KESKUSTELUT > RISTIKOT > SUOMALAISET EIVÄT OLE KUIVIA

1863. Suomalaiset eivät ole kuivia

Kravattimies20.8.2005 klo 06:30
Annan toisten lausua hienommin, mutta mielestäni muunmaalaiset ristikot ovat kuivia, olkoon vaikka kuinka maailmankuuluja. Suomessa osataan tässäkin suhteessa.

Samoin pilapiirrokset. Meille tulevassa lehdessä on kokoelma kaiken maailman pilapiirroksista kerran viikossa. No, arvaatte kuinka kuivia ne ovat. Suomessa osataan taas tämäkin. Kiitos MM!

http://www.kolumbus.fi/markku.makela/
2. Eki20.8.2005 klo 10:12
Ollessamme ensimmäisissä kansainvälisissä älytehtävien MM-kisoissa New Yorkissa 1992 retken mielenkiintoisimman annin muodostivat keskustelut ulkomaisen tehtäväväen kanssa.

Useimpien kanssa ei toki ollut tehtävärintamalla paljon yhteistä, koska meidän pääartikkelimme kuvaristikko ei heitä liiemmin kiinnostanut.

Mieleen jäivät mm. amerikkalaisten kertomat jutut ristikoittensa kehityksestä. Nyt puhun koko ajan, ellen toisin mainitse, perusristikoista eli höyryristikoista, sillä kuvaristikoita (tällöinkin ilman piirroksia!) USA:ssa taitaa olla vain Games-lehdessä korkeintaan yksi per lehti nimellä "Pencil pointers" (viittaa siihen, että jokaisen vihjeen ratkaisusanan kohta on osoitettu kynänterän näköisellä kolmiolla).

Amerikassa oli noussut laadukkaiden tekijöiden "uusi aalto", kuten he sitä kutsuivat. Joissakin suurissakin lehdissä julkaistiin ristikoita, joissa on lyhyet sanat ja alati toistuvat vihjeet. Suurin osa on todennäköisesti laadittu tietokoneella. Tällöin kone itse myös valitsee vihjeen sanalle, jos sille useampi kuin yksi vihje on syötetty.

Uuden aallon (perus)ristikoissa on pitkissä sanoissa on teema ja pohja on tehty kunnianhimoisesti (ja aina symmetrisenä).

Jotta uusi aalto voisi kehittyä sisällöllisesti, siellä oli yhä enemmän alettu hyväksyä useammasta sanastakin koottuja ratkaisusanoja, esim. ITSA-sanan vihje voisi olla: - - beautiful day! (3,1). Tuo ei toki ole sana tai vihje kekseliäimmästä päästä, vaan se on pakkosana, jotta teema saadaan onnistumaan sääntöjen mukaisesti (joista säännöistä se symmetrisyys asettaa kovimmat vaatimukset ja siitä ei tingitä).

Lehdellä, joka haluaa olla ylpeä ristikoistaan, on uuden aallon ristikot ja oma ristikkotoimittaja. Käyntimme jälkeen Will Shortz siirtyi New York Timesiin juuri tähän virkaan. Hän tekee joitakin itse ja ostaa loput ristikot arvostamiltaan tekijöiltä. Ristikot vaikeutuvat maanantaista eteenpäin viikon ajan. Niitä julkaistaan myös paksuina vihkoina ja myydään lehtipisteissä ja kirjakaupoissa.
3. Juha-Pekka Kuusela8.11.2005 klo 07:15
Uskoisin että pilapiiroksien ymmärtäminen vaatii ehkä maankulttuurin
tuntemusta mistä ne on eli kotimaiselle osaa parhaiten nauraa noh
tosin kyllä minäkin olen pahkasika tyylin huumoria yrittänyt netistä
löytää. Entäs missä on kunnon "kopiohuumori" kirjat ? jossa siis
hupaisia kaavekeita,järjestyssääntöjä ja yms kuivista
asioista olevia vitsejä. Yhden tiedän nimeä en muista nyt. Paitsi
olikohan se siistiä sisätyötä nyt en ole varma sitten. Ja suomen,ja
englanninkieliset kelpaa. Krypto aiheinenkin vitsi on käynyt mielessä
itselläni.....
4. Matti8.11.2005 klo 07:24
Olen ollut jostakin ymmärtävinäni että Lontoon Timesin ristikot ovat jo vuosikymmeniä olleet laadultaan huipputasoisia, ja että vaikeimpia niistä friikit kantavat salkuissaan metrosssa viikkotolkulla. Yhtään en ole nähnyt, saati yrittänyt ratkoa. Miten lie asia oikeasti?
5. Kravattimies9.11.2005 klo 13:18
En ole ratkonut Timesin ristikoita pitkään aikaan, vaikka ne ilmestyvätkin meille jaetussa sanomalehdessä. Ajattelin kuitenkin vastata tänne, koska ne tulivat minulle tutuiksi kauan sitten.

Kymmenen vuoden ajan niitä pähkäilimme tauoilla työpaikalla. Samassa tiimissä oli kolme gurua, joilla juuri nämä ristikot olivat veressä: britti, kiivi ja aussipomo.

Nämä ihmiset ja Timesin ristikot olivat tosi mukava yhdistelmä, kun minulle ilomielin väännettiin rautalangasta joka ikinen piilosanakiemura.

Aika pian opin ratkomaan helpot ristikot kokonaan ja loppuviikon vaikeitakin osittain. Helpoissa piti silti tietää koko joukko erilaisia lyhennyksiä, joita on loppujen lopuksi tuhansittain eikä monia niistä tunneta Lontoon ulkopuolella, saati sitten ulkomailla!

Ratkaisuun tuleva O voi olla vihjeessä esim. ympyrä, tyhjä, ei mitään, täysikuu, pallo, kananmuna, kiertorata, happi, kalju kohta, vanne, reikä, ontto, ketjukirje = circular letter = ympyräkirjain, rakkaus = love = nolla tenniksessä tai ankka = duck = nolla kriketissä.

Jalkapallossa tehty oma maali = own goal = OG. Vasta kortin ajanut on learner = L.

Vihjeessä mainitut ranskalaiset the French = vastaava ranskan artikkeli LA tai LE. Aikaisin aamulla = 1 a.m. = IAM ja jos joku jättää = leaves = teelehdet = TEA. Tavallinen kirjainyhdistelmä ER tulee, jos vihjeenä on kuningatar, latinan Elizabeth Regina.

Sana without, ilman, tarkoittaa ristikoissa ulkopuolella, siis sanan ympärille kiedottuna.

Laatijat tekevät vihjeitä niin kuin jotkut lehtimiehet otsikoita ja jättävät tarkoituksella kielen artikkeleita pois, jolloin synonyymit voidaan lukea eri tavoin.

Sulkea = seal = hylje, vakava = grave = hauta, väännetty = wound = haava, tyytyväinen = content = sisällys.

Lause rakennetaan siten, että sanalle saadaan hämäävä merkitys: henkilökunta = staff = sauva, siisti = orderly = sairaalatyöntekijä. Näitähän piisaa.

Niin, että mukavat muistot niistä on! Mielestäni Timesin ristikot ovat huipputasoisia omalla sarallaan tai olivat silloin.
6. raukoo21.3.2006 klo 01:44
Eli ulkomailla on sallittua 3 jopa 2 kirjaimiset sanat: long live kemppainen , taata! Olen ostanut saksalaisia ,norjalaisia, Jruotsalaisia ja virolaisia ristikoita, jotenkin tuntuu että jos olisi kyseisen maan sanakirja tekisin paremman . Meinaan edelleen sitä ,että Suomessa laadinnallisesti parhaat ristikot. Muriskoon ratkojat mitä tahansa.
7. Kravattimies21.3.2006 klo 04:22
Tuossa hieman ylempänä antamani esimerkit Timesin kaksi- ja kolmikirjaimisista sanoista olivat vihjeistä kerättyjä ratkaisusanojen osia, mutta on totta, että Timesin ristikoissa esiintyy kolmikirjaimisia ratkaisusanoja. Lehtiläjästä löytyi esimerkiksi sanaristikko 7397 (ratkaisu isoilla kirjaimilla): Piece of drifTWOod figure (3).

En tiedä, kuinka paljon Suomessa julkaistaan huonoja kuvaristikoita, mutta aikaisemmin olen kertonut sellaisesta lehdestä kuin Suomen Silta ja sen todella surkeista kuvaristikoista. Tilaajan asuinmaasta riippuen osa lehdestä on ruotsiksi, englanniksi, on voinut olla saksaksikin. Tämä lehti on tarkoitettu ulkomailla asuville henkilöille, joilla on kiinnostusta Suomeen. Lehti saa valtion tukea ja ilmestyy kuudesti vuodessa. Muutama vuosi sitten sen ristikoiden taso oli kurjista kurjin ja valitin asiasta päätoimittajalle. Edistystä on tapahtunut hiukan, mutta taso on edelleen aika heikko.

Suomalaistyylisiä kuvaristikoita en ole nähnyt ulkomailla muuta kuin lapsille tarkoitetuissa lehdissä, joten sanotaan, kilpailun puutteessa, että maailman parhaat kuvaristikot julkaistaan Suomessa.

Miksei Englannissa haluta ottaa oppia? Times ja Guardian julkaisevat edelleen sellaisia ristikoita kuin historian alussa.
8. raukoo21.3.2006 klo 19:41
kilpailun puute? Lehdet ostavat omilta toimittajiltaan siis ne jotka muutenkin kirjoittavat lehteen artikkeleita, heiltä kysytään : voitko tehdä ristisanatehtävän, olenko oikeassa ?
9. JTak22.3.2006 klo 08:40
Kravattimies kirjoitti:
"Miksei Englannissa haluta ottaa oppia? Times ja Guardian julkaisevat edelleen sellaisia ristikoita kuin historian alussa."

Tuo on varmaan englantilaisten tapa. Sama juttu on jalkapallon puolella. Jos ulkomaiset valmentajat ja pelaajat eivät olisi päässeet Englannin markkinoille, niin siellä pelattaisiin edelleen 60-luvun futista. Ankaran suomalaismedian propagandan ansiosta moni luulee, että Englanti on jalkapallon huippumaa, mutta se nyt ei kuulu tähän. :)
10. Eki8.3.2014 klo 14:17
TV5:llä alkoi uusi sarja Blacklist. Ykkösjaksossa verinen kynä lentää osaksi ratkotun ristikon päälle. Kuten aiemminkin, kun leffaan/sarjaan on valittu ristikko, tämänkin laatijaksi oli merkitty Will Shortz.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *