222. Sotkis

Pena Porvoosta7.8.2003 klo 10:17
Ihan kiva sotkis tänään Ilta-Sanomissa. Oliko vain tämä kerta vai voiko odotella tulevaisuudessakin?
2. Eki7.8.2003 klo 16:20
Piti keksiä kesäaikana viisi erilaista kapeaa tehtävää. Ensi viikosta lähtien sille ei enää ole paikkaa.

Tällaisia anagrammitehtäviä oli jo 70-luvulla, ainakin Pekka Joutsi niitä teki. Pekka ei muista, että niitä olisi aiemmin ollut. Myöhemmin tiedän niitä olleen Ruutukolmion lehdissä Kari Päivärinnan tekemänä ja Kirppu Ristikoissa.

Tehtävässä on ainesta useamminkin esiintyväksi.
3. OSui7.8.2003 klo 21:40
Sattuneesta syystä tiedän yhden olleen Sanasepon juhlanumerossa. Syynä tämän idean käyttöön oli laatijan kuvitustaidottomuus. Näin menetellen pystyi osallistumaan, kun mahdollisimman laajaa osanottoa toivottiin.

Ilmeisesti valikoidun ja valistuneen kohdeyleisön vuoksi siinä oli päätoimittajan ehdottama lisäjippo: jokaiseen sanaan oli lisätty ennen sekoittamista yksi (kaikissa sama) kirjain. Vihjeet olivat päätoimittajan ja/tai hänen tunnistamattoman apurinsa laatimia, mistä olisi voinut ottaa ansaitun kunnian laittamalla nimen toiseksi tekijäksi.
4. Eki7.8.2003 klo 21:46
Anteeksi että tuon unohdin. Kirppu Ristikoissa on myös tuollaisia tehtäviä, joissa poistetaan ja lisätään kirjain.
5. Titta7.8.2003 klo 21:55
Kirpussa on monenlaista mukavaa, anagrammi + 1, tavuerikoinen, sanapiilot, fortuna...

Kirpun uvaristikot ovat ärsyttäviä. Kirpussa oikein kehutaan, että "sille fakkiutuneelle linjalle ei palata, että oikean vastauksen voi katsoa ristikkosanakirjasta." Sitten saatetaan yhden sivun ristikkoon ympätä kolmattakymmentä naamankuvaa, joista pitää ihminen tunnistaa. Ja jos ei tunnista, no hätä. Kirpussa väärä piilokirjain ei merkitse ratkaisun hylkäämistä.

Onko tuollainen sitten mielekästä??? Ei minusta. Mieluummin katson nimen maanmainiosta (!) Ekin kirjasta kuin arvailen onko tuo nyt sitten Anni vai Enni ja tuleeko toiseen kulmaan Mauno vai Tauno. Enkä muutenkaan tykkää siitä, että ristikko vilisee ihmisten nimiä, kyllä se kiinnostavuus tulee ihan muualta.
6. Kravattimies8.8.2003 klo 04:20
Titta, itse puolestani olin positiivisesti yllättynyt saatuani ensimmäisen Kirppuni. Edellisen puheenvuorosi alkuriveillä jo mainitsitkin osan syistä. Tuntuu siltä, että lehden toimittajan mielestä ainakin on mielekästä olla hylkäämättä ratkaisua, jos muutama piilokirjain on mennyt väärin :)

Kuvista olen selvinnyt melko hyvin suurennuslasin avulla. Ratkaistuani ne samalla näin, miltä julkkikset näyttivät, koska Suomen telkkariahan en ole katsonut vuosikymmeniin -- paitsi jalkapalloturnauksen Ranskasta 1998.

Toivon, että Kirppu jatkaisi omaksumallaan linjallaan eikä säikähtäisi sanaseppojen kirjoittelua, joista yksi taidettiin jopa julkaista siinä ainokaisessa Kirpussa, jonka olen tähän mennessä saanut.

Eikös olekin hyvä, kun on vaihtelua? Suurin osa maapallosta elää edelleen maailman ensimmäisen sanaristikon lumoissa.
7. Titta8.8.2003 klo 08:18
Juu, jatkakoon linjallaan vaan. Tarkoitin sitä, että oli ristikko sitten Kirpussa tai missä vaan, jos siitä puolet on ihmisten nimiä (tai paikannimiä), niin ainakaan se ei suuremmin tuota riemastuttavia ahaa-elämyksiä. Sillä ei ole merkitystä, onko vihjeenä päivämäärä, sukunimi vai pikkuruinen kuva ihmisestä, jota ei tunne. Näistä jos pitäisi valita niin sitten mielellään sukunimi, koskapa sen voi ainakin tarkistaa. Minusta on mukava tietää (luulla?) että ratkomani ristikko on täytetty oikein. Jos ristikko vilisee pelkästään ihmisten nimiä, on se mielestäni tylsä.

Kaikki kunnia Kirpulle muista sanaleikittelyistä, niiden takia sitä olen ostanut.
8. penttiruots@gmail.com20.9.2006 klo 10:51
Löytyisikö halukasta (ja ilmaista) koeratkojaa piilosanaristikoilleni, joita olen väsännyt kymmenittäin?
Yst. terveisin
penttiruots@gmail.com
9. Eki20.9.2006 klo 14:02
Toivottavasti Pentti löytää ystävällisen sielun.

Hassu juttu, että hän avasi juuri tämän säikeen, sillä tein eilen lauantain Talous-Sanomiin sotkista alias anagrammiristikkoa. Sen teko on aivan oma juttunsa. Sinne ei saisi päästää sanoja, joilla ei ole anagrammia. Yhdelle sanalle tuli sellainen yhdyssana-anagrammi, jota ei löydy Nykäsestä.

Vaikka teko on työlästä, aina tulee mieleen, että näitä pitäisi tehdä enemmänkin ja muuallekin, esim. Punaiseen Pelikaaniin.

Säikeestä huomaa myös, että olen maininnut kp:n täällä ystävällishenkisesti jo elokuussa 2003.
10. iso S20.9.2006 klo 14:39
Mainittu lehti käsittelee ilmeisesti kaikenlaisia taloussotkujakin joten sotkis istuu sinne kuin Fryckman Sörkkaan, paitsi että hän ei enää istu vaan pääsi vapaalle jalalle.

Eki, saako olla utelias että teitkö sotkiksen ihan oman pääsi mukaan vai tuliko toivomis nimenomaan sellaisesta lehden taholta? Taitaa olla aika harvinaista sellainen toimitus minkä asiantuntemus (ristikoiden suhteen) riittää tuollaisen pyynnön oma-aloitteiseen tekemiseen?

Joistakin sanoista saa hyvän anagrammin, joistakin ei oikein minkäänlaista, joistakin sellaisen puolivillaisen kun vääntää jonkin sukunimen ja ylimääräiset kirjaimet etunimien alkukirjaimiksi. Voin kuvitella että vaikeusaste nousee jos haluaa pitää riman korkealla sekä ratkaisusanoissa että anagrammeissa.

Ratkojanhattu päässä en oikein osaa sanoa miten noihin sotkiksiin suhtautuisi. Hyvää tietysti arvostan kuten mitä tahansa taidolla tehtyä, huonon ratkaiseminen taitaisi ärsyttää jopa enemmän kuin heikon tavallisen kuvaristikon ratkominen. Ehkäpä niin että silloin tällöin harvakseltaan piristävä poikkeus, mutta puuduttavaa jokapäiväisenä.

Voisiko sotkikset luokitella näin:
1. Perussotkis: vihjeinä anagrammit ja tämä kerrotaan ratkojalle
2. Sokkosotkis: vihjeinä anagrammit, ratkoja saa arvata tämän itse
3. Sekasotkis, hybridisotkis tai piilosotkis: vihjeenä anagrammi ja ainakin vähemmän tunnetuissa sanoissa tai duaalimahdollisuuteen johtavissa paikoissa lisäksi tavanomainen selittävä vihje
4. Osa-aikasotkis: osa vihjeistä on hämäyksen ja visuaalisuuden vuoksi kuvina.

Ykköstyypin ratkaisu voi olla toisaalta turhankin mekaanista jos ristiin menevissä sanoissa on sopivasti yksinäisiä kirjaimia. Toisaalta joku alue voi olla tosi hankala kun sanoista saa monenlaisia järjellisiä anagrammeja ja niiden risteyttäminen ei suju noin vain kun yhteisiä kirjaimia on monia.

Kakkostyyppiin pätee sama kuin edellä. Lisänä on se mahdollinen vaikeus että jostakin voi olla pääsevinään alkuun tulkitsemalla vihjeet "todellisiksi". Jonkin ajan kuluttua pitäisi tietysti kellon päässä kilistä kun ristikossa on vain lyhyehköjä sanallisia vihjeitä ja sitten pistää silmään että vihjeiden pituus täsmää sanojen pituuteen.

Molemmissa tyypeissä on sama pikkuongelma kuin kryptoissa: vihje ei kerro mitään siitä mitä ratkaisusana tarkoittaa. Kolmos- ja nelostyypillä voitaisiin korjata tätä ja helpottaa liian vaikeita alueita (joissakin tapauksissa tämä voisi täsmentää ratkaisun yksikäsitteiseksi).
11. Eki20.9.2006 klo 15:05
Isolla ässä ihan oikeansuuntaisia ajatuksia. isoksi hitiksi tehtävästä ei ole, mutta harvoin ratkottuna monelle herkkua. Pitkät sanat ovat tehtävän suola, 4-5-kirjaimiset yleensä aika tylsiä. Yhden kuvan panin tähän Talous-Sanomiin.

Ei IS sitä ole koskaan pyytänyt, mutta aukkopaikkoihin olen joskus tupannut. Talous-Sanomat taas lauantainumeroihinsa ennakkoluulottomasti on pyytänyt muitakin kuin kuvaristikoita ja niitä noin joka toinen viikko saavat.
12. iso S20.9.2006 klo 21:40
Tosiaan, nelikirjaimisten anagrammit tuppaavat olemaan aika ilmeisiä. Ei nähtävästi kannatakaan päättää vihjeittää valmista ristikkoa sotkikseksi vaan laatia se alunperin anagrammeja ajatellen ja kauhan, eikun haukan lailla vahtien.

Ristikon pohjaa voi myös vääntää kryptomaiseen suuntaan eli jättää vapaaehtoisesti tavallista enemmän piilokirjaimia (ei sentään orporuutuja). Sillä tavalla saa pelivaraa sanojen punomiselle ja pitkien sanojen käyttö helpottuu. Piilokirjaimethan eivät ole yhtä vaikeita kuin normaalissa ristikossa, koska sanan kaikki kirjaimet ovat tiedossa vaikka ei olekaan 5.=S -tyylisiä helpotuksia.
13. Eki20.9.2006 klo 21:47
Jotenkin haluaisi sen noudattavan normaalikuvaristikon asetelmaa (vaikka saksalaistyyppinen tekstillinen onkin).
14. iso S20.9.2006 klo 23:26
Haluaminen on halpaa, mutta vähäisempien gurujen pitää nöyrtyä joustamaan. En tarkoita mitään hirmuista sokkeloa mutta entäpä jos vaakakupissa on toisella puolella normaaliasetelma ja runsaahkosti tylsiä nelikirjaimisia anagrammeja ja toisella puolella 20-30% enemmän piilokirjaimia, niukasti tylsiä ja selvästi reilummin hyviä pitkähköjä?

Parasta tietysti olisi jos saisi kaiken hyvän kerralla, mutta entä jos se ei ole kurkotuksen ulottuvilla? Pitäisikö unohtaa koko juttu vai valita jompi tai kumpi taktiikka? (ei syytä painajaisiin, en aio ainakaan lähiaikoina yrittää kumpaakaan:-)

Sinänsä voisi ollakin hyvä että esimerkiksi Joulusepossa olisi yksi esimerkki molemmista taktiikoista niin ratkojat pääsisivät makustelemaan onko havaittavissa eroa ja kuinka paljon.
15. Eki23.6.2008 klo 17:58
Ilmeisesti on paras tuoda tämä keskustelu etusivulle.
16. Eki29.3.2009 klo 13:15
Otetaan tämä alkuperäinen suuttumuksen aihekin taas esiin. Alustukseen kirjoittamani kommentti on luettu ja tulkittu todella väärin. Uskon tämän väärinlukemisen olevan pääsyy muutamiin takavuosien helvetillisiin riitoihin ja syytöksiin, joiden varjo edelleen leijuu näiden sivujen yllä.
17. Saamaton29.3.2009 klo 15:33
Eki, onko vaimolla taas ollut "päänsärkyä" viime yönä?
18. Eki29.3.2009 klo 16:37
Ei - muistaakseni - vaan - kuten jo mainitsin - minulla oli - taas kerran - "lehdentekokiireitä" ja "parempaa seuraa" (päätoimittajasellaista).
19. 29.3.2009 klo 18:59
Tauti etenee...
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *