KESKUSTELUT > RISTIKOT > KENEN IDEA ON/OLI FAKKISANA?

1836. Kenen idea on/oli fakkisana?

Eki10.8.2005 klo 17:14
Historioitsijat liikkeelle! Kenen kunniaksi/syyksi fakkisanojen tuominen ristikkokulttuuriin lankeaa? Oliko sanaa käytetty ennen Sanaseppojen perustamista (marraskuu 1981)?

En muista, käyttikö Paavo Iisakki Lukkaroinen fakkisana-termiä, mutta näin kerroin aiemminkin hänen minua opettaneen vuonna 1971. Jos tässä ei ole kyse fakkisanojen välttelystä, niin missä!

"Paavo Iisakki Lukkaroinen sanoi ensimmäisestä julkaistusta ristikostani Iisakille: Oli muuten hyvä, mutta ATNAn piilokirjain N on vaikea ja AMIA on helppoon ristikkoon vaikea sana (vaikkei pahoja risteyksiä ollutkaan)."
2. kp10.8.2005 klo 18:19
ATNAn kirjain N on vaikea ja AMIA on helppoon ristikkoon vaikea sana...
Tämä on vieläkin totta, mutta se ei todista sitä, että nämä
olisivat (teidän) f-sanoja. -Siksi ne vieläkin helpotetetaan,
jos ei ole avonaisia....(siis ilman piilokirjaimia). Jos nämä
ovat f-sanoja, ette ole lukeneet tietosanakirjoja ollenkaan.

-Jos Eki haluaa vastauksen: Silloin, kun sanasepot keksittiin.
3. Eki10.8.2005 klo 18:36
Kyllä kp tietää. Jaa mutta kuka sitten "keksi sanasepot"? Kuka on fakkisana-määritelmän isä/äiti?

Oiskohan enempää kuin yksi laatija, joka ihan työkseen jakelee piilokirjaimia? Se, että piilokirjain pitää antaa, kertoo sanasta aika paljon. Jos sana esiintyy ristikossa vielä usein ja tunnetuista syistä, sille on termi. Se näkyy otsikossakin.
4. kp10.8.2005 klo 18:42
Kyllä amia ja atna on tulleet ristikoihin tietosanakirjoista.
-Ja apukirjain annetaan ei sanan vaikeuden vuoksi, vaan
siksi, että ristikon täyttäminen ei jää piilokirjaimista kiinni.
-Sehän on ihan mahdoton eräiden tajuta sitä.
5. kp10.8.2005 klo 18:45
-Jos kysyt minulta, voi olla sen pienen pojan, joka pelästyi
Lukkaroisen edessä. -Tämä maininta ihan rakkaudella.
6. kp10.8.2005 klo 18:51
Ja ulkomailla tuo apukirjain on käytäntö.
7. Eki10.8.2005 klo 18:51
Tilanne on absurdi. On kehitetty ristikoita ja laatijat näkevät vaivaa niin, että ristikoihin ei tule kohtuuttomia piilokirjaimia. Kun ei tarvitsisikaan. Vaikeat piilokirjaimethan voi antaa ilmaiseksi.

Tietosanakirjasana. Fakkisana. Liian vaikea sana helppoon piilokirjaimella.

Olennainen asia ei ole se, miksi sitä kutsutaan. Olennaista on se periaatte, joka oli olemassa jo Iisakin alkuaikoina.
8. kp10.8.2005 klo 18:56
Eki
Ai, että ristikossa oli vain atna ja amia. F-sanahan on se, joka
on vain ristikosta tuttua.
-Katsotahan uudestaan tietosanakirjoja.
9. kp10.8.2005 klo 19:01
-Et sinä Lukkaroisen kanssa puhunut f-sanoista, vaan yksinkertaisesti Lukkaroinen oli sitä mieltä, että nuo sanat ovat liian vaikeita ristikkoon... ja lehteen.
10. Eki10.8.2005 klo 19:02
Tietosanakirjasta tai googlesta löytyminen ei pelasta sanaa fakkisanaksi joutumiselta. Nyt alkaa selvitä, että alusta alkaenkaan ei ole kai sitten puhuttu samaa kieltä.
11. kp10.8.2005 klo 19:15
Jos tuo on mielipiteesi, niin f-sanojen isä ei ole kovin
kaukana...
Lukkaroisen aikana ja sen jälkeen vuoteen(marraskuu 1981)
ei kukaan puhunut f-sanoista, vaan liian vaikeista sanoista
ristikkoon. -Sanojen karsinointi alkoi -81. Mikähän lie syynä?
12. Eki10.8.2005 klo 19:18
Valitettavasti en ole fakkisanan nimityksen tai määritelmän isä, sen hokeminen ei vie asiaa eteenpäin.
13. kari kämäräinen10.8.2005 klo 19:19
Minä muistan sen, kun aloitin ristikonlaadinnan v. 1975 Iisakin Ristikkoon ja oppi-isänäni oli Lukkaroisen Matti.
Matti ainakin kommentoi jokaisen lähettämäni ristikon jälkeen, mikä sana ei ole hyvä sana ristikkoon (vaikka oikea sana olikin). Mutta en muista, että ainakaan Matti olisi fakkisanaa maininnut.

kp
Voikos sellaisten vaikeiden sanojen tilalla käyttää joitakin ihan tunnettuja helppoja sanoja. Silloinhan ei tarvitsi antaa valmiiksi kirjaimia eikä ratkoja tuntisi itseään niin tyhmäksi. Vai vaikeuttaako se laatijan työtä liiaksi?
14. kp10.8.2005 klo 19:21
Fakkisanojen nimitys/määritelmä on/oli ihan turha "keksintö".
-Sitähän ei olisi tarvinnut keksiä uudestaan. Tietosanakirjathan ovat niitä täynnä...
15. kp10.8.2005 klo 19:26
Kari Kämäräinen.
"Jippo" on siinä, että sanoja ei tarvitse kovin paljon ajatella,
että on sana tunnettu/tuntematon, kun se "autetaan".
- Ja mikä ihme tuossa apukirjaimessa on? Kuten sanoin,
ulkomailla ihan tavallista.
16. kari kämäräinen10.8.2005 klo 19:28
kp
Vaikeuttaakos se sitten sitä laadintatyötä, jos käyttäisi vain helppoja "auttamattomia" sanoja?
17. Eki10.8.2005 klo 19:30
Fakkisana ei vain satu olemaan sama asia kuin tietosanakirjasana.

Ääritapaus tämä toisaalla huomioitu:

Raam.
4.L
+T

Tuo kertonee kaiken, miksi kannattaa laatia ristikko huolella ilman turhan vaikeita sanoja.

En tuosta ulkomaihin vetoamisesta olisi missään suhteessa kovin vakuuttunut. Ruotsalaisissa ristikoissa sanat tekevät mutkia. Suomeen vain nekin, kyllä kansa tykkää!
18. kp10.8.2005 klo 19:31
kari kämäräinen
-Jos minä tekisin noin, mitä sanoit, hukkaisin sanoja.
Kysymykseesi; en tiedä, kun en ole ajatellut asiaa noin.
19. kari kämäräinen10.8.2005 klo 19:32
kp
Ajattelepa nyt! ;)
20. kp10.8.2005 klo 19:34
Vai ei lueta Raamattua?
Sano tuo Eki jollekin, joka lukee Raamattua, että se sisältää
vain f-sanoja. -Saat kuonoon, ilman muuta.
21. kp10.8.2005 klo 19:36
kari kämäräinen, kun minä en hukkaa sanoja...
22. Eki10.8.2005 klo 19:39
Villi veikkaus:

Olen käyttänyt tähän mennessä ristikoissani 50 000 eri sanaa. Suurin osa kirjoista löytyviä. Sama juttu vaikka Pekka Joutsilla.

kp on käyttänyt 5 000 eri sanaa.

Luvut voivat olla ihan vääriä, mutta suhde on sinne päin.

Kumpi hukkaa sanoja?
23. kari kämäräinen10.8.2005 klo 19:41
kp

Nyt en ymmärtänyt vastaustasi edelliseen kysymykseeni. Eli tiedätkö vai etkö tiedä onko se vaikeampaa?
24. kp10.8.2005 klo 19:53
Kari Kämäräinen
Minä en hukkaa noin sanoja, että kun tulee tuntematon sana
niin muuttaisin sen tunnetuksi. Tunnettu/tuntematon käy kun
se joka tapauksessa (harkinnan perusteella) autetaan. En
tiedä mitä ajat takaa. Kun tuollaista tilannetta ei tule.

Eki sinä sentään (vielä) laadit enemmän, kuin minä.
Ja vääriä luvut ovat.
25. kari kämäräinen10.8.2005 klo 20:13
kp

En tiedä minäkään enää mitä ajan takaa kun vastauksena on aina "minä en hukkaa sanoja".... ;)
26. kp10.8.2005 klo 20:34
Jos minä tuntemattoman sanan vaihtaisin, niin minä hukkaisin
sen, eikö vain. Minä siis käytän kummankin tuntemattoman ja tunnetun samanarvoisesti. -Ei mitään vaikeutta ratkojan
tietää. kun se tuntematon autetaan.
27. RA10.8.2005 klo 20:40
Joka alalle syntyy helposti oma fakkisanastonsa, jota alaan hyvin perehtyneet sujuvasti käyttävät. Ja ymmärtävät myös, milloin kannattaa käyttää ja milloin ei; Kaikilla aloilla fakkisanojen käyttö on varsin epäkohteliasta aloittelijoita kohtaan ja johtaa vain ymmärrysvaikeuksiin ja turhautumiseen. Eli se, mikä toimii hyvin ns. sisäpiirissä, ei toimi yhtään, kun piiri laajenee.

Tuskinpa - siis - fakkisanaa sanana tai ideana Sanasepoissa on keksitty.

Sen sijaan: Osoittaa tiettyjen laatijoiden fiksuutta, että on älytty tarkastella myös laadintoja tästä fakkisana-näkökulmasta. Se on erityistä kohteliaisuutta aloittelijoille.

Ja kun (ylipäätään) samat sanat/vihjeet eivät kaiken aikaa pyöri ristikoissa, eivät perehtyneemmätkään pääse tylsistymään. - Fakkisanaproblematiikkahan on osa laajempaa sanaston yksipuolisuus- tai yksitoikkoisuusproblematiikkaa.
28. kari kämäräinen10.8.2005 klo 20:43
kp: Kysymys kuului: Onko sinulle VAIKEAMPAA laatia pelkästään tunnetuilla sanoilla ristikkoa. Kuvittele edes semmoinen tilanne, jossa tekisit ristikon ilman yhtään "apukirjainta" ratkojalle.

EN muistaakseni kysellyt sanojen vaihtamisista tai hukkaamisista mitään! Enkä ratkojien helpottamisesta valmiilla kirjaimilla.

Voin helpottaa hieman kysymystäni omalla tuntemuksellani. Minun mielestä on huomattavasti helpompaa tehdä ristikoita, jos käytössä ovat kaikki mahdolliset sanat. Mitenkä sinun mielestä? Rautalangasta en voi vääntää kysymystä enää helpommaksi! ;)
29. Hui_hai10.8.2005 klo 22:06
fakkiutua = Syventyä omaan alaansa niin, että ei pysyty ajattelemaan mitään muuta tai katsomaan asioita muulta kannalta.

fakki-idiootti = henkilö, joka ei ole kiinnostunut mistään oan alansa ulkopuolella olevasta tai ei anna sille mitään arvoa.

Määritelmät ovat WSOY:n Sivistyssanakirjasta 2. painos (2002)
30. kp10.8.2005 klo 22:07
Kari Kämäräinen
Minun mielestä on huomattavasti helpompaa tehdä ristikoita, jos käytössä ovat kaikki mahdolliset sanat. Mitenkä sinun mielestä? -Samaa mieltä.
31. ö10.8.2005 klo 22:24
Fakkisanat hemmettiin ristikoista!

Enemmän harrastavalle ne ovat tylsiä. Satunnaiselle ratkojalle ne ovat tuntemattomia ja tekevät hänen mielestään koko harrastuksesta naurettavan.
32. ++juh10.8.2005 klo 22:59
Hämmennänpä soppaa.

Melko suuri osa ratkojista _tuntee_ sanan AMIA. Sen sijaan esimerkiksi SIPE on ihan _outo_ ja tarkoitteeton merkkijono "lähes kaikille".

Siispä AMIA on minusta "ziljardi" kertaa parempi ratkaisusana kuin SIPE.
33. tonimikael10.8.2005 klo 23:11
Hämmenn(yt)änpä minäkin.

SIPE esiintyy TAKUUVARMASTI useammin nykysuomalaisessa uutisoinnissa kuin AMIA.
34. ++juh10.8.2005 klo 23:22
Luultavasti kuitenkin suunnilleen yhtä monta kertaa.
35. ++juh10.8.2005 klo 23:26
Ensimmäisen kerran törmäsin merkkijonoon AMIA ristikossa - niin myös merkkijonoon SIPE.
36. mor10.8.2005 klo 23:29
Mielestäni tässä on ongelmana se, että ei ole olemassa mitään mittaria, jolla määriteltäisiin "tunnettu sana".
Vai onko jossain päätetty, että sana on tunnettu kun sen tietää vaikkapa tuhat ratkojaa? Ja onko tällä määrittelyllä edes niin suurta väliä?

Meitä ratkojia on niin monenlaisia, niin monelta elämänalalta, että jokainen sana on varmasti jollekin tuttu. Niinpä ei olekaan niin hirveä synti käyttää mitä tahansa sanaa ristikossa, jos tilanne niin vaatii.

Se, mitä kp ei tunnu (tai halua) ymmärtävän on tuo "jos tilanne niin vaatii". Laatijalla, niinkuin millä tahansa taiteentekijällä, on mahdollisuus valita. Ja jos tätä valintamahdollisuutta ei käytä hyväkseen, ei mielestäni ole tehtäviensä tasalla. Silloin ristikosta puuttuu tietty lämpö ja inhimillisyys, joka minun arvostamieni laatijoiden tuotoksista lähes poikkeuksetta huokuu.
37. ++juh10.8.2005 klo 23:40
Sipe ei ole yleistietoa.
Amia ei ole yleistietoa.

Amia _on_ristikoiden fakkisana.
Siispä sitä tulee välttää.

Sipe _ei_ ole yleisesti tunnettu muusikko tai sana.
Siispä sitä tulee pyrkiä välttää.

Vanha fakkisana on ziljardi kertaa parempi kuin potentiaalinen uusi fakkisana. Ei-fakkisana on ziljardi kertaa parempi kuin vanha fakkisana.
38. jupejus10.8.2005 klo 23:48
Sivityssanakirja sanoo että;
amia (el.) yhtä lajia lukuun ottamatta sukupuuttoon kuolleita kiillesuomuisia kaloja.

Muuten, onkohan tuo yksi laji jäänyt ristikoihin vain henkiin, vai liekö vielä tuo ainokainen laji elävien kirjoissa luonnossakin?
39. Eki10.8.2005 klo 23:50
Team Katalinin tehdessä kollektiivisesti vihjeitä kolmanteen alkuerään 2005 ehdotin JASKAT-sanan vihjeeksi HUUMASSA. Arvasin, että tiimin ei-julkku-orientoitunut jäsen ++juh ei siitä tykkää ja lopulta se muutettiin.

Huuma-ohjelmalla oli kai n. 800 000 katsojaa silloin keväällä. Ohjelmassa oli toinen pääjuontaja Jaska Saariluoma ja lisäksi mukana oli pikku-Jaska. Vihje poisti näppärästi monikon näkymisen, mutta sen ongelma oli, että osa sen ymmärtäisi (ei varmaan edes jokainen noista 800 000:sta, joista ehkä 150 000 harrastaa ristikoita) ja osa olisi ihan ymmällä. Sellaisia vihjeitä julkaistaan, mutta voitteko uskoa, että vielä enemmän sellaisia joutuu romukoppaan harkinnan jälkeen.

Sipe on eräänlainen rajatapaus. Simo "Sipe" Santapukki on tehnyt jopa soololevyn nimeltään/nimellä Sipe, soittanut yhdessä maamme suosituimmista yhtyeistä eli Apulannassa jo toistakymmentä vuotta ja tekee lauluja mm. tyttöystävälleen Anna Erikssonille. Käyttäisin sitä sanaa valikoidusti esim. Suosikissa, Katsossa ja ehkä muuallakin. Mieluummin kuin amiaa, joka sekään ei ole kokonaan pannassa.
40. Hessu10.8.2005 klo 23:58
Tuo ainoa jäljellä oleva laji Amia calva on kaiketi suomeksi amia, vai kuinka? Englanniksi se on bowfin ja ruotsiksi bågfena, joten looginen suomennos olisi kai jousievä.

Amerikassa niitä kyllä riittää sisävesissä Floridasta Kanadaan asti vaikka kuinka. Vähän huono ruokakala kylläkin, kelpaa kuulemma lähinnä kalapulliin.

On ilmeisesti aika peto, puree usein uimareita.

Pitäisiköhän istuttaa niitä hiukan Suomeenkin ihan vain sen vuoksi että voisi sitten käyttää ristikoissa...
42. Timppa11.8.2005 klo 00:00
Tunnustaudun ++juhin hengenheimolaiseksi ei-julkku-orientoituneeksi...:)
43. Hessu11.8.2005 klo 00:05
Luulisi, että Sipe Santapukin tuntee noin 99% alle 30-vuotiaista. Minäkin tunnen, vaikken ollenkaan kuulu kohderyhmään.

Olisiko siis tulevaisuudessa yhä parempi ristikkosana?
44. Eki11.8.2005 klo 00:08
Luultavasti Anna Erikssonin seuralaisena oleminen on hyvä tapa nousta raketin lailla eturiviin, musiikilla se on vaikeampi tehdä. Sipe ajaa muuten Anssi Kelan kanssa jotain mikroautoja kilpaakin.

Ajatelkaa nyt, mitä Eva Wahlströmin kanssa seurusteleminen on tehnyt Jani Juntusenkin tunnettuudelle... ;)
45. Eki11.8.2005 klo 00:10
Kuten ylempänä totesin, minusta on aina hyvä myös ajatella lehden kohderyhmää, kun valitsee sanoja. Jos laatisin johonkin eläkeläisten ristikkolehteen, Sipe olisi varmaan pannassa, vaikka onhan hänessä sellaisen toivevävyn piirteitä.

Ihan jokaista sanaa jokaiseen ristikkoon ei valitettavasti pääse valitsemaan täysin vapaasti, sehän tässä on se ongelma.
46. Timppa11.8.2005 klo 00:24
Onko Totti hyvä nimi? Pia (tai Piia)? Annele? Sylvi? Kaikki jonkun entisiä eli exsiä, syyt vaihtelevat. Toivottavasti emme näe vihjeenä tulevaisuudessa "Annan ex"...

Ok, Sipen nimen tunnen, vaikka olenkin ohittanut mikroautoiluiän. Eki osannee kohdentaa nimet ristikkokohtaisesti, mutta en haluaisi perusristikoihin julkkiksia, jotka eivät ole tiedossa esim. telkkaria omistamattomien nimilistalla. Itsellä on telkkari (luvallinen), mutta enimmäkseen hömppäsarjan jää seuraamatta, kuten paljon muutakin...

Menisitte tekin ihmiset telkkarin katselun sijaan vaikka paikalliseen chattiin. No, mä menen nukkumaan...
47. Hessu11.8.2005 klo 00:25
Varo nyt, Eki, ettet saa kuonoosi Formula 3 -kuljettajilta.

Mikroautoja! :-)
48. Kaitsu11.8.2005 klo 00:30
Eki
Ei julkkuorientoitunut utelee ketä ovat jani Juntunen tai Eva Wahlström?
49. Timppa11.8.2005 klo 00:30
Jos tosi paikka tulee, niin pärjäisikö Sanaseppoporukka (n.1300?) Formula-3 jengille? No, eihän sillä mitään väliä, kun ollaan ymmärtääkseni rauhallista ja riitaa haastamatonta (valitettavasti jotain poikkeuksia on) porukkaa....:):):)
50. Sakke11.8.2005 klo 00:32
Jani Juntunen on se, joka 90-luvun puolivälissä sanoi tv-juontajien kertymästä joka toisen "itse asiassa" -hengitystauon.

Janilla on jalat maassa. Pyysin kerran Larry Cranelta (Lasse Kurki) nimikirjoitusta ja Jani osui paikalle. Pyysin häneltäkin kun sanoin pitäväni hänestä. Kysyi, että "ootsä tosissas?" ja antoi toki näytteensä.

Niin. Kaikkihan Lasse Kurjen tietävät. Ammatiltaan ainakin toimitusjohtaja.
51. Timppa11.8.2005 klo 00:33
Kaitsu> En varmasti tiedä, mutta muistelen Jani Juntusen olevan radion juontaja ja Eva lienee kunnostautunut nyrkkeilyssä...
52. Eki11.8.2005 klo 00:40
Hups mikä virhe autojen koossa.

Kerronpa minäkin vielä Kaitsulle. (Meinasin kertoa tuon saman anekdootin kuin Sakke, mutta nyt ei Jani enää kysyisi. Nyt on mies.)

Kaitsu, Eva on nyrkkeilijä, oisko EM-hopeamitalisti ja sen verran komea ilmestys, että radio- ja tv-toimittaja Janin pisteet ovat varmasti nousussa. Otin heidät esiin hieman kieli poskella ja arvasin, että kaikki eivät tunne. Evan nimi on alkanut esiintyä "toisena Evana" Biaudet'n ja Braunin ynnä muiden keralla.
53. Antti Viitamäki11.8.2005 klo 00:48
Hupaisaa, että sai tätäkin keskustelua lukea parinkymmenen kommentin verran, ennen kuin siihen tuli selvää, validia tekstiä fakkisanoista.

Jatkan RA:n kommentin linjoista - yritän ehkä vielä vähän selkeyttää asiaa. (Eri asia, onnistunko.)

Eli:

(Ja tämä koskee nyt varsinkin KP:tä.)

Ymmärtäkää, oi ihmiset, nyt jo se, että fakkisana ei ole mikään ristikkomaailman idea eikä kenenkään ristikkoihmisen keksintö.

Fakkisana on yleisesti käytössä oleva termi, jolla on aivan selvä määritelmä:

Sana, joka on laajalti käytetty tietyllä, usein verraten suppealla (harvoja ihmisiä koske(tta)valla) alalla, mutta jota ei juuri kukaan käytä kyseisen alan ulkopuolella.

Fakkisana ei siis missään tapauksessa ole sama asia kuin tietosanakirjasana. Fakkisana ei myöskään tarkoita "liian vaikeaa sanaa".

Tyypillisimmillään fakkisana on mikä tahansa ammattitermi, joka on tuttuakin tutumpi sana kyseisen ammatin harjoittajille - ja ennen kaikkea: joka on jatkuvasti aktiivisessa käytössä noiden ammatinharjoittajien keskuudessa - mutta jota eivät edes näiden ammatti-ihmisten vaimot käytä juuri missään yhteydessä, saati sitten muut ihmiset.

Sillä ei ole oikeastaan mitään väliä, kuka on ensimmäisenä alkanut käyttää termiä "fakkisana" ristikkomaailmassa - kukaan ei ole pyrkinyt tämän sanan käyttöön ottamisella minkään sortin "kategorisointiin" - kukaan ei ole tarkoittanut sanoa: "Katsokaa, valitsen nämä sanat, olkoot ne fakkisanoja eli huonoja ja kiellettyjä sanoja!" Mitään tällaista ei tietenkään ole koskaan tapahtunut.

Joku TÄYSIN ULKOPUOLINENKIN olisi voinut tulla esittämään väitteen: "Ristikoissanne on varmastikin fakkisanoja - eli sellaisia sanoja, jotka ovat poikkeuksellisen yleisiä ratkaisusanoina mutta joita ihmiset eivät juuri muualta tunne eivätkä arkipuheessaan käytä."

Onko tämä nyt selvä? Fakkisana on nimike, jonka voi - ristikkomaailmassa - antaa sellaisille sanoille, jotka toistuvat usein ristikoissa mutta eivät normaalielämässä.

Toisin sanoen, KP, sinun on aivan turha sanoa "Minun ristikoissani ei ole fakkisanoja, koska minä en ajattele niin enkä luokittele sanoja."

Myös sinun ristikoissasi on paljon sanoja, jotka voivat olla erittäin tuttuja ratkojille, mutta täyttä hebreaa sellaisille ihmisille jotka eivät ristikoita ratko. Ja juuri ne sanat ovat fakkisanoja. Siitä et pääse mihinkään. Kyse ei ole siitä, millä filosofialla ristikoihin suhtautuu tai niitä laatii - kyse on puhtaasti TERMISTÄ ja sen MÄÄRITELMÄSTÄ.

Termi - määritelmä. Onhan tämä tuttu käsitepari?

(Huoh. Pahaa pelkään, että tämäkin kommentti kuitataan jollakin absurdilla vastaviestillä, joka ei millään tavalla liity siihen asiaan josta yritän kertoa...)
54. Timppa11.8.2005 klo 00:53
Hieno ja toivottavasti monilla tahoilla varteen otettava kommetti Antilta!:):):)
55. Eki11.8.2005 klo 01:12
Antti on the mies, eikä RAkaan huonosti asiaa ilmaissut.

Sanailun tuoksinassa jäi yksi kaunis(?) tuokiokuvaus kommentoimatta.

kp: "-Jos kysyt minulta, voi olla sen pienen pojan, joka pelästyi Lukkaroisen edessä. -Tämä maininta ihan rakkaudella."

H. C. Andersen ja Tommy Tabermann samoissa housuissa tuota kirjoittamassa? Vai olenko viimeinkin tajuamassa nuoruuden traumojeni alkulähteen. Oliko se sittenkin Iisakin syytä?

Tulevaisuus vaikuttaa yhtä karulta kuin menneisyys: "Eki sinä sentään (vielä) laadit enemmän, kuin minä." Sulkeisiin liittyy karmea totuus? Ekikö se ekana ukkoutuu? En kuitenkaan (valitettavasti ehkä toisille) kuulu niihin, jotka aloittivat 70-luvulla 40-vuotiaana. Hehän ovat nyt helpon yhteenlaskun perusteella lähtölaskennassa.

http://www.sanaristikot.net/ristikot/nayta_flash.p hp?file=vanhat/05/ev01&s_posti=
56. Eki11.8.2005 klo 01:25
Voisikohan se olla Veikko Nurmi, joka fakkisana-termin ristikkopuolelle toi? Kuten Antti sanoi, se oli vain termi, jolle annettiin määritelmä, ei se varsinaisesti mitään muuttanut.

Pitääpä kysyä Veikolta.
57. Hui_hai11.8.2005 klo 08:15
Tiivistetään tuo Antin erinomainen f-sana -analyysi, että kaikki tajuavat:

Fakkisana on on pelkkä määritelmä "sanoille, jotka toistuvat usein ristikoissa mutta eivät normaalielämässä"

"Fakkisana ei siis missään tapauksessa ole sama asia kuin tietosanakirjasana. Fakkisana ei myöskään tarkoita 'liian vaikeaa sanaa'."

Fakkisanan käyttö ristikoissa ei siis ole missään tapauksessa koskaan kielletty. Paheksuttavuus on sitten ainakin osittain näkökulmakysymys.
58. Antti Viitamäki11.8.2005 klo 09:14
Kiitos tiivistyksestä, Hui_hai. :-)

Olen täällä viimeisen vuoden - puolentoista aikana kirjoittanut fakkisanoille (lähes) noin tiiviitä määritelmiä useammankin kerran, mutta kun ne joko eivät ole menneet perille tai sitten ne on aina unohdettu parissa viikossa, niin ajattelin tällä kertaa kokeilla vähän jankkaavampaa tapaa. Noh, puoliksi syynä hirvittävään toistoon oli myös se että olin suhteellisen ärsyyntynyt.

Tämänkin lauseen olen kirjoittanut tänne jo ainakin kerran:

Toivottavasti tämän jälkeen ei ole enää epäselvyyttä, mitä fakkisanalla tarkoitetaan.
59. kp11.8.2005 klo 09:23
Fakkisana on on pelkkä määritelmä "sanoille, jotka toistuvat usein ristikoissa mutta eivät normaalielämässä"
Fakkisana on on pelkkä määritelmä "sanoille, jotka toistuvat usein ristikoissa mutta eivät normaalielämässä"

-Kaikissa ammattiryhmissä on sanoja, joita ei muut tiedä.
(esim. lääkärit).

"Fakkisana ei siis missään tapauksessa ole sama asia kuin tietosanakirjasana. Fakkisana ei myöskään tarkoita 'liian vaikeaa sanaa'."

Fakkisanan käyttö ristikoissa ei siis ole missään tapauksessa koskaan kielletty. Paheksuttavuus on sitten ainakin osittain näkökulmakysymys.

Mikä siis mättää? Miksi laatijoiden keskuudessa f-sanaa
käytetetään "lyöntikapulana", kun halutaan itseään nostaa
"paremmaksi"? - Ei missään ammattiryhmässä ole tällaista.
60. Eki11.8.2005 klo 09:37
Olisi mukavaa (ainakin keskustelun kannalta tarpeellista) kuulla toinenkin laatijamielipide fakkisanojen tasa-arvoisuudesta muihin sanoihin verrattuna.

Ja edes yksi ratkojamielipide, jossa niiden runsas esiintyminen erityisesti parantaa ristikkoa. Ja että runsas piilokirjainten lahjoittelu ei yhtään haittaa.

Jos tuntuu, että fakkisanoja välttävät laatijat väittävät itseään paremmaksi, se johtuu lähinnä siitä, että

a) heidän vaivannäköään yritetään tehdä tyhjäksi

b) heille fakkisanojen runsaampi salliminen tekisi työn moninkertaisesti nopeammaksi

c) väitetään, että valtaosa haluaisi sallia fakkisanat muiden rinnalle

Puolin ja toisin siis tuntuu, että hutkitaan aiheetta. Eikä ymmärretä toisiamme. Jos kumpikin osaisi lopettaa. Mutta kun aina joku asianhaara nostaa päätään.

Tässä säikeessä yritin vain selvittää sitä väärinkäsitystä, että fakkisana-termin kehittäjä olisi joku rikollinen ja että jospa hän löytyisi. Tämä aihe suorastaan huusi jossain toisessa säikeessä. Sivuraiteellehan tässä mentiin.
61. jupejus11.8.2005 klo 09:38
Tuo kp:n kysymys alkaa hieman huvittaa?

Onko sana; fakkisana - kokonaan väärällä nimikkeellä, kun se on tarjolla ristikossa?

Fakkisanahan käytännössä tarkoittaa tietyn työtekijäporukukan "sisäistä" kieltä, joka usein tiivistää, helpottaa, jopa selkeyttää työntekoa, kun ei tarvitse selitellä jotain tekotapaa kummemmin, vaan se ilmaistaan yksinkertaisesti fakkisanalla. Fakkisanat ovat siis hyvin tehokkaita sanoja työelämässä.

Fakkisanat olisivat oikeutetummin käytössä ristikonlaatijoiden ja kuvittajien ja muiden siihen piiriin kuuluvien työntekomääritelminä, joita nyt ei varmaan aina ulkopuolisten tarvitse ymmärtääkään.

Mutta mikä on todellinen fakkisana sanaristikossa?
Jos sillä tarkoitetaan mitä nyt halutaan tarkoittaa, niin
sanat jotka merkitsevät jotain; amia, siis, Ista jne... eivät täytä fakkisanan kriteereitä. Ne ovat sanoja, joilla on merkitys, mutta jostain syystä ne vain useammin ristikossa esiintyvät.

Latinankieliset väännökset, pienen pienet ulkomaalaiset paikannimet ym. voisivat olla tuon suuntaisia ja 'ovatkin', mutta millä me ratkojina vertaisimme sitten eri laatijoiden tasoa, jos kaikki nuo kiellettäisiin tai julistettaisiin pannaan?
62. Teppo11.8.2005 klo 09:44
kp sanoo: "-Kaikissa ammattiryhmissä on sanoja, joita ei muut tiedä. (esim. lääkärit)."

Kai te laatijat ne fakkisanat tiedätte, mutta entäs me ratkojat? Tuo vertaus ontuu pahasti. Ei lääkärien asiakkaiden tarvitse opetella lääketietenn sanastoa ennen lääkäriin menoa. En minäkään kp:n tapaisten ristikoiden avulla olisi ikinä ratkojaksi ryhtynyt.
63. ö11.8.2005 klo 09:47
Hyvä Teppo! Minunkin mielestäni aloitteleva ratkoja saa koko harrastuksesta vähemmän innostavan vaikutelman, jos hän heti aluksi törmää jatkuvasti fakkisanoihin.
64. kp11.8.2005 klo 09:55
Voitaisiin ajatella, että jos haluaa oppia englantia, niin
perusteet on tiedettävä.
Ristikonlaatijaksi on "opeteltava". Siinäkin on ja aina on
pieni "perussanasto", joka on opeteltava.
65. kp11.8.2005 klo 09:57
Fakkisanat voitaisiin korvata perussanasto. Koska sitähän
ne ovat.
66. Timppa11.8.2005 klo 10:06
Joskus olen ajatellut, että laatijat vaalisisivat hyvää kielioppia, mutta se toive ei näemmä toteudu, ainakaan kaikkien kohdalla...;)
67. Eki11.8.2005 klo 10:06
kp taisi mainita 16-vuotiaalle ratkojalle opetelleensa laatimista 1-2 vuotta. Ammattiylpeyden pitäisi vaatia opettelemaan koko ajan ja pitämään tutkaimet ratkojiin päin ojossa.

Tavallaan olisi parempi, jos laatija ei edes oppisi tätä "ammattisanastoa". Perussanastoa se ei ole eikä sitä kenenkään pitäisi joutua opettelemaan, ratkojienkaan, kp on siinä hakoteillä (jos katsoo tästä minun tai "meidän" näkökulmastamme).

Siis kp: älä väitä fakkisanojen olevan perussanastoa, koska useille laatijoille ne eivät ole! Joillekin ovat, kenelle mistäkin syystä. Joillekin eivät, ja heitä ei pidä syyttää niiden sanojen orvoksi tekemisestä tms.

Kyllä fakkisana on sitten kauhea SANA. Sille kun olisi ihan pakko löytää uusi termi. Sittenkö kelpaisi? Mutta kuka on fakkisana-sanan isä, sitä vielä selvitellään.
68. ö11.8.2005 klo 10:09
kp:n ehdotus on naurettava!
69. kp11.8.2005 klo 10:17
Eki
jupejus puhuu asiaa.
Ja samoilla poluilla ole kaiken aikaa ollut minäkin.
-Tosin sitä ei ole haluttu ymmärtää.

Fakkisanat eivät ole ristikoissa olevia sanoja, vaan
ammattiryhmän sisäistä "salakieltä".
-Otetaan vaikka rakennusmiesten oma nimitys vasaralle.
(Jos heillä semmoinen on?)
-He puhuvat siis keskenään. Ei pidä ratkojia sekoittaa tähän.

-Siis se fakkisanan, isä? -Se löytyy sanaseppojen perustajista. -Kuka lienee.
70. ö11.8.2005 klo 10:20
Ei fakkisana-sanan isän tarvitse olla ristikkoalalta Eki. Onhan sille käyttöä muillakin aloilla. Esim golfharrastajilla on sanat "slaissi" ja "hookki". Muilla aloilla fakkisanat eivät kuitenkaan ole niin ikäviä kuin ristikkoalalla, jossa ne ovat huonojen laatijoiden vippaskonsteja.

Fakkisana-sana on osa yleistä keskustelua ristikkojen laadusta ja sen on voinut ristikkoalalla ottaa käyttöön kuka tahansa, joka on ollut kiinnostunut ristikkojen kehittämisestä.
71. Teppo11.8.2005 klo 10:23
kp sanoo: "Ei pidä sotkea ratkojia tähän."

Anteeksi, että puutuin asiaan.
72. kp11.8.2005 klo 10:26
fakkisanat ovat huonojen laatijoiden vippaskonsteja.

Tuosta kun päästäisiin eroon jonain päivänä.
73. Eki11.8.2005 klo 10:31
"fakkisanat ovat huonojen laatijoiden vippaskonsteja."

Ei tarvitse kärjistää. Lopputulos se ratkaisee, eivät sanat ristikoiden ulkopuolella.
74. kp11.8.2005 klo 10:32
Teppo en minä sitä tarkoittanut, että ettet saa puuttua
asiaan.
-Vaan kuten mainitsin, että ristikoissa olevat sanat
eivät ole fakkisanoja, niin turha on ratkojia sotkea tähän
(heitä "syyllistää" tai jotenkin panna eri karsinoihin. Sillä
perusteella ratkovatko he ristikoita, joissa on f-sanoja tai
ei ole).
75. Hui_hai11.8.2005 klo 10:34
fakkisanoista?
Vippaskonsteista?
Huonoista laatijoista?
Vai väittämästä, että paljon fakkisanoja käyttävä on huono laatija?

Tieteen maailmassa on tapana tehdä määritelmiä ts. antaa asioille nimilappuja, jotta niistä olisi helpompi keskustella. Kun kp:lle tuntuvat kelpaavan kaikki muut sanat paitsi sana FAKKISANA, niin ehdotan että vastedes kp määrittelisi sanan perinnesana vaikkapa seuraavasti:

Perinnesana "on pelkkä määritelmä "sanoille, jotka toistuvat usein ristikoissa mutta eivät normaalielämässä" "
76. Hui_hai11.8.2005 klo 10:37
Siinä on muuten minun ehdotukseni Ekin kaipailemalle uudissanalle, joka korvaisi termin fakkisana. Siis PERINNESANA. Täten Copyleftaan sanan kenen tahansa halukkaan käytettäväksi;)
77. kp11.8.2005 klo 10:39
Hui_hai
Perinnesana, tai perussanasto tai mikä hyvänsä,
vaikka fakkisana, koska se ei tarkoita mitään.
Rakkaalla lapsella monta nimeä. -Käyttökelpoisi sanoja
kaikki tyynni.
78. ö11.8.2005 klo 10:48
Ratkojana olen sitä mieltä, että fakkisanat ovat ikäviä.

Mitä hyvää niissä sitten on, että ne pitäisi säilyttää?
79. Eki11.8.2005 klo 10:59
Jo toisen kerran jupejus joutuu siteerattavaksi ja omittavaksi. Ei jupejusin tekstissä ole mitään, mitä en itsekin allekirjoittaisi, mutta korostan sitä jälleen ja vielä kerran, että olennaista on lopputulos ja laatijan vaisto huomata, mitä hänen asiakaskuntansa haluaa.
80. x11.8.2005 klo 11:12
Ja minä kun luulin, että fakkisana sai alkunsa siitä kun amerikansuomalainen yritti tehdä suomalaista ristikkoa ja hoki "fak fak" muutamien sanojen kohdalla.
81. jupejus11.8.2005 klo 11:30
Selvyyden vuoksi on sanottava, että kuulu mihinkään "leiriin", enkä ole kenenkään puolella, enkä ketään vastaan.
Kunhan vain seku kirjoittelen väliin, kun jotain juolahtaa mieleen.

En ole myöskään mikään ns. fakkisanojen kannattaja ristikoissa (en niiden oikeassakaan merkityksessä) - vaikka esim. sähköalalla kuulekin hauskoja sisäisiä sanamerkityksiä. Ne voisivat olla hyvinkin mukavaa ja vaihtelevaa sanastoa ristikoissakin, mutta se on toinen juttu.

Mutta tehkää ja laatikaa vaan ristikoita, hyvät laatijat. Kyllä niitä aina silloin tällöin ratkoskelen, kun kohdalle sattuu, oli ne nyt sitten kenen tai miten tehtyjä tahansa.
Laadusta voi aina vetää omia johtopäätöksiä, joilla noteeraa ristikkoalaa omine käsityksineen.
82. y11.8.2005 klo 11:31
Ensimmäinen tutustuminen fakkisanaan tapahtui 70-luvulla.
Olin silloin mukana suunnittelemassa ruotsalaiselle sahalle menevää lautatavaran dimensiolajittelijaa.
Lokeroita oli kymmeniä, joihin lautatavara piti kuljettimelta pudottaa.

MOT Finnish-Swedish 2.0a]

lokero (1) s, fack (-et,=,-en), box (-en,-ar,-arna); lokero : lukittava lokero (2) box (-en,-ar,-arna), förvaringsfack (-et,=,-en)
83. Antti Viitamäki11.8.2005 klo 11:46
KP:
"Fakkisanan käyttö ristikoissa ei siis ole missään tapauksessa koskaan kielletty. Paheksuttavuus on sitten ainakin osittain näkökulmakysymys.

Mikä siis mättää? Miksi laatijoiden keskuudessa f-sanaa
käytetetään "lyöntikapulana", kun halutaan itseään nostaa
"paremmaksi"? - Ei missään ammattiryhmässä ole tällaista."

Niin - ei kielletty. Ei, ei tosiaankaan. Ei kielletty.

Mutta kun suhtaudut, KP, jatkossa näihin fakkisanakommentteihin siten että et heti pidä niitä "lyöntikapuloina" vaan yrityksinä keskustella ristikoiden LAADUSTA, niin hokkuspokkus - oletkin mukana siinä keskustelussa jota USEIMMAT MUUT tällä saitilla yrittävät harrastaa!

Lähdetään tästä:

Henkilökohtaisesti pyrin välttämään fakkisanoja ristikoissa.

Ylipäätään pyrin välttämään samojen ratkaisusanojen jatkuvaa toistoa, koska se on yksinkertaisesti ihan helvetin tylsää ja typerää. Minun mielestäni.

Mutta eritoten pyrin siis välttämään sellaisia sanoja, jotka eivät ristikoista tietämättömälle sano mitään. Se että ihminen, joka ei ratko ristikoita, ei tiedä vaikkapa nyt sanaa ATTA, kertoo minulle eniten: miksi käyttäisin ristikoissa sanoja, joita ei muutenkaan elämässä käytetä? Miksi en ennemmin yrittäisi tehdä tehtäviä, jotka ovat tasa-arvoisia niin aloitteleville kuin pitempäänkin ratkoneille?

Siis: miksi ihmeessä pitäisi olla olemassa jokin "sanasto", joka on opeteltava ennen kuin ristikoita pystyy ratkomaan?

Kun opettelee jonkin pelin tai perehtyy johonkin harrastukseen, joutuu yleensä opettelemaan jonkin tietyn terminologian, se on totta. Mutta kun termit on oppinut, ne oikeastaan jo kadottavat merkityksensä - eli tähänkin on suhteellisen turha vedota. Joka tapauksessa pelien termistöt ovat yleensä noin 10-20 sanan luokkaa.

Ristikkomaailma on erilainen. Ristikoiden HIENO puoli on minusta nimenomaan se, ettei ratkojan (joka aloittaa helpoista ristikoista) tarvitse ymmärtää muuta kuin se, miten ratkaisusanat ristikkoon tulevat, missä muodoissa ne voivat ristikkoon tulla, ja minkälainen suhde vihjeellä ja ratkaisusanalla yleensä on.

Termejäkin on: piilokirjain, mustaruutu, orporuutu, aukioisuus/sokkeloisuus, synonyymivihje, ala/yläkäsitevihje, sanaleikkivihje jne. Mutta näitä ei ratkojan tarvitse edes tietää!

Minusta ristikot muuttuvat kymmenen kertaa absurdimmaksi huviksi, jos harrastus pitäisi aloittaa opettelemalla parisataa uutta sanaa, joita ei ole koskaan kuullutkaan - ja joita ei tule ikinä tarvitsemaan missään muualla. Juuri tämän takiahan monet sanovat: "En minä oikein piittaa ristikoista - eikö niissä ole aina ihan outoja sanoja? Mikä se ja sekin sana oikein on, mitä se tarkoittaa?" Minä kuulen tällaisen kommentin suunnilleen aina kun kerron jollekulle laativani ristikoita.

Aloittelevat ratkojat eivät YMMÄRRÄ, miksi ristikoissa pitää olla tuollaisia sanoja! He eivät ole koskaan kokeilleet laatimista, he eivät tiedä että hyväsanaisen ristikon laatiminen vaatii monen vuoden kokemusta ja raakaa työtä!

(jatkuu)
84. Antti Viitamäki11.8.2005 klo 11:47
(jatkuu)

Eikä heidän tarvitsekaan tietää. En pidä näistä vertausasioista, mutta tätä vertausta olen käyttänyt joskus aikaisemminkin - katsotaan, menisikö se tällä kertaa perille:

Ei uuden auton ostajankaan oleteta tietävän yksityiskohtia myöten, miten auto on rakennettu. Ei hänen tarvitse tietää moottorin toiminnan hienoteknisistä detaljeista, eri aineiden lujuuslaskentakaavoista, ilmanvastusmittareiden kalibroinneista jne. Hänen pitää voida mennä kauppaan, kertoa mihin käyttöön auto tulee ja sitten vain luottaa siihen että myyjä myy hänelle sopivan auton - varmemmaksi vakuudeksi hän voi ostaa autolehden ja tutkia puolueettoman tahon arvioita eri merkeistä ja malleista.

Samoin, kun aloitteleva ratkoja-wanna-be menee kauppaan, niin hänen pitäisi voida luottaa siihen että lehti jonka kannessa lukee "helppoja ristikoita" pitäisi sisällään etupäässä helppoja ristikoita. Ja usko minua, KP: se, että kolmannes ratkaisusanoista on sellaisia joita ratkoja ei ole koskaan ennen kuullutkaan, ei useimmille ihmisille tuota tuntemusta: "Vau, olipa mukavaa, haenpa lisää tätä lajia!" Minulla ei ole asiasta mitään virallista tutkimustietoa, mutta olen valmis lyömään aika paljon vetoa, että ratkoja on vain ja ainoastaan ymmällään ja pettynyt.

Se, että hänelle on "autettu" vaikeat piilokirjaimet, ei auta yhtään mitään. Ei hän SENKÄÄN JÄLKEEN tiedä mistä on kyse!

Se, että sanalle jota hän ei tunnista on annettu vihjeeksi jotain mikä ei sanan ratkettuakaan valaise asiaa mitenkään, ei auta yhtään mitään. Edelleen: hän ei SENKÄÄN JÄLKEEN tiedä mistä on kyse!

Ja jos tällaisille ratkojille kerrottaisiin: "Kuulkaas, jos haluatte oppia ratkomaan ristikoita, niin ostakaa tällainen ristisanakirja ja opetelkaa sieltä ainakin nämä parisataa sanaa!" - niin veikkaisinpa että kaksi kolmannesta ei enää ikinä koskisi ristikoihin.

TOKI tiedän, että useimmat ihmiset eivät vain päätä ryhtyä ratkomaan ristikoita ja marssi kauppaan lehtiostoksille - TIETENKIN useimmat ratkovat ensin vuosia satunnaisia, aikakaus- tai muista lehdistä löytämiään ristikoita.

Tarkoitukseni on vain kärjistää hieman, jotta selviäisi tämän RISTIKOIDEN LAATUA koskevan keskustelun ydin.

Tietyt sanat - ne jotka täyttävät fakkisanan yleiset kriteerit - eivät esiinny ristikoissa siksi, että laatijat EHDOTTOMASTI HALUAVAT niitä sinne.

(No, en tiedä, ehkä sinä KP haluat olla poikkeus ja valitset silloin tällöin fakkisanan normaalin suomenkielisenkin sanan sijasta ihan vain koska haluat niin tehdä, mutta silloin olet kyllä poikkeustapaus.)

On vain olemassa ristikoidenlaadinnan kannalta pahoja aukkoja suomen kielessä: kaikki kirjainyhdistelmät eivät ole mahdollisia, kaikilla kirjainyhdistelmillä ei ole omaa merkitystä. Ja suomen kielikin sikseen, kaikki kirjainyhdistelmät eivät tarkoita mitään vaikka mukaan saisi ottaa normaaliin yleistietoon kuuluvat ulkomaiset ERISNIMETKIN! Ei - kielessämme on siis aukkoja. Siksi ristikoiden laadinnassa on suureksi avuksi joka ainoa kirjainyhdistelmä, jolle vain pystytään löytämään jokin merkitys - oli se sitten missä tahansa kielessä/slangissa/murteessa/termistössä/kartastos sa, tarkoittipa se sitten mitä tahansa paikkaa/ihmistä/eliötä, tiesipä sitä kukaan tai ei. Kunhan vain löytyy jokin osuma Googlella, vaikka vain kirjoitusvirhe, niin jopas kelpaakin se jo pelastajaksi - täyttämään käytettävissä olevien ratkaisusanojen listassa olevan aukon. Hallelujaa.

(jatkuu)
85. Antti Viitamäki11.8.2005 klo 11:48
(jatkuu)

Näin syntyy - pohjimmiltaan - fakkisana: Aluksi sitä ei tiedä kukaan ratkoja, sitten joku laatija laittaa sen ristikkoonsa, muutama ratkoja toteaa että "En ole kuullutkaan, tyhmää, mutta kaipa se sitten on olemassa", joku toinen laatija huomaa ensimmäisen laatijan käyttäneen tätä outoa sanaa, huomaa pian sen pelastavan hänen omankin laatimuksensa, käyttää sitä, jälleen muutama uusi ratkoja oppii tuntemaan sanan, käyttö jatkuu vuosien ajan - ja lopulta joku päättää että tällaisia sanoja on jo sen verran paljon että on pakko koota niistä kirja auttamaan epätietoisia ratkojia. Ja sen jälkeen sana onkin sitten "virallinen", ja sen voi kuka tahansa uusi laatija ottaa käyttöönsä "itsestäänselvyytenä".

Ja jälleen kerran unohdetaan se, että joka päivä joku yrittää ratkoa sanaristikkoa ensimmäistä kertaa elämässään, saa ristikkoon sanan ATTA, ei ymmärrä mitä se tarkoittaa ja ihmettelee miksi vihjeenä on muurahaisen kuva.

Kyseessä on kierre, josta voisi pyrkiä POIS - se ei vaadi muuta kuin sen, että laatijat TIEDOSTAVAT asian ja yrittävät sen jälkeen VÄLTTÄÄ noita sanoja.

Kukaan ei menetä mitään, jos nämä sanat vaikka täysin häviäisivätkin ristikoista. En usko että kukaan ikinä lopettaisi ratkomisharrastustaan, jos saisi kuulla että sanaa ATTA ei tulla enää näkemään ristikoissa.

Fakkisanat eivät siis ole KIELLETTYJÄ sanoja, ne ovat vain sanoja joilla on TAIPUMUSTA HEIKENTÄÄ RISTIKON LAATUA. Sen vuoksi on äärimmäisen järkevää keskustella asiasta, saada laatijat ymmärtämään miksi sanojen välttämisestä voi olla hyötyä.

En ole itsekään vielä onnistunut laatimaan sellaista ristikkoa, jossa ei olisi yhden yhtäkään fakkisanaksi määrittyvää ratkaisusanaa - mutta PYRIN SILTI VÄLTTÄMÄÄN NIITÄ.

KP, olet täällä useampaan otteeseen kirjoittanut, miten sinä muka saisit tehtyä isompia ristikoita koska sinulla on enemmän sanoja käytössäsi. Tässä eritelty vastaus HYPOTEESIN muodossa. En tiedä, pitääkö tämä paikkansa, mutta mitä tuumaat ajatuskulusta:

- Se, että ristikoissasi toistuvat jatkuvasti samat, helpoimmin ristikoihin laadittavissa olevat sanat, viittaavat siihen että sinulla ei ole mitään kompetenssia laatia ristikkoa ILMAN niitä.

- Kutakin sanaa saa käyttää ristikossa vain kerran.

- Lähdet tekemään niin suurta ristikkoa kuin vain voit. Kun olet käyttänyt kaikki ne sanat, joilla aina pelastat itsesi laadinnoissasi, sinulla ei ole vielä kovin isoa ristikkoa laadittuna.

- Siitä eteenpäin joudutkin sitten käyttämään vain niitä sanoja, joilla useimmat muutkin laatijat yrittävät pärjätä, koska et voi käyttää pelastussanojasi enää uudestaan.

- Et ole koskaan oppinut laatimaan ilman noita sanoja, joten huomaat pian olevasi jumissa. Et yksinkertaisesti SAA RISTIKKÄIN niitä sanoja, jotka sinulla on enää käytettävissä, koska et ole koskaan opetellut niin tekemään.

- Lopputulos: et saisi aikaan LÄHESKÄÄN niin isoa ristikkoa kuin sellainen laatija joka on oppinut laatimaan VÄHEMMILLÄ sanoilla.

Tähän Eki viittasi, kun heitti arvion että sinä olet käyttänyt noin 5000 sanaa urallasi ja hän itse suunnilleen 50000. Minulla on vähän sellainen haisu, että hän on oikeilla jäljillä, vaikka lukumäärät eivät todennäköisesti ihan tuota luokkaa olekaan.

Sinä puhut fakkisanojen käytön puolesta muka siksi, että mielestäsi pitäisi käyttää "kaikkia sanoja", että on typerää olla käyttämättä "ihan hyviä sanoja" - mutta itse et kuitenkaan käytä kaikkia sanoja - etkä varsinkaan niitä, jotka useimpien ihmisten mielestä ovat "ihan hyviä". Sinä käytät niitä, joilla selviät laadinnasta nopeimmin ja vähimmällä vaivalla.

Tällainen on minun hypoteesini sinun kannastasi.

(jatkuu)
86. Antti Viitamäki11.8.2005 klo 11:48
(jatkuu)

Kaikki heittelemäsi tornivertaukset sun muut ovat täysin arvottomia tässä keskustelussa. Keskustelussa, jolla pyritään nimenomaan parantamaan ristikoiden LAATUA. Ei kokoa tai määrää, vaan LAATUA.

Ja LAATU tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että ristikon teossa on nähty vaivaa - että ratkojaa on arvostettu sen verran, että sanat joita hän yrittää keksiä, ovat hänelle tuttuja - koska vasta silloin niiden keksiminen tuntuu MIELEKKÄÄLTÄ!

Ei kenestäkään tunnu mielekkäältä saada ristikkoon ratkaisusanaksi sanaa, jota hän ei ole kuunaan kuullut. Sitä temppua et saa koskaan onnistumaan. Ratkoja saattaa kaivaa sanan esiin jostain kirjasta ja todeta "Kas, enpä tuotakaan tiennyt, vaan nyt tiedän!" mutta silloin kyse ei ole enää RISTIKON RATKONNASTA. Kun ihminen etsii jotain sanaa tietosanakirjasta tai internetistä, hän ei enää RATKO - hän vain haluaa selvittää mitä jokin sana tarkoittaa. Hän voi ilahtua oppiessaan uuden sanan, mutta se ei anna ristikolle lisää LAADULLISTA ARVOA.

Tulikohan tämä nyt selväksi?

Hui_hai, jospa taas kaivaisit tästä olennaisen? Olisin oikeasti kiitollinen. ;-)
87. Cato11.8.2005 klo 12:00
Muuten olen sitä mieltä, että fakkisanat on hävitettävä.
88. Antti Viitamäki11.8.2005 klo 12:04
Voisinpa olla ihan rehellisesti samaa mieltä Caton kanssa - mutta silloin en ehkä itsekään saisi koskaan yhtään ristikkoa valmiiksi... :-)
89. KP11.8.2005 klo 12:06


Näin syntyy - pohjimmiltaan - fakkisana: Aluksi sitä ei tiedä kukaan ratkoja, sitten joku laatija laittaa sen ristikkoonsa, muutama ratkoja toteaa että "En ole kuullutkaan, tyhmää, mutta kaipa se sitten on olemassa", joku toinen laatija huomaa ensimmäisen laatijan käyttäneen tätä outoa sanaa.

-Kuten olen sanonut ennenkin, Teidän olisi luettava
tietosanakirjoja. -Nehän, eivät ole mitään "salatiedettä",
jota on vain muutamilla.
90. kp11.8.2005 klo 12:14
Antti Viitamäki tuo kommenttisi loppu ontuu.
Kun sinä olit lapsi, sinä puhuit kuin lapsi, ennenkuin
vanhempasi selvitti sinulle mitä sinä puhuit. -Sanat ovat
sellaisia, jotka perustuvat johonkin. -Ensimmäisen kerran
jokaisen on katsottava, mitä tuokin sana tarkoittaa.
91. Antti Viitamäki11.8.2005 klo 12:14
KP:

Kukaan ei ole maininnut mitään mistään "salatieteestä".

Fakkisanakeskustelussa on kyse sanoista, joita ihmiset eivät normaalielämässään käytä.

En tiedä, mistä päin galaksia sinä tulet, mutta täällä Maapallolla ihmiset eivät, keskimäärin ja normaalielämässä, lue tietosanakirjoja. Sellaisia ostetaan hyllyyn, jotta voitaisiin tarpeen tullen selvittää mitä jokin sana tarkoittaa.

Ja kerro minulle, kun en ymmärrä: miten tämä liittyy ristikoiden laatukeskusteluun?
92. Hui_hai11.8.2005 klo 12:14
"...miksi käyttäisin ristikoissa sanoja, joita ei muutenkaan elämässä käytetä? Miksi en ennemmin yrittäisi tehdä tehtäviä, jotka ovat tasa-arvoisia niin aloitteleville kuin pitempäänkin ratkoneille?

Siis: miksi ihmeessä pitäisi olla olemassa jokin "sanasto", joka on opeteltava ennen kuin ristikoita pystyy ratkomaan?
"

"Kukaan ei menetä mitään, jos nämä sanat vaikka täysin häviäisivätkin ristikoista. En usko että kukaan ikinä lopettaisi ratkomisharrastustaan, jos saisi kuulla että sanaa ATTA ei tulla enää näkemään ristikoissa."

Miksi fakkisanoja sitten käytetään: "kielessämme on siis aukkoja. Siksi ristikoiden laadinnassa on suureksi avuksi joka ainoa kirjainyhdistelmä, jolle vain pystytään löytämään jokin merkitys"

Antti yrittää siis sanoa, että hänen mielestään:"Fakkisanat eivät siis ole KIELLETTYJÄ sanoja, ne ovat vain sanoja joilla on TAIPUMUSTA HEIKENTÄÄ RISTIKON LAATUA. "
93. Hui-hai11.8.2005 klo 12:16
Olennaista:

KYSYMYKSESSÄ ON VAIN ANTIN MIELIPIDE (Joskin minä olen samaa mieltä tästä fakkisana asiasta hänen kanssaan)

HÄN EI KIELLÄ KETÄÄN KÄYTTÄMÄSTÄ NS. fakkisanoja

HÄNEN MIELESTÄÄN (Kuten myös allekirjoittaneen) PAREMPIA RISTIKOITA TULEE, KUN YRITETÄÄN KÄYTTÄÄ TODELLISTA JA KAIKILLE TUTTUA SUOMEN KIELEN PERUSSANASTOA.

ja lopuksi: jOS SIIS JOKU HALUAA TEHDÄ RISTIKKOJA JOISSA SANOJA EI LAITETA MINKÄÄNLAISEEN PAREMMUUSJÄRJESTYKSEEN, NIIN SIITÄ VAIN. RATKOJAT ÄÄNESTÄKÖÖT JALOILLAAN MITÄ HALUAVAT RATKOA.
94. Antti Viitamäki11.8.2005 klo 12:17
KP:

Kommenttini loppu ei onnu ainakaan sillä tavalla kuin sinä vihjaat sen ontuvan.

Ihminen oppii elämässään käyttämään niitä sanoja, joita hän elämässään tarvitsee - ei niitä sanoja joita hän EI tarvitse.

Miksi ristikoiden VÄLTTÄMÄTTÄ pitäisi opettaa ihmisille monta sataa sanaa, joita hän ei muuten elämässään tarvitse, kun laatijat vain yksinkertaisesti voisivat pyrkiä tekemään sellaisia ristikoita joissa noita sanoja ei ole?
95. kp11.8.2005 klo 12:28
Ristikonratkonta ja kiinnostus ei ole "normaalielämää".
-On satoja ihmisiä täällä "ristikoiden ihmemaailmassa", jotka
eivät siedä ristikoita nähdäkään. Ristikkoratkojat ovat
tietty "joukko", joka on suuntautunut kiinnostuksensa
ristikoihin, kuten "urheiluhullut". -Niille urheilu on "henki ja
elämä". -Siis ristikossa olevat sanat eivät ole "normaalielämään" kuuluvia, vaan harrastukseen kuuluvia, kuten esim. formuloiden sanasto niiden kannattajille...
96. Titta11.8.2005 klo 12:36
Lopettakaa jo toi itsestäänselvyyksien jauhaminen, ei se ymmärrä. Alkaa jo asiaakin kirjoittavien teksteissä olla kielioppivirheitä ja loputonta toistoa.
97. Hui_hai11.8.2005 klo 12:38
kp:"Ristikonratkonta ja kiinnostus ei ole "normaalielämää"."

"-Siis ristikossa olevat sanat eivät ole "normaalielämään" kuuluvia, vaan harrastukseen kuuluvia, kuten esim. formuloiden sanasto niiden kannattajille..."

Eläpä esitä tuollaisia väittämiä, kun et voi niitä perustella ja todistaa. Minä olen mielestäni suht koht normaali ja minulle ristikot ja niiden sanasto ovat normaalielämää. Hyvän ristikon sanasto on minulle normaalia sanastoa, ei mitään erityistä formulasanastoa!

Jos menet tuollaisia sammakoita suustasi päästelemään muista painottaa niiden olevan mielipiteitäsi, eikä mitään yleispäteviä universaalitotuuksia.

Tosin juttujesi perusteella ristikot eivät ole sinulle normaalielämää eikä niiden sanastossa mitään normaalia. (Tämä viimeinen on vain mielipide. Korjaa vapaasti, jos olet eri mieltä)
98. kp11.8.2005 klo 12:40
Lehden kannessa mainos: ristikonharrastelijolle.
Ei harrastusta voi levittää normaalielämäksi, koska se on
harrastus.
99. kp11.8.2005 klo 12:45
Hyvän ristikon sanasto on minulle normaalia sanastoa, ei mitään erityistä formulasanastoa!
En minä näin sanonut.

-Vertasin vain, että f-autoihin kiinnostuneilla on sanasto.
100. Hui_hai11.8.2005 klo 12:47
Titta taitaa olla oikeassa. Sanasa nelijä on kolome tavua. Sitä ei tyhymät tajua ;)
101. kp11.8.2005 klo 12:48
Lehden kannessa mainos: ristikonharrastelijolle.
Ei harrastusta voi levittää normaalielämäksi, koska se on
harrastus.

Eki viisaana miehenä tajuat tämän. Selitä, jos jaksat.
-En minä enää jaksa.
102. Eki11.8.2005 klo 13:12
Luulisin olevani ihan normaaleilla aivovärkeillä varustettu ihminen, mutta en ole saanut kontaktia yhteenkään sellaiseen ihmiseen, joka HALUAISI VÄEN VÄKISIN FAKKISANOJA VILISEVIÄ RISTIKOITA. Eivät tämän palstan kirjoittajat mitään kummajaisia ole vaan ihan tavallisia harrastajia.

En tajua enkä siis osaa tai edes halua selittää.

Kyllä minä sen tajuan, että on olemassa ihmisiä, jotka tykkäävät juuri kp:n ristikoista ja siis ainakin luulevat haluavansa ratkoa juuri sellaisia.

Nämä asiat on kaikki kuitenkin sanottu moneen kertaan, että eipä tässä muuta tai siis mitään uutta.
103. KP11.8.2005 klo 13:25
Tuota "fakkisanojen rinnastusta "normaalielämän" sanoihin ei voi tehdä. -Ristikossa "elää" omat sanansa.

-Siksi jäin miettimään, kun ristikonharrastus on pelkkä
harrastus, niin mihin on verrattu noita sanoja.
Älkää enää sanoko, että normaaliin elämän sanoihin, koska
ristikonharrastus ei ole normaalielämää.
-Sinä päivänä, kun KAIKKI suomalaiset HARRASTAVAT ristikoita, niin silloin se on normaalia elämää.
104. Eki11.8.2005 klo 13:32
Voit toki nähdä asian noin, ihan vapaasti, ja vaikka esittää sen mielipiteenäsi.
105. Titta11.8.2005 klo 13:34
Sitten seksi, kaljan lipittäminen perjantai-iltaisin, autolla ajo ja työssäkäynti eivät ole normaalia elämää, koska KAIKKI suomalaiset eivät niitä harrasta syystä tai toisesta.

Eläköön epänormaali elämä!
106. Hui_hai11.8.2005 klo 13:43
Luin kerran tutkimuksen, jonka mukaan vain noin kymmenen (10) prosenttia ihmisistä on joka suhteessa ns. normaaleja.
107. KP11.8.2005 klo 13:49
Entäpä numismaatikko, joka "pyörii" vanhojen rahojen parissa tai hän jolle vanhat lehdet ovat kallisarvoisia. Ne ovat
vain harrastuksia. -Ei normaalielämää. -Kiinnostus ristikoihin
ja tätä kautta itsestään pitäminen virkeänä on harrastus.
108. Eki11.8.2005 klo 13:59
Olisiko ajateltavissa, että joillekin ristikot ovat normaalielämästä erilleen jätettävä harrastus ja jotkut harrastavat sitä luontevana osana normaalielämäänsä?

Silti en usko, että erillisenä harrastuksena pitävistä kuin murto-osa haluaa ristikoittensa sisältävän pääosin muulle elämälle vierasta ja paljon toistuvaa sanastoa.

Tietosanakirjaviisaus ja sivistys ovat minusta kaukana siitä, mitä fakkisanojen runsas käyttö edustaa. Kuten muurahaiskeskustelussakin todettiin, Atta on liki ainoa ristikoissa IKINÄ esiintyvä muurahainen. Ihan jännä tieto, mutta ei lisää hirveästi sivistystä tai viisautta. Ensinhän pitää jo selvittää, miksi muurahaisen kuvasta tulee atta.

Jos ristikot innostavat tutkimaan tietosanakirjoja, se on kyllä positiivista, mutta siitä ei kannata astaloa fakkisanojen runsaaseen käyttöön ottaa.

Kummat pitävät enemmän virkeinä, itseään toistamattomat vai toistavat ristikot?
109. No niin...11.8.2005 klo 15:59
Tässä se kesälomaratkoja, joka toivoi KP:n kertovan niistä
helpoista ristikoista. Kuten kerroin perhekunta hankki niitä
muutaman, tutkaili aikansa ja totesi ne jonninjoutaviksi.
Eri-ikäisetkään perheenjäsenet eivät "päässeet sisään"
siihen "helppouteen". Pettymys oli melkoinen.
Perhekunta ei kuitenkaan lannistunut ja on nyt viime viikko-
jen aikana löytänyt ristikkolehtiä joissa ei aliarvosteta aloit-
televaakaan ratkojaa. Kiitos niistä, tarpeen tullen perhe on
valmiina kertomaan mitkä lehdet ja niiden laatijat ovat
aikaansaaneet monisukupolvisen perheen innostumaan hyvistä, älykkäistä ja jopa ajankohtaisista helpoista laadin-
noista ja vielä sinnittelemään vähän vaikeampien kanssa.
Tosi vaikeat, visaiset ja kovikset ovat klaanin yhteistyön
kohteena. Tällä tietämällä melko valkoisia alueita. Mutta ei
meitä lannisteta ja kesälomat päättyivät ja koulutkin alka-
vat ensi viikolla.
110. Yks-nolla11.8.2005 klo 16:15
Runsasfakkisanaisten ristikoiden ratkomisesta pitäviä ei ole ilmoittautunut näillä sivuilla.

Fakkisanapitoisten ristikoiden laatimista puolustaa yksi kp ja vastustaa lukuisa joukko kirjoittajia. Mikä mahtanee olla fakkisanallisten ristikoiden prosenttiosuus ristikkolehdissä ja aikakauslehdissä? Itse ostan pari pelikaania vuodessa, joten en saa empiirisesti tätä selville.

Voisin kuvitella, että kp:n leiri on onnistunut valikoimaan sellaisen uskollisen ratkojajoukon, joka ratkoo näitä fakkisanaristikoita" mielissään ja saisi vieroitusoireita, jos fakkisanat vähenisivät. Heistä ei voi käyttää nimitystä pilattu sukupolvi, sillä kyseessä ei liene kovin homogeeninen ryhmä, mutta soisin, että heitä ei tulisi lisää.

Nimimerkki kp jatkanee ristikoillaan ja myös näillä sivuilla omalla linjallaan onneen. Hyvää matkaa, kp. Me fakkiutumattomat voisimme vain yrittää olla provosoitumatta täällä, niin saisimme fakkisanattoman keskustelun osuuden nousemaan!

(Sodin tämän viestin lähettäessäni kyllä itseäni vastaan, kun minäkin provosoiduin kirjoittamaan fakkisanoista. Ei pitäisi. Teen sen silti...)
111. KP11.8.2005 klo 16:32
Minun ei tarvitse Teille mitään todistaa. -Parempi, että tämä
f-sanojen höpötys loppuu. -Muistaakseni kerran aikaisemmin
lupasin olla puuttumatta tämänlaatuiseen keskusteluun.
-Oi oi retkahdin taas. -Toivottavasti tästä eteenpäin en teidän f-sanoistanne sano mitään.
112. Sakke11.8.2005 klo 16:39
Juu ei tartte kp todistaa yhtään mitään. Kyllä noista kirjoituksistasi on jo huomannut millainen oikein olet.
113. Libero11.8.2005 klo 21:23
Ovatko kuvaristikot fakkisanoille erityisen alttiita? Minulle on syntynyt sellainen mielikuva, ettei esimerkiksi perusristikoissa eikä kryptoissa ole T:mi Atta & Amian tuotteita.

Olen oppinut ristikkofakkisanaston eri laatijoilta vähitellen, eikä kukaan heistä ole ollut kp. Täydennyskoulutusta hankin ratkomalla urakalla erään laatijan satakunta ristikkoa, joissa fakkisanoja mielestäni oli viljalti. Loppua kohti ilmiö alkoi tympiä. Minusta tuntui, että olin tullut jotenkin huijatuksi.

Olen suhtautunut ristikkofakkisanoihin vastaavasti kuin mihin tahansa vieraaseen kieleen, josta voi omaksua sanoja sekä aktiiviseen että passiiviseen käyttöön. Kun fakkisanat eivät luonteeltaan kuulu aktiiviseen sanavarastoon, ne ovat erittäin passiivisessa sanavarastossa eli niukin naukin ymmärrettävissä sattuessaan kohdalle - mieluiten ilman apukirjaimia.

Olen tätä asiaa miettinyt viime aikoina toisesta näkökulmasta, kun olen onnistunut tartuttamaan ristikonratkontainnostuksen 10-vuotiaaseen taitavaan kielenkäyttäjään. Minulta on monta kertaa ollut lipsahtamaisillaan, että "on sitten olemassa ristikkosanoja, jotka vain pitää oppia tietämään". Onneksi en ole sanonut enkä toivottavasti joudu sanomaankaan. Tosin on vaikea kuvitella, miten tämä "totuus" olisi loputtomiin kierrettävissä.
114. Eki11.8.2005 klo 21:30
Alttius on laatijakohtaista. Perusristikko on kyllä helpompi tehdä kokonaan ilman fakkeja. Mutta jos ei edes vältä nk. fakkisanoja, silloinhan eroa ei juuri liene.

Kuvaristikon rakenne - ja vielä jos on alkupiilotonta ja pitkäsanaista - tekee fakkisanojen välttämisen työlääksi ja samalla ah-niin-haastavaksi.

Korostaisin tässä yhteydessä, että fakkisana ei ole sama kuin usein toistuva sana. Yhtä tylsiä ne voivat olla, mutta esim. tutukimuksen yleisin sana "taas" ei ole fakkisana.
115. RA11.8.2005 klo 21:47
On väitetty (ainakin Antti, Eki), että fakkisanat ovat ristikossa vain siksi, että ne sisältävät kirjainyhdistelmiä, joiden avulla laatija pääsee hankalasta paikasta eteenpäin ja että siksi niillä on myös tapana toistua ja toistua. Näin fakkisanaksi on tullut ATTA eikä VYÖTIÄINEN, ISTA eikä SZCZEPANSKI. - Eli on väitetty, fakkisanat eivät suinkaan ole valikoituneet laatijan ajatuksesta, että 'laitetaanpa vähän harvinaisempaa sanastoa' tai 'sivistänpä tässä samalla hieman ratkojia' .

On myös väitetty (ainakin kp), että fakkisanat ovat ristikossa aivan tarkoituksella, jotta a) ratkojat oppisivat uutta tai b) tuntisivat olonsa mukavaksi, kun samat tutut sanat/vihjeet toistuvat.

Ratkojanäkökulma:

1) Kuinka moni ratkoja ratkoo ristikoita oppiakseen esim. eläin- tai kasvisukuja tai maantietoa? - Ainakin itse tiedän paljon parempia tapoja opiskella outojakin asioita. Tuo laatijan tietopuolinen opetusmotiivi ei siis tunnu kovin uskottavalta.

2) Kuinka moni ratkoja ratkoo ristikoita saadakseen kirjoittaa samat tutut sanat uudelleen ja uudelleen? - Veikkaan, että aika harva. Oma unelmani olisi, jos kahdessa peräkkäisessä ristikossa ei olisi yhtään samaa sanaa. Toki tiedän, että tuo unelma on jo kohtuuton. :-)

3) Kuinka moni ratkoja ratkoo ristikoita nauttiakseen monipuolisesta ajattelusta ja kielenkäytöstä?
116. RA11.8.2005 klo 21:54
Juupa: Usein toistuva sana ei ole fakkisana, mutta fakkisana (ainakin joillakin laatijoilla) on u s e i n usein toistuva sana.
117. RA11.8.2005 klo 22:04
Vielä tuli mieleen: Kuka keksii, onko ns. ristikkofakkisanoiksi luonnehdittavissa sanoissa yhtään sellaista, joka olisikin laadinnallisesti vaikea? Eli että laatijan on tehtävä töitä saadakseen sen mukaan?
118. Eki11.8.2005 klo 22:07
Baobab.
119. Libero11.8.2005 klo 22:26
Eki 11.8.2005 klo 21.30:
"- - fakkisana ei ole sama kuin usein toistuva sana."

Ei niin.

Miten nimestä ISTA on mahtanut tulla fakkisana? Tea Ista käsittääkseni näyttelee edelleen, ja hän on aikoinaan esiintynyt muun muassa Vaalan, Witikan ja Niskasen elokuvissa. Vaikka Ista toistuu ristikoissa usein, nimi ei mielestäni ole tyypillinen fakkisana.
120. Eki11.8.2005 klo 22:31
Olin Marbellassa lomalla. Kännykkäni soi. Toisessa päässä on Katson asiakas, joka haluaisi ratkoa lehden krypton. Hän ihmettelee, kuka on kuvan naishenkilö. Toinen kirjain neljästä on S. Hän vannoo, ettei lähetä ratkaisua, joten kerron, että kuvassa on Ista, Tea Ista. "Ja mitähän tämä Tea Ista on tehnyt?" kuuluu jatkokysymys.

Ista on rajatapaus. Hän on tutuhko vähän vanhemmalle polvelle. Jos fakkisanoja lajiteltaisiin pahuusluokkiin, Ista olisi lievimmästä päästä. Mutta sellaiselle ihmiselle, joka ei ole häntä normaalielämästä rekisteröinyt, Ista on selvä fakkisana.
121. RA11.8.2005 klo 22:39
Eki: Baobab.

Ja tämähän kertookin jo sen, ettei fakkisana todellakaan ole aina sama asia kuin usein toistuva sana ;-)

Mutta miksiköhän juuri tuo sana ON ristikoissa hyvin harvoin? Siksikö, että kaikki laatijat pyrkivät välttelemään sitä huonona fakkisanana?
122. Eki11.8.2005 klo 22:45
Otin baobabin esiin siksi, että olemme kiistelleet siitä, onko se hyvä ristikkosana. Tietonahan se on amian tasoinen. Harvinaisten kirjaimien takia Pekka Joutsi sijoitti sen kerran (taisi olla kaksikin kertaa) kunnianhimoiseen paikkaan ristikon ensimmäiseksi sanaksi ja sai siitä haukut.

Sen jälkeen on - kuitenkin huumorimielellä - puhuttu, että jonain vuonna poltetaan Sanaseppojen kesäpäivien nuotiolla baobabklapeja.

JuhaK otti sen puheeksi tänä kesänäkin. Mutta kukaan ei tuonut klapeja.

Niin että jos baobab on pari kertaa ristikossa, se tuntuu monin verroin paremmalta kuin Atta sadattatuhannetta kertaa. Fakkisana? Täysin makuasia.
123. jupejus11.8.2005 klo 23:06
Ista, Etto, Tani. Esimerkkinä. Eivät ole kyllä fakkisanoja.

Ne ovat tunnettujen henkilöiden nimiä. Vaikka ne esiintyvätkin ristikoissa suhteellisesti useammin kuin Tauno Palo elokuvissa, niin ei se noista tee fakkisanoja.

Jos laatijasta tuntuu, että Istaa ei sovelias käyttää, niin mikäs siinä, varsinkin hyvä välttää sen usein toistuvuuden takia, mutta minusta "fakkisana" on jotain muuta.

Ennemin joku IATA - on fakkisanan makuinen, lyhenteestä ilmeisemmin kehitetty ja otettu sanana käyttöön. Esiintyminen; yleinen.
124. Eki11.8.2005 klo 23:12
jupejusin mainitsemat sanat ovat kaikki makuasioita, viittaan edelliseen kirjoitukseeni.

Yhtä hyvin IATAn logo on nykyisin melkein jokaisen matkatoimiston ikkunassa. Matkatoimistoissa asioi miljoonalukuinen asiakasmäärä suomalaisia vuosittain. Voisi siis ajatella, että tieto asiasta olisi tarttunut hihaan!

Tämä ei silti ole IATA-sanan käytön puolustus sen enempää kuin tuomitseminenkaan.
125. Libero11.8.2005 klo 23:23
Eki 11.8.2005 klo 22.31:
"Ista on rajatapaus."

Kuulostaa pahalta. Sönkkään vähän illan ratoksi. Miten paljon täällä Suomessa ihmisellä pitää olla meriittiä, ettei tulisi luokitelluksi "rajatapaukseksi"? Jukka Kajava kirjoitti vielä tämän vuoden maaliskuussa varsin myönteisesti Tea Istan ja Lasse Pöystin tähdittämästä näytelmästä "Viimeinen sikari", joka on pyörinyt täysille katsomoille edellisen vuoden keväästä.

Ista ei sanana ole sitä sarjaa, että "kun minä sen tiedän, niin muidenkin se pitää tietää". Tea Ista on ansioitunut suomalainen näyttelijä, joka on sattunut elämään niin, ettei hänestä ole tullut lööppihahmoa.
126. Eki11.8.2005 klo 23:29
Ratkoja pohtii: "Tänne tuli sadannen kerran tällainen Tea ja Ista enkä vieläkään tiedä, mistä on kysymys!"

Eikö se hänestä tunnu fakkisanalta? Onko jollain Ista-tuntijalla kanttia sanoa, että hölmö olet, kun et tiedä!?

Koska en pidä Istaa pahana fakkisanana, jos fakkisanana ollenkaan, käytän sitä suht usein. Ei se ole (juuri) huonompi kuin Isto tai Asta, ja onhan se parempi kuin vaikkapa Isla.

En kuitenkaan pane Istaa ristikkoon väen väkisin. Jos se tulee, se tulee. Välttelyn syyt: 1) kaikki eivät häntä tunne, etenkään nuoret 2) sana toistuu turhan usein ja on saanut eräänlaisen perusfakkisanan maineen, hyvässä ja pahassa.
127. timppa11.8.2005 klo 23:31
Taitaa kehittyä kiISTAnalainen henkilö. Mukavaa kesän jatkoa Tealle...:)
128. Eki11.8.2005 klo 23:35
Minulla on ollut kunnia tavata Tea useampaan kertaan. Ehkä muistorikkain oli se kerta, kun Viitamäen Antin kanssa olin hänen kotonaan nauhoittamassa Marilyn Monroe -imitaatiota "Happy birthday to you" Antti Skytän 50-vuotislevylle.

Tea on toivonut, että hän törmäisi ristikossa vähän ovelampiin vihjeisiin itsestään. Mitenkähän keksittäisiin sellaisia, joita hän ei itsekään heti tajua.

Onhan niitä ollutkin, esim. OSALLINEN tai OSAKAS.
129. Timppa11.8.2005 klo 23:42
Kaistapäästä irrotettu?
130. Libero12.8.2005 klo 00:11
Eki 11.8.2005 klo 23.29:
"Välttelyn syyt: 1) Kaikki eivät häntä tunne, etenkään nuoret."

Olen huono sanomaan ketään hölmöksi, siis Ista-tapauksessakin.

Tuo, etteivät etenkään nuoret tunne Tea Istaa, on kahdesta välttelyvaihtoehdosta huonompi. Jotakin vaivaa nuorillekin tulisi järjestää.

Kannatti näköjään sönkätä. Oli mukava lukea Marilyn Monroe -imitaatiosta.
131. KP12.8.2005 klo 08:36
Rikon lupaukseni tämän ainoan kerran - anteeksi.
-Kun vuosia sitten pohdittiin "täällä puolen aitaa" mitä sanoja
voi laittaa ja mitä ei voi laittaa ristikkoon. Niin todettiin, ettei
perusta voi olla se, että silloin kun KAIKKI sanan tietäisi. Koska sellaista tilannetta ei milloinkaan tule/ole. Ihmiset ovat
erilaisia, heidän kiinnostuksensa ovat erilaisia. Toiset tietävät
toiset eivät.
-Kuten tuo Ista keskustelu osoittaa.
132. Hui_hai12.8.2005 klo 09:39
Tässä kp on aivan oikeassa. Peruste sanan käyttämättä jättämiseksi ei voi olla, että sitä eivät kaikki tunne. Ihmisten sanavarasto ja yleistiedon taso vaihtelevat niiin suuresti, että ristikot jäisivät kokonaan laatimatta, jos rima vedettäisiin noin tiukaksi.

Kuitenkin helpoissa ja keskivaikeissa ristikoissa tulisi mielestäni pyrkiä siihen, että mahdollisimman moni ratkoja tuntisi mahdollisimman suuren osan ratkaisusanoista ilman tietosanakirjojen ja hakuteosten apua. Tämä olisi hyvää asiakaspalvelua.

Vaikeissa ristikoissa (Jotka ovat sitä kpnkin mainostamaa tosiharrsatajien temmellyskenttää) voidaan taas olettaa tietty harvinaissanojen joukko tunnetuksi. Siellä on lupa käyttää vihjeitä ja sanoja, jotka saattavat vaatia hakuteosten käyttöä. Mutta helppoihin laatimuksiin pitäisi laittaa myös helppoa sanastoa.
133. Titta12.8.2005 klo 09:42
Voisitko KP ihan pikkuisen kiinnittää huomiota välimerkkien käyttöön? Tekstisi olisi selkeämpää luettavaa ja antaisit vähän vakuuttavamman kuvan itsestäsi. Pilkku sinne minne se kuuluu.

Noitten viivojen käyttö korostaa tiettyjä kohtia viesteissäsi, mikä jossain mielessä on hyvä asia. Silti se hämmentää minua, koska runsaat viivat saavat viestisi näyttämään vuoropuhelulta, mikä tuntuu vähän hassulta kun sinä yksin sen kuitenkin kirjoitat. En aina tiedä liittyykö viivan jälkeen tuleva asia muuhun tekstiin vai onko se uutta asiaa vai viittaako se kenties johonkin toiseen viestiin.

Hyvällähän minä vaan, tykkään lukea selkeää tekstiä... :)
134. Eki12.8.2005 klo 09:43
On kai niin, että vain lastenristikoita pyritään tekemään niin, että kaikki sanat olisivat tuttuja, mutta siinäkin sitten onnistutaan enemmän tai vähemmän hyvin.
135. jupejus12.8.2005 klo 09:47
Pidä ainakin kp keskustelua omalta osaltasi yllä, mitä tuo nyt haittaa.
Tosin täällä ovat nykyään keskustelut liikaa painottuneet noiden fakkisanojen ympärille, jotka voivat vuorostaan satunnaisia kulkijoita hieman ihmetyttää.

Sen verran tuosta IATA; n "erinomaisuudesta". Luulin sitä lyhenteeksi jostain ulkomaan sanoista, jota se kai alun alkaen on ollutkin (International Air Transport Association).

Kun lyhenteet ovat "huonoja" sanoja ristikoihin, noin olen ymmärtänyt - ja vieläpä vieraalla kielelläkin, niin oletin Istan päihittävän zirjaardi kertaa tuon iatan, mutta näyttääkin, että iata onkin jo suomenkielinen sana, koskapa sitä käytetään yhdyssanojenkin alkuosana monessa ilmaisussa.

Äkkiä löysin;
Iata-hinnoittelu
Iata-piste
Iata-oikeutettu
Iata-valtuutettu
Iata-koulutusohjelma
Iata-kurssi
Iata-tutkimus

Ja niin edes päin.

Tuon myötä en sitten tiedä mikä fakkisana olisi. Istaa, hieno näyttelijä, en kyllä fakkiuda, joten jääkö se pelkkä atta sitten tuohon rooliin. Vaikka henkilönimenä Attaa on ulkomailla ja jopa Suomessakin melkein sen mitä Sipeäkin.

Päätelmä; olkoot kaikki sanat käytettävissä ja kukin käyttäkööt niitä tarpeitensa ja mielihalunsa mukaan.

Mitäpä tuohon muuta osaisi sanoa.
Ratkojat ratkovat niitä sanoja, joista he taas vuorostaan pitävät.
136. Eki12.8.2005 klo 09:53
Yksi selvä esimerkki, KAAR. Kyseessä on saksankielinen vastine onsilolle eli sirkuslaaksolle. On hienoa tietää, mikä sirkuslaakso on, mutta harva ristikkoihminen sitä tietää, tietää vain onsilon ja Kaarin (Kaar isolla, kun on saksaa).

http://www.sanaristikot.net/faksanat/index.php

Osa noista sanoista ei ole fakkisanoja, osa ei.

Ehkä tästäkin yllä olevasta käy ilmi se, että olennaista ei ole fakkisanojen tarkka jako ja sanojen kieltäminen vaan laatijan päänsisäinen miettiminen laatimisen aikana. Lopputulos ratkaisee, ei se seikka, onko ristikossa yksi Ista tai atta vai ei.
137. Titta12.8.2005 klo 10:06
Niih... mikä se sirkuslaakso sitten oikein on...?
138. Titta12.8.2005 klo 10:07
Googlekaan ei tiedä.
139. Eki12.8.2005 klo 10:07
Linkki, Titta, linkki. Klikkaa KAARia!
140. Eki12.8.2005 klo 10:08
Eikun onsiloa...
141. Titta12.8.2005 klo 10:11
"Pienen jäätikön vuorenseinämään kovertama kuoppa".

Mikä laakso se semmoinen on?

:)
142. Hui_hai12.8.2005 klo 10:27
Laaksonen? ;)
143. Titta12.8.2005 klo 10:32
Joo. :)
144. y12.8.2005 klo 10:37
Lähettäjä: Eki 12.8.2005 klo 09:53

http://www.sanaristikot.net/faksanat/index.php

"Osa noista sanoista ei ole fakkisanoja, osa ei".

Sitähän minäkin ;)
145. kp12.8.2005 klo 10:37
Kun googlella etsii onsilo huomaa, että
Rokuan luontorastien tietokilpailukysymys on:
Onsilo on: (ja vaihtoehdot).
146. KP12.8.2005 klo 11:19
Eikö tuo Rokuan kilpailukysymys osoita, että sanat ovat
tietyn "joukon" tiedossa. Tuskin onsiloa on ensiksi ollut
ristikossa ja sieltä bongattu tietokilpailukysymykseksi.

Vaan joku on ensiksi ottanut sanakirjoista onsilon
ristikkoon. Tietokilpailukysymykset perustuu tietoihin, jotka löytyvät tietosanakirjoista.
Kun voittajilta kysytään, miten valmistuit kilpaan, vastaus on
ratkomalla sanaristikoita. Eikö tämäkin todista, että ristikko
on kehittävä, kun ristikon ratkomalla selviää tietokilpailun
voittajaksi.
147. Eki12.8.2005 klo 11:21
Keskimääräinen ristikonratkoja ei osaa vastata tuohon kysymykseen, koska valtaosa ei liene ristikoista oppinut, mitä se tarkoittaa. Kaar voisi olla vaikka kasvikin.
148. iso S12.8.2005 klo 11:26
"Kaarin kaimoja" -> OSOT
(Oso Laaksonen, ex-Postitelen ex-pääjohtaja)

Järkyttävällä intensiteetillä ihmisten lukutaitoa pidetään yllä!

Amia ei ole kuollut sukupuuttoon. Saaliit ovat runsaat, yhdessäkin ristikossa on ollut AMIATONNI (saattoi olla täällä esitetty herja).

Mm. Timpalle kommentti: Laatijaa ei tarvitsee osaa kielioppi. Vain sanat ristissä laitat, ei välillä muu ymmärrys.
149. Hui_hai12.8.2005 klo 11:26
Minä olin ratkonut vuosia, ehkä jopa vuosikymmenen, ristikoita. Tiesin vihjeestä onsilo tulee vastaussana KAAR. Mitään aavistusta kummankaan sanan merkityksestä minulla ei ollut. Eräänä päivänä asia otti niin pahasti pattiin, että tarkistin sanakirjasta mistä h%&#sta oli kysymys. Nyt tiedän mitä sanat tarkoittavat, mutta en todellakaan koe sivistyneeni sanaristikoiden ansiosta. Ei maailman jokaisen sanan kaikkien merkitysten tietäminen sivistystä lisää. Ja vaikka en moisiin sanoihin enää koskaan törmäisi ristikoissa, niin minulla ei tulisi ikävä onsiloa tai Kaaria. Ja sivistyssanojen ulkoluku ei TODELLAKAAN ole minun käsitykseni kehittävästä harrastuksesta.
150. Eki12.8.2005 klo 11:31
Iso S, eikös se Oso ollut se isompi?
151. Hui_hai12.8.2005 klo 11:34
Samanniminen anagrammikala? -> AMIAKAIMA
152. Eki12.8.2005 klo 11:34
Oisko palindromikala?
153. JTak12.8.2005 klo 12:05
Kun googlella etsii satunnaisesti naputtelemani sanan FGHGFH huomaa, että se on jonkun käyttämä nimimerkki jossain keskusteluissa.
154. JTak12.8.2005 klo 12:05
Eli tekeekö osuma Googlessa sanasta sopivan ristikkoon?
155. Eki12.8.2005 klo 12:07
Ainakin minä olen yrittänyt sanoa, että googlen perusteella ei kannata kauheasti sanasta vaahdota, mutta se riippuu tietysti osumien laadusta.
156. Pekka Pietari12.8.2005 klo 13:08
Panenpahan minäkin luuni fakkisoppaan. Työtoverini toi mulle nimittäin Mehiläinen-lehden ristikon, joka oli jäänyt häneltä kesken. "Räkäinen ristikko", sanoi hän. Siitä löytyvät mm. seuraavat ratkaisusanat: uvea, taanat, atum, Atiu, Ista, item, iter, apus ja Otita. Lisäksi sanastoon kuuluivat mm. sitiruunat ja naisapinat. Kävisiköhän malliesimerkiksi fakkiristikosta? Laatija on Jorma Silen...
157. KP12.8.2005 klo 14:16
Nykyään on jossain mies- ja naisapinoita.
Huh huh kaikkea näkeekin. Onko jotain hevosia sitiruunat?
- Eipä ole keksinyt enempää panna yhteen ristikkoon.
158. Sakke12.8.2005 klo 14:30
Ethän sinä, kp, sitiruunista mitään tiedä kun asustelet siellä jossain. Missä nyt sitten asusteletkaan mutta kuitenkin.
159. Pekka Pietari12.8.2005 klo 14:37
Sitiruunien vihjeenä ko. ristikossa oli Kaupunkihevosia, naisapinoiden vihjeenä Tantarouvat!!!
160. tonimikael12.8.2005 klo 15:46
KP.

Tervetuloa takaisin tänne keskusteluun! ;) Pelkäsinkin, että keskustelu tyrhetyy, jos oikeasti jäät pois. Mutta sinä taisitkin vain kiusoitella...
161. kp12.8.2005 klo 15:54
Olenko minä tyhmä, kun tuo Tantarouvat
ei aukea.
162. Eki12.8.2005 klo 16:02
Tanta = valuvi, haarukkamaki

Hieno vihje, vai mitä?
163. Titta12.8.2005 klo 16:53
Tosi hieno! Onhan se varmasti jossain tietosanakirjassa. :)
164. Eki12.8.2005 klo 17:12
Nimenomaan.
165. SH12.8.2005 klo 17:28
Marrku Mäkelän ristikoissa turun sanomissa on aina outoja yhdysanoja kuin osailo, ovikate, rinnerata, asesali, kaktusannot. Lisäksi täynnä lauseita jotka ei sano mitään.

Arvatkaa minkä lehden ristikossa
manat, mora, hron, stas, asir, amman, astalot, rasi, kent, isota, toul, tell, kero, roman, sars, liru, legato, turaus, eton, nias, nari, sten, asea, tott



Paksu pelikaani 3 sivu 26
166. Titta12.8.2005 klo 17:44
Voisiko joku selittää, mikä on osaoire? Tänään siihen törmäsin. Minä en ymmärrä... puoli yskää? Melkein kuumetta? Toinen sierain tukossa?
167. KP12.8.2005 klo 18:16
Ei mikään jos on jostain taudista oire se on kokonainen.
Ei sellaista ole.
168. Titta12.8.2005 klo 18:17
Sen kuitenkin joku oli laittanut ristikkoonsa. Eikö kaikki sanat olekaan yhtä hyviä?

No joo, emminä ees saanu täyteen sitä ristikkoa.
169. kp12.8.2005 klo 18:18
Se olisi sama, jos minulla olisi osanuha.
Kun on nuha on se kokonainen nuha.
170. Pakki12.8.2005 klo 18:20


NETISTÄ: Limapusseja on luun ja jänteen välissä, jänteiden välissä sekä jänteen ja ihon välissä. Niiden tehtävänä on vähentää hankausta ja tasoittaa alueeseen kohdistuvaa painetta. Jatkuva mekaaninen ärsytys tai iskut voivat vahingoittaa limapussia. Limapussin tulehtuminen voi olla myös osaoire jostakin infektiosairaudesta. Käsin tunnusteltaessa limapussintulehdus ilmenee nestekertymänä ja arkuutena. Limapussin lähellä voi esiintyä myös lämpöä ja punoitusta.
171. kari kämäräinen12.8.2005 klo 18:21
Enpä ole ennen kuullut kokonaisesta nuhasta!
172. Hui_hai12.8.2005 klo 18:26
Jos viitatataan vaikkapa suomalaiseen korkotason laskuun, kotimaisen yleisurheiluvalmennuksen huonoon tasoon tai muuhun abstraktioon ja niiden vaikutuksiin, niin voisin kuvitella (etenkin Bubi Walleniuksen) käyttävän sanaa osaoire. Mutta taudista puhuttaessa? Ei kuulosta hyvältä.
173. kp12.8.2005 klo 18:27
Tarkoitan, että ei ole (osa)nuhaa, vaan kun on nuha on
nuha.
174. Hui_hai12.8.2005 klo 18:28
No niin. Siinä kun mietin, että ei osaoire sanassa ole mitään järkeä lääketieteellisenä terminä, niin eikö ollut Pakki kaivanut netistä moisen sanan esille :D

Mutta ei se edelleenkään hyvältä kuulosta.
175. kari kämäräinen12.8.2005 klo 18:31
kp
Ilmankos minä en aina ymmärrä kommenttejasi, kun kirjoitat toista mitä tarkoitat! Sehän selittääkin kaiken. ;)
176. kari kämäräinen12.8.2005 klo 18:37
kp:
Hyvin kyllä johdattelit, minkä takia osaoire ei voi olla oikea sana. Koska nuha on nuha eikä osanuha niin osaoire ei voi olla osaoire vaan oire. Paitsi että osaoire on ihan oikea sana, osanuha ei. Mutta hyvin johdateltu....
177. Hessu12.8.2005 klo 19:01
Minä en kai sitten ole tämän keskustelun osapuoli vaan kokonainen puoli. Eiku...
178. Eki12.8.2005 klo 19:34
Jotenkin tämä aihe on riistäytynyt käsistä ja liian pitkäksi säikeeksi. Pitäisi varmaan eriyttää osa-aiheet omikseen.
179. MM12.8.2005 klo 19:45
SH,

Olen kanssasi kutakuinkin samaa mieltä. Varsinkin kun "kunnia" noista teennäisistä yhdyssanoista ja lauseista ei kuulu minulle, vaan laatija Juha Hietarinnalle. Roolini on Turun Sanomien ristikoissa vain valmiin laadinnan kuvitus/ulkoasun toteutus.

Monet noista tekoyhdyssanoista saa minutkin usein raivon partaalle, mutta lieneekö sitten jo vuosien tuomaa karaistumista ja välinpitämättömyyttä, mutta en osaa enää edes kyseenalaistaa noista mainitsemistasi esim. ovikatetta ja asesalia. Rinneratakin löytynee mäkiautokisailijoille.
180. V-R12.8.2005 klo 20:24
Erkki Vuokila.
Älä ala provosoimaan asioilla, mitkä vääjäämättömästi johtavat tämän säikeen kaltaisiin ylilyönteihin.
Mutta sinussa asuu se pieni piru, joka haluaa uudelleeen ja uudelleen samoja asioita toistaa.

Kopioin tämän säikeen otsikon tähän:
Kenen idea on/oli fakkisana?
Selvä provosointi?

Luin kahden päivän chatin. Aikaa meni ainakin kaksi tuntia.
Sakkea vituttaa myymänsä Ladan maksamattomat verot. Sitä ennen haukkui nimimerkki M-L:n erinäköisillä laatusanoilla. Olettaisin henkilön olevan varsin iäkäs ja oppinut.
Mitä isä edellä, eivälttämättä ole omena, joka putoaa lähistölle.
181. kp12.8.2005 klo 20:35
ovikatetta en ymmärrä, asesali on/oli linnoissa.

Eki olen tajunnut pienillä aivoillani, että "vihaat" f-sanoja
(ainakin ennen). -Niin nyt Pelikaanissa on noita sanoja.
???
183. kari kämäräinen12.8.2005 klo 22:15
kp:

Et kommentoinut osanuha-aiheeseen enää. Minkä takia?
184. Antti Skyttä12.8.2005 klo 22:22
V-R

Edelleen sama havainto ja kysymys kuin aiemmin.

Mikä ihmeen trauma/ongelma Sinun sieluasi riipoo, kun pitää henkilökohtaisesti ja törkeästi (ainoa näillä säikeillä) vittuilla, ei ainoastaan Ekille vaan muillekin Ekiin läheisesti kytkeytyville(pojalle, isälle).

Hakeudu ongelmasi kanssa hoitoon! (Toisaalta, mikäli näitä juttuja olen yhtään vuosien varrella ymmärtänyt, näin nimenomaan ei tule käymään).
185. kari kämäräinen12.8.2005 klo 22:28
Antti Skyttä:

Jos joku eli tässä tapauksesssa V-R tunnustaa julkisesti netissä, että hänellä on alkoholiongelma eikä kirjoittele näitä juttuja muulloin kuin humalassa, niin silloin on parempi vain kannustaa ottamaan päivä kerrallaan ja yksi pullo vähemmän päivässä. Jossain vaiheessa ne pullot loppuvat ja alkaa selvä elämä! Hyvä V-R silloin!
186. V-R12.8.2005 klo 22:32
Antti Skyttä.
Paljon kaarisulkumerkkejä.
Eikö konsulttihommat mene, niinkuin olet ajatellut.
Äidinkielentunnilla näistä puhuttiin.
Seuraisit chattia.

Niin. on muutama iltiksen sana vielä ratkomatta.
Vilpitymästi V_R
187. V-R12.8.2005 klo 22:35
Kari Kämäräisellä ei ole paljoakaan elämää ristikoiden ulkopuolella?
188. V-R12.8.2005 klo 22:38
Ja Antti Sytälle myös.
Taitava kusettaja?
Vältän näitä paikkoja
189. kari kämäräinen12.8.2005 klo 22:40
Vain kaksi lasta, toinen täyttää kohta kahdeksan ja toinen kuusi vuotta. Siinä sitä on elämää minulle ihan tarpeeksi ristikoiden ulkopuolella. Kenellekään ei tarvitse sanoa pahasti, jos ei ole ihan pakko. Sulle ei onneksi ole vielä ihan pakko V-R! ;)
190. V-R12.8.2005 klo 22:47
kari kämäräinen
En ole pahantahtoinen. Puuttuu katsekontakti, ja myös äänikontakti.
191. kari kämäräinen12.8.2005 klo 22:49
V-R
Mutta kirjoituskontakti sulla on aina negatiivisen sävyinen! Oletko huono kirjoittamaan?
192. V-R12.8.2005 klo 22:52
Antti Skyttä.
Tunnen nämä jätkät. Siitä kommentit.
Olet Skyttä jäänyt paljosti paitsi.
Siis Ossin ja ehkä Saken.
Pidä turpasisi rullalla konsultti
193. Antti Skyttä12.8.2005 klo 22:55
V-R

"En ole pahantahtoinen."

Näytä se edes yhden kerran! Kaikki minun jatkokommenttini jälkeen äsken kirjoittamasi nimenomaan huokuvat pahantahtoisuutta.

Laitapa, vaikkapa vain vittuillaksesi, jonka hyvin osaat, edes yksi aivan aidosti hyväntahtoinen kommentti.
194. V-R12.8.2005 klo 23:02
Laitan tähän Hyväntahtoisen loppukaneetin. Hyvä Jätkä on Skyttä. Hyvä on myös Vuokila. ja niin edelleen.
Hyvää ötyä. ja varsínkin Skytälle.
195. Titta13.8.2005 klo 01:01
Minusta kun V-R ei ole täällä ollenkaan ainoa, joka hyökkää muiden kimppuun...
196. V-R13.8.2005 klo 01:20
Hienoa Titta. Vanhat ajat tulee mieleen. Niinkuin se sika.
Ei muuta :)
197. Titta13.8.2005 klo 17:55
Joo, se Wanha Rietas.
198. iso S14.8.2005 klo 22:15
Vaihteeksi koneen ääressä (seli-seliä virheen myöntämisessä viivyttelyyn).

Eki: kyllä, Oso oli iso, eli ei Laaksonen eikä Osalaakso vaan Laakso.

Osaoire-keskusteluun: monella taudilla ja syndroomalla on useita oireita, joiden perusteella diagnoosi tehdään. Esimerkiksi pelkkä nuha ei riitä taudin X diagnoosiksi; pitää olla yskä, nuha ja löysä maha, esimerkiksi. Silloin nuha on tuon taudin osaoire.

V-R viittaa tuntevansa jonkun Ossin ja joskus aikaisemmin on väittänyt samaa. Lisäksi jotkut kirjoitukset ovat olleet sellaisia että varsin selkeästi olen ymmärtänyt olevani tuo tunnettu Ossi. Kerron tässä ja nyt, että onhan tuo mahdollista, mutta tuntemus ei ole molemminpuolista. Ekin lähipiirissäkin on vissiin joku Ossi, mutta se en ole minä. Minun kytkökseni Sanaris-klaaniin on luettavissa näistä säikeistä - tätä nettituttavuutta läheisempää yhteyttä ei ole. Ristikkokisoissa olen Ekin nähnyt ja niiden yhteydessä muutaman sanan vaihtanut (voitin vaihdossa, hähää!)
199. Sakke14.8.2005 klo 22:19
iso S

Sori. V-R:n tarkoittama Ossi on bestmanini, jonka isosiskon kummitäti tämä V-R on.

Jos minä sitten olen taas tuo Sakke, josta Ossin yhteydessä puhutaan, niin V-R tuntee minut yhtä huonosti kuin tiedostaa oman tilansa.
200. timppa15.8.2005 klo 12:40
Kun täällä on taas käsitelty Onsilo Kaaria, niin laitanpa muistutukseksi linkin:

http://www.sanasepot.fi/artikkelit/afor-onka.html
201. KP15.8.2005 klo 12:55
Katsoin tuon linkin. Tulisipa joskus päivä, jolloin sana
neekeri olisi historiaa. (Käytöstä pois). Se on sama, jos
vaaleampi ihoisista, siis meistä, joku sanoisi valkolainen.
202. Titta15.8.2005 klo 12:58
Niinhän ne sanookin. Mustalaiset ainakin. :)
203. Teppo15.8.2005 klo 15:59
KP, varmaan se päivä tulee silloin, kun ihmiset alkavat jakaa sanoa parempiin ja huonompiin. Tuo vaan on Onsilolta niin laittamattomasti sanottu, ettei voi olla vihainen, eihän?
204. Teppo15.8.2005 klo 16:03
Sanoa pittää, että sanoa = sanoja.
205. Eki24.9.2005 klo 17:22
Kysyin tätä otsikon asiaa Veikko Nurmelta muutama viikko sitten, mutta hän ei pystynyt valaisemaan yhtään. Hän ei muista sanan käyttöönottajaa eikä se todennäköisesti siis ole hän.
206. ,-viilari20.3.2006 klo 14:43
Olemme viime vuoden lopulla saaneet olla todistamassa uuden ristikoiden fakkisanan syntyä : ITAR . Se on huomioni mukaan esiintynyt neljä kertaa Sanariksen ristikoissa kolmelta eri laatijalta.
Suomeksi sanalla ei ole mitään merkitystä, se on osa Venäjällä toimivan NL:n hajoamisen jälkeen uudelleen ristityn TASS-tietotoimiston nimeä. Venäläisperäinen työtoverini ei osannut sanoa,mitä ko. ITAR tarkoittaa,se on jokin lyhenne, mahdollisesti sillä ei ole yksinään mitään funktiota.Nyt kysynkin, toivotammeko uudelle tulokkaalle pitkää ikää?
207. kp20.3.2006 klo 14:47
ITAR ei itsessään tarkoita mitään. -Siksi en suosittele
pesiytyvän ristikoihin...
208. kp20.3.2006 klo 14:50
Siis sanan joka on ristikossa, on tarkoitettava jotain.
-Ei siis osia jostain sanasta...
209. Aulikki Nenonen20.3.2006 klo 14:57
Minulla ainakin on esiintynyt ristikossa sana ITAR. Tietokirjojen mukaan se on lyhennesana, jolle voisi pistää vihjeeksi esimerkiksi: TASS:in länsimaistaja. Luullakseni sana ei ole tuiki tuntematon kellekään uutisia seuraavalle. Vihjeenä on kai ollut -TASS. Mitäs vikaa siinä on? Venäläisistä en tiedä, mutta useimmat suomalaiset osaavat yhdistää sen Venäjän nykyiseen uutistoimistoon.
210. kp20.3.2006 klo 15:03
Kuten tuossa edellä oli, itar ei tarkoita itsessään mitään
koko sana on Itar-Tass. Tai Tass. Mutta ei Itar.
-Vaikka Itar osataan yhdistään sanaan -Tass. Niin Itar ei
itsessään tarkoita mitään...
211. Eki20.3.2006 klo 15:03
Kyllähän noita epäitsenäisiä sanoja pyritään välttämään ja aika hyvin onnistutaankin. Itsekin olen sortunut sanaa ITAR käyttämään. Olisko parempi selittää se tuolla merkityksellä:

http://en.wikipedia.org/wiki/ITAR

Ei kai tuo ITAR ole huonompi kuin ELAS tai IATA?

Jos sana on olemassa, pitääkö se selittää "oikeaoppisella" merkityksellä. Itar-Tass on ainakin Suomessa tuttu yritys, paljon esillä ja mediassa mainittu.

En tiedä, vaikka ITAR ja TASS olisivat yhdistyneet, jolloin Itar olisi itsenäinenkin sana, näinhän aikoinaan vietiin minulta väärä käsitys, kun joku kertoi, että Alsike on paikan nimi.

Onko sana TAATIT parempi, jos sen selittää naatit-kuvalla ja N=T? Sanan taatit merkitys ei tule esiin eivätkä kaikki ratkojat tiedä, onko se vaikka sanan attentaatit osa vai onko taatit jotain yksinään.

Jos yksi epäitsenäiseksikin luokiteltava sana esiintyy joskus harvoin ristikossa, onko se kamalaa?

P.S. Kun Aulikki tuossa kirjoitti, tulikin mieleen, että ITAR on tuo amerikkalainen yritys, josta on paljonkin linkkejä.
212. kp20.3.2006 klo 15:21
International Traffic in Arms Regulations (ITAR)
Tämä on parempi, kuin -tass.
213. Eki20.3.2006 klo 15:27
Jos Itar on alun perin itsenäinen yritys, sehän on ok sana, vaikka lyhenteenä hieman huono (mielestäni).

Jos sanalla on muita selityksiä, se on sana (vrt. taatit/naatit), vaikka se selitettäisiin miten. Ja se ei todellakaan ole Sanaris-maneeri.
214. ,-viilari21.3.2006 klo 12:41
Olisi todella kiva tietää, onko sanalla ITAR mitään itsenäistä merkitystä edes venäjän kielessä ilman TASSia. Vajaiden sanojen käyttö on tarkkaa kuin pärekaton kulotus!
Ryöstäytyy helposti. Ajatelkaahan vaikka seuraavia kammotuksia: UNES- OSA JÄRJESTÖÄ tai YARDS - PUOLI TELAKKAA
215. airisto21.3.2006 klo 12:45
Ristikossa joskus tullut vastaan: vihje "masa-", ratkaisu "yards"
(vai olikohan se toisinpäin)
216. Eki21.3.2006 klo 12:49
Miksei -YARDS sopisi Masan vihjeeksi?
217. airisto21.3.2006 klo 12:58
Sehän sopii mainiosti, miksei "itar" muka sovi "-tass" vihjeeksi? (tai toisinpäin)
218. kp21.3.2006 klo 13:09
Eki
Käykö VUO näin -kila? Vuo on yksinään sana.... Mutta ymmärtänet yskän?
219. Eki21.3.2006 klo 13:32
Te sotkette nyt yksinkertaista asiaa.
220. iso S10.4.2006 klo 15:34
Monimutkaistaisiko tämä sotkettua asiaa?

itar-tassin historia
Tarkoititko: itar-tanssin historia

Akronyymihakemistojen mukaan
Itar: Information-Telegraph Agency of Russia
Tass: Telegrafnoje Agentstvo Sovietskovo Soïuza

Itar-Tassin historiasta kertoo nettilöytö näin:

http://encyclopedia.thefreedictionary.com/ITAR+TAS S

Its origin is in a letter sent by Finance Minister Vladimir Kokovtsov to foreign minister on March 26, 1904 writing that "our trade and industrial circles, as well as the Finance Ministry, are ever more in need of an independent exchange of information with foreign countries by telegraph and of a way to make internal business developments widely-known".

In July 1904 a meeting was held about the setting up of an official Telegraph Agency, St. Petersburg Telegraph Agency (SPTA). The new agency's purpose was "to distribute political, financial, economic, trade, and other information of public interest within the country and abroad...". The St. Petersburg Telegraph Agency began work on September 1, 1904.

On August 19 1914 Petrograd Telegraph Agency (PTA) was decreed by the government to become the central news agency of the state. On December 1, 1917, PTA is decreed to be the central information agency of the RSFSR Sovnarkom.

On September 7 1918 PTA and Sovnarkom Press Bureau (бюро печати) are merged into the Russian Telegraph Agency (ROSTA). On 25 July, 1925 it became the Telegraph Agency of the Soviet Union or Telegrafnoe Agentstvo Sovetskogo Soyuza (TASS) by decree of the USSR Central Executive Committee Presidium.

In 1992, following the dissolution of the Soviet Union, it was inherited by the Information Telegraph Agency of Russia - ITAR-TASS. It is still state-funded, and according to its website now produces about 700 newspaper pages per day, just under its Soviet peak. It has 74 bureaus and offices in Russia and other CIS countries and 65 bureaus in 62 foreign countries.

Englanninkielisessä Wikipediassa on sanasta sanaan sama juttu, vain päivämäärien kirjoitusasussa on hoipertelua. Toinen jättää kerran pilkun pois, toinen kaksi kertaa siellä missä toisessa on pilkku. Huonosti nuuskittu!

Suomenkielisen Wikipedian versio on lyhyempi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/ITAR-TASS

ITAR-TASS (Информа ционное телегра& #1092;ное агентст& #1074;о России, The Information Telegraph Agency of Russia) on venäläinen uutistoimisto, joka on toiminut vuodesta 1904 lähtien. ITAR-TASS on neuvostoliittolaisen TASS-uutistoimiston seuraaja. Se vaihtoi nimensä Neuvostoliiton hajottua, ja nyt sen katsotaan olevan Venäjän pääutistoimisto.

Kaiken tämän perusteella luulen uskovani että pelkkää Itaria ei ole koskaan ollutkaan. Tassin jatkajaksi synnytettiin Itar-Tass, missä on suunnilleen samansisältöisestä nimestä englannin- ja venäjänkielinen versio lyhennettynä.

Siitä voi vääntää kättä voiko virallista nimeä tuttavallisesti lyhentää ja käyttää vain kansainvälisen osan akronyymia vai pitääkö turvautua International Traffic in Arms Regulations -selitykseen tai vastaavaan. Parasta olisi muistaa että viisas välttää tilanteen mistä nokkela selviytyy, eli laatia ristikko niin että siihen ei tule Itar ollenkaan.
221. Antti Viitamäki10.4.2006 klo 17:46
Minä ymmärtäisin tuon perusteella, että ITAR on täsmälleen sama kuin TASS, toinen vain on englantia ja toinen venäjää. Toisin sanoen, jos todella haluaa, voi ITAR-sanan vihjeittää "TASS" ja TASS-sanan vihjeittää "ITAR".

Siis että lyhenteitä ovat molemmat - ja joissakin lehdissä ja jotkut laatijat lyhenteitä toki pyrkivät välttämään - mutta kyse on juuri samanlaisesta sanaparista kuin mitä on SSSR (kyrillisillä aakkosilla CCCP) ja USSR.

Eikö? :-)
222. Matti10.4.2006 klo 19:21
Eikös sekä ITAR että TASS ole molemmat venäjää? TASS oli Neuvostoliitossa ja ITAR lisättiin kun syntyi taas Venäjä. Itse vihjeitykseen minulla ei ole kantaa. Minulle kelpaavat kaikki vaihtoehdot.
223. Antti Viitamäki10.4.2006 klo 19:41
Viittasin vain tuohon, mitä iso S kirjoitti:

"Akronyymihakemistojen mukaan
Itar: Information-Telegraph Agency of Russia"

Minusta tuo on englantia eikä venäjää.
224. Matti10.4.2006 klo 20:11
Samassa iso S:n ansiokkaassa referaatissa oli myös, että

ITAR-TASS
(Информа
ционное
телегра&
#1092;ное
агентст&
#1074;о России

Osa kyrillisistä on mennyr siansaksaksi, mutta sielläkin se ITAR luuraa. Mutta en väitä mitään, ja tunnustan kaiken.
225. raukoo10.4.2006 klo 20:14
ITAR on yksi minunmielestä poistettava sana!
226. yömies26.4.2006 klo 03:04
Voitetaanko tommoisella poistamisella jotakin?
227. JTak26.4.2006 klo 08:32
Kyllä curlingissa ainakin. Joskus tehdään jopa triplapoistoja, mutta se vaatii jo taitoa.
228. Eki26.4.2006 klo 08:37
Sepä vasta olisi hankalaa, jos joku laatija välttelisi kaikkien muiden inhoamia - edes yhdenkin laatijan miinuslistassa olevia - sanoja.
229. iso S26.4.2006 klo 10:08
Järjestelykysymys. Käsittääkseni puhelinoperaattoreilla on yhteinen tietokanta minkä avulla hallinnoidaan numeroiden siirrettävyyttä.

Vastaavasti suurimmat ristikkokustantajat voisivat perustaa yhteisen tarkistuskoneen (minkä palveluksia myytäisiin myös pienemmille). Sinne jokainen järjestävä seura voisi syöttää kiellettyjä sanoja. Laatijat näpyttelisivät ristikkonsa koneen tarkistettavaksi. Tarkistettu ristikko printtautuisi ulos niin että kielletyt sanat tulostuisivat punaisina. Sitten vain ristikkoa viilaamaan ja poistamaan pahoja sanoja. Vain seulan läpäisseet ristikot julkaistaisiin.

Ajan kanssa tällä olisi kyllä pieni sivuvaikutus. Kiellettyjen sanojen lista kasvaisi ja kaikki rakenteilla olevat ristikot pyörisivät tarkistusprosessissa. Korjauksen valmistuessa osa alkuperäisistä tai uusista sanoista olisi ehtinyt kieltolistalle. Lehdet joutuisivat keksimään palstantäytteeksi muuta sisältöä. Sanoma- ja aikakauslehdille tämä ei olisi niin suuri juttu, mutta ristikkolehdille varsin dramaattinen. Niiden pitäisi kääntyä sudokulinjalle.

Mitenkäs sitten suu pannaan jos joku alkaa tutkia sudokuja sillä silmällä että tulkitsee ne 4+5 merkkiä pitkistä sanoista muodostuviksi sokkoavokryptoiksi, pystyy todistamaan että sillä on yksi ja vain yksi mahdollinen sanallinen ratkaisu ja vähintään yksi sana on kiellettyjen listalla? Voisiko lehdeltä saada vahingonkorvausta tästä aiheutuvasta sieluntuskasta?
230. Eki26.4.2006 klo 10:15
iso S, tuo ei ollut se asian hankala puoli.
231. iso S26.4.2006 klo 10:47
Kyllä se hankala puoli siellä on, piilotettuna kolmannen kappaleen rivien väliin!

No, jollekin laatijalle homma olisi kohtuuttoman hankalaa jos vain se yksi joku yrittäisi vääntää kenenkään kieltämättömillä sanoilla ja muut eläisivät kuin siat pellossa.

Minun ehdotukseni (anteeksi jos puhe on epäselvää, kieli on poskessa) on vain tekninen keino minkä avulla näyttämällä osoitettaisiin kieltomentaliteetin käytännön seuraus. Ristikoiden virtaus tyrehtyisi kokonaan tai ainakin hiipuisi olemattoman vähäiseksi.
232. jupejus26.4.2006 klo 11:08
Mikä on kiellettyä, niin sitäkin voidaan silti tehdä, eli rangasituksen uhalla. Autolla voi ajaa ylinopeutta ja rapsut tulee, jos tulee.

Kielletyn sanan käyttö olisi myös mahdollista, mutta rangaistuksen alainen.

Kirjallisuudessahan on käyty Suomessakin oikeutta sanojen käytöstä.

Ennen kuin tehtäisiin tiukat sanaluettelot kielletyistä sanoista ristikoihin, pitäisi myös miettiä samalla, mitkä olisivat rangaistukset, jos niitä joku erehtyy käyttämään, tai joku niitä tahallaan koettaa ujuttaa sekaan.
233. Hyvä kysymys5.8.2006 klo 10:24
Miksi kutsutaan sellaista sanaa, jonka laatija on löytänyt Googlella eikä se ole koskaan ennen esiintynyt ristikossa?
234. Eki5.8.2006 klo 10:43
Jotta ei jatkuvasti kuulisi väitettä, että joku yrittää täällä pakottaa toista johonkin, niin seuraavassa yhteenveto, mikäli olen mielipiteet ymmärtänyt:

- Jos laatija haluaa käyttää ristikossa jotakin sanaa toistuvasti tai kertaalleen, se hänelle sallitaan

- Jos laatija ei halua käyttää ristikossa jotakin sanaa toistuvasti tai kertaalleen, se hänelle sallitaan

Ristikot on ehkä kohdistettu eri ratkojakunnille ja se on pelkästään hyvä asia, jos vielä kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Se, joka vielä yrittää muuta väittää, osoittakoon tuoreen sitaatin. Muuten väite on pelkkää mutua (Phoxinus phoxinus).
235. Jukkis5.8.2006 klo 11:15
Hyvä kysymykselle ehdotelmia:

Uusi ristikkosana
Pakkorakosana
Hätäsana
"Kaikki sanat ovat samanarvoisia" -sana
Sana-kuin-sana -sana
Auliksen erikoinen
236. kp5.8.2006 klo 11:55
harvinainen ristikkosana..
Olisi ihan hyvä. Ristikkosanahan se on, mutta
harvinainen.. Mutta ei kuitenkaan nainen...
Vitsi vitsi....
237. Teppo5.8.2006 klo 12:06
kp Ista-sanasta: "Eki Ei fakkisana. Vaan selvä harvinainen ristikkosana.."

Nyt nyt nyt alkavat termit olla iloisessa sotkussa. Harvinaisia ristikkosanoja parveilee siellä ja täällä.
238. Taata5.8.2006 klo 13:07
Onko lusikka-asento hyvä ristikkosana? Ei tahdo uskaltaa
kaikkea pistää, kun on liikenteessä myös niin tokiottoista
porukkaa välistä. Ja onhan noita muitakin. Tässä voi helpos-
ti loukata toisten uskonnollisia ja muita tunteita, mutta peri-
aatteista kiinnipitäminen aina ja kaikessa tuo useimmiten sotaa ja muuta kurjuutta kuten saamme uutisista jatkuvasti
nähdä.
239. Taata6.8.2006 klo 13:15
Onko Kama Sutra hyvä ristikkosana? KAMA löytyy usein
ristikoista ja UTRA varmaan joka toisesta. Siis kun sijoite-
taan täsmälleen näiden keskelle S, niin saadaan ikivanha
intialainen eepos Kama Sutra eli ristikossa KAMASUTRA.
Monelle tärkeä kirja, mutta varmaan monelle myös kauhis-
tus. Hakkaako majoriteetti tässäkin minoriteetin ja tarvitaan
taas joku guru älähtämään kantansa yleiseksi kaikkia koske-
vaksi säännöksi ristikkoalalla? Ja sitten KP:n vuoro puhua.
Taata taata!
240. Eki6.8.2006 klo 13:31
Kun panin 70-luvulla Iisakin Krypto-lehteen sanan AFRIKANTÄHTI, krypto tuli bumerangina. Siksi viittaus "Kama Sutra eli ristikossa KAMASUTRA" ei ole itsestään selvä. Jos entrattiin ennen, ehkä entrataan edelleen. Perinteet kunniaan!

Afrikan tähden luoja Kari Mannerla kuoli tänä kesänä. R.I.P.
241. Taata6.8.2006 klo 13:55
Perinteet kunniaan ja entraus myös. Ekiltä entrattiin ja silloin
entrataan kaikilta muitakin.

L´entrata, Eki tietää, että Italiassa on moottoriteillä maksut
ja siksi on sisäänpääsyt eli sisäänkäyntiportit, joissa entra- taan auto baanalle. Sieltä saadaan lippu, joka täytyy säilyt- tää koko matkan ajan ja annetaan takaisin portilla poistut- taessa moottoritieltä. Sen mukaan maksetaan moottoritie- maksu, joka määräytyy kuljetun matkan sekä auton mootto- rin tilavuuden mukaan.

Hietasaaressa olisi nyt entrattavia sotalaivoja kolme kappa-
letta.
242. Eki6.8.2006 klo 14:09
Juu, tiedän:

Lähettäjä: Eki 9.8.2004 klo 11:04

Italiassa taidetaan korjata paljon, sillä tosi monessa paikassa on kyltti ENTRATA.


Kerroin vain, mitä Iisakissa 70-luvulla tehtiin. Olen sen verran paha poika, etten kuitenkaan itse aina tuota sääntöä noudata (kun olen jo poissa Iisakin hylkäyskäden ulottuvilta), varoitin vain Taataa, jonka omasta ristikosta bongasin hauskasti vihjeen "Frans Eemil Sillanpää". Taatan Taata!
243. Taata6.8.2006 klo 14:28
Kylläpä meillä menee Ekin kanssa nyt hyvin, kun noin tark-
kaan syynää meikäläisen tekemiset. Misu lupasi nyt kahvit
kaakun ja paakelssin kera kiitokseksi, mutta ei rupea leipo-
maan itse. Jaahah! Minäkö sitten...
(Minulla on tässä juuri kuvassa yksi synttärisankari leipoma-
ni kakun kimpussa kakkulapioineen. Ristikon pääkuvassa oi-
kein. En tiedä mihin laitan tämänkin? Pöytälaatikkoon ehkä
toisten joukkoon odottamaan entrausta. Harmi, kun kuvasta
lähtee vielä neljä lausettakin. Otin haastetta aivan Auliksen
malliin ja siitä ei tuiteritaatakaveri Skyttä varmaan tykkää
tai jos tykkää niin apulantaa. Taidan erota tuiteritaatoísta
jo siitäkin syystä, mitä Arvo Salo sanoi minulle. Nythän on
mätäkuu ja sopivat aika värkätä yhtä ja toista ja varsinkin
toista.)
244. Taata6.8.2006 klo 14:45
Meitä on kolme ristikkoalan kapinallista nyt kun Ekikin pa-
haksi pojaksi esittäytyi: minä, Eki ja KP. Niin se tilanne yht-
äkkiä vain kääntyi päälaelleen. Mutta nyt unohtui Aulis ja
Veijo! Meitä onkin ainakin viisi ja lisää tulee koko ajan. Kyllä
se elämä on sitten ihmeellistä. Afrikan Tähti pitää voida kir-
joittaa yhteen ristikossa, että AFRIKANTÄHTI, koska ei kuul-
losta eikä näytä pahalta ja nyt on mätäkuukin ja Ekin krypto
pitää julkaista tavalla taikka toisella. Kari Mannerlan kuole-
ma on tiedostettu täällä tiernakaupungin Raksilassa ja Taa-
talla on lukuisia kappaleita ko. peliä varastoissaan kuin
myös se uudempi korttipeli (muistaakseni, mutta Inkan
Aarre puuttuu vielä). Misulla on Afrikan Tähden 50- vuotis-
juhlapainos ja minulla sitten vielä yksi mielestäni erikoinen
juhlapainos erilaisessa laatikossa ja pelilauta poikkeaa se-
kin melkoisesti tavanomaisesta. Eri kuvittaja?)
Misu alkoi jo siivoamaan ja ikkunoita pesemään...
245. Eki6.8.2006 klo 14:56
Se krypto on entrattu ja julkaistu, ei siitä sen enempää.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *