KESKUSTELUT > RISTIKOT > RISTIKON MUOTO VOI OLLA HAASTAVA

1871. Ristikon muoto voi olla haastava

Eki23.8.2005 klo 00:37
Mitä pienempi ristikko, sitä tärkeämpää on, montako ruutua se kumpaankin suuntaan on.

Asiaan vaikuttaa kyllä tosi monta tekijää, mutta otetaan nyt esimerkkinä Ilta-Sanomien ristikko tällä viikolla 34 (myöhemmin klikatessa näyttöön ilmestynee kulloisenkin viikon ristikko). Tämä on yksi hankalimpia laadintatöitäni ja alkuasetelma pitää aina miettiä tarkkaan, ettei heti ole umpikujassa. Silti asetelman pitäisi olla vaihtuvanlainen, ei aina samantapainen.

http://www.iltasanomat.fi/pelit/ristikko.asp

Haasteelliseksi ristikon tekee aika moni seikka. Jos yhdenkin seuraavista ottaa pois, homma helpottuu huomattavasti.

1) IS:n nettiristikossa pitää olla pääkuva ja siitä pitää tulla sanoja. Periaatteeni on, että sanojen pitäisi mielellään loppua ristikon reunoihin. Pääkuva ei voi olla kovin suuri, ettei se vie koko ristikkoa. Kun ristikon leveys on 13, kuvan "helppo" leveys on vain 3, sillä jos se on 4, oikealle jää ruutuja 1 + 8 ja 8 ei jakaannu kahteen neljän levyiseen osaan, kun väliin pitäisi mahtua vihjerivikin. Jos leveys on 5 tai 6, se taas alkaa helpottaa. Kyseisessä ristikossa myös alaspäin sanat jakaantuvat hankalasti, eivät mene "mukavasti" kahteen tai kolmeen osaan.

2) Jos ristikkoon sallisi alkupiiloja reunoille, homma helpottuisi eniten. Nyt tässä ristikossa oli pakko venyttää sanoja aika lailla ja kokonaisuudesta tuli avonainen, sanoisin että erityisen ilmava. Ei se haittaa, kunhan se vain onnistuu, eikä siihen tietenkään saa tuhraantua kovin monta tuntia. Esim. pisimmän sanan, joka tulee vihjeestä 1ha + 2ha = 3ha, olisi saanut katkaistua vain alkupiilon avulla.

3) Pyrin aloittamaan pääkuvasta tulevat lauseet/sanat joko nuolilla tai ilman, mutta ei yleensä sekaisin (osa alkunuolin, osa ilman). Jos nuolta ei ole, silti sanassa ei yleensä ole alkupiiloa.

4) IS:n nettiristikon pitää olla helppo. Venyvä sanasto ja vaikeat laadinnalliset paikat voivat aiheuttaa helppouden karisemista alue alueelta.

5) Ristikossa ei saisi olla satunnaiselle ratkojallekaan hankalia sanoja. Tämä liittyy tietysti tuohon helppouteen, mutta asettaa sille vielä lisää kerrointa.

IS:n nettiristikko 13 x 17 ruutua on siis laatijalle varsin hankala noilla ehdoilla. Uutislehti 100:n ristikon koko on 18 x 10 ja se on taas laatijalle erittäin mukava. Pystyosuus jakaantuu hyvin kahteen nelikirjaimisten sanojan osaan. Jos korkeus olisi 9, se olisi ilman alkupiiloja yksi pahimmista. Kyllä siihen laatii muutaman ristikon alkupiiloittakin, mutta pohjista alkaa tulla samankaltaisia, jos ristikko toistuu kerran päivässä.

Jos ristikko on kookas, ruutumäärillä ei ole väliä. Voi olla joitakin malleja, joissa laatija tuntee jotenkin olevansa ahdistettu, mutta se taitaa olla enemmän kuvittelua tai senkertainen hankala alkuasetelma.
2. MM23.8.2005 klo 07:26
Yks ..rsläpi koko ristikko kooltaan ja rakenteeltaan muutenki. Tuommosiin yhden ruudun vihjereunoihin mitään saa sopimaan.
Neuvottele Eki muutama ruutu lisää kokoa jokapualle niin kaik on tyytyväisempiä.
;-)
3. Pekka Pietari23.8.2005 klo 08:18
Eki, et Sinä yllä kirjoittanut kyllä mitään ristikon muodosta, vaikka otsikkosi antoi niin ymmärtää, vaan ainoastaan koosta! Olisi kiva ratkoa välillä muunkin muotoisia kuin neliön tai suorakaiteen. Aika harvoin sellaisia kuitenkin näkee. Miksiköhän?
4. Eki23.8.2005 klo 09:16
MM: Niin, valitettavasti neuvottelussa ei annettu mitään mahdollisuuksia koon muutokseen, mutta voisihan sitä nyt vuoden "kokeilun" jälkeen jo yrittää.

PP: Muoto se on tämänkin, mutta oikeassa olet silti. Pelikaanien kansissa on aika usein sellaisia, mutta eipä niistä juuri kukaan ole tainnut mainita.
5. iso S23.8.2005 klo 10:51
Tuossa aukeaisi halukkaille nollatutkijoille haastava aihepiiri: miten ristikon koko vaikuttaa ristikon tunnuslukuihin? Helpointa olisi tutkia sanojen keskipituutta ja pituuksien hajontaa. Muuttuvatko nämä ristikon koon mukaan? Onko mahdollinen muutos lineaarista vai aaltomaista? Vaikuttaako "toisen dimension" muutos ja onko tällä vaikutuksella joku yläraja?

Selventäen: jos esimerkiksi ristikon korkeudeksi on määritelty 10 ruutua, niin pystysanoissa luultavasti korostuu 4- ja 9-kirjaimisten sanojen osuus. Korkeuden lisääminen yhdellä lisää todennäköisesti lisää 5-kirjaimisten sanojen osuutta. Pitempien sanojen osuus kasvanee, kunnes päästään korkeuteen 15. Silloin nelikirjaimiset tass pyrkinevät lisääntymään (toistuu kolmesti selitys + sana).

Pituuksien jakauma muuttunee, jos tutkitaan 10 ruudun korkuisia ristikoita, joiden leveys on 10, 11. 12, 13, ... ruutua. Vakiintuuko jakauma esimerkiksi sen jälkeen kun leveys ylittää 20 ruutua?

Varsinkin ristikkolehtien kannessa näkee suorakulmiosta poikkeavia ristikkopohjia. Periaatteessa suositellut ristikkosäännöt rajaavat jossain määrin muotokokeiluja:

3. Ristikon oikean reunan ja alareunan on oltava suoria.

Tarkemmin lukien havaitaan, että rajoitusta ei tarvitse ottaa turhan vakavasti:

21. Säännöistä voidaan poiketa, mikäli …

Hesarissa sääntöä 3 taivutetaan sen verran, että ristikon oikeaan alakulmaan jätetään sopiva kolo 3 viikkoa aikaisemman ristikon ratkaisua varten.
6. ile23.8.2005 klo 12:35
Kolmen kysymysmerkin Tasku- ja Miniristikko -lehdissä on käytössä juuri tuo 13x17 ruutua kokoinen pohja.

Näihin lehtiin laatiessani aloitankin aina homman pohjan suunnittelulla.

Jos en suunnittele pohjaa etukäteen, saattaa koko touhu mennä plörinäksi. En saa vihjeruutuja sopimaan sääntöjen edellyttämille paikoille, ja laadittavaksi jää jokin massiivinen alue, ja silleen.

Itse suosin 13x17- kuten muissakin - ristikoissa kahden ruudun marginaaleja juuri kuvittajan pyynnöstä.

Pääkuvat pyrin mitoittamaan vain 3x3 tai 4x4 kokoisiksi, jotta sivulle mahtuisi jotain ratkottavaakin.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *