni kertoa, että rio on suomenkielessä risu.
121. Jaska12.5.2006 klo 22:13
Annoin itselleni luvan vahvistaa Tepon rionootin Nykäsestä. Tuskin sana on sataan vuoteen muussa tekstissä esiintynytkään. Mutta ei se mitään, siitäpä mehevä kovisvihje: RISUA VIHAN RIIVAAMALLE!
122. Kravattimies13.5.2006 klo 08:58
Texas, Queensland, Australia. Postikoodi 4385.

Texas on 320 km Brisbanesta. Se perustettiin alavalle maalle kuvankauniin Dumaresq-joen varteen v. 1875, mutta pian siirrettiin ylemmäs kahden tuhoisan tulvan jälkeen.

Australian country-kunkku Lee Kernaghan on äänittänyt laulun nimeltä Texas Qld 4385. Se esitettiin Hollywoodissa elokuvatähti Russell Crowen järjestämillä ylellisillä kutsuilla. Ehkäpä sitä ei muuten olisi esitetty siellä, mutta Yksinäisen tähden osavaltion kuvernööri Rick Perry oli yksi läsnäolijoista.
123. Eki13.5.2006 klo 09:09
Texas on myös erittäin suosittu yhtye, jonka keulakuva on Sharleen Spiteri.

Texasit voisi siis menetellä, ei oikein Teksasit.

Mutta ennen texaseita, onko joku käyttänyt ristikossa sanaa Lapit? Lääni ja kunta... Harvinaisehko sukunimikin se kyllä on, mm. täkäläinen rehtori löytyy.
124. jupejus13.5.2006 klo 10:03
"Lauloi lappi lapsellensa" - olikohan tuo lainaus Larin-Kyöstiä eli merkitys kuin lappalainen. Mutta onhan lappi myös kieli; puhua lappia.
125. Eki13.5.2006 klo 10:09
Maa ja kieli (tms.), se on aikamoinen hätäratkaisu: Unkarit, Ranskat, Tanskat... parempia ovat Suomet (Juhanin sukuakin), Ruotsit (Anna-Liisa) ja tietenkin puolat, norjat jne.

Lapit ei esiintyne sen(kään) takia, että lähellä on runsaasti niin paljon parempia vaihtoehtoja.
126. Taata13.5.2006 klo 10:50
Tuomioja oli ennen myös Lappi.
TV:ssä on myös Lappi- sukuniminen juontaja.
127. jupejus13.5.2006 klo 11:09
No jaa, en nyt ajatellutkaan sanaristikkosanamerkitykseen lappia kielenä, mutta muuten vain olevana sanana.

Muutenkin lappi kielenä, ja jopa lappalainen-sana, ovat nykymittapuun mukaan kyseenalaisia sanoja käyttää ristikoissa, koska lappalainen sanan on korvannut saamelainen.
Ei lappalainen sanassa ole sinänsä mitään halveksuttavaa, mutta koska itse väestö, saamelaiset, karttavat lappalaissanan käyttöä, niin on myötämielisempää käyttää sanoja kuten he itsestään haluavat.
Mutta jokainen puhuu ja käyttää sanoja kuten haluaa, jopa laatijoillakin on se oikeus.
128. kp13.5.2006 klo 11:13
Lappalainen/Saamelainen on pohjois-suomen asukas.
Lappilainen on etelästä Lappiin muuttanut
129. Teppo13.5.2006 klo 11:19
Saamelainen isolla ja pohjois-suomi pienellä? Jaa ettei sen niin väliä, miten tänne kirjoittaa?
130. jupejus13.5.2006 klo 11:23
Ei ole kp tuo määritelmäsi aivan kohdallaan. tarkistapas tietolähteitä.
131. Taata13.5.2006 klo 11:23
Ajattelinkin mainita juuri tästä lappilainen- sanasta, mutta
KP ehti ensin. Lapissa on käyty paljon kärhämää näistä ni-
mityksistä ja siitä kenellä on oikeus mihinkin.
132. Seija13.5.2006 klo 11:26
Ja miehetkö muka ei muista henkilöä nimeltä Satu Lappi? ;)
133. Taata13.5.2006 klo 11:47
Täällä ei naisetkaan muistaneet jostain syystä etunimeä,
vaikka lukevat päivät pääskytysten juorulehtiä, vaikka
Taata muisti sukunimen ja etunimeksi veikkailin Susannaa
joten ainakin S tuli oikein. Toiset ehdottelivat Sannaa. Vä-
hissä pukeissa muistaakseni tämä "lappilainen" koikkeleh-
tii lehtikuvissa vai muistanko senkin väärin? Taata taata!
134. jupejus13.5.2006 klo 14:29
Noista käsitteistä sen verran, että eihän niitä kukaan tarkalleen tiedä, miten kuuluisivat olla. Onhan sanottu että suomalaiset tulee saamelaiset sanasta ja lappalaiset olisivat taas vuorostaan suomalaisia. Kuka tietää.

Mutta nykyisin on vallitseva käsitys on luultavasti niin, että vanhan puhetyylin mukaan lappalainen on nykyään saamelainen (ja he eivät halua sanottavan itsestään lappalainen). Kieli on saame, ja "lappi" on jo kadonnut miltei kokonaan käytöstä.

Lappilainen on Lapin läänissä asuva. Jotkut kai vetää rajan napapiiriin, jonka jälkeen jää merilappilaiset Perämerelle, mutta käsitteet menee ehkä hämäriksi. Merilappalaiset ovat taas nykyään merisaamelaisia ja asuvat Ruijan suunnalla).

Lappilaista vastaa lähinnä vanha termi lantalainen, mutta siinäkin lienee käsite-eroja.

Saamelaisen ja lappilaisen erottaa perimä. Eli saamelainen on saamensukua ja lappilainen on lapissa asuva, oli sitten syntynyt tai muuttanut. Lappilainen voi olla, vaikka vinkuintialainen, jos on Lappiin pesiytynyt. (Nimityksenä lappilainen ei liene kovin vanha).

Lappalaisnimitystä ei ole käytetty Lapissa asuneista kuin vain saamelaisista (tuo lienee yleiskäsitys).

Kuka on saamelainen ja kuka ei, on sitten aivan toinen kysymys, mutta ne eivät kuulukaan noihin nimiketermeihin.

Eli luulen näin;
Lappalainen (vanhentunut termi, ei suosistella) = saamelainen (suositellaan käytettäväksi).
Lappilainen (Lapin valtaväestöä, asuu/kirjoilla läänissä).
(Junantuomia ei ole vielä vissiin virallisesti eroteltu ja ovatko muuttaneet kenties ennen rautateitä).
135. Taata13.5.2006 klo 15:06
Jupejus yritti selvittää tätä hankalaa kysymystä tyhjentä-
västi, mutta lehdistöä seuranneena kysymys on vaikuttanut
kovasti epäselvästi ja toraa on käyty ihan henkilökohtaisella
tasolla ajoittain kiihkeästi ja laimemmin jatkuvasti. Tähän
soppaan, kun pannaan vielä maanomistusolot ja perimysasi-
at ym. historialliset seikat, niin kärhämä ei tule varmaan kos-
kaan tyystin päättymään, vaikka saamelaiskäräjät ja valtio
tekisivät millaisia päätöksiä tahansa. Ajoittain lehdissä on
kiivaita henkilökohtaisella tasolla olevia kirjoituksia ja eri
henkilöt ottavat yleisönosastoissa kiivaasti eri kysymyksistä
yhteen näissä saamelaisasioissa. Joskus luulin jo päässeeni
jotenkin asioista selvyyteen, mutta nyt olen taas pullahtanut
pelistä pois enkä ole jaksanut viime vaiheita enää seurata,
kun kysymys vaikuttaa olevan ikuinen.
136. kp13.5.2006 klo 15:29
Ottakaapa googlella sana lantalainen.
Noita riitaisia keskusteluita ei lue kp:kään, saati kukaan
muukaan...
137. Taata13.5.2006 klo 15:41
Taata ei jaksa taas alkaa miettiä tätä saamelais-, lappalais-
ja lappilaiskysymystä, kun tuntuu ajan haaskaukselta, kun
ei selviä kuitenkaan ja on läheisempiäkin asioita tarpeeksi,
joihin voi sentään vaikuttaa. En tiedä, että vieläkö naapurin
poika on Ylä-Lapissa metsänhoitajana ja suojelijoiden vasta-
puolella, mutta sen tiedän, että äitinsä opettajani kuoli viime
talvena täällä alempana. KP! Sinullakin taitaa olla muita kysy-
myksiä vielä edellisiltä päiviltä vastaamatta ja selvitettävänä.
138. kp13.5.2006 klo 16:10
Taata
"Miten on KP nykyään tuon USA:n öljyosavaltion nimenkirjoi-
tuksen kanssa? Tämä varmaan selvä....

Lähettäjä: Taata 12.5.2006 klo 19:13
KP:..........
Vastaus: Ihan noin juuri...

Onko niitä enemmän...
139. Taata13.5.2006 klo 16:22
Hyväksyt siis KP tuon muodon TEKSAS, jota en löydä enää
näistä uusista kirjoista?
140. kp13.5.2006 klo 16:38
Perussanakirja texasilainen = teksasilainen.
teksasilainen (rinn. texasilainen)

Näin ollen Texas = Teksas
141. Teppo13.5.2006 klo 18:17
Kun marxismi on myös marksismi, voidaanko kirjoittaa Karl Marks?
142. KP13.5.2006 klo 18:43
Ei minusta. Karl Marx. Ei sukunimiä voi noin vääntää.
- Marxit on.
143. Taata14.5.2006 klo 13:35
KP! Voiko lumimiehen laittaa monikkoon sinun t- lisäyksellä
eli JETI:stä JETIT?
144. kp14.5.2006 klo 13:59
Puhutaan, että lumimies vaeltaa Himalajalla?. Siis yksinään
raukka. -Jos joku näkisi sille kaverin, niin silloin jetit.
-Ja jos mahdollisesti se toinen olisi neito lumimies, niin se
olisi jetitar...
145. Taata14.5.2006 klo 14:22
Uusi hyvä ristikkosana KP! Lumimies voi olla siis immytkin
eli jetitar tai jopa rouva kenties? Nyt täällä meinataan kaikki kuolla nauruun KP takiasi! Laitatko piankin ristikkoon sanan
JETITAR korvaamaan esim. tatarin?
146. jupejus14.5.2006 klo 14:23
Äällisenäkään ei kuulostaisi hullummalta; jetitär
147. kp14.5.2006 klo 14:27
Taata
En pane, kun en ole nähnyt. Onko lie olemassakaan.
148. Kyllästynyt14.5.2006 klo 14:44
Ettekö te tajua, että kp haluaa pysyä keskustelun keskipisteenä kertomalla tahallaan vääriä muotoja sanoista ja viljelemällä kielioppivirheitä kuten "onko lie"? Eihän tämä vatvominen lopu koskaan.
149. kp14.5.2006 klo 14:54
Kyllästynyt
Voit olla ihan hyvin kyllästynyt. Mutta oikeita muotoja sanoista nämä kaikki on.
- Saanen kysyä mikä kyllästyttää?

-Kielioppivirhe: Onko lie olemassakaan?
-Miten sinä tämän sanoisit?
150. Taata14.5.2006 klo 15:30
Täälläkin ehti tulla huonekunta jo aiemmin tuohon Jupejusin
ehdottamaan muotoon JETITÄR, vaikka Ä- kirjain saattaakin
aiheuttaa suuria vaikeuksia jatkossa.

Lumimiehiä on kautta aikojen nähty vähän siellä ja täällä
joten ehtisikö yksi lumimies samaan kuin yksi joulupukki?
Kirjat sanovat jetin elävän vain Himalajalla ja olevan taru-
olento. Eli Kanadassa nähdyt lumimiehet eivät olekaan jete-
jä vaan vallan toista lajia? Ja vaikka olisivatkin taruolentoja,
niin eihän itse asia sillä mitätöidy, sillä puhutaanhan me
Kalevalankin nimistä monikossa. Sampoja ja Ilmarisia, An-
nikkeja, Ainoja, Marjattoja jne. Muuten tuon viimeisen moni-
kon partitiivi vaikuttaa ongelmalliselta?

Jos on lumimiehiä ja lumimiehiä, niin varmaan on jetittäriä ja
lumimiehettäriä, sillä miehetär esiintyy jo Raamatun luomis-
kertomuksessa.
151. kp14.5.2006 klo 15:43
Miehetär> miehestä otettu.
Eli Aadamilla puuttui yksi kylkiluu. Siitä tehtiin Eeva.
Eeva oli Aadamista otettu. Siksi miehetär, sama kuin vaimo.
152. Taata14.5.2006 klo 16:28
KP!

Eli lumimiehelläkin - oli heitä olemassa oikeasti tai vain taruis-
sa - on siis ainakin joissakin tapauksessa vaimo, joka on äi-
tinä pikkulumimiehille ja koska nyt on Äitienpäivä, niin me
voimme KP toivottaa Hyvää Äitienpäivää myös näitten pien-
ten lumimiespienokaisten äideille. Varmaan vaikeaa löytää
pienokaisille äiti, kun pitää vuoristossa yksinään vaeltaa ko-
vassa viimassa ja tuiskussa, mutta kun sattuu sen oikean
lumimiehettären kerran kohtaamaan, niin tämä pyöräyttää
sitten pienen palleroisen ja niin satu jatkuu...
Menikö juttu näin KP? Jätetään nuo kylkiluiden ottamiset nyt
sivuun.

PS. Nyt tulee Kanadasta tieto, että siellä lumimiehen nimi
on BIGFOOT eli pyöräytämmekö me KP nyt suomeksi tämän
vain pääsäännön mukaisesti kuulumaan monikossa, että BIGFOOTT?
Minä kyllä lykkäisin mieluummin muotoon BIGFOOTIT!
153. kp14.5.2006 klo 16:59
Kyllä minäkin BIGFOOTIN lykkäisin BIGFOOTIT
154. tonimikael14.5.2006 klo 23:24
Olisikohan Satu Lapissa ainesta satulapissaan?
155. JPQ15.5.2006 klo 02:35
taata&kp: niin minäkin sanotaan että suomenkielen säännöillä
tavuttaisin eli kuin sana olisi suomea eli kirjain yhdistelmää
taittuma kohdassa katsoisin.
156. kp15.5.2006 klo 09:12
Kesämies - Jetin kaksoisveli on nyt nähty USA:ssa.
-Mutta ei tiedetä mitä hän siellä tekee.
157. Marco Poloinen3.10.2008 klo 15:54
Olen ollut siinä käsityksessä, että Suomessa on vain yksi PUOLUSTUSVOIMAT- niminen organisaatio. Ylen nettiuutiset näyttäisi olevan tänään eri mieltä: .. "Puolustusvoimat luopuvat Vallisaaresta, Kuninkaansaaresta, Kuivasaaresta ja Rysäkarista muun muassa siksi, että ne keskittävät toimintojaan Santahaminaan."
158. Marco Poloinen3.10.2008 klo 17:48
Vastaanpa, vaikken kysynytkään: Kotuksen mielestä näyttää olevan ihan se ja sama, käytetäänkö yksikköä vai monikkoa. Lienevät aistimeni tottuneet enemmän yksikköön, kun tuo monikko niin tökkäsi.
159. kp3.10.2008 klo 17:53
aapa on kummajainen se menee monikkoon ihmeellisesti
160. Taata3.10.2008 klo 18:10
KP on astevaihtelun alainen yhdessä T:n kanssa!
161. kp3.10.2008 klo 18:16
aapa>aavat
162. hah3.10.2008 klo 22:09
Taidatte olla molemmat astevaihtelun alaisia, kp & taata?
163. Matti3.10.2008 klo 22:36
Sanasepot pitävät kesäleirin taas 2009? Siis näinkö se Kotuksen melestä menee? Minun mielestäni ei.
164. HT4.10.2008 klo 00:33
Matti: puolustusvoimat on yksi asia, Sanasepot toinen. Marco Poloisen mainitsema juttu Kotuksen saitilla (julkaistu alun perin Hesarissa) toteaa:

"Esimerkiksi sana puolustusvoimat on niin lähellä erisnimeä, että predikaatti voi olla joko yksikössä tai monikossa. Siis 'Puolustusvoimat suorittaa kovapanosammuntoja' tai 'puolustusvoimat suorittavat kovapanosammuntoja'."

Sanasepot on mainitsemassasi merkityksessä puhtaasti erisnimi.

Ennen vanhaan näki monikkoja paljon enemmän tyyliin "Helsingin Sanomat kirjoittavat", "Yhdysvallat aikovat" jne. Niinpä vuonna 1926 painettu Pieni Tietosanakirja kertoo, että "Vastaukseksi tähän Yhdysvallat huhtik. 1917 julistivat sodan Saksaa vastaan". Ainakin vielä 1930-luvulla tuollainen käytäntö oli yleinen, sellainen muistikuva on jäänyt, kun vanhoista lehdistä on näkynyt sitaatteja.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *