KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > VASTAKOHDATTA
188. vastakohdatta
mats1.7.2003 klo 14:51
Löytyykön paljonkin sanoja joilla ei näyttäsi olevan vastakohtaa tai selvää kantasanaa.Taitaa olla RÄÄVITÖN aihe pureskeltavaksi
2. OSui1.7.2003 klo 14:54
VANKKUMATON mielipiteeni on, että harvoin näkee mitään vankkuvaa. Kantasana kyllä löytyy.
3. terok1.7.2003 klo 15:25
Onkohan eittämätön totuus eitetyn totuuden vastakohta.
4. ile1.7.2003 klo 16:16
Kyllä löytyy. Esimerkiksi ihmisen vartalolle en ihan heti keksi vastakohtaa, vatsakohdan löydän kylläkin. Entä mikä mahtaa olla utareen vastakohta? Rypäs kyhmyjä lypsylehmän selkäpuolella?
Finniset kasvot - rupinen ... kröhöm! Seuraavaan aiheeseen.
Kantasanattomista tulee mieleen vuodet koulunpenkillä. Äidinkielen opettajamme jaksoi vuodesta toiseen hokea meille sitä yhtä ja samaa totuutta. 'Keho ei ole verbin kehottaa kantasana. Ja muistakaa, oppilaat, kehottaa - ei kehoittaa'.
Näin on.
Niinpä jos saatte maksukehoituksia, minä kehotankin teitä palauttamaan ne takaisin lähettäjälle hyvien kommenttien kera. Velkavastuutahan ele ei poista mutta ainakin maksuaika pitenee.
5. Eki1.7.2003 klo 16:59
Et kai ile päästäisi tarkastamastasi (tai omasta) ristikosta läpi sanaa rypäs?
6. Antti Viitamäki1.7.2003 klo 17:06
Onko rypäs sitten liian murteellinen? Minä olen aina luullut, että käy sekä ryväs että rypäs.Muualla kun näitä sanoja käyttää, niin pitää toki muistaa taivuttaa oikein: ryväs - rypäät, rypäs - ryppäät.
7. Eki1.7.2003 klo 17:11
Käsittääkseni murresanat ovat ilen leirissä kiellettyjä?
8. Antti Viitamäki1.7.2003 klo 17:21
Aa niin. Tosiaan. Hassua sinällään olisi kyllä tuo rypäskin kieltää, kun kuitenkin puhekielessä käytetään lähinnä sitä - varsinkin monikossa.No, meikä lähtee harjoittelemaan näytelmää... :-)
9. Eki1.7.2003 klo 17:24
Minusta puhekielessä käytetään eniten sanoja ryväs ja ryppäät, siis väärää paria.Pitäisikö täky-sanan monikoksi hyväksyä täkyt, kun melkein kaikki niin sanovat?
10. Aulikki Nenonen1.7.2003 klo 20:04
Sattuipa läheinen aihe. Onhan tästä ollut keskustelua Ekinkanssa. Kielitoimisto voisi hyväksyä rypäs- ja ryvässanojen kaikki muodot, koska niitä virallisissakin teksteissä kuten uutisissa kuulee käytettävän.
Ryväs-ryppäät-parin lisäksi on muitakin esimerkkejä eriparisista yksiköistä ja monikoista, askel-askeleet esimerkiksi.
On kieleen hyväksytty monia muitakin aikaisemmin kiellettyjä ilmaisuja, kun jääräpäinen vääräksi väittäminen ei ole tuntunut tepsivän.
Paljon karmeampaa on kuunnella, kun aina vain useammat ALKAVAT PUHUMAAN ja SUURIN OSA ihmisistä TEKEVÄT niin tai näin. Sen rinnalla ei tunnu miltään vaikka kirjoittaisi akasiankin akaaaasiaksi.
11. ile1.7.2003 klo 20:19
Eki, se on hiinä ja hiinä päästäisinkö. No päästäisin kyllä, mutta reunahuomautuksella varustettuna johtuen siitä, että meidän leiriläisiä on 'käsketty' luottamaan Terho Itkosen Kielioppaaseen kuin vuoreen. Terhon kirja sanoo: Rypäs: pitää olla ryväs. Tiukka opus. Suosittelisin silti ryppään hyväksymistä, mutta lopullisen päätöksen asiassa tekisivät tietysti toimituksen tytöt.
En tiedä, onko rypäs esiintynyt meidän kustantajan lehdissä. Muistaako kukaan muu meikäläisistä? Pitääkin selvittää tämä juttu heti maanantaina. Että kelpaako sana. Ja uskaltaako sitä itse käyttää laadinnassa.
Sanana rypäs on minulle tutumpi kuin ryväs. Jälkimmäinen kuulostaa suorastaan vieraalta muodolta. Mieluummin rypeän ryppäässä kuin ryvetyn rypäässä.
Kirjoitin vuonna 1993 anagrammikirjan (Suuri Juorukirja, Pikku-idis). Kirjan sivuilta löytyy anagrammijuoruja suomalaisista julkkiksista, poliitikoista ja urheilijoista. Kirjan viimeisen osion muodostaa MM-Stuttgart -spesiaali, jossa analysoin jokaisen Suomen yleisurheilujoukkueen jäsenen kisasuorituksia. Seppo Rädyn panoksesta kirjoitin muun muassa seuraavalla tavalla:
'SEPPO RÄTY on entinen PETO. RYPÄS keihäitä putosi karsinnassa metriluvuille, joita hän pommitti viimeksi viisitoistavuotiaana koulupoikana.'
Että kyllä minä seison ryppään takana tässä sanakiistassa.
12. Aulis1.7.2003 klo 20:23
Alammekohan illan mittaan vääntää juttua.Olet laatija, mutta en muista, missä lehdessä olemme tavanneet.
t. Aulis
(ei se oikea) on kolmas nimeni.
Lieneekö rekisteröitu Vuokila talliin
13. jupejus1.7.2003 klo 20:42
Irrallisia sipuleita voi olla kerralla melkoinen rypäs, mutta taas sanotaan ryvässipuli.
14. J Takala1.7.2003 klo 20:43
Auliksen viesti jäi minulle hämäräksi. Voisikos joku valaista?ile: Minä muistelisin, että olen RYPÄS-sanaa joskus käyttänyt kryptossa. Mielestäni rypäs on hyväksyttävä, koska se löytyy Perussanakirjasta, vaikkakin on murteellinen sana (mitä murretta?).
Ja nyt kun päästiin ristikkosääntöihin, niin tässä ote Sanasepossa 2/1996 julkaistuista Kuvaristikkosäännöistä. Lainaus koskee aiemmin puheenaiheena ollutta toistoa: "Sama sana saa esiintyä yhdessä ristikossa vain yhden kerran. Sanaksi katsotaan sen vartalo ilman johdososia riippumatta siitä, esiintyykö sana yksittäisenä vai yhdyssanassa."
Murresanoja ei tuossa säännöstössä suoranaisesti kielletä, joten ne taitavat olla harmaata aluetta.
15. OSui1.7.2003 klo 20:46
Palaan alkuperäiseen aiheeseen. Vastakohtaisuus istuu kai pääasiassa adjektiiveihin? Tietysti verbeistäkin voi löytyä vastakohdiksi tulkittavia pareja (alkaa - lopettaa), mutta substantiivit? Maapallon vastakohtako vesikuutio?Adjektiiveista löytyy ryväspäin vastakohtia, jotka ovat eri kantaa: kaunis - ruma, tyhmä - viisas. Räävittömällekin löytyy vastakohta: puhe voi olla räävitöntä tai siivoa.
Samaan kantaan perustuvia vastakohtia taitaa olla vaikeampi keksiä, ellei käytetä ton/tön-liitettä tai jotain epä-tyyppistä etuliitettä.
Vähintään yhtä vastakohdaton kuin räävitön on ALASTON.
16. OSui1.7.2003 klo 20:57
Niin, lieneekö käytetty? Muutama vuosi sitten tein taajuustilastoa muutamasta sadasta (vajaa tuhat) ristikosta. Siinä oli jonkin verran "meidän" lehtiä, Iltiksiä, Hesareita, Seuraa ja ties mitä. Sanoja oli noin 80000 eikä siinä joukossa esiintynyt kertaakaan rypäs eikä ryväs.Loistava, ellei suorastaan kuuluisa ulkomuisti väittää, että tilaston ulkopuolella ainakin toinen muodoista on tullut vastaan, mutta kumpi? Mitenkään yleisestä ristikkosanasta ei kuitenkaan ole kysymys.
Haa! Monikot ovat eri lootassa. Tarkistetaan. Ei niitäkään - paitsi kerran RYVÄKSET! Ei tietoa, kuka on syntisäkki.
17. Kotsa1.7.2003 klo 23:02
Menee vähän aiheen vierestä, mutta antakee armoo!Ekin ja Aulikin (ja Antin) maininnat eriparisuudesta saivat minut luomaan pikaisen silmäyksen kirjallisuuteen - ja kas, mitä löytyikään:
RYVÄSOTANNASSA perusjoukko jaetaan kiinteisiin ryhmiin eli RYPPÄISIIN. RYPPÄÄN voi muodostaa (Holopainen & Pulkkinen: Tilastolliset menetelmät. Perusteet. WSOY 2001)
Minun korvaani tuo ei ole sitä lukiessani särähtänyt sen vertaa, että olisin eriparisuuden edes huomannut. Sen sijaan Aulikin mainitsemat näppylännostattajat kyllä kirskahtavat korvaan. Liittäisin Aulikin listaan henkilökohtaisena inhokkinani eräiden radio- ja varsinkin TV-toimittajien tavan teititellä yksittäistä henkilöä kuin puhuttelisivat useampaa kerralla.
"Oletteko, herra puhemies, olleet mörökölli jo lapsena?",
po. "Oletteko, herra puhemies, ollut mörökölli jo lapsena?"
18. jupejus1.7.2003 klo 23:18
Mutta eikös tuossa mene "teitittely" hukkaan, kun seuraavassa sanassa jo sinutellaan???
19. jupejus1.7.2003 klo 23:26
Kyllä tuo "laittaa" sana on myös ylikäytetty. Iskelmäsanoituskin tuntuu menevän pilalle, kun lauletaan; "kädet hän ympärilleen laittaa"
20. jupejus1.7.2003 klo 23:33
Noinhan tuo näytti olevan kuin Kotsa mainitsi, kun luin puhuttelusääntöjä. "Oletteko - ollut", jos kysymyksessä on yksi henkilö.
21. OSui2.7.2003 klo 07:51
Niin, pitää muistaa, että teitittely on eri asia kuin monikko, vaikka siinä käytetäänkin samaa puhuttelusanaa. "Itsensä teitittely" eli "royal plural" sen sijaan taitaa vaatia verbinkin monikkoon: Me, kuningatar Elisabet, olemme päättäneet...
22. Ibis2.7.2003 klo 11:01
Joissakin sanonnoissa vastakohdan käyttäminen muuttaa koko ajatuksen täysin. Jos sanotaan, että täällä ei pelata napeilla, niin tarkoitetaan, että kyseessä on isot panokset. Jos taas sanotaan, että täällä pelataan napeilla, niin tarkoitettaneen todellakin sitä, että pelataan napeilla. Taisi mennä vähän aiheen vierestä, mutta tulipahan mieleen.
23. Jouni2.7.2003 klo 11:26
Tuo Kotsan esilleottama teitittelymuoto näyttäisi olevan voimassa vain perfektissä ja pluskvanperfektissä. Vai pitääkö sanoa: Te olet mörökölli?
24. Antti Viitamäki2.7.2003 klo 12:25
Aivan oikein, Jouni, ei pidä sanoa. :-)Teitittely preesensissä ja imperfektissä on täysmonikollista ja perfektissä ja pluskvamperfektissä puolimonikollista. ("Oletteko/Olitteko", mutta "Oletteko ollut/Olitteko ollut".)
Näin kivaa on suomen kieli... :-)
25. Mats2.7.2003 klo 13:09
räävittömästä monikolliseen teitittelyyn - aika hyvin. Osui osui välillä aiheeseenkin.
26. Matti3.7.2003 klo 09:45
Jupejus totesi että "laittaa" -sana on ylikäytetty. Samoin "toteuttaa". Radiosta kuulin, että rastas oli jo toteuttanut pesän.
27. Päivi3.7.2003 klo 10:03
Vastakohdista lisää: mikä on aran vastakohta, kun puhutaan vaikka väristä? Vaaleat värit esim. vaatteissa ovat usein "arkoja", mitäs ne muut sitten ovat? Väri voi tietenkin olla myös rohkea, mutta se on eri asia.
28. jupejus3.7.2003 klo 11:11
Arka väri on esim. herkkä liikaantumaan. Pitäisi löytää paremminkin herkän vastakohta. Muuten väri ei kaiketi ole arka(paikka) kuin punaisena vaatteena härälle.
29. Helge3.7.2003 klo 22:22
Palaan keskusteluun laittaa/asettaa-verbistä. Opettajani Teuvo Saavalainen sanoi: Älkää kaihtako panna-verbiä.
30. ile3.7.2003 klo 22:36
Olen joskus törmännyt kielioppisääntöön, joka koskee verbejä pistää kautta panna. Sääntö kuuluu seuraavasti:'Kaikkea muuta voi pistää tai panna, mutta sian voi vain pistää kuoliaaksi.'
31. tapsa5.7.2003 klo 00:07
Niin Eki, ketkä melkein kaikki käytävät monikkomuotoaTÄKYT? Täällä Hämeessä on TÄYT, ja tarkistukseni jälkeen
myös Peräpohjolassa ja Pohjois-Karjalassa. Savosta en
uskalla kysyä, koska silloin kyselyn tulos jää kuulijan
vastuulle. (Olisiko siellä sitten tämä K keskellä?)
32. Osui5.7.2003 klo 22:00
Kauan sitten, kun vielä satunnaisesti liikuin onki- ja pitkäsiimapiireissä akselilla Savitaipale - Lauritsala (joka ei vielä kuulunut Lappeenrantaan), täyt olivat jotain Helsingin herrojen kotkotuksia. Kyllä niistä oli kuultu, mutta ei nähty. Me vähäosaiset ja etenkin henkisesti köyhät jouduimme tyytymään syötteihin.
33. jupejus5.7.2003 klo 22:22
Täytyypä sanoa, että sama juttu. Kyllä "täky" -sana on aivan nykyaikaa. Vaikka yleensä sanoista jää k pois (näky - näyt), niin "täky" ilman koota monikossakin (täyt) on niin outo asia, etenkin outo sana, että se ei tarkoita mitään.
34. Pena Porvoosta6.7.2003 klo 07:19
Alunperin Pohjois-Karjalasta kotoisin olevana korvaani särkee muoto täkyt. Jotenkin töksähtää. Mutta jos ei asiaa tikusta niin ainakin täkystä!
Tämä taas ei töksähdä yhtään (Takun mielestä?).
35. Kravattimies6.7.2003 klo 23:51
Aulikki Nenonen: Huomautit aiemmin, miten "SUURIN OSA ihmisistä TEKEVÄT niin tai näin". Onko seuraavassa vitsissä samantapainen virhe kuin mistä huomautit?Kaksi tyyppiä kävelivät tiellä. Toinen sanoi:
- Hei, tuolla on kuollut lokki.
- Missä? kysyi toinen ja tähyili taivaalle.
Ääntyykö TÄYT niin kuin se kirjoitetaan vai kaksitavuisesti tä-yt (vrt. HÄÄT ja HÄ'ÄT)?
Vaihdanpa syöttiä sellaiseen, jossa on VÄKÄ.
- Mikäs tuon monikko on?
- Nuo? Kaksi väkää? VÄ'ÄT!
Tulivatko häkä- ja väkä-sanojen monikot oikein, kun panin niihin heittomerkin?
Kielitoimiston sivuilta yritin hakea vastauksia näihin kysymyksiin, mutta enpä vielä löytänyt.
36. OSui7.7.2003 klo 07:38
Aamulla lähtiessäni sorvin ääreen minua tervehtivät naapurin lampaiden pä'ät.Alkuperäiseen vastakohdattomuuteen: "ratkaisua tulee etsiä määrätietoisesti." Ei kai sitä voisikaan etsiä määrätiedottomasti?
37. Jouni7.7.2003 klo 09:38
TOIVOTTU on myös sellainen sana, jolle toivoisi löytyvän luontevan vastakohdan.
38. mats7.7.2003 klo 09:45
minua terveti naapurin lampaiden mä'ät.
39. Jouni7.7.2003 klo 09:46
ODOTETTU<>ODOTTAMATON on ok. Entäs TOIVOTTU<>TOIVOMATON?Toivottu lapsi, toivomaton lapsi. Höh taas kerran!
40. jupejus7.7.2003 klo 11:11
TOIVOTTU )( EPÄTOIVOTTUToivottu lapsi )( vahinko
toivoton tapaus )( ?
41. Titta7.7.2003 klo 14:45
Joskus olen miettinyt, mikä mahtaa olla mustasukkaisen vastakohta...
42. Kravattimies8.7.2003 klo 08:44
Kelpaavatkohan epäitsekäs ja luottavainen mustasukkaisen vastakohdiksi?Noin sen tein, sanoi mustasukkainen nuohooja.
43. OSui8.7.2003 klo 15:31
Näin valoin, sanoi sokea kynttiläntekijä.Kuulin tömäytykset, vastasi kuuro kenttäurheilija suosikkilajiaan kysyttäessä.
Huusin alle, kertoi mykkä painituomari. (Voi mahoton)
44. Ani12.7.2003 klo 10:22
Mahottoman synonyymi lienee lisääntymiskykyinen?
45. Kravattimies19.11.2005 klo 01:53
Kalevassa luki valokuvan alla: "Väkeä mustanaan. Ronn Mossia kävi tervehtimässä koko joukko kajaanilaisia."Aika hauskasti sanottu "Väkeä mustanaan", kun kuvaan tulleet kajaanilaiset olivat ilmeisesti kaikki valkoihoisia.
46. Juha-Pekka Kuusela19.11.2005 klo 09:24
Analoogiselle ja digitaaliselle en vastakohtia keksi koska eivät olekeskenään oikeastaan sitä.
47. Antti Viitamäki19.11.2005 klo 12:09
Kasetille ja cd:lle en keksi vastakohtia, koska eivät oikeastaan ole keskenään sellaisia.
48. JPQ21.2.2006 klo 04:34
Vartalon vastakohta tietenkin sielu koska vartaloa voi kosketellasielua ei kuten ei varsinaisesti tietokoneen ohjelmiakaan ei voi
mediaa tms voi kosketella missä se on mutta ohjelmaa itseään ei.
49. Olavi Kivalo21.2.2006 klo 11:26
Erkki ei ole kaunis, pikemminkin päinvastoin: hän on kaunis.
KOMMENTOI