KESKUSTELUT > RISTIKOT > ETYMOLOGIAA

217. etymologiaa

Timppa28.7.2003 klo 17:31
Mistä halvatusta on keksitty sana halvattu...?
2. Helge28.7.2003 klo 17:39
Etymologiaa tuntemattomana hyvä arvaus:
Helvetti, mistä sivistyneempi versio halvattu.
Niinkuin nyt
-turvaväli-
Vi....aa ja hatuttaa.
3. Jani Enilä28.7.2003 klo 18:17
Minua taas on usein kummastuttanut niinkin perinteisen sanan kuin "huomenta" alkuperä.

Vaikka sanallahan tarkoitetaan kyseisen päivän aamua/aamupäivää, niin eikös huomenta oikeastaan tarkoita kuitenkin seuraavaa päivää, vrt. huominen, huomispäivä ?
4. Matti28.7.2003 klo 21:00
En muista joko näitä kyselin, vai oliko vain aikomus, mutta mistä halvatusta tulevat reporank(k)ana ja mukiinmenevä?
5. Matti28.7.2003 klo 21:02
Jani, laulussa ainakin sanotaan että "On kesän kirkas huomen, ja suvi sunnuntain".
6. jupejus28.7.2003 klo 22:05
Lauletaan: "Läksin minä kesäyönä käymään..."

Mikä on tuon "läksin" verbin perusmuoto?
7. Simple Simon28.7.2003 klo 23:15
Tietenkin LÄKSIÄ.
8. jupejus28.7.2003 klo 23:51
Onko 'läksiä' murresana?
Läksijäiset ja läksijä kyllä tunnetaan, mutta 'läksiä' lähteä sanan rinnakkaisanana tuntusi oudolta.

Entäpä siirtymät?

Mihin järjestykseen pituusmatkassa?

paikoillaan,
ritirinnan
vieretysten
kappaleen matkan päässä
näkösän päässä
huutomatkan päässä
kivenheiton päässä
peninkulman (haukun) päässä
poronkusema
meren takana
kuuseen - kuusessa
toiseen ääreen
autuaimmille metsästysmaille

Ja minne ja mihin asti vielä?
Mitä muita pituuskäsitteitä olisi ja mikä olisi niiden pituus verrattuna muihin?
9. OSui28.7.2003 klo 23:52
Oudoista verbeistä ihmeellisimpiä on FREGATTAA. Se lienee jotain tuhmaa: kai muistat kannella, kun fregatin?
10. Antti Viitamäki29.7.2003 klo 09:44
Etyylialkoholimologi käy sanain kimppuun:

HALVATTU
Eipä kai tuo halvaantuminenkaan nyt niin järin mukava asia ole - ehkäpä se senkin vuoksi on tuntunut hyvältä helvetin korvikkeelta.

HUOMEN
Huomen on varmastikin aikoinaan tarkoittanut nimenomaan aamua. Seuraavaa päivää merkitsemään se varmaan on siirtynyt pikkuhiljaa.

Essiivihän on meillä yleisesti käytössä monenlaisissa ajankohdanilmauksissa kuten "tänä aamuna/päivänä/
iltana", "viime talvena/jouluna". Osa muodoista on lyhentynyt: "yösydämenä" > "yösydännä", "tänä vuotena"
> "tänä vuonna". Samoin on varmaankin käynyt huomen-sanan kanssa.

"Huomenna" lienee alunperin tarkoittanut samaa kuin
"aamuna". Sitten on vain ruvettu sanomaan: "Katsotaan
sitä huomenna" eli "Katsotaan sitä aamulla." Vähitellen se on laajentunut merkitsemään koko seuraavaa päivää, eikä sanomisajankohdallakaan ollut enää niin väliä.

LÄKSIN
En ole varma, mutta jotenkin minulla on sellain hytinä, että ei ole olemassa verbiä "läksiä" - tai jos on, niin se on myöhä-syntyinen sana, ts. se on muodostunut vastan läksin-sanan jälkeen. Kantasuomen peruina kieleemme jäi sittemmin kadonnut dentaalispirantti, joka kului eri puolilla maata - eri kielten vaikutusten alaisina - eri tavoin. Toisaalla siihen tuli d ("lähdin"), lähinnä ruotsinkielisen väestön litteroinnin ja opettamisen myötä, toisaalla siihen ehkä sovellettiin jonkin sortin analogiaa verbeistä, joissa oli si-imperfekti ("läksin"). Jossain päin d ei uponnut paksukalloiseen kansaan ja niin d muuttui r:ksi ("lähärin"), ja kaipa tuo on melkein l:näkin kuultu.

"Läksijäiset" ja "läksijä" ovat kaiketi myös syntyneet myöhemmin.
11. Antti Viitamäki29.7.2003 klo 13:19
Vähän turhan jäisesti päättyy minunkin viestissäni nuo läksiäiset. Ei siellä varmaankaan jiitä ole. :-)
12. Jani Enilä29.7.2003 klo 13:41
Kiitokset Matille ja Antille selityksistä.

Jo valaistui huomenet sun muut.
13. jupejus29.7.2003 klo 14:05
Niin tuntui minustakin oudolta tuo "läksiä" - verbi, vaikka läksin muotoa esiintyy runollisesti. Aattelin, ettei se ainakaan "läkseä" olisi ollut (lähteä) / (läksin - lähdin).

Eihän se j kuulu läksiäisiin, vaikka läksijäis- alkumuodossa se voi olla.
14. OSui29.7.2003 klo 23:19
Iltamyöhään meni kieli poskeen. Tältä pohjalta tarjoan läksiä-verbille onomatopoeettis-materiaalisen selityksen. Tämä perustuu osittain äitini pikkuserkun navetan vintillä pienenä poikana haistamaani rankin hajuun, minkä rankin seuraus on myöhäsyntyinen syntymähumala.

Kun satsi pannaan käymään läkkipellistä valmistettuun pänikkään, syntyy painetta ja tämän seurauksena astian ohuet seinämät voivat päästää läksyttävää ääntä (läks, läks). Pönttö siis läksii ja läksimisen aiheuttaja (käymään lähtenyt seos) voi hyvällä omallatunnolla sanoa nuo kuuluisat sanat.

Tämä on siis puhtaasti läksipäästä lähtenyttä tyhjäkäyntiä eikä jutulla ole mitään kosketuspintaa todellisuuteen, kuten ei kertojallakaan. Eikä ristikoihin, toisin kuin huuhaan jakajalla.
15. jupejus29.7.2003 klo 23:48
Juttusi tuntui varsin todelliselta, en kyseenalaista.
Mutta tiedätkö mikä on huu?
16. OSui30.7.2003 klo 22:48
Yleensä kysymyksessä on herra M.A. Nummisen sivupersoona. Joskus voi epäillä muitakin herroja - ennen vanhaan pimeään aikaan ulkosalla liikkuneille tytöille saattoi tulla huunpuremia kaulan tienoille. Nykylikat joutuvat tyytymään fritsuihin.
17. jupejus31.7.2003 klo 11:33
Näin olivat vanhastaan huunpuremat. Nykykieli on ilmeetön - "fritsu" - kun asialle olisi niin kuvaava ja hieno, jopa mystinen, sana kuin "huunpurema".

Huu oli uskomusolento, joka oletettin sanomallaan ennustavan kuolemaa.
Vanha kansa uskoi, jos tuli itsestään verenpurkautumia tai mustelmia, että se tiesi kuolemaa. Vieläpä (muistaakseni) niin, että vasempaan jalkaan tullut huunpurema tiesi naispuolisen sukulaisen kuolemaa ja vastaavasti oikea miespuolisen kuolemaa.
18. Antti Viitamäki31.7.2003 klo 11:44
Sanan etymologia on tietenkin hyvin yksinkertainen. Sehän tulee suoraan englannin kielestä - brittiäidithän ovat aina fritsun nähdessään todenneet kauhuissaan tyttärilleen:

"Who did that! Who has bitten you!"

eli

"Huu teki tuon! Huu on purrut sinua!"

:-)
19. Kravattimies4.8.2003 klo 14:23
Ahtikin sanoi tärkeälle vieraalle: "Huu are you..."

Mutta kerropas Antti, mistä tulee "ihminen"?
On olemassa adjektiivi "inhimillinen".
20. Antti Viitamäki4.8.2003 klo 20:17
Niinpä, olisi mukava tietää kyllä.

Eräs hyvä ystäväni totesi joskus, miten typerää on sanoa jotain "inhimilliseksi", jos kantasana on "ihminen" - miksi ihmeessä se ei ole "ihminillinen"? :-)

Mutta sanasta ihminen:

-nen tuossa lopussa lienee diminutiivinen johdin, vaikkei asiasta kai ole ihan täyttä varmuutta (??). Mielestäni olen joskus lukenut jostain, että sanat ihme ja ihminen ovat samaa juurta - siinä tapauksessahan voisi ajatella että ihmistä on aikanaan pidetty - jostain omituisesta syystä - pienenä ihmeenä!

Enpä keksi tämän kummempaa. Pitäisi löytää jostain rahat siihen etymologiseen sanakirjaan. Voisin avata infopisteen. (Hehe.)
21. jupejus4.8.2003 klo 20:43
Noinpa hyvinkin. Voisiko ihminen olla pieni ihme? Ei suuri.
sana - sananen
lintu - lintunen
nen -pääte kuvaa pienuutta, vähäpätöisempää.
ihme - ihmeinen muuttuu nopeasti muotoon ihminen.
Tai sitten sana on käännös jostain ahmed, ihmed...
22. Antti Viitamäki4.8.2003 klo 22:58
Niin - sitähän se diminutiivinen johdin juuri tarkoittaa: pienentävää ja vähättelevää. Ja jostain syystä suomalaisilla on valtava halu vähätellä omaa merkitystään: Virtanen, Mäkinen, Lahtinen, Nieminen... :-)

(Taitaapi tulla eri kautta nuo johdokset - no siitä lisää joskus.)

Miten olisi "ihminen"-sanan etymologiana saksan kielen sanat "ich, Mann" - minä, mies. Ehe-ehe...? :-)

Taidanpa lähteä johonkin missä saan jääteetä. Menen ja sanon baarimikolle: "Tee teetä tai teetä teetä, jääteetä - teetä jääteetä. Ja teetä jää, että jää teetä teettäjällekin."

No enkä sano. Ideana varsin huono.
23. Kravattimies5.8.2003 klo 03:59
Kiitos Antille. Itsellenäkin oli mielessä pieni ihme. Sana inhimillinen ja englannin inhuman muistuttavat paljon toisiaan, mutta itse asiassa ovat vastakohtia.
24. Kravattimies5.8.2003 klo 04:27
Kirjoitettu erhe ei ollut tarkoituksellinen... Itsellänikin sen piti olla. - Jäisistä teistä puheen ollen tuli mieleen lukemani vitsi.

Tapahtui tietyömaalla:
- Ellette työskentele ripeämmin, saatte katua!
- En minä teitä pelkää!
25. Antti Viitamäki5.8.2003 klo 04:37
Niin ja muinainen, hieman tavallista suurempaan empatiaan kykeneväinen sadanpäämies ihmetteli ääneen orjille:
"Kautta jumalten, teitä myydään polkuhintaan!"
26. Marianna5.8.2003 klo 11:43
Jälkiviisauttako, kun palvelin suostui pitkästä aikaa toimimaan?

LÄHTEÄ: menneessä aikamuodossa "lähdin, lähti" tai "läksin, läksi" <*läkte-. Toisessa muodossa on siis nähtävissä muutos kt>ht, toisessa ti>si, vrt. esim. kaksi, kaksin, kahta, kahtena, kahden.

(60-luvulla Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa istuttiin kantasuomen luennoilla ja opiskeltiin Hakulinen ulkoa.)

Kun me nyt panemme asioita "lähtemään", me LÄHETÄMME itämurteisesti, LÄHDETTÄMINEN on jo jotain ihan muuta!

Mitä etymologiseen sanakirjaan tulee, se 7-osainen, jossa kaikki versiot jokikisestä tunnetusta sukukielestä, ei tarkkaan ottaen ole juuri se näppärä pikku teos, jota toivoisin tähän käden ulottuville;-)
27. Antti Viitamäki5.8.2003 klo 14:36
Aivan totta, Marianna - noin se menee. Lähdin vähän hakoteille noiden äännemuunnosten suhteen - onneksi ilmoitin sentään, että en ole varma. Se tuntuikin vähän haetulta jossain mielessä... Vaan nytpä muistan tuonkin asian joltakin luennolta. :-)

Joo - en tiedä, onko oikein olemassa sellaista näppäränkokoista, kattavaa kirjaa sanojen alkuperästä. Olisi kyllä kovasti tarpeellinen ja kiehtova opus.
28. OSui5.8.2003 klo 15:39
Veijo Meri on julkaissut näppäränkokoisen (Sanojen synty, 1982), mutta se on kaikkea muuta kuin kattava. Mielenkiintoinen kylläkin, ainakin vähän.
29. Antti Viitamäki5.8.2003 klo 16:19
Hyvinkin mielenkiintoinen - mutta, niin kuin totesit, OSui, erittäin suppea. Ei taida olla kuin joku pari-kolmetuhatta sanaa, eikä niidenkään selitykset aina ole mitään kovin tyhjentäviä.

Kiitettävää työtä kuitenkin yhdeltä ihmiseltä. Olen sitä joskus ihan innolla tutkinut. Liekö täälläkin esittämistäni etymologisista arveluista jokin ollut siitä niteestä peräisin.
30. Titta6.8.2003 klo 11:09
Mitä ihmettä tarkoittaa alekkain? Eniten tuotteiden hintoja alentanyt liike??? ;-)
31. Kravattimies6.8.2003 klo 11:42
Halvalla panevat, hintalaput vielä päällekkäin... Ei ole tarpeeksi älliä.
32. Kravattimies6.8.2003 klo 11:46
Hyväksyykö moni partitiivin partitiivin?
"Kaupassa ei ole montaa asiakasta."
33. Jouni6.8.2003 klo 12:03
Pakkohan se on hyväksyä, muuten menee väärin.
34. Kravattimies6.8.2003 klo 12:21
Kauppa auki 24/7 ja kaikki hyvin?

1 Kaupassa ei ole montaakaan asiakasta.
2 Kaupassa ei ole montakaan asiakasta.
3 Kaupassa ei ole montaa asiakasta.
4 Kaupassa ei ole monta asiakasta.
5 Kaupassa ei ole yhtäkään asiakasta.
6 Kaupassa ei ole yhtään asiakasta.
7 Kaupassa ei ole yhtä asiakasta.
35. Jouni6.8.2003 klo 12:46
Vedänpä heti takaisin, kun rautalangasta tyhmälle asia väännettiin. Käyttämäni suomenkielen opas kieltää nimenomaan käyttämästä kaksoispartitiivia. Ylläolevista ovat siis oikein 2, 4, 5, 6 ja 7.
36. Jouni13.8.2003 klo 23:14
Mitenkähän on syntynyt sana 'sikäläinen'?
37. Antti Viitamäki13.8.2003 klo 23:46
Kevyt veikkaus: "siellä" on varmaan ollut alunperin (siis kantasuomessa) jotain tyylin "sigellä" tai "sighellä", eli i:n ja e:n välissä on ollut sellainen pehmeä, hento g:n tapainen. (Mikä lie laryngaali-jokin, en muista äänteen oikeaa nimeä.) Sitten on jonkin puheena olevan paikan asukkaisiin viitattaessa käytetty sanaa "sigheläinen" - ja siitä, vähitellen...

No, noista ei taida aina ihan varmuutta olla, mutta "se",
"siinä", "siellä", "sikäli" ja "sikäläinen" lienevät samoja peruja kaikki.

Seuraavaksi tulee joku ja kertoo, miten asia oikeasti on. Odotan. :-)
38. Aikku14.8.2003 klo 01:52
No mikäs on sitten 'peräkana' ja ken kulkee peräkanaa?
39. Antti Viitamäki14.8.2003 klo 05:11
Taisi jo ollakin jossain keskustelussa - ei kukaan todistanut asiaa henkensä kautta, mutta taisimme päätyä ihan siihen yksinkertaisimpaan, eli että "peräkanaa" kuvaa tapaa kulkea sillä lailla perätysten kuin kananpoikaset seuraavat emoaan. Minusta moinen kuulostaa ihan mahdolliselta - analogian pohjaa voi hakea vaikkapa seuraavanlaisista ilmauksista:

yhtä soittoa/matkaa/mittaa
samaa rataa
uida koiraa/kissaa/sammakkoa
tasajalkaa/tasatahtia
40. jupejus14.8.2003 klo 21:27
Peräkanaa käsiteltiin jo kerran.

Luuloa ei tietoa;
Useinhan hyvä, kuvaava sana voidaan soveltaa aivan toiseen käyttöön. Kana on vene-sana ja peräkana myös. Vanhassa ajassa varsinkin veneellä oli suuri merkitys ja niitä tehtiin kotioloissa. Siksi ei tuntuisi kummalta, jos joku olisi oivaltanut käyttää peräkana sanaa myös peräkkäin menevistä ihmisistä.
41. jupejus14.8.2003 klo 21:37
Onhan sikeä sana - syvä tai tiheä tila.
Jos kehotetaan: "Mene sikemmäksi!" Sehän tarkoittaa siirtymistä sinne päin - ehkä vieläpä tiivistettynä, jos ollaan penkkirivissä istumassa. (sikeä - tiheä / sikemmäksi tiheämmäksi)

Voisihan sikäläinen olla yksinkertaisesti "siellä päin oleva". Tosin voihan se olla noin g-kauttakin, mutta siitä en osaa arvaillakaan mitään.
42. jupejus15.8.2003 klo 11:06
Vielä pyörin tässä etymologiassa.
Onhan meillä myös sana; "täkäläinen".
Ja "tulla täkemmäksi".
43. Titta15.8.2003 klo 11:13
Kyllä minun mielestä sinnemmäksi ja tännemmäksi kuulostavat tutummilta...
44. jupejus15.8.2003 klo 20:33
Niin on Titta totta se, mutta kun Jouni haikaili sikäläisen perään, sikäli kun se häntä kiinnosti, niin tuli arvailtua syntyjä syviä.
45. Titta17.8.2003 klo 19:04
Juu, arvailuhan on mukavaa ja näiden sivujen pippuri.

Itse tuossa puita hakatessa mietin, miksi

ilves -> ilvekset
aines -> ainekset
Hannes -> Hannekset
veres -> verekset

kirves -> kirveet

Kirvekset kuulostaisi niin hauskalta, eikö???
46. iso S17.8.2003 klo 19:18
Titta, ovatko sinun lihaksesi hakkaamisen jäljeltä sairakset?

Viitamäki tai joku muu egyptomologi voinee selittää, miksi sanat taipuvat eri tavalla. Tosin luultavasti itsekin sen tiedät, mutta kaikki eivät. Kai se menee jotenkin silleen, että jotkut sanat ovat vanhempaa perua ja taipuvat siksi kankeammin...
47. Titta17.8.2003 klo 19:32
En tiedä, minua ei ole hakattu.

Sitä vaan ihmettelin, kun kaikki (?) muut -es -loppuiset sanat taipuvat monikossa eri tavalla kuin kirves. Keksiikö kukaan toista -es -poikkeusta?
48. Titta17.8.2003 klo 19:39
Ai niin, siis puiden hakkaamisen jäljiltä... Olenpa fiksulla tuulella tänään... No sen tiedän. Ihme kyllä, ei ole lihakset kipeänä. Ehkä löylyssä rentoutuminen ja saunan ja järven välin kipittäminen vaikuttivat siihen...

Miksi

lihas -> lihakset
sairas -> sairaat?
49. JiiTee17.8.2003 klo 19:42
Tuosta iso S:n sairakset taivutuksesta tuli jostain syystä mieleen aikoinaan ajankohtainen lausahdus: "Ilo ilman Viinasta on Sailasta" ;-)
50. ++juh17.8.2003 klo 19:56
Ies ja äes, joiden taivutustyypin mallisana Nykäsessä on kirves. (Jostain syystä tuo "faktoidi" on jäänyt mieleen.)
51. jupejus17.8.2003 klo 21:08
Tuossa aiemmin käsiteltiin jo "ihminen" -sanan alkuperää. Tuli vain tuossa päivällä erästä teeveeohjelmaa katsellessa mieleen, jos sana juontaisikin saamelaisesta alkuperästä. Alkuperältään saamenkielisiä sanojahan vilisee suomen paikkakunnissa aina Keski-Suomea myöten. Esimerkkinä Ylivieska.

Netistä kun tarkistin, niin saamenkielessä Jumala on Ibmel (Ipmel) ja eiköhän (norjan kielessäkin) Jubmel tai Jibmel tarkoittane jotain saman suuntaista. Useinhan p-kirjain voi taipua myös ajan saatossa h-kirjaimeksi ja niinpä sana voisi saada muodon; ihmel (ihme) ja siitä seuraten ihminen?
52. Kotsa17.8.2003 klo 21:21
Titta:
Mies. Ei taivu ies-mallin mukaan mies-mikeet, eikä aines/ilves/etc. -mallin mukaan mies-miekset. Vaan lieneekö kantasana ollutkin miesi? Tule apuun, Antti!

Ja sitten tietysti -es -päätteiset järjestysluvut (esim. kuudes-kuudennet, eikä kuudes-kuudekset). Nämä tosin taitavat mennä vähän sivu aiheesta, perusmuotoisa -es-sanoja kai hait (esimerkki perusmuodossa = kuuSI).
53. Titta17.8.2003 klo 21:30
Sitten jaksat pitkän tiesi kulkea kuin aimo miesi...

Vielä yksi:

Miles -> Milesit
54. Epyktomologi17.8.2003 klo 22:28
Johan tähän vastattiin. Eri ikäisiä, eri lähteistä peräisin olevia sanoja. Kipaisepa kirjastoon tutkimaan kirjoja suomen kielen osastosta kohdalta Äännehistoria. Sieltähän se selviäisi käden käänteessä.
55. Titta17.8.2003 klo 22:35
Kirjasto ei ole auki näin sunnuntaisin.

Se viimeinen ei ollut kysymys, kunhan pistin jonon jatkoksi.

Jos kyllästyttää nämä jutut... ei ole minun ongelmani. Keksi parempaa.
56. Jouni17.8.2003 klo 22:57
Tämä etymologia on aika vaikea laji. Luin kerran pitkän artikkelin, jonka kirjoittaja yritti vakuuttaa, että raadollinen-sanan kantasana on rata. Siis ne, jotka katsovat sen tulevan raato-sanasta, ovat erehtyneet.

Vakuuttelut vakuuttivat todennäköisesti vain jutun kirjoittajan.
57. Titta17.8.2003 klo 23:01
Täytyy myöntää, että ei mitään radan tapaistakaan tule mieleen, kun joku käyttää sanaa raadollinen...
58. jupejus17.8.2003 klo 23:06
Vaikka hanko keksiä muistuttaakin, niin Hangon keksi ei kai juonnu tukkikeksistä vaan kex-sanasta... olisinkohan etymoligisesti ollenkaan oikeassa?
59. Antti Viitamäki17.8.2003 klo 23:46
Kylläpähän muuten taitaa olla "rata" pohjana raadolliselle. Niin oudolta kuin se tuntuukin, ja niin hyvin kuin "raato" tuntuisi kantasanaksi sopivan.

Vanhoista teksteistä löytyy nimittäin "raadollisen" aiempi muoto: "radoillinen". Sana on muistaakseni alkujaan tarkoittanut jotain "paljon kulkenutta", "rahvasta" - se on vissiinkin viitannut kulkureihin.

On toki ilmiselvää, että muoto raadollinen on syntynyt radoillisesta virheellisen analogian kautta, eli joku on kuullut sanan huonosti tai lukenut epäselvää tekstiä ja outo sana on yhtymäkohtia hakiessaan kilisyttänyt kelloa "raadon" kohdalla. Näin siis voi tavallaan sanoa myös niin, että raadollisen kantasana on "raato". Mutta ei ihan niin yksinkertaisesti kuin voisi kuvitella. Ja lopullinen merkitys on vielä myöhäisempää perua.

Joo - tämä taivutusten monijakoisuus on melkoisen monimutkaista selvittää. Pääpiirteissään kyse kyllä on siitä, että eri aikakausilta kieleen muodostuu erilaisia kerrostumia
- joissa syystä tai toisesta suositaan tiettyjä taivutuksia.

Kirves-sanan etymologia on sattumoisin tuttu. Eräs ystäväni, Kimmo Kuokkala (painakaa nimi mieleen, on muutaman vuoden päästä kova nimi nykymusiikissa), antoi yhdelle opinnäytetyölleen nimeksi "Kirvis", joka tarkoittaa kirvestä liettuan kielessä. Sana on peräisin germaanikielissä leikkaamista tarkoittavista sanavartaloista ja on itse asiassa samaa juurta kuin sana "sirppi".

Osittain syynä taivutuseroihin on tietenkin myös se, että sanat ovat alunperin olleet erinäköisiä. Sanat aine ja aines ovat muuntuneet kantasuomen sanasta jonka tarkka muoto ei taida olla selvillä, mutta jossa todennäköisesti on ollut ainakin jokin k-äänteen tapainen: ainek(h) / ainegh. Saman prosessin tulosta on myös ilve ja ilves. Veres kuulostaa siltä että se on hieman myöhempää perua, veri-sanasta johdettu,
ja on saanut taivutuksensa analogian kautta (mallin mukaan)
ainekselta ja ilvekseltä. Varma en tosin ole.

Muita "es/eet -taivutuksia" kirveen lisäksi voitte etsiskellä niiden sanojen joukosta, jotka aikanaan ovat muuttuneet
e(g)h tai ek-päätteisistä e-päätteisiksi - siis aine, ilve, terve, katve, kare jne. Ne tunnistaa loppuhenkosesta. Nämä sanat ovat olleet potentiaalisia ehdokkaita es-sanoiksi.

Suhtautukaa muuten aina pienellä varauksella näihin kohta kymmenen vuoden takaisiin yliopistomuisteloihini. Niin kuin tiedätte, mihinkään netissä kirjoitettuun ei pidä luottaa... :-)
60. Titta18.8.2003 klo 00:16
Ei luoteta, ei... kaikki kyseenalaistetaan. En kyllä vieläkään oikein tajua radan ja raadollisen yhteyttä. Varsinkaan kun ajattelen raadollisen merkitystä.

Nyt jätän aineet ja ainekset, ilveet ja ilvekset, kirveet ja kirvekset rauhaan. Ehkäpä keksin piankin muuta kysyttävää Epyktomologin riemuksi... Ainakin tiedän, ettei se ole OSuin uusi nimimerkki.
61. jupejus18.8.2003 klo 21:08
Mistä tulee sanonta "tekee eetvarttia"
62. matts24.1.2015 klo 08:41
Mistähän tämäkin säie nyt tuli esiin mutta kun selasin läpi niin en löytänyt säikeeltä IHMINEN-sanalle sen tutkittua alkuperäselitystä, joka on VIERAS.
63. Olavi Kivalo24.1.2015 klo 10:16
Kannattaa olla varovainen tämän alkuperähypoteesin kanssa. Ainoa sanaa "ihminen" muistuttava vastine on löydetty mordvan kielestä, jossa se tosiaan tarkoittaa vierasta tai vierailijaa, mutta kuuluuko tämä itämerensuomen sana ylipäänsä lainkaan kieliyhteyteen kaukaisempen kielisukulaisten kuten mordvan kanssa, on epävarmaa.
64. ++juh25.12.2017 klo 02:22
Kuuntelin juuri YLE Areenasta Muistojen bulevardi -radio-ohjelman "Naurava kulkuri eli huumorinkukka kukkii Suomessa" (6.12.2017), jossa soitettiin Lasse Mårtensonin "Peffa ja paita" -kappale vuodelta 1970 (Al Jolsonin alkuperäisversio "Me and my shadow" on vuodelta 1927).

Onkohan "kuin paita ja peppu" -sanonta tullut tuosta Mårtensonin kappaleesta?
65. TJV25.12.2017 klo 09:51
Ei.
66. iso S25.12.2017 klo 10:29
Minulla on epävarma mielikuva että sanonta on jo lapsuusajoilta, mikä tarkoittaa aikaa ennen vuotta 1970. Sanonnan alkuperää on kyselty monella palstalla, mutta tämän parempaa selvitystä en pikaisella haulla löytänyt:

https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-ilmaus-k uin-paita

Sanonnan alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta melko yleinen ja jo jonkin ikäinen sanonta kyllä on. Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja (1993) olla kuin paita ja peppu -ilmauksen kerrotaan tarkoittavan aina yhdessä olemista "kuin Majakka ja Perävaunu". Kuvituksena on käytetty pitkäpaitaista, housutonta miestä, eli sanonta on ajalta ennen napapaitoja.

Samalla sivulla on kommentti: Italian kielellä on vastaava sanonta: "essere culo e camicia".

Tuo kuvituksena käytetty pitkä paita antaa aika hyvän vinkin siitä että sanonta ei ole tuore. Kommentti viittaa siihen että sanonta saattaa olla tuontitavaraa.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *