1900. UKK

Sakke31.8.2005 klo 16:40
Turha luulla, että tämä olisi joku kysymys/vastaus-palsta! Tämä on dedikaatio tuolle miehelle, joka syntyi aihenumerovuotena. Syntymäpäiväkin on tuossa ihan kohtapuoliin. Mitenköhän lehdet muistavat häntä vai muistavatko mitenkään?

Mitä Sinulle tulee mieleen Urho Kekkosesta?

Itse muistan hänen hautajaisensa. Vanhemmat eivät olleet kotona ja isovanhemmat käskivät katsoa Urkin viimeistä matkaa. Istuin semmoisella valkoisella karvamatolla ja tuijotin Salora-merkkistä telkkaria. Siskonikin taisi olla matolla, joskaan ei alle 1-vuotiaana osannut istua.
2. mor31.8.2005 klo 17:12
Läheisin muistoni Urkista on armeija-ajaltani. Olin läänin esikunnassa toimisto-au:na ja eräänä päivänä käsieni kautta kulki tasavallan presidentin päiväkäsky. Se oli tuollainen tavallinen A4, jossa oli ihan aito Kekkosen allekirjoitus.

Tuntui jotenkin hienolta, vaikka toisaalta armeijassa kaikki vähänkin erilainen tuntui hienolta...

Niin ja olihan Urho Kekkonen elämäni ensimmäiset 25 vuotta Suomen tasavallan presidentti!
3. Libero31.8.2005 klo 17:20
Urho Kekkosesta tuli synonyymi sanalle presidentti. UKK oli presidentti ja presidentti oli UKK. Hiuksia nostattanutta ääntenlaskentaa vuoden 1956 presidentinvaalissa muistan kuunnelleeni hievahtamatta radiosta: Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Fagerholm, Fagerholm, Fagerholm, Fagerholm, Fagerholm.
4. ile31.8.2005 klo 17:44
Muistan Urho Kaleva Kekkosta lämmöllä.

Urkin kuoleman jälkeen on julkisuudessa ollut paljon kirjoituksia, teoksiakin, joissa hänen vilpittömyyttään Suomen kansan etuja ajavana johtajana on epäilty.

Itse olen lukenut runsaasti kirjoituksia, joissa Urkkia haukutaan, mutta kaiken lukemani jälkeenkin kunnioitan äijää.

Olihan hän naistenmies, kova doku ja silleen, mutta mielestäni hän oli silti aina valmis vetämään vanjaa vertauskuvallisesti turpaan - hitaasti ja diplomaattisin keinoin - ja saihan hän aina isomman kalan kuin yksikään venäläinen.
5. Kravattimies1.9.2005 klo 02:18
- Mitä Sinulle tulee mieleen Urho Kekkosesta?
- Hän aloitti muodin, että mies voi olla kaljupää!

(Päivin vastaus. UKK oli hänen ainoa presidentti.)
6. Kravattimies4.9.2005 klo 03:08
Kekkonen tuli puheeksi kerran juhannusjuhlilla Espanjan klubilla täällä Brisbanessa vai olisiko tuo ollut viikkoa paria ennen sitä valtavaa parimetristä paellaa. Aiheen otti esille minulle tuntematon tyyppi, jolle tuttavani Emilio minut esitteli ennen kuin meni itse baarimikon hommiin. Kyllä Kekkonen oli laajalti tunnettu.

Aikaisemmin jo kun kyselin poliisiasemalta ajokortista, niin tiskin takana seissyt konstaapeli alkoi puhua Kekkosesta ja Mannerheimista! Sitä jutustelua jatkui niin kauan, että hänen pomonsa tuli huoneensa avonaisesta ovesta siihen ja komensi miehen takaisin töihin! Minun piti sitten vastata muutamaan kysymykseen, jotka nuhdeltu poimi kysymysten listalta, ja kortti tuli.
7. Tsööts4.9.2005 klo 10:19
Taisin pikkupoikana kirjoittaa kirjeen Kekkoselle, en muista mistä aiheesta, mutta vastausta en koskaan saanut. Isäni oli suuri Kekkos-vihaaja, hänen vihansa syyt olivat (Ovat isäni, eivät minun mielipiteitäni!) UKK:n puolueen - jonka jäsen ei tietenkään presidenttiaikana enää ollut -"sillanrumpupolitiikka", nurkkakuntalaisuus sekä sisäpiirisopimukset. No, isäni olikin katkeroitunut, konkurssin tehnyt yrittäjä, joka syytti konkurssistaan erään puolueen kannattajiin kuuluvia sukulaisiaan ja tuttaviaan.
Yhden kerran näin Kekkosen, tämä tapahtui Puijon kisoissa 1978, Kekkonen istui toisella puolella mäkihypyn alastulorinnettä kuin minä, välimatkaa oli ehkä 50 m. Vasta muutama vuosi sitten hiffasin, että liittyiköhän UKK:n läsnäolo (Ainakin fyysisesti oli läsnä :-) ) saman vuoden presidentinvaaleihin eli olivatkohan kisat juuri ennen vaaleja? Who knows tells. Ja noiden vaalien ääntenlaskentaa seurattiin "jännittyneinä" mustavalkoisesta Asa-televisiostamme. Harri Holkeri laski äänet, aina viiden nipuissa, Kekkosen nimen toisto sai kuulemaan ehkä väärin, sillä aivan kuin Holkeri olisi sanonut välillä "Kepponen" kekkosen sijaan.
8. iso S4.9.2005 klo 19:05
Minulle tulee UKK:sta mieleen RUK. Kurssi 133 oli Rukin 50-vuotiskurssi, joten UKK kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Normaali palveluase oli siihen aikaan vielä pystykorva, mutta paraatia varten jaettiin rynnäkkökiväärit. Niillä harjoiteltiin eteen viemistä. Kenttä oli niin pieni että rivit täytyi järjestää tavallista tiheämpään. Aseen tasapainokin oli erilainen kuin pystykorvalla, joten yhdeltä kaverilta karkasi mopo ei kun ase käsistä ja pistin teki viillon edessä seisovan lapaluun alle. Ei mitään vakavaa, mutta itse tilaisuudessa pidettiin pistimet tupessa.
9. KuuHullu9.9.2005 klo 11:37
Olen aina hieman ylpeillyt sillä, että olen kotoisin UKK:n lapsuuden paikkakunnalta Pielavedeltä. Ravintola Restentissä voi vieläkin nähdä tuolin, jonka pohjaan Urkki on itse kirjoittanut nimensä.

Kekkosesta on tullut legenda ja mikä vielä huikeampaa, suurin osa tarinoista on totta. Kuten tämäkin:

Kekkonen oli vierailulla pohjois-suomessa. Koko päivän kestäneiden virkavelvollisuuksien jälkeen päätti tuo suuri johtaja käydä hieman hiihtelemässä.

Kuinka ollakaan, Urkki eksyi tiettömälle taipaleelleen. Aikansa sivakoituaan hän näki mökin ja meni kysymään apua. Talon emäntä ei tunnistanut maansa johtajaa mutta kiehautti kuitenkin pullakahvit.

Kahvitellessa Urkki kyselemään paikkakunnan oloista. Emäntä kertoi, että vaikeaahan se on, kun ei ole edes kunnon tietä lähimpään kirkonkylään.

"Ja kuuluuhan se Kekkonenkin olevan täällä käymässä, vaan eipä tuo pe***leen kaljupää tänne tule kahtomaan, mitä se on ellää täällä jumalan selän takana."

Urkki ei siihen mitään vastaillut ja lähti emännän neuvojen mukaan takaisin hotellille. Ja seuraavana kesänä vedettiin kirkonkylälle upeana hohtava asfalttitie.
10. Matti9.9.2005 klo 11:46
Olin kerran joissakin juhlissa soittamassa, joihin Urkkikin osallistui. Erään puheen aikana katselin estraadilta eturivissä istuvaa Kekkosta, muutaman metrin etäisyydeltä, kun hän yllättäen katsoi minua silmiin. Hetken. Sitten kääntyi kasvot kivenä katselemaan muualle. Tämän muistan.

Kuulin Urkin kuolemasta television uutisista hotellihuoneessani Pariisissa.
11. ile9.9.2005 klo 12:13
Viitasaaren Rantasipi -korpihotellin ravintolassa on niin ikään istuin, jonka puuosaan Kekkonen on raapustanut puumerkkinsä.

Tänä päivänähän tällaista toimintaa harjoittavat ohjataan korvasta pitäen rikospaikalle putsaamaan omat töhrynsä, ja vielä annetaan sakot päälle.
12. Juhani Heino9.9.2005 klo 17:43
Eilen Radio Helsingissä muistettiin mennyttä 105-vuotispäivää ja soitettiin Kari Peitsamon laulu "Kekkonen Is Back".
13. Tsööts6.12.2005 klo 20:20
Näin itsenäisyyspäivän kunniaksi vielä isäni Kekkos-antipatiaa: Isäni mielestä Kajaanissa oleva, kohuttukin, Pekka Kauhasen UKK-muistomerkki oli näköispatsas, "koska kuvaa hyvin UKK:ta: kiero kuin korkkiruuvi."
14. Pena17.10.2006 klo 14:27
Kekkoskaskuja
Pentti Huovinen ja Eino S. Repo
Weilin+Göös Helsinki, 1966

***

Joskus 1930-luvulla Kekkonen oli erään johtajan luona illallisilla. Pöytä oli runsas ruoasta ynnä muusta siihen kuuluvasta. Mutta jo sitä valmisteltaessa isäntä oli huomannut, että hyvämerkkistä konjakkia olikin vain puoli pullollista, siis liian vähän usealle vieraalle. Kun siihen hätään hyvää ainetta ei ollut muualtakaan saatavissa, lisäsi isäntä pulloon toisen puolen jaloviinaa arvellen sekoituksen menevän täydestä kahvin kera muiden juomien jälkeen.
Mutta Kekkonenpa huomauttikin kahvin aikana, että kumma kun se maistuu paremmalta tuo jaloviina konjakkipullosta.

***

Urho Kekkonen piti aikoinaan vaalipuhetta Savossa eräällä seurantalolla. Kun hän oli puheensa lopettanut, nousi eräs vanha isäntä seisomaan ja kysyä tokaisi:
- No mikkees se noin nuorelta mieheltä on tukan vienynnä?
Kekkonen heittäytyi vain leikkisäksi ja sanoi:
- Eikös isäntä tiedä, että tukka ja järki ei pysy samassa päässä!
- Saisinkos tietää kumpi on lähtennä ensin!

***

Eräällä Lapin-matkallaan pääministeri Urho Kekkonen ulotti hiihtoretkensä Rovaniemen maalaiskunnan Suopajärvelle, jonne ei vielä silloin ollut tietä. Pitkästä hiihtomatkasta palavissaan hän astui sisälle taloon, pyysi juotavaa ja kyseli kuulumisia.
Emäntä, joka ei vierasta tuntenut, motkotti Helsingin herroista:
- Kyllähän se Kekkonenkin Lapissa kulkee, mutta eipähän perhanan kaljupää tänne tiettömiin kyliin tule, jotta näkisi miten hankalaa elämä on täällä.
Kekkonen kuunteli aikansa ja lähti sitten hiihtelemään eteenpäin. Samana keväänä saatiin Suopajärvelle valtion avustus kylätien rakentamista varten.

***

Vuonna 1953 rakennettiin Kuhmon Iivantiiraan ns. Kekkosen tietä. Keskeneräisellä tienpätkällä "pyykkilauta" ravisteli taksiautoa, jolloin kyydissä ollut isäntä sanoi:
- Kovinpa on pykälillä tämä tie.
- Lakimiehenpä se on rakennuttamakin, vastasi taksisuhari.
15. Pena17.10.2006 klo 14:27
***

Pääministeri Urho Kekkonen matkusti lentokoneessa. Hän otti käteensä tuhannen markan setelin ja sanoi matkatoverilleen:
- Mitäpä jos heittäisin tämän alas, joku kansalainen löytäisi sen ja tulisi onnelliseksi.
Matkatoveri neuvoi:
- Heitä mieluummin alas kymmenen sadan markan seteliä niin kymmenen kansalaista tulee onnelliseksi.
Mutta eräs toinen matkatoveri neuvoi:
- Hyppää itse alas niin tulee koko kansa onnelliseksi!

***

Presidentti oli pohjoisessa vierailulla eräässä maalaistalossa. Kahvipöydässä häneltä sattui kaatumaan hiukan kahvia emännän varmastikin parhaimmalle pöytäliinalle. Emäntä käänsi katseensa syrjään, mutta ei sanonut mitään. Vähän myöhemmin kaatui isännän kuppi ja silloin emäntä mutisi:
- Siinä minulla on toinen tohelo.
Jonkin aikaa myöhemmin sai emäntä paketin, jossa oli kaunis pellavaliina. Mukana oli tervehdys: "Siltä toiselta tohelolta".

***

Presidentti Kennedyn eläessä vieraili Suomessa jenkki, joka oli innokas demokraattien kannattaja. Hän totesi ylpeänä, kuinka hyvät olot USA:ssa juuri silloin olivat ja sanoi:
- We have Kennedy and Bob Hope. Onko teillä mitään vastaavaa?
Suomalaisen isännän vastaus tuli heti:
- Yes, we have Kekkonen and no hope.

***

Aina joulun alla posti saa epälukuisen määrän vailla lähempää osoitetta olevia kirjeitä, jotka on tarkoitettu joulupukille. Eräänä jouluna tämän postin joukossa oli pieni kirje, joka kuului seuraavasti: "Rakas taivaan isä, lähetä minulle kymmenen markkaa joulurahoiksi". Alla oli lähettäjän nimi ja osoite.
Kerrotaan että presidentti Kekkonen sai kuulla tästä kirjeestä ja lähetti pojalle viiden markan setelin.
Pian joulun jälkeen pukkipostin selvittelijän käsiin tuli samalla pojan käsialalla kirjoitettu kirje, jälleen hyvin lakoninen sisällöltään: "Taivaan isä. Jos seuraavana vuonna lähetät, niin pane tulemaan suoraan eikä Kekkosen kautta, kun se pihisti puolet."
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *